Valaistusajat / -käytännöt?
Valvoja: Moderaattorit
Valaistusajat / -käytännöt?
1)Muistan lukeneeni jostain akvaopuksesta, että kasvien kasvulle voisi olla piristysruiske, mikäli pitäisi viikossa esim. yhden "pimeämmän päivän" eli lyhentäisi yhtenä päivän valaistusaikaa tai useampiputkisissa valaisuissa, pitäisi päällä vain osaa putkista. Olenko nähnyt unta, vai onko asia näin? Käytätkö itse tätä konstia?
2) Milloin valaistus napsahtaa kotonasi päälle, milloin sammuu?
Omat vastaukset:
1) Odottelen viisaimpien vastauksia. Itse en oo kokeillut.
2) Klo 9-23, kokeilen hävittää piilevää, kypsissä altaissa aika oli n. 11h/vrk.
2) Milloin valaistus napsahtaa kotonasi päälle, milloin sammuu?
Omat vastaukset:
1) Odottelen viisaimpien vastauksia. Itse en oo kokeillut.
2) Klo 9-23, kokeilen hävittää piilevää, kypsissä altaissa aika oli n. 11h/vrk.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Aamulla valot päälle 4-5 tunniksi, sitten valotauko 2-4 tuntia ja iltapäivällä taas päälle 4-7 tuntia.
Valotauon aikana normaali huonevalaistus. Valotauon aikana hiilidioksidimäärä nousee, ja kasveilla on taas iltapäiväksi yhteyttämistarpeita.
Levät eivät tuosta valotauosta tykkää.
http://www.dennerle.de/technik/licht.htm
Minulla on tuon kaavan mukainen valaistus, joskin vielä trimmausvaiheessa:
http://aquahoito.info/suomi/tanganjika/ ... index.html
Valotauon aikana normaali huonevalaistus. Valotauon aikana hiilidioksidimäärä nousee, ja kasveilla on taas iltapäiväksi yhteyttämistarpeita.
Levät eivät tuosta valotauosta tykkää.
http://www.dennerle.de/technik/licht.htm
Minulla on tuon kaavan mukainen valaistus, joskin vielä trimmausvaiheessa:
http://aquahoito.info/suomi/tanganjika/ ... index.html
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Junior Member
- Viestit: 143
- Liittynyt: 23:14, 09.02.2003
- Akvaarioseurat: Ciklidistit
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo
Valaistus käytäntö
En usko tohon kasvi ideaan, koska kasvi yhteyttää vain valon kanssa, muulloin se käyttää happea omaan tarpeeseen.
Mulla valot syttyy, kun kotiin tulee joku joka katselee kaloja ja sammuu yöllä yhden maissa. Näissä altaissa ei ole menestyneitä kasveja.
Mulla valot syttyy, kun kotiin tulee joku joka katselee kaloja ja sammuu yöllä yhden maissa. Näissä altaissa ei ole menestyneitä kasveja.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Re: Valaistus käytäntö
Niin siis mihin et usko?Jami kirjoitti:En usko tohon kasvi ideaan, koska kasvi yhteyttää vain valon kanssa, muulloin se käyttää happea omaan tarpeeseen.
Mulla valot syttyy, kun kotiin tulee joku joka katselee kaloja ja sammuu yöllä yhden maissa. Näissä altaissa ei ole menestyneitä kasveja.
En esittänyt mitään uskonkappaletta vaan selvää tutkittua tietoa.
Kasvit kyllä hengittävät happea koko ajan, mutta uottavat yhteyttäessään enemmän happea kuin kuluttavat. Monessa akvaariossa hiilidioksidi on minimitekijä.
Aamulla vedessä on runsaasti hiilidioksidia, jota kasvit yhteyttävät. Hiilidioksidi vähenee, mutta valotauon aikana tilanne ehtii parantua, ja iltapäiväksi/illaksi hiilidioksidia riittää taas paremmin.
Levät eivä kuitenkaan kovin hyvin sopeudu tuohon valotaukoon
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Junior Member
- Viestit: 143
- Liittynyt: 23:14, 09.02.2003
- Akvaarioseurat: Ciklidistit
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo
Vast: Valaistus käytäntö
En ottanut kantaa, järvij;n tutkittuihin tietoihin, vaan alkuperäisen "16661" kysymykseen ja muistikuvaan.
lepopäivä
Tästä on kyllä puhuttu aikaisemmin, mutten pikaisella haulla löytänyt paikkaa.
