Makeasta riutta-altaaksi?

[Nikonu78]

Tässä kyseistä foorumia lueskellessa on tuo kipinä pikkuhiljaa kypsynyt siihen, että laittaisin tuon makean veden altaan tyhjäksi -> kalat tuttavalle, ja alkaisin tuosta nykyisestä tekemään riuttaa.

Olen lukenut Mikaelin manuaalia ja selannut foorumia paljonkin, mutta tietojen kerääminen on varsin mutkikasta, kun topicceja löytyy niin monia. Siksi päätin pistää muutaman pääkysymyksen tähän, jotta saisi mahdollisimman moneen kysymykseen vastauksen kerralla.

Allas on siis n.300L (leveys 124cm,korkeus 50cm ja syvyys 48cm). Kyseinen allas on alumiinikehyksillä, joten ne tulee riuttakäytössä peittää esim. silikonikerroksella sisäpuolelta?

Allas on itselläni alkuperäisen alumiinijalustan päällä. Akvaarion alle kaappiin jää korkeustilaa 50cm. Onko tämä oikeasti aivan liian vähän vai onko tuolla korkeudella mahdollista saada vaahdottaja sekä ala-allas kokonaisuudessaan mahtumaan sinne?

Kuinka iso olisi suositeltava ala-altaan koko? Tarkoitus olisi tehdä kolmiosainen ala-allas jossa siis vaahdottaja,refu ja kolmannesta osasta vesi nostetaan pumpulla takaisin pääaltaaseen. Ala-altaaseenhan tulee mahtua ylivuodon valuttama vesi kokonaisuudessaan jos tulee sähkökatkos tai vastaavaa. Jos jollain on tietoa kuinka paljon painoa tuollainen alumiinijalusta kestää niin se olisi tervetullutta jotta tietää ettei laita liian isoa ala-allasta.

Ylivuotolaatikon tekeminen itselläni on jo selvillä miten se tehdään, mutta mistä materiaalista ja miten olette tehneet laatikon reunaan veden ääntä vaimentavan "kamman"? Saako näitä valmiina jostain vai pitääkö itse väsäillä? Käsittääkseni kaikki liitokset (ylivuotolaatikon viisto seinä,läpiviennit yms. tiivistetään/liimataan akvaariosilikonilla.

Laitteistoon on saatavilla paljon kaikenlaisia laitteita, mutta kuulisin mieluusti, että mitkä ovat oikeasti selvästi hoitoa helpottavia apuvälineitä ja mitkä taas eivät vaikuta juuri lainkaan? Vaahdotin,Ro- laite vedenpuhdistukseen ja pumput ovat tietenkin järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömiä.

Voisiko joku selvittää hieman tuon RO-laitteen käyttöä yksinkertaisemmin. Tuosta Mikaelin tekstistä en oikein päässyt täysin perille. Eli RO-laite ei ole osana akvaarion normaalia järjestelmää vaan sillä tehdään puhdasta vettä esim. korvausvedeksi? Manuaalissa kerrotaan, että vettä puristetaan paineella kalvon läpi tietyn lämpöisenä. Olisi siis mielenkiintoista tietää tarkalleen miten tämä työ tehdään.

Korvausvedestä sen verran vielä, että korvausvesi siis sisältää aina kalkkia? Kalkkivesireaktoria käytettäessä ei siis korvausvettä lisätä lainkaan suoraan puhdistettuna ja makeana vaan aina kalkin kanssa? Jos oikein Mikaelin manuaalista ymmärsin niin kalkkivesi sekoitetaan silloin, jos se tiputetaan korvausvetenä ala-altaaseen. Jos siis käytetään kalkkivesireaktoria niin tällöin reaktorin läpi johdetaan vain puhdistettua vettä ja reaktorin jälkeen vesi on kalkkipitoista korvausvettä?

No tässä nyt untuvikolta hieman kysymyksiä. Riutta-akvaario on täysin uusi tuttavuus ja pitkä kokemus makean veden puolelta ei ole hyödyksi nyt tässä. Toivottavasti tästä kuitenkin saisi niin paljon tietoa ja neuvoja, jotta tuon tylsähköksi käyneen makean veden pöntön saisi vielä tulevaisuudessa näyttämään värikkäältä koralliriutalta

[-Alix-]

Mukavaa, että olet paneutunut aiheeseen, on paljon helpompaa vastata spesifisiin kysymyksiin kuin yleisiin "mitä kaikkee tarviin" -kysymyksiin Ja tervetuloa harrastuksen piiriin!

