Kiireellistä apua!

[jennic]

Ostin käytetyn akvaarion karanteeniakvaarioksi ja yllätyksekseni akvaario ei ollutkaan täysin tyhjä, vaan siellä oli n. 1cm vettä ja siellä partamonni ja joku rapu!
Nyt olen ymmälläni, mitä tekisin. Rapu vaikuttaa ihan elinvoimaiselta ja liikkuu, mutta monni-raukka on ihan kuolemankielissä. En uskalla siirtää niitä isoon akvaariooni, koska en yhtään tiedä ovatko kalat terveitä vai onko niillä sairauksia, joita siirtäisivät isoon akvaan. Mukana tuli jotain lääkkeitä ulkoloisiin ja ulkoisiin haavaumiin, joten joku tauti akvassa on myllännyt. Akvaario pitäisi tyhjentää ja desinfioida, vesikin haisee aivan järkyttävälle, mutta mitä teen kalalle ja ravulle?

[Aqualung]

Nirri pois niin pääsevät kaikki osapuolet todennäköisesti helpommalla.

Ja sitten desinfioimaan ja uuteen elämään akva.

[iomeron]

Ei voi muuta todeta ku, että melko huolimatonta eläintenhoitoa akvaarion edellisellä omistajalla

[jennic]

Mietin sitä itsekin, mutta en raaskisi, kun rapukin on vielä ihan eloisa. Mutta ei taida olla muita vaihtoehtoja. Miten ravuilta otetaan nirri pois mahdollisimman pienellä kärsimyksellä? Kalat pitää kai lopettaa giljotiini-tyylillä vai onko muita tapoja?

[Kettunen]

Ravuilla ja kaloilla on eri taudit, joten jos haluat ravun pitää, se ei tautien kannalta ole kaloille riski. Ota se vaikka ämpäriin kylpyyn, jossa on vaikka ison akvaariosi vettä. Sitten vaan jonkun ajan kuluttua uuteen kotiin...

Millainen rapu se on, onko sillä sakset?
Kysymys tietysti siksi, että tietää mitä vaikutuksia uudesta asukkaasta on siellä uudessa kodissa.

Monni taitaa olla tiensä päässä

[juranine]

Partamonnit on sitkeitä otuksia ja jos itselläsi on omassa akvaariosas vesiarvot kunnossa niin laita partamonni ja rapu sinne. Ei ne taudit tartu ja leviä kuin huonoissa vesiolosuhteissa. Itse en ainakaan rupeaisi lopettamaan kalaa.

[Tindra]

En mäkään partamonnia ja rapua lopettaisi jos tilanne ei ole toivoton, antaisin niille tilaisuuden siirtämällä ne joko isoon altaaseesi tai edes ämpäriin/saaviin jossa on ison altaasi vettä ja jos mahdollista suodatin tai ilmastin.

[Kettunen]

Minä olisin kyllä hyvin varovainen niitten loisien kanssa, tai mitä nyt sitten onkaan, sinne isoon akvaarioon suoraan siirtämisessä. Nythän tuota karanteeniallasta juuri tarvitaan.

Voihan ottaa, ettei monnilla ehkä olekaan mitään tautia, kun se vielä on siinä kuravellissä hengissä, kärsii vaan ympäristöstä.

Minä tekisin niin, että ottaisin ne vaikka ämpäriin, ison akvaarion vedellä, vähintään ilmastin sinne ja ehkä joku kivi, että saavat hiukan suojaa. Sitten huoltaisin tuon pikkuakvaarion, vehkeineen perusteellisesti, hiekatkin uusisin ja laittaisin pikavauhtia käyntiin ison akvaarion vedellä ja mukaan sieltä vielä jotakin muutakin ympiksi, kasvin pätkiä, kiviä, puuta. Sitten pyörimään pariksi päiväksi. Startti-bakteereita pullosta, jos mahdollista ja sitten vaan nämä uudet tulokkaat karanteeniin.

Ravulla tuskin on mitään, kun on vielä hengissä, eikä kalojen loiset siihen tartukkaan, mutta kun nyt on sitten tuo karanteeniallaskin...