Olen toista vuotta pitänyt torstain paastopäivänä sekä valaistuksen että ruokinnan suhteen. Levien kanssa ei tuona aikana ole ollut minkäänlaista ongelmaa. Ajattelen myös veden pysymistä hyvänä ja vähän sitäkin, että kalat saattavat pitää hämärämmästä eli normaalista huonevalaistuksesta. Jokatapauksessa myös hoitajan on kiva olla yksi päivä viikossa jos ei nyt paastolla niin ainakin "vapaalla".
Valaistusaika muulloin on 7.30 - 20.30. Neliputkisessa lampussa pidän yleensä kaksi putkea päällä, mutta usein annan valojen syttyä ja sammua yhdellä putkella. Joskus 14-18 välillä pidän kaikki neljä putkea päällä. Se on käytännön sanelemaa, koska silloin on joku kotona nappia painamassa. Täysautomaattinen ajastus on vireillä, ja harkitsen pimennystä J. Järven tapaan. En kuitenkaan viikonlopuiksi, jolloin katselijat ovat paikalla ja jatkuva valaistus senvuoksi paikallaan.
Luonnonvalaistus vaihtelee Kanarialla tähän malliin, mutta varsinkin rantavyöhykkeen tuntumassa uiskentelevat kalat voivat olla jopa jatkuvassa varjossa mm. rantakasvien ja vedenpinnan yli kaartuvien puunlehvästöjen alla:
http://www.iac.es/weather/otdata/rad_net.html
Aika usein on yhtenä päivänä viikossa osan päivää pilvistä. Käyristä näkee, että aurinko nousee aamulla kello kahdeksan maissa ja laskee illalla yhdeksän paikkeilla. Paiste on voimakkaimmillaan kello 12-16. Löytäisipä vastaavia linkkejä kalojen elinympäristöstä, esimerkiksi Etelä-Amerikan jokialueilta!
Olen toista vuotta pitänyt torstain paastopäivänä sekä valaistuksen että ruokinnan suhteen. Levien kanssa ei tuona aikana ole ollut minkäänlaista ongelmaa. Ajattelen myös veden pysymistä hyvänä ja vähän sitäkin, että kalat saattavat pitää hämärämmästä eli normaalista huonevalaistuksesta. Jokatapauksessa myös hoitajan on kiva olla yksi päivä viikossa jos ei nyt paastolla niin ainakin "vapaalla".
Valaistusaika muulloin on 7.30 - 20.30. Neliputkisessa lampussa pidän yleensä kaksi putkea päällä, mutta usein annan valojen syttyä ja sammua yhdellä putkella. Joskus 14-18 välillä pidän kaikki neljä putkea päällä. Se on käytännön sanelemaa, koska silloin on joku kotona nappia painamassa. Täysautomaattinen ajastus on vireillä, ja harkitsen pimennystä J. Järven tapaan. En kuitenkaan viikonlopuiksi, jolloin katselijat ovat paikalla ja jatkuva valaistus senvuoksi paikallaan.
Luonnonvalaistus vaihtelee Kanarialla tähän malliin, mutta varsinkin rantavyöhykkeen tuntumassa uiskentelevat kalat voivat olla jopa jatkuvassa varjossa mm. rantakasvien ja vedenpinnan yli kaartuvien puunlehvästöjen alla:
http://www.iac.es/weather/otdata/rad_net.html
Aika usein on yhtenä päivänä viikossa osan päivää pilvistä. Käyristä näkee, että aurinko nousee aamulla kello kahdeksan maissa ja laskee illalla yhdeksän paikkeilla. Paiste on voimakkaimmillaan kello 12-16. Löytäisipä vastaavia linkkejä kalojen elinympäristöstä, esimerkiksi Etelä-Amerikan jokialueilta!
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Eipä tarvitse olla linkkejä, kun on käynyt itse paikan päällä 

Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Pienimuotoinen gallup valaistusajoista löytyy täältä http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=8408
Minulla tätä nykyä kaksi allasta valot päällä 8-21, kaksi 8-10 ja 13-21 eli kolmen tunnin tauko epäsymmetrisesti, ruokavarastolla (kotilot ja ravut) valot on päällä vain jos tarvitaan. Tavoitteena valotauolla eritoten murtovesiallasta vaivaavan rihmalevän vähentäminen, epäsymmetrisyys ajoituksessa johtuu ihan perheen elämänrytmistä. Tehoaa myös rihmalevään näemmä hyvin, mitään muita muutoksia käytännöissä ei ole tehty.