Minä olen niin vihreä parin hassun harrastevuoden jälkeen, ja lisäksi tekniikkan hienosäätöihin uppoutumaton, että varmasti joku äijistä osaa selvittää tekniikkakiemuroita tarkemmin, mutta tässä jotain:

- Metallipinnat olisi hyvä peittää silikonilla tai vastaavalla jottei suola syövytä ja vastaavasti metalli tee hallaa altaalle. SeaLifessa olen nähnyt vaikka mitä supermetalleja jotka muutamassa vuodessa ovat mennyttä kamaa...

- 50 cm korkea jalusta tekee kyllä tiukkaa, kannattaisi ehkä miettiä korkeamman hankkimista. Kun riutta on paikoillaan ja matala jalusta ottaa aivoon viimeistä kertaa on vaihtoprosessi huomattavasti hankalempi. Yksi vaihtoehto toki olisi rakentaa ala-altaan niin, että se ei ole kokonaan altan alla vaan vaahdottaja on altaan vieressä. Ulkonäköseikoista voi sitten keskustella Matalalla voi tietty pärjätä, mutta kannattaa varautua ylimääräisiin kustannuksiin ja säätöihin.

- Ala-alas ei voi olla liian iso (ts altaan alus on harvoin tarpeeksi suuri, jotta sinne saisi mahdutettua kaiken haluamansa rojun). Alumiinijalustat kestävät vaikka minkä apinon, niistähän rakennetaan akvaarioliikkeiden räkitkin, joissa voi olla vaikka kuinka monta sataa kiloa. Jos jalustaa purkaa ja kasaa uudelleen kärsii sen lujuus toki. Jos jalustassa on perinteinen poikkituki pitää sen päälle laitta vaneri ja solumuovi ja allas sen päälle, poikkituki sinäällään syö korkeutta mutta lisää huomattavasti tukevutta. Kannattaa tässäkin muistaa, että ala-altaastakin roiskuu suolaa (usein enemmän kuin yläaltaasta) joten jalustan ptket kannattaa suojata jollain lakalla tai levyllä täälläkin. Samalla saa sähköt sijoitettua niin, ettei pistokkeisiinkaan roisku.

- "pakollisista lisätilkkeistä" ainut, josta en henkilökohtaisesti luovu on pinnantasaaja (osmolator). Se jos mikä helpottaa altaan pitoa, ettei tarvitse joka päivä olla lisäämässä korvausvesiä. Taino, myönnetään, refraktometri on toinen lempitilkkeeni, sillä on todella kätevä mitata suolapitoisuutta. Mutta ilman sitä voisin pitää riuttaa, ilman osmolaattoria hommasta ei tulisi mitään. Harva tilke on kuitenkaan oikeasti pakollinen, vaahdottajastakin voi luopua. Kaikki on itsestään, omasta laiskudesta ja lompakosta kiinni

- En tiedä kuinka tarkkaa analyysiä kaipaat RO-laitteen toiminnasta, mutta se useimmiten ripustetaan kylppärin seinälle, kytketään hanaan (suihkuletkun tilalle), vedetään toinen letku viemäriin ja kolmas kannelliseen astiaan, kuten saaviin. Sit vedet viileälle ja täysille päälle. RO tiputtaa hiljalleen (tyyliä saavillinen yön yli) vettä saaviin kunnes päätät, että sitä on tarpeksi vedenvaihtoa tai korvausvesisatsia varten. Sitten hinataan vedet altaalle. Toki RO-laitteen saa myös kytkettyä automaattiseksi osaksi akvaarion järjestelmää, mutta harvalla on mahdollisuutta tähän luksukseen (tai tarvetta/osaamista niin automatisoituun ja monimutkaiseen toimintoon).

- Korvausveden ei tarvitse aina sisältää kalkkia. Kalkin lisäykeen on monta tapaa, eikä kaikissa erillinen kalkki-korvausvesi ole tarpeellinen. Mutta minusta se on hyvä 'peruslisäystapa'. Itse olen saanut SPS:ät voimaan suht hyvin ihan pelkällä kalkki-korvausveden lisäyksellä. Lisäksi kalsiumhydroksidi sitoo sen verran epäpuhtauksia, että hanavettä voi halutesaan käyttää korvausvetenä (kaikki eivät varmasti kuitenkaan suosittele tätä). Tämä helpottaa etenkin suurten altaiden korvausvesimenetelmää kun voi yksinkertaisesti vetää letkun kylppäristä ja täyttää korvausvesisaavin sen avulla sen sijaan että kylppärissä tiputtelisi kaiken korvausveden RO:n kautta ja sitten kantaisi vedet käsin altaalle. Tällöin kylppärissä ei välttämättä tarvitse pitää RO-saavia koko ajan esillä (nimim. 4 neliön kylppäri jossa pitäisi myös huoltaa vauvaa).