[jennic]

Rapu näyttää jonkilaiselta sukaravulta, läpinäkyvä enkä nähnyt sillä saksia. Isossa akvassa on perhoskirjoahvenia, kardinaalitetroja, 2 partamonnia ja 3 nuolimonnia, tulisivatko ne ravun kanssa toimeen? Rapu on kyllä tosi symppiksen oloinen, helpotus olisi jos voisi säästää edes sen, jos se ei ole uhka nykyisten kalojeni terveydelle. Onko Algo Stop Depot vaarallista ravuille? Täytyisikö tabletit poistaa ja vesi suodattaa hiilellä ennen ravun siirtämistä isoon akvaan?

[juranine]

ei todellakaan ole aikaa kypsytellä mitään karanteeniallasta. Laita monni ja rapu sinne isoon vanhaan akvaarioosi. Todennäköisesti molemmat selviää. Monnissa ei ole mitää loisia ja kuten sanoin ei ne loiset lisäänny ja taudit puhkea kuin huonoissa vesiolosuhteissa. Sinulla näytti olevan perhoskirjoahvenia ennestään jotka vaahtivat puhtaan veden ja hyvät vesiarvot. Ihan varmasti monni ainakin selviää ja rapukin jos sille on olemassa hyviä piilopaikkoja.

[Taavetti]

Onko Algo Stop Depot vaarallista ravuille? Täytyisikö tabletit poistaa ja vesi suodattaa hiilellä ennen ravun siirtämistä isoon akvaan?

Valmistajan tietojen mukaan Algo Stop Depot ei ole haitallista ravuille.

[Kettunen]

Jos se sukarapu on alle kaksisenttinen, nuo ahvenet voivat syödä sen ja ehkä isommankin, mikä vaan suuhun mahtuu...

Tuosta aineesta en tiedä, onko siellä isossa akvaariossa siis jotakin lääkettä. Sukaravut ovat kyllä herkkiä lääkeaineille, ei ehkä kestä. Eipä siis oikein hyvältä ympäristöltä sille vaikuta. Kokeillahan aina voi, vaikka sen suoraankin sinne laittaisin, mutta varo, ettei vanhaa vettä mene yhtään mukana.

Kun akvaariossa on "isoja" kaloja, sukaravut pysyttelevät piilossa, muuten kyllä uivat mukavasti näkyvillä.

Mitenkäs partiksen kanssa, ilmeisesti aika pieni, kun sinulla on siellä jo kaksi, etteivät ala lisääntymään

[juranine]

Ei ne perhoskirjoahvet sitä rapua ainakaan syö ellei se rapu ole sitten todella pieni. (alle 10mm)
Partamonnit sen sijaan kasvavat huomattavasti isommiksi ja voivat olla suurempi uhka ravulle. Mutta ei se rapu missään ämpärissäkään elä joten itse laittaisin sen isompaan akvaarioon muiden kalojen kanssa.

[Taavetti]

Karanteeniallasta ei tarvitse kypsyttää. Jukka Järven nettisivuilta löytyy karanteenaus ja sen vaiheet hyvin opastettuna. Jos tuntuu kuitenkin hankalalta tuo karanteenaus, suosittelen siirtämään tällaisessa poikkeustilanteessa ravun ja partiksen suoraan akvaarioon.

Partamonnit sen sijaan kasvavat huomattavasti isommiksi ja voivat olla suurempi uhka ravulle.

Mulla on sukarapuja ja partamonni, eivätkä ravut ole päätyneet partamonnin aterialistalle.

En missään nimessä lopettaisi näitä "salamatkustajia", vaan ottaisin tämän ihan eräänlaisena haasteena ja yrittäisin ne pelastaa.

[7330]

Partamonnit sen sijaan kasvavat huomattavasti isommiksi ja voivat olla suurempi uhka ravulle. Mutta ei se rapu missään ämpärissäkään elä joten itse laittaisin sen isompaan akvaarioon muiden kalojen kanssa.

Partamonnit imusuunsa kera eivät ole uhka millekään mikä kykenee uimaan, ryömimään tai juoksemaan pakoon, koosta riippumatta. Nehän ovatkin pääosin kasvin- ja raadonsyöjiä, vaikka niiden joskus näkeekin iskeneen hampaansa sairaisiin kaloihin ennen kuin ne ovat ihan ehtineet kuolla.