Mika
Mika
-
- Member
- Viestit: 276
- Liittynyt: 01:23, 31.10.2002
- Paikkakunta: Oulu
Minulla myös valotauko, iltapäivällä 14.00 alkaa pimennys ja kestää kolmisen tuntia. Tämä siksi, että valot olisivat päällä silloin kun olemme kotona, varsinkin kun appurat kutevat, on kiva aamulla tarkistaa jo, missä mennään. Meilläpä ei juuri muita leviä kuin viherlevää kasvakaan, mutta mitään vaikutusta siihen en ole huomannut (itse asiassa kasvu on ehkä jopa reippaampaa, mutta se tod. näk. selittyy valon määrän lisääntymisellä). Viherlevät kuitenkin taitavat hyötyä samoista asioista kuin kasvitkin. Samoin kalvoon veden pinnalla ei ole ollut mitään vaikutusta.
Mielenkiintoista! Valotauko, minäpä säädän heti tuota ajastinta ja kokeilen tuota taukoa. Ainakin kesällä se on mukavaa että on pitempi aika illemmalla vaikkapa valot akvassa että saa katsella kaloja, nykyisellä ajastuksella sammuu valot 21.30 nyt voin siis pidentää sitä hieman myöhemmäksi ja pitää paussia kuumimmilla tunneilla päivällä. ![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito jos sekään nyt niin kovin tärkeää..
tauko ja pohdintoa
Otan järvij:n tauollisen valaistuksen tänään käyttöön: Valot päälle aamulla seitsemältä ja muutaman tunnin päivätauon lisäksi pois vähän kello yhdeksän jälkeen illalla. Aikaisemmin minulla oli iltapäivää kohti lisääntyvä, koko päivän mittainen valaistus, ja torstaina pimeä päivä. Laseja olen joutunut skrabaamaan muutaman viikon välein. Saas nähdä muuttuuko mikään, kun valaistusstrategia muuttuu.
Vähäisellä valolla on todellakin merkitystä kasvien kasvuun. Tämän tietää metsänkasvattajat ja kasvimaan pitäjät/viljelijät. Kun valoa on liian vähän, kasvit yltyvät kovaan pituuskasvuun päästäkseen valoon. Esim. taimikoissa on kilpailu valosta kova ja pituuskasvu sen mukaista. Harvennus tehdään jottei kasveista tulisi liian honteloita ja että ne saavat myöhemmin riittävästi myös ravinteita. Hämärässä akvaariossa kasvit lisäävät pituuskasvua varmastikin samalla tavalla, mutta pimeys ei saa tietenkään kestää liian pitkään oloissa joissa valaistus on jo muutenkin niukkaa.
Vähäisellä valolla on todellakin merkitystä kasvien kasvuun. Tämän tietää metsänkasvattajat ja kasvimaan pitäjät/viljelijät. Kun valoa on liian vähän, kasvit yltyvät kovaan pituuskasvuun päästäkseen valoon. Esim. taimikoissa on kilpailu valosta kova ja pituuskasvu sen mukaista. Harvennus tehdään jottei kasveista tulisi liian honteloita ja että ne saavat myöhemmin riittävästi myös ravinteita. Hämärässä akvaariossa kasvit lisäävät pituuskasvua varmastikin samalla tavalla, mutta pimeys ei saa tietenkään kestää liian pitkään oloissa joissa valaistus on jo muutenkin niukkaa.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Kyseessä ei siis taaskaan ole minun systeemini muilta kuin itse toteutuksen osalta.
Se siis perustuu jälleen kerran saksalaisiin alkuperälähteisiin. Linkit alempana.
Kyseessä on siis 2- 4 tunnin valotauko keskellä päivää. Se ei ole sama kuin pimennys. Itselläni loisteputket ovat sammuksissa, mutta akvaario on silti valaistu puolitehoon säädetyillä spoteilla.
Valoisat jaksot ovat vähintään 4 tunnin mittaisia, jotta kasvit voivat yhteyttää tarpeeksi ja kokonaisvaloaika siis tuo 10-11 tuntia, kuten tropiikissa yleensä.