Merivesiharrastus on siitä kiva, että saa aloittaa akvaarioharrastuksen taas ihan nollasta. Menetelmiä, filosofioita ja niksejä on niin paljon, puhumattakaan erityyppisistä merivesialtaista, joilla on aivan eri vaatimukset, että saa oikeasti harjoitella ja opiskella jonkun aikaa ennenkuin päsee jyvälle siitä, mikä on se "oma" tapa pitää riuttaa. Ja sitten sitä muuntelee ja säätää kuitenkin uudestaan jos ei tekniikan niin elävän tai valon tai jonkun muun kanssa

[KatjaN]

Muutama pikainen huomoi:
Ylivuotolaatikko ei ole vättlämättä kovin idioottivarma systeemi. Osta/lainaa lasiporanterä ja poraa pohjaan reikä ja rakenna normaali ylivuoto.

Miksi ala-altaan paino pitää laittaa jalustan päälle? Miksi ei lattialle jalustan sisään?

Korvausveteen, eli osmoosilaitteella tehtyyn puhtaaseen makeaan veteen lisätään yleensä kalsiumhydroksidia, koska sillä saadaan helposti vietyä altaaseen kalkkirankaisten käyttämiä aineita eli pidettyä kH ja kalsiumarvot paremmin kohdillaan. Kalkkireaktorilla lisätään näitä kuluvia aineita altaan veteen myös. Kalkkiveden käyttö pienentää kalkkireaktorin 'kuormaa' edullisella ja helpola tavalla. Voi käyttää myös pelkkä kalkkireaktoria tai esim balling-nesteitä vesiarvojen pitämiseen halutulla tasolla. Jos altaassa ei ole juurikaan kivikoralleja aluksi voi riittää pelkkä korvausveden lisääminen kalkivetenä. Jossain vaiheessa alkaa lultavasti kalkkilevä kuitenkin kasvaa ja kalkkiveden lisääminen ei enää riitä kompensoimaan 'kulutusta'.

RO-aitteen toiminnasta löydät tietoa esim Googlettamalla : reverse osmosis, osmosis tai osmoosi, käänteisosmoosi, osmoottinen paine tms.

Meillä on riutta alumiinikehysaltaassa, eikä toistaiseksi ole havaittu ongelmia, mutta tokihan ne listat voi silikoonata jos jaksaa, ei varmaan ainakaan haittaa.

[Inia]

Itsellä on alumiinikehys allas ilman suojauksia, ei ole ollut ongelmia.

Mikset tekisi ala-altaan sijasta ylä-allasta? Tuo on helppo laittaa altaan viereen, eikä pääallasta tarvitse puhkoa eikä siihen tarvitse ylivuotoakaan. Altaan saa sitäpaitsi helpommin kaupaksi reijättömänä, jos haluat siitä joskus luopua. Hiljentimet, dursot ja kammat voi myös unohtaa yläaltaan kanssa. Minulla on yläallas aivan pääaltaan vieressä ja siitä kulkee kaksi putkea (varmuuden vuoksi jos toinen tukkeutuu) pääaltaaseen(yläaltaassa siis kaksi läpivientiä). Pääaltaasta nostopumppu pumppaa vettä yläaltaaseen. Toimii loistavasti. Yläaltaassa minulla on vaahdotin ja refu, yläaltaani on korkea ja kapea, yläreuna hiukan pääaltaan reunaa ylempänä lappoefektin käynnistämiseksi.

RO-laite on yksinkertainen vehje, jonka toinen letkunpää kiinnitetään hanaan (esim pesuhuoneessa) ja toinen letkupää laitetaan ämpäriin. Hana laitetaan päälle ja paine puristaa vettä kalvojen läpi, jolloin epäpuhtaudet jäävät kalvoihin.
Itsellä RO laite ei ole käytössä, koska lisään kaiken korvausveden kalkkivetenä. Käytännössä lasken hanasta kylmää vettä ja sekoitan siihen kalkkijauhetta, odottelen vuorokauden ja pumppaan veden altaaseen nostopumpulla. Kalkki sitoo vedestä haitalliset aineet ämpärin pohjalle muodostuvaan sakkaan, jota ei päästetä altaaseen.

Mitä tarvitset riuttaa varten on sisustusmateriaalin lisäksi hyvät, tehokkaat valot, kiertovesipumppuja tai mieluiten streameja (ihanne että niitä voisi ajaa aaltokoneen lailla synkronoidusti), vesitestejä, ehkä lämmittimen jos asuntosi on kylmä (valot tuottavat todella runsaasti lämpöä, etenkin monimetallit), aineita ja vaahdottimen. Kalkkiveden kanssa selviää jonkin aikaa (puoli vuotta tai vuoden), itse otin rinnalle balling -menetelmän, jossa lisätään vahvapitoisia liuoksia altaaseen kalkin ylläpitämiseksi.