Ja rapu kyllä itse asiassa voisi elää ämpärissä hyvinkin loppuikänsä, sillä reilu kymmenen litraa on pienelle sukaravulle varsin riittävä elintila.

[Adrianna]

Jos allas on hankittu karanteeniksi, mikset ottaisi sitä saman tien käyttöön? Eihän sitä tarvitse desinfioida kun ensimmäiset karanteerattavat olisivat sen altaan vanhoja asukkeja. Anna partiksen ja ravun tokeentua siellä matkastaan ja mieti sitten mitä niillä teet.

250 l(oletan että tämä on se sinun isompia altaasi) ei oikein sovi kolmelle partamonnille, vaikka ne olisivat kaikki naaraita. Jos porukassa on eri sukupuolia, olet kohta lirissä pikkupartamonnien kanssa. Ei ole mitään mieltä heittää terveeseen altaaseen reissussa rähjääntynyttä kalaa ja sillä altistaa koko kalastoa! Etenkään kun loppupeleissä et kaikkia kolmea partista voi pitää samassa tankissa. Karanteenialtaan mukana tulleet lääkepullot viittaavat aikaisempiin ongelmiin ja muutaman elävän otuksen "unohtaminen" muutettavaan altaaseen taas todella ruokottamaan hoitoon. Loisto maaperää pöpöjen jyllätä siis.

Omasta kokemuksesta olen huomannut etteivät taudi räjähdä altaassa valloilleen ennen kuin yksi yksilö heikkenee. Yhden kalan sairastuttua leviävät taudit usein kuin kulovalkea. Ajatus siitä ettei sairas kala tartuta terveitä hyvässä elinympäristössä on siis hieman kyseenalainen.

[juranine]

eihän sitä pientä allasta tarvitse desinfioida mutta jos pohjalla on muutama sentti vettä niin joudut täyttämään sen eri vedellä kuin siellä on joka altistaa kalat ihan eri vesiarvoille. Vettä ei IKINÄ SAA VAIHTAA SUURIA MÄÄRIÄ KERRALLA. Tarkoitin siis sitä että jos haluat pitää monnin karanteenissa niin ota sinne sitten vedet isosta akvaariostasi jossa todennäköisesti on vesiarvot kunnossa.

Ja mitä sairastumisiin tulee niin nyt jo valmiiksi huonossa kunnossa oleva monni tulee eri vesiolosuhteista joten voit siirtää sen huoletta isompaan akvaarioon ja parempiin vesiolosuhteisiin. Kuten jo aikaisemmin sanoin jos vesiarvot ovat kunnossa niin ei taudit mihinkään leviä.

Lääkkeet joita on mukana voivat olla varmuuden varalle, jokaisella kunnon akvaristilla pitäisi olla yleislääkkeitä kaapissa pahimman varalle.
Tai sitten akvaarion perustamisvaiheessa voidaan tarvita lääkkeitä. Tämäkin vain siksi että vesiarvot ovat usein pielessä jos akvaariota ei ole maltettu kypsyttää kunnolla.
Jos monnilla olisi sisäloisia niin se olisi todennäköisesti niihin jo menehtynyt muutaman päivän sisällä vesiarvojen romahdettua.

Eli neuvoni on että riittävästi piilopaikkoja isoon akvaarion ja monni sekä rapu sinne.

jos sinulla on ennestään partamonneja niin akvaariosi pohjan pinta-alasta, partamonnien määrästä ja koosta sekä muiden pohjakalojen lukumäärästä riippuen voit lisätä sinne partamonnin.

[Taavetti]

eihän sitä pientä allasta tarvitse desinfioida mutta jos pohjalla on muutama sentti vettä niin joudut täyttämään sen eri vedellä kuin siellä on joka altistaa kalat ihan eri vesiarvoille. Vettä ei IKINÄ SAA VAIHTAA SUURIA MÄÄRIÄ KERRALLA. Tarkoitin siis sitä että jos haluat pitää monnin karanteenissa niin ota sinne sitten vedet isosta akvaariostasi jossa todennäköisesti on vesiarvot kunnossa.