Spotteja on nyt 2*80 wattia, mutta pian tulee 40 wattia lisää, jolloin lisään punaista valoa auringon nousuihin ja laskuihin. Tällä on tarkoitus lisätä optista iltatunnelmaa; tuskin sillä mitään biologista vaikutusta akvaariossa on, muutoin myös "valkean" valon lisääntymisenä. "Valkea" tarkoittaa tässä yhteydessä halogeenispottien valkeaa.
Jos akvaario on valoisaasa huoneessa, tarvitaan valotauon aikana lisävaistusta korkeintaan talvipimeillä tai ei silloinkaan, jos huoneessa on normaalivalaistus. Muutoin olisi hyvä järjestää jonkinlainen pimeän päivän valo akvaarioon.
Tauolla on tarkoituksensa:
1) häiritä levien kasvua
2) parantaa akvaarion hiilidioksidipitoisuutta, kun kasvit ovat ensin käyttäneet yöllä muodostuneen määrän, sitä järjestyy valotauon aikana lisää, ja kasvien kasvu tehostuu. Deters on tätä hiilidioksidin määrän nousua valotauon aikana Wako-ohjelmallaan tutkinutkin.
Valotauko vastaa varsinkin sademetsien sadekausien iltapäiväsateita ja rajuilmoja.
Systeemi perustuu sekä ainakin firma Dennerlen että Detersin tutkimuksiin ja havaintoihin:
http://www.dennerle.de/haupt.asp
http://www.dennerle.de/technik/licht.htm
http://www.deters-ing.de/Pflanzen/mittagspause.htm
Linkit saksalaisille sivuille

Se siis perustuu jälleen kerran saksalaisiin alkuperälähteisiin. Linkit alempana.
Kyseessä on siis 2- 4 tunnin valotauko keskellä päivää. Se ei ole sama kuin pimennys. Itselläni loisteputket ovat sammuksissa, mutta akvaario on silti valaistu puolitehoon säädetyillä spoteilla.
Valoisat jaksot ovat vähintään 4 tunnin mittaisia, jotta kasvit voivat yhteyttää tarpeeksi ja kokonaisvaloaika siis tuo 10-11 tuntia, kuten tropiikissa yleensä.
Spotteja on nyt 2*80 wattia, mutta pian tulee 40 wattia lisää, jolloin lisään punaista valoa auringon nousuihin ja laskuihin. Tällä on tarkoitus lisätä optista iltatunnelmaa; tuskin sillä mitään biologista vaikutusta akvaariossa on, muutoin myös "valkean" valon lisääntymisenä. "Valkea" tarkoittaa tässä yhteydessä halogeenispottien valkeaa.
Jos akvaario on valoisaasa huoneessa, tarvitaan valotauon aikana lisävaistusta korkeintaan talvipimeillä tai ei silloinkaan, jos huoneessa on normaalivalaistus. Muutoin olisi hyvä järjestää jonkinlainen pimeän päivän valo akvaarioon.
Tauolla on tarkoituksensa:
1) häiritä levien kasvua
2) parantaa akvaarion hiilidioksidipitoisuutta, kun kasvit ovat ensin käyttäneet yöllä muodostuneen määrän, sitä järjestyy valotauon aikana lisää, ja kasvien kasvu tehostuu. Deters on tätä hiilidioksidin määrän nousua valotauon aikana Wako-ohjelmallaan tutkinutkin.
Valotauko vastaa varsinkin sademetsien sadekausien iltapäiväsateita ja rajuilmoja.
Systeemi perustuu sekä ainakin firma Dennerlen että Detersin tutkimuksiin ja havaintoihin:
http://www.dennerle.de/haupt.asp
http://www.dennerle.de/technik/licht.htm
http://www.deters-ing.de/Pflanzen/mittagspause.htm
Linkit saksalaisille sivuille

Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Eikö tuollainen valotauko keskellä päivää ole ristiriidassa usein tavoitellun luonnonmukaisuuden kanssa? Siis ensin viritellään spotteja ja ledejä simuloimaan auringonnousua ja -laskua ja rakennetaan näille hienot ohjaussysteemit, mutta sitten kuitenkin sammutetaan valot keskellä päivää. Taitaa pilvisenäkin päivänä auringonvalon määrä keskipäivällä tropiikissa olla melko suuri.
Ymmärrän kyllä, mihin tuolla pimennysjaksolla pyritään, ja uskon, että kasvien kasvun ja levän ehkäisemisen kannalta systeemi toimii, kuten edellä on todisteltu. Mutta entäpä se paljon puhuttu kaloille aiheutuva stressi? Mitä kalat tykkäävät jokapäiväisestä "auringonpimennyksestä"?