Itse muutin makeaveden altaan merivedeksi yli vuosi sitten ja hyvin on sujunut. Makeaveden osaaminen on suureksi hyödyksi meriveden kanssa, ainoa mikä on erilaista, on ne aineet vesikemiassa mitä seurataan ja pidetään yllä.... niin sen rahanmenon lisäksi, tosin meneehän sitä makeanveden kanssakin. Mutta kun saa homman toimimaan niin eipä tuo enää edes rahaa syö. Kannattaa hommata kerralla kunnon vehkeet niin pääsee halvimmalla. Tietenkin tavaroiden keräily pidemmän aikaa on myös kannattavaa, voi saada hyviä laitteita ym. edukkaasti muilta harrastajilta.

[-Alix-]

Miksi ala-altaan paino pitää laittaa jalustan päälle? Miksi ei lattialle jalustan sisään?

Jos jalustassa on kolme jalkaparia (oletan että yli metrisessä altaassa on), on siinä luultavasti myös poikkituki kahden keskijalan välillä joka rajoittaa ala-altaan koon tasan siihen altaan puolikkaaseen. Tässä tapauksessa n. 60x40 cm pohjaan. Voi olla hankala saada kolme kammiota niin lyhyeeseen altaaseen? Nopeasti mietittynä nostopumppu vaatii jo vähintään 10-15 cm leveän lokeron, vaahdottaja varmaan ainakin kaksin verroin. Refulle jäisi joku 30 cm lokero. Se on jo sen verran pieni etten itse välttämättä vaivautusi. Makuasia toki, en väitä vastaan

[Jorg]

Jos jalusta on mallia 6-jalkaa niin tee kaksi erillistä ala-allasta jotka ovat lattialla styroxin päällä. Nämä voit yhdistää toisiinsa esim. PVC-putkilla. Toinen tekniikalle ja toisesta se refu. Näin saat refun vaikka tarvittaessa pois kierrosta jos jostain syystä näin haluat. Jos refua et tarvitse tästä saa myös oivan vedenvaihto altaan. Jos sen ala-altaan laitat niitten alaputkien päälle niin tulee todella ahdas huoltaa esim. vaahdotinta.
Tarvittaessa tota jalustaa voi pikkasen korottaa kun vaihdat ne jalat pidemmiksi. Eipä siihen kyllä montaa euroa uppoa jos vaikka modifioit koko jalusta uusiksi.

RO-laitetta et välttämättä tarvitse korvausveden tekoon jos käytät kalkkivettä mutta veden vaihtoihin tarvitset. Se kannattaa hommata.

Ylivuotolaatikkoa en suosittele. Poraa reiät niin saat kerralla toimivan systeemin.

Ennen kuin teet mitään niin ota yhteyttä muutamaan harrastajaa ja mene kylään. Avartaa näkemystä huomattavasti kun näkee toiminnassa olevan systeemin. Jokainen rakentaa oman näköisen kokonaisuuden ja siksi kannattaa katsoa erilaisia virityksiä. Niistä oppii paljon enempi kuin kirjoja lukemalla.

Muutama asiaa mitä kannattaa varata on aikaa,aikaa,aikaa ja rahaa...

[Nikonu78]

Kappas joo puhuin tuolla ylivuotolaatikosta. Tarkoitin siis juurikin kyseistä systeemiä kun yhteen nurkkaan tehdään viisto seinä 45 asteen kulmaan ja tämän syntyneen oman "kotelon" pohjaan porataan reikä ja viistoon seinään laitetaan yläreunaan "kampa".

Jalusta on kuudella jalalla ja siis poikkituki on keskimmäisten jalkojen välissä. Akvaarion alla on myös samalla kohtaa poikkituki ja jalustan sekä akvaarion välissä on 20mm styroksilevy.


Ala-allas on tässä vaihtoehdossa se melkeinpä ainut vaihtoehto koska huoneen järjestys yms. rajoittaa akvaarion viereen ylös sijoitettavaa allasta.
Tuo kahden ala-altaan yhdistelmä voisi olla järkevä eli vaahdotin yms toiseen ja refu toiseen, mutta voinko pumpata suoraan refusta vedet takaisin pääaltaaseen? Onko tästä jotain haittaa? Mikaelin ohjeissa oli kolmelokeroinen ala-allas. Jos nuo ala-altaat laitetaan lattialle (tällä hetkellä jalustassa on puulevyistä tehty ulkokuori sekä pohjalevyt) ja alle laitetaan esim. 20mm styroksi niin silloin korkeutta tulee lähes 10cm lisää...