Mä kehottaisin edelleen tutustumaan J.Järven akvaariosivuihin. Siis karanteenialtaaseen ei käytetä ns. vanhaa vettä. Karanteeniallasta ei kypsytetä ja kalat totutetaan myöhemmin uuteen bakteerikantaan suodattimella, joka on ollut käytössä ja sisältää siis pienen annoksen bakteereita. Ensin ihan raakaan veteen, vedenparannusaineen kanssa.


Jotkut pitävät karanteenialtaan koko ajan kypsänä, siis käytössä. Mä suosin ihan joka kerta uudelleen laitettavaa tyhjää allasta. Eivät pääse taudit muhimaan altaassa eri kalojen jäljiltä. Lisäksi karanteenialtaassa ei kuulu olla hiekkaa yms. jotka saattavat säilöä taudinaiheuttajia.

[juranine]

En ole missään vaiheessa puhunut altaan desinfioinnista tai veden kokonaismittaisesta kypsytyksestä. Koko homman ideahan on siis siinä että vesiarvot ovat hyvät.

Lähtökohta on sairas kala ja huonot vesiarvot.
Sairas kala pitää siirtää vesiarvoiltaan parempaan akvaarioon jotta tuloksia parantumisesta olisi edes odotettavissa.

Nyt pitää muistaa se että isossa altaassa ei ole ollut tauteja joten siinä on siis vesiarvot kunnossa. Voit ihan yhtä hyvin ottaa vettä sieltä karanteeniallasta varten tai sitten ottaa uutta vettä ja vanhan suodattimen.

ja mitä kypsyttämiseen tulee niin tarkoitin että vanhan veden lisäyksellä on sama vaikutus kuin suodattimella jossa on valmis bakteerikanta olemassa. Eli tärkeintä on siis saada karanteenialtaaseen terveellinen bakteerikanta

[viivis]

ja mitä kypsyttämiseen tulee niin tarkoitin että vanhan veden lisäyksellä on sama vaikutus kuin suodattimella jossa on valmis bakteerikanta olemassa. Eli tärkeintä on siis saada karanteenialtaaseen terveellinen bakteerikanta

Ellei ole uutta tietoa asiasta tullut, niin oman tietämyksen mukaan vanhan veden lisäystä ei ole tarpeellista tehdä ostamaasi akvaarioon, ainakaan bakteerikannan kannalta. Ne hyvät bakteerit, joita tässä kai nyt haetaan, elävät pinnoilla, ei vedessä. Vanha vesi ei kypsytä allasta millään tavalla.
Uutta vettä karanteenialtaaseen, vedenparannusaineen keralla. Parempi katsoa, kuin katua. Yhtä lailla kala joutuu uusien arvojen kanssa tekemisiin, oli se vesi otettu suoraan hanasta tai toisesta jo käynnissä olevasta altaasta. Vanhan veden mukana tulee myös vieraita bakteereja, "kalan kakkaveden" mukana. (Vaikka siinä altaassa ei tauteja ole ollutkaan. Oma bakteerikantansa siellä silti on)
Äläkä myöskään suoraan sinne omaan akvaarioosi ilman karanteenia sitä kalaa pulauta, nythän on hyvä testata uutta karanteeniallasta samalla .

Itse olen kyllä veden laskenut suoraan hanasta, olipa allas sitten muutettu pienemmästä isommaksi tai asunnosta toiseen. Kaikki ovat niistä toimenpiteistä hengissä säilyneet.

[Adrianna]

eihän sitä pientä allasta tarvitse desinfioida mutta jos pohjalla on muutama sentti vettä niin joudut täyttämään sen eri vedellä kuin siellä on joka altistaa kalat ihan eri vesiarvoille. Vettä ei IKINÄ SAA VAIHTAA SUURIA MÄÄRIÄ KERRALLA.

Mielenkiinnolla odotan ratkaisuasi vaikka 500 l muuttoon, raahataanko kaikki vedet mukana myös? Vettä voi tällaisessa poikkeustapauksessa "vaihtaa" sen täydet 100 % ilman sen suurempia ongelmia. Toisin kuin vedessä, hyödylliset bakteerit elävät pinnoilla ja siinä *skaliejussa eli aktiivilietteessä, jota altaan pohjalla nyt jo on.