Ymmärrän kyllä, mihin tuolla pimennysjaksolla pyritään, ja uskon, että kasvien kasvun ja levän ehkäisemisen kannalta systeemi toimii, kuten edellä on todisteltu. Mutta entäpä se paljon puhuttu kaloille aiheutuva stressi? Mitä kalat tykkäävät jokapäiväisestä "auringonpimennyksestä"?
hämärää puuhaa
Kyllä sateella on tropiikissakin aika hämärää ja sademetsän nahkealehtisten puiden lehvästöjen varjossa muutenkin. Ajattelin kokeilla tätä koska on sanottu hyväksi eli huonoksi levien kannalta. Leväongelmaa ei minulla kuitenkaan ole, vaan varsinainen syy on seuraava: Haluan että akvaario on valaistu silloin kun olemme paikalla eli aamulla ja illalla niin, ettei valoisasta ajasta muodostu liian pitkää. Uskoakseni kalat ovat vain hyvillään päivän varjoisasta hetkestä. Toiseksi minulla on ison, neliputkisen loistevalaisimen kanssa lämpötilaongelmia tuulettimista ja nostosta huolimatta. Käytän täystehoa senvuoksi valojaksojen keskivaiheilla, vain puolet ajasta, ja valojen sammuttaminen päivällä poistaa jatkuvan porottavan kuumennuksen. Toivon että näin saisin lämpötilan pysyvästi 26 asteen tuntumaan.
Tämä observatorio sijaitsee suoraan paahtavan auringon alla ja silti valaistuksessa voi olla melkoisia vaihteluita keskipäivälläkin:
http://www.iac.es/weather/otdata/rad_net.html
Tämä observatorio sijaitsee suoraan paahtavan auringon alla ja silti valaistuksessa voi olla melkoisia vaihteluita keskipäivälläkin:
http://www.iac.es/weather/otdata/rad_net.html
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Kuka on esittänyt valojen sammuttamista keskellä päivää? Minulla sellaista ei ainakaan ole:JuhaS kirjoitti:Eikö tuollainen valotauko keskellä päivää ole ristiriidassa usein tavoitellun luonnonmukaisuuden kanssa? Siis ensin viritellään spotteja ja ledejä simuloimaan auringonnousua ja -laskua ja rakennetaan näille hienot ohjaussysteemit, mutta sitten kuitenkin sammutetaan valot keskellä päivää. Taitaa pilvisenäkin päivänä auringonvalon määrä keskipäivällä tropiikissa olla melko suuri.
Ymmärrän kyllä, mihin tuolla pimennysjaksolla pyritään, ja uskon, että kasvien kasvun ja levän ehkäisemisen kannalta systeemi toimii, kuten edellä on todisteltu. Mutta entäpä se paljon puhuttu kaloille aiheutuva stressi? Mitä kalat tykkäävät jokapäiväisestä "auringonpimennyksestä"?
"Valotauon aikana normaali huonevalaistus".
Tosin nykyään spotit valaisevat puoliteholla valotauon aikana. Vaihtuuhan valon voimakkuus luonnossakin lähes koko ajan: valosta varjoon, auringosta pilviseen jne. joskaan ei räpsähtämällä! vaan hitaasti muutaman minuutin kuluessa.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Digitaalinen
Osta digitaalinen ajastin, koska se pitää aikansa sähkökatkoista huolimatta. Minulla ovat edelleen toiminnassa Anttilasta, K-Raudasta ja jostain Helsingin pikkusähköliikkeestä ostetut mallit. Viimeinen oli yllättäen edullisin ja K-Raudasta ei niinkään yllättäen kallein.
Kiitos opettavaisesta linkistä. Näyttää tosiaan vaihtelevan auringon säteilyn voimakkuus paljonkin pilvisyyden mukaan tropiikissakin. Seison korjattuna. Tosin noita hämäriä jaksoja ei ollut läheskään joka päivä, mutta taitaa tuo paikka sijaita myös melko korkealla.Tiitu kirjoitti:Tämä observatorio sijaitsee suoraan paahtavan auringon alla ja silti valaistuksessa voi olla melkoisia vaihteluita keskipäivälläkin:
http://www.iac.es/weather/otdata/rad_net.html