Valaisimista katselin, että tuon kokoiseen tarvii vähintään sen 2kpl ja jos aion kasvattaa kivikoralleja niin käsittääkseni tuo 250w lamput riittävät koska pohjallehan tulee n. 7-10cm hiekkapeti. 150w lamput eivät taida riittää?

Tuosta RO-laitteesta, jos se tekee vettä noin hitaasti niin ilmeisesti viemäriin valuu melkoisesti, eli saa varautua mukaviin vesilaskun nousuihin? Tosin Mikaelin manuaalissa sanottiin että 10% vedenvaihto kuussa riittäisi ja se tarkoittaisi tuossa akvaariossa riippuen ala-altaan (altaiden) koosta niin n. 30-50L kuussa? Eikös tuohon 10% lasketa kuitenkin kokonaisvesimäärä eikä pelkän pääaltaan vesimäärä?

[Nikonu78]

Kukahan mahtaisi olla niin ystävällinen ja antaisi pienen luennon/opastuskierroksen riuttaansa? Ei ole tuossa kaveripiirissä kuin noita makean veden harrastajia ja itse olen aina tykännyt haasteista ja tämä voisi olla hyvä sellainen.

Tuosta veden vaihdosta vielä eli jos akvaarioon lisätään korvausvettä niin se tarkoittaa siis sitä vettä jota koko ajan altaasta haihtuu? Ja tämä vedenvaihto on eri asia eli periaatteessa sama kuin makean akvaarion kanssa eli ala-altaasta lapotaan tietty määrä vettä pois ja sitten sinne laitetaan saman verran tuoretta puhdistettua vettä (makeaa?) lisää?

[akvaarioprojekti]

Jos perustaisin itselleni tuollaista riuttaa, voisin kokeilla tällaista lähestymistapaa.

Hankkisin pienikokoisen, hiljaisen vaahdottimen, joka sopii pääaltaassa käytettäväksi (esim. Tunze 9010). Hankkisin pienen ulkosuodattimen ja sinne aktiivihiiltä (+ mahdollisesti muita kemiallisia suodatusmassoja). Liimaisin altaaseen kaatokulman ilman lappolaatikkoa, porauksia tai ala-allasta. Laittaisin ulkosuodattimen imuputken kaatokulman sisälle ja tuloputken kaatokulman ulkopuolelle. Tämä saisi aikaan sen, että kaatokulma "kuorii" jatkuvasti veden pintaa vaahdottimen ja ulkosuodattimen prosessoitavaksi, ihan kuten ala-altaan kanssa. Kaatokulman tekisin sen kokoiseksi, että myös vaahdotin sopii sinne. Kaatokulmaan voisi ohjata myös korvausvesiautomatiikan letkut. Koska letkujen näkyminen altaan sisällä voisi häiritä minua, tekisin ehkä kaatokulman läpinäkymättömästä materiaalista (värjätty lasi) ja lisäksi tekisin altaan päälle matalan reunuksen - nämä yhdessä peittävät kaiken tekniikan näkyvistä. Jalustassa olisi sitten tilaa korvausvesiastioille sun muille tarpeellisille asioille, joiden mahtuvuuden kanssa tulisi helposti tiukkaa jos siellä olisi ala-allas.

[Jorg]

Parempi on laittaa tekniikka altaasta vaikka pienellä pumpulla tai ohivirtauksena nostopumpun paluuputkesta vesi refuun ja sieltä valuttaa se putkea pitkin takaisin pumppuosastoon. Näin saattaa osa eliöstöstä kuolla mutta kyllä sieltä jotain perille menee. Refun kierto saa olla paljon pienempi kuin pääaätaan. Nyt jos laitat sen suoraan pääaltaaseen niin tarvitset pumpun sitä nostamaan ja mistäs otat vettä tilalle samassa suhteessa? Et mistään. Refu menee kuiville tai tulvii lattialle.

Jalustaa voi nostaa myös tekemällä korokkeen alle tai korokkeen voi tehdä myös altaa ja jalustan väliin.

Tänä päivänä moni käyttää T5-loiste putkia valaisuun. Ne ovat ihan yhtä tekokkaita kuin HQI-valot. Sellasen valokannen saa tarvittaessa rakennettu itse ja säästää taas hieman.

Monet vaihtaa vettä viikoittain, joku kerran kuussa joku ei koskaan. Enempi sulla vettä kuluu vaikka suihkussa käyntiin. Se on varsin pieni menoerä.

EDIT: Korvausvesi on aina makeaa vettä koska suola ei haihdu. Veden vaihdossa taas laitetaan suolavettä koska otat sieltä suolavettä pois. Näin suolapitoisuus pysyy aina (suunnilleen)oikeana.