Tarkoitin siis sitä että jos haluat pitää monnin karanteenissa niin ota sinne sitten vedet isosta akvaariostasi jossa todennäköisesti on vesiarvot kunnossa.

Vesiarvot partamonnille ovat satavarmasti kunnossa hanavedessäkin, jollei koko hanavesi ole juomakiellossa. Ainakaan hanavedessä ei ole vierasta bakteerikantaa vieraan altaan kaloista.

Ja mitä sairastumisiin tulee niin nyt jo valmiiksi huonossa kunnossa oleva monni tulee eri vesiolosuhteista joten voit siirtää sen huoletta isompaan akvaarioon ja parempiin vesiolosuhteisiin. Kuten jo aikaisemmin sanoin jos vesiarvot ovat kunnossa niin ei taudit mihinkään leviä.

Oletko nähnyt miten esim. alkuloisinfektio leviää epidemiana? Siinä rikotaan laji- ja muutkin rajat ja populaatiota tippuu. Jopa kutevia ja täydessä terveydessä olevia kaloja. Väitän edelleen että kyllä leviävät, yksi yksilö levittää sairastuttuaan tautia muihinkin. Viimeistään siinä vaiheessa kun yksi sairas kala kuolee ja muut käyvät näykkimässä sitä. Raatoa kun ei voi olla nostamassa pois sillä punaisella sekunnilla kun se kuolee, töissäkäynti yms. vievät aika ratkaisevasti aikaa akvaarioharrastukselta.

Lääkkeet joita on mukana voivat olla varmuuden varalle, jokaisella kunnon akvaristilla pitäisi olla yleislääkkeitä kaapissa pahimman varalle.
Tai sitten akvaarion perustamisvaiheessa voidaan tarvita lääkkeitä. Tämäkin vain siksi että vesiarvot ovat usein pielessä jos akvaariota ei ole maltettu kypsyttää kunnolla.

Lääkkeistä on hyvä katsoa päivämääriä ja paljonko lääkettä on jäljellä. Jos päivämäärää on paljon jäljellä ja/tai lääkkeitä on käytetty paljon, on sieltä hoidettu jotakin tautia.

Jos monnilla olisi sisäloisia niin se olisi todennäköisesti niihin jo menehtynyt muutaman päivän sisällä vesiarvojen romahdettua.

Harvemmin käytän niin rajua vastalausetta kuin "höpö höpö" mutta nyt on aika lähellä. Partamonni elää niin kauan kun vesi on märkää. Sen voi kuivattaa korpuksi, uittaa tulikuumassa vedessä tai palelluttaa ilman sen kummempia oireita. Esimerkiksi tubialtaissa (parta)monnit elävät usein viimeisinä kaloina muiden menehdyttyä.

jos sinulla on ennestään partamonneja niin akvaariosi pohjan pinta-alasta, partamonnien määrästä ja koosta sekä muiden pohjakalojen lukumäärästä riippuen voit lisätä sinne partamonnin.

Aihen aloittaja puhui aikaisemmin 250 l muualla, joten oletan tämän ison altaan olevan se. Olisi melko tuuripeliä että kaikki kolme partista olisivat naaraita. Vaikka ne olisivatkin, ne eivät silti välttämättä tulisi toimeen keskenään. Nuo naaraatkin osaavat olla reviiritietoisia ja pahapäisiä toisilleen.

[allablaze]

Heh, ihan OTnä sanoisin että joku provoilee minkä kerkiää

Älä tosiaan missään nimessä laita uutta partamonnia omaan altaaseesi, pahimmassa tapauksessa saat pitkäaikaisen riesan taudeista ja kuolleista kaloista. Ja parhaimmassakin tapauksessa menettäisit luultavasti sen uuden tulokkaan.
Karanteenaa partis Jukka Järven ohjeiden mukaan, tai edes siinä erillisessä karanteenialtaassa useamman viikon ajan.

[Taavetti]

Karanteenaa partis Jukka Järven ohjeiden mukaan, tai edes siinä erillisessä karanteenialtaassa useamman viikon ajan.

Siis molemmissa tapauksessa erillisessä altaassa ja tässä tapauksessa siis ilmeisesti juuri siinä hankitussa (ei tainnut olla muita karanteenialtaita?).