[akvaarioprojekti]

Ylivuotolaatikon tekeminen itselläni on jo selvillä miten se tehdään, mutta mistä materiaalista ja miten olette tehneet laatikon reunaan veden ääntä vaimentavan "kamman"?

Kampa ei vaimenna ääntä, vaan se estää ölliäisten menemistä tukkimaan ala-altaaseen johtavaa putkea. Kampoja saa ainakin valmiina, täällä esimerkki.

[Jorg]

Ylivuotolaatikon tekeminen itselläni on jo selvillä miten se tehdään, mutta mistä materiaalista ja miten olette tehneet laatikon reunaan veden ääntä vaimentavan "kamman"?

Kampa ei vaimenna ääntä, vaan se estää ölliäisten menemistä tukkimaan ala-altaaseen johtavaa putkea. Kampoja saa ainakin valmiina, täällä esimerkki.

Akvaariolinnassa näytti olevan ihan hyllyssä tota kampaa.

[Nikonu78]

Ok. Tarvii sieltä käydä sit ostamassa kampaa... silikonilla se ihan vissiin kasataan tuo koko ylivuotokulma?

Tuo Akvaarioprojektin systeemi kiinnostaisi. Itselläni olisi käytettävissä makean veden akvaariosta Fluval 403 ulkosuodatin joka ainakin pitäisi riittää...

[K.S]

Mikset tekisi ilman mitään ala-ylä allasta niin ei tarvitse miettiä mitään yllä mainittuja asioita

[Johis]

Mikset tekisi ilman mitään ala-ylä allasta niin ei tarvitse miettiä mitään yllä mainittuja asioita

Ja tämä tarkoittaisi käytännössä ... mitä?

Merivesi kiinnostaisi, mutta nuo putket ja niiden virittely altaiden välillä arveluttaa. Jos saisi tehtyä kokonaisuuden niin, että ulkosuodattimia vaille kaikki olisi tölkin sisällä, uskallusta voisi meripuolellekin olla

[Mikael]

Mikaelin ohjeissa oli kolmelokeroinen ala-allas.

Hmmmm.....
Nyt on muistettava, että tuohon perustamismanuaaliin on kerätty tapoja ja ajatuksia eri lähteistä eikä sen tarkoitus ole kertoa, että joku asia olisi tehtävä näin ja näin...
Linkit osiosta löytyy aineistoa artikkeleina sekä ihmisten kotisivuina sekä linkit valmistajien kotisivuille.
Eli esimerkilsi linkeistä löytyy kotivut osion alta kohta 'Rakentelu ja tekniikka' jossa on linkki 'erilaisia ala-altaita ja tee-se-itse-ohjeita yms.' (tosin huomasin, että osa kyseisen osion linkeistä minun olisi päivitettä). Sieltä saa ajatuksia erilaisista ala-allas virityksistä .

[K.S]

Mikset tekisi ilman mitään ala-ylä allasta niin ei tarvitse miettiä mitään yllä mainittuja asioita

Ja tämä tarkoittaisi käytännössä ... mitä?

Merivesi kiinnostaisi, mutta nuo putket ja niiden virittely altaiden välillä arveluttaa. Jos saisi tehtyä kokonaisuuden niin, että ulkosuodattimia vaille kaikki olisi tölkin sisällä, uskallusta voisi meripuolellekin olla

Siis merivesiakvaario toimii ilman ala-allas systeemiä.
Kaiken tekniikan voi sijoittaa pääaltaaseen.

Voit esim. sijoittaa tekniikan yhteen päätyyn tai molempiin riippuen sisustuksesta ja kaiken saat piiloon

[K.S]

Harrastajia on kahta lajia, ne jotka haluavat rakentaa systeemin viimeisen päälle ja ne jotka ovat enemmän kiinnostuneita altaan sisällöstä.
Toki löytyy molempia tai jompaakumpaa. On tapauksia missä harrastaja myi rakentamansa systeemin kun se oli valmis (ei täyttänyt vedellä) ja niitä jotka ostavat valmiin systeemin kaupasta.
Molemmat tavat ovat yhtä sallittuja ja oikeita

Meriakvaario ei ole yhtään sen ihmeellisempi kun makeanveden allas.

[-Alix-]

Tuosta RO-laitteesta, jos se tekee vettä noin hitaasti niin ilmeisesti viemäriin valuu melkoisesti, eli saa varautua mukaviin vesilaskun nousuihin? Tosin Mikaelin manuaalissa sanottiin että 10% vedenvaihto kuussa riittäisi ja se tarkoittaisi tuossa akvaariossa riippuen ala-altaan (altaiden) koosta niin n. 30-50L kuussa? Eikös tuohon 10% lasketa kuitenkin kokonaisvesimäärä eikä pelkän pääaltaan vesimäärä?