Joo, ja mun neuvo kipata kala ja rapu altaaseen, jos karanteeniohjeet tuntuvat vaikeilta, oli nyt jälkikäteen ajateltuna ihan sieltä jostain.

[Kettunen]

Ei ne perhoskirjoahvet sitä rapua ainakaan syö ellei se rapu ole sitten todella pieni. (alle 10mm)
Partamonnit sen sijaan kasvavat huomattavasti isommiksi ja voivat olla suurempi uhka ravulle. Mutta ei se rapu missään ämpärissäkään elä joten itse laittaisin sen isompaan akvaarioon muiden kalojen kanssa.

Onkos nämä neuvot nyt varmasti sinusta hyviä, sellaiselle joka tarvitsisi tietoa siitä, mitä kannataisi tehdä ja mitä ei ? Kuulostaa kuin, kuin ei olisi oikein kokemusta asiasta...

Niin kuin edellä mainittiin, niin kyllä se sukarapu muutaman kuukauden elää vaikka lasten leikkiämpärissä tai lasipurkissa, kunhan vettä hapetetaan ja hiukan välilä vaihdetaan ja jokunen muru ruokaakin annetaan.

Kyllä ne ahvenet sukarapuja vaan syö, oikein mielellään jahtaavat, jos vain kiinni saavat. Jopa tiikeribarbitkin nappasevat parisenttisiä sukarapuja joskus, eli maistuu hyvin, jos suusta pitkittäin mahtuu, saalistajia kun ovat.

Partamonni taas ei ole saalistaja, vaikka joskus äkänen voikin olla. Se ei edes yritä sukarapuja jahdata, kasvisruoka maistuu paremmin.

Vielä lopuksi, mistä olet saanut sellaisen kuvitelman, ettei sairaat voi sairastuttaa terveitä? Ehkä kannatta hiukan ensin miettiä, millaisia ohjeita antaa, semmoisia kaipaavalle ja mitä siitä voi seurata. "Siitä vaan"-tekniikkan toimivuus perustuu hyvään tuuriin, jos ei ole todellista tietoa tilanteesta olemassa

[7330]

eihän sitä pientä allasta tarvitse desinfioida mutta jos pohjalla on muutama sentti vettä niin joudut täyttämään sen eri vedellä kuin siellä on joka altistaa kalat ihan eri vesiarvoille. Vettä ei IKINÄ SAA VAIHTAA SUURIA MÄÄRIÄ KERRALLA.

Miksi ei?
Hyödylliset bakteerit elävät pinnoilla, eivät vedessä. Suomessa vesijohtovesi on monessa kunnassa pehmeää ja neutraalia, siis sellaisenaan oikein hyvin kaloille sopivaa. Ja kun vedenvaihtorytmi on kunnossa, altaan vesiarvotkaan (lähinnä siis nitraatti ja pH) eivät ehdi vedenvaihtojen välissä heittää niin paljon, että muutos olisi kaloille shokki. Kuulostaa aika paljon arviolta kolmenkymmenen vuoden takaisilta ohjeilta, jolloin altaan vesi usein pidettiin harvoin tapahtuvilla pienillä vedenvaihdoilla niin likaisena, että puhtaan veden vaihto tilalle tosiaan saattoi olla kaloille vahingoksi.
Itse teen säännöllisesti noin 60 % vedenvaihtoja altaisiini, joskus isompiakin (80-90 %) kun unohdan imuletkun puuhatessani muuta. Mitään muuta vahinkoa en ole huomannut kuin piristyneitä ja kutevia kaloja.

Tässä tapauksessa se altaan pohjalla ollut sentti vettä oli taatusti niin törkyistä, että vesiarvojen muutos on ollut melkoinen, lisättiinpä niille sitten hana- tai akvaariovettä. Se on kuitenkin käytännössä pakko tehdä, jotta otukset eivät kuole myrkkyliemeensä. Tosin jos partamonni kerran jo alkujaan näytti olevan heikossa hapessa, en uskaltaisi sille kovin hyvää ennustetta antaa.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten ketjun aloittaja päätyi ongelman ratkaisemaan ja selvisikö partamonni?