Ei se RO siis työnnä koko hanan voimalla vettä viemäriin koko ajan, viemäriletkusta tulee sellaista tasaista norotusta siinä missä puhtaan veden letkusta tasaista tiputusta. Taisin ilmaista itseni ajattelemattomasti (kun itse on liian tottunut ko vermeeseen eikä osaa nähdä asiaa täysin uusin silmin vaikka kuinka yrittää...). Hanan paineen avulla työnnetään se vesi kalvon läpi, joka siis hidastaa veden virtausta enemmän kuin huomattavasti.

Enemmin saa varautua sähkölaskun nousuun kun työntää monimetallit ja muun tekniikan töpseliin (nyt kun ei ole ollut 800 litraista merivesiallasta useaan kuukauteen niin oikein yllätyin kun avasin sähkölaskun ja se oli reippaasti alle puolet edellisistä laskuista). Jos "vedellisesti" vertaa merivesihommaa makeaan veteen jossa vaihtaa 50% viikossa niin vettä ei kulu lähes lainkaan merivesipuolella Esim reilun 800-litraiseen altaan 90 litrainen korvausvesisaavi riitti melkein kaksi viikkoa. Se on kahden viikon vaihtovesi satalitraiselle makealle altaalle

Vedenvaihdossa puhutaan juu koko systeemin vesimäärästä, ei pelkän yläaltaan. Itse suosittelisin ahkeraa vedenvaihtoa, kaikki systeemit jotka tunnen, joissa vettä vahdetaan ahkerasti ovat kovin kauniita ja hyvinvoivan oloisia (tosint ämä voinee johtua siitäkin, että ko ihmisetmuutenkin jaksavat säätää allastaan useammin/tarkemmin ).

Mikset tekisi ilman mitään ala-ylä allasta niin ei tarvitse miettiä mitään yllä mainittuja asioita

Merivesi kiinnostaisi, mutta nuo putket ja niiden virittely altaiden välillä arveluttaa. Jos saisi tehtyä kokonaisuuden niin, että ulkosuodattimia vaille kaikki olisi tölkin sisällä, uskallusta voisi meripuolellekin olla

Eipä mitään ulkosuodatintakaan tarvitse käyttää, voi nuo hillet ja muut aineet virittää sisäsuodattimiin tai pitää passiivisina suodatuspusseissa altaassa.

Jos ei käytä ala/yläallasta niin tekniikka on maisemoitava yläaltaaseen, eipä sen kummempaa. Onnistuu usein ihan kiitettävästi kun tekniikat jotenkin saa piiloon jonkun kivikasan taakse ilman että kivikasa romahtaa jos vaahdottajan joutuu nostamaan altaasta esim. pesua varten. Siinä on sitten on aina pieni säätö kun vaahdottajaa puhdistaa (niiden kanssa on yllättävän paljon ropaamista), haluaa vaihtaa tekniikkaa (etenkin miehillä tämä vaikuttaa tärkeältä osalta harrastusta ) tai laajentaa tekniikkapuolta kun kaiken pitää jotenkin nätisti istua altaaseen. Mutta olen nähnyt useita erittäin kauniita ja toimivia kokonaisuuksia jotka ovat yhden altaan kokonaisuuksia.

Itselläni uusi allas on valehtelematta 30 cm päästäni nukkuessani, joten siinä pitää miettiä kunnolla äänitasoa. Eli ei vaahdottajaa (paholaisen vermeitä ), ei ylivuotoa ja pumppujakin joutuu varmaan vekslaamaan kunnes oikein hiljaiset ja tehokkaat löytyy. Altaan reunan yli tulee tasan tarkkaan sähköjohdt jakorvausvesiletku. Toki ensimmäiseksi altaaksi en olisi tätä ikinä voinut kuvitellakaan (olla ilman vaahdottajaa, häh?? Ei ikinä ).

Ala-altaan hyödyt ovat monelle tarpeeksi suuret, jotta rakentaisivat sen;
- kaiken tekniikan saa piiloon altaan alle (vaahdottajan, vedenpinnantsausvermeet korvausvesisaaveineen, ballinglitkukanisterit/kalkkireaktorin, lämppärin jne) ja ropaaminen on esteettömämpää.
- jos hankkii pelkästään elävää syöviä kaloja (esim. mandariinikalan) niin refuun saa kiveä ylläpitämään eliöstöä.
- sitä voi käyttää totuttelualtaana uusille kaloille (ei karanteeniana).
- pienissä altaissa suuri refu suurella kivimäärällä lisää altaan volyymia ja kiven suodatusvoimaa.

Mutta taasne pitää alleviivata, että suurinpiirtein kaikki vermeet, tilkkeet ja tsydeemit ovat valinnanvaraisia ja kaiken voi aina rakentaa eri tavalla kuin naapuri Tässä piilee sekä merivesiharrastuksen haaste että kiehtovuus

[akvaarioprojekti]

Eipä mitään ulkosuodatintakaan tarvitse käyttää, voi nuo hillet ja muut aineet virittää sisäsuodattimiin tai pitää passiivisina suodatuspusseissa altaassa.

Ei välttämättä, mutta jos ala/yläallasta ei ole, ulkosuodatin on esteettisesti paras vaihtoehto. Itselläni on ulkosuodatin, vaikka systeemissä on ala-allas.

Jos ei käytä ala/yläallasta niin tekniikka on maisemoitava yläaltaaseen, eipä sen kummempaa. Onnistuu usein ihan kiitettävästi kun tekniikat jotenkin saa piiloon jonkun kivikasan taakse ilman että kivikasa romahtaa jos vaahdottajan joutuu nostamaan altaasta esim. pesua varten. Siinä on sitten on aina pieni säätö kun vaahdottajaa puhdistaa (niiden kanssa on yllättävän paljon ropaamista), haluaa vaihtaa tekniikkaa (etenkin miehillä tämä vaikuttaa tärkeältä osalta harrastusta ) tai laajentaa tekniikkapuolta kun kaiken pitää jotenkin nätisti istua altaaseen. Mutta olen nähnyt useita erittäin kauniita ja toimivia kokonaisuuksia jotka ovat yhden altaan kokonaisuuksia.

Tuosta syystä sellainen tekniikkatila tai kaatokulma on kätevä, ei tarvi sisustaa allasta tekniikan peittämisen ehdoilla ja vaahdottajan huoltokaan ei liene ainakaan hankalampaa kuin ala-altaasta käsin. Voi myös kysyä, että onko sellainen musta vaahdottimen laatikko yhtään häiritsevämmän näköinen altaassa kuin kaatokulma putkineen?

Itselleni tekisin kuitenkin sellaisen tekniikkatilan tai valekaatokulman, kuinka sitä nyt nimittääkään seuraavista syistä:
- "Kaiken" tekniikan saa piiloon
- Pinnantasausanturi reagoi herkemmin, kun se on siellä pienemmässä vesitilassa
- Pintaveden kuoriminen suodatettavaksi

Tietysti jos uskoo, että haluaa vaihtaa vaahdotinta isompaan, täytyy olla ala/yläallas. Esim. itselläni on ala-altaassa pelkästään vaahdotin ja nostopumppu sekä pinnantasauksen anturit sekä jokunen letkun pää (pinnantasaus + balling). On käynyt mielessä, että pienemmällä vaahdottimella olisi säästynyt koko ala-altaan ja putkitusten tekemiseltä ja säästänyt hirveästi tilaa. Altaan pohjan kokoiseen kaappiin kun ei kuitenkaan mahdu kuin minimikokoinen ala-allas, jos sinne kaappiin pitää mahtua korvausvesisäiliö. balling-pöntöt jne.

Ala-altaan hyödyt ovat monelle tarpeeksi suuret, jotta rakentaisivat sen;
- kaiken tekniikan saa piiloon altaan alle (vaahdottajan, vedenpinnantsausvermeet korvausvesisaaveineen, ballinglitkukanisterit/kalkkireaktorin, lämppärin jne) ja ropaaminen on esteettömämpää.

Niin ja ne kanisterithan eivät tietenkään vaadi ala-allasta sijaitakseen alakaapissa Itse asiassa jos ala-allasta ei ole, sinne mahtuu paljon isommat pöntöt -> pidemmät huoltovälit.

- jos hankkii pelkästään elävää syöviä kaloja (esim. mandariinikalan) niin refuun saa kiveä ylläpitämään eliöstöä.
- sitä voi käyttää totuttelualtaana uusille kaloille (ei karanteeniana).
- pienissä altaissa suuri refu suurella kivimäärällä lisää altaan volyymia ja kiven suodatusvoimaa.

Kaikki varmasti pitävät paikkansa, jos ala-allas on tarpeeksi iso. Mutta mahtuuko sellaista altaan kokoiseen jalustaan? Minulla ala-altaaseen mahtuu tasan tarkkaan putkihässäkät, nostopumppu ja vaahdotin, ei puhettakaan mitään refuista enkä kyllä taitaisi tuonne sekaan kalaakaan mieluusti laittaa

Ulkosuodattimestahan saanee aikaiseksi pienen öttiäisrefun jos suodatustila vain on riittävän iso?

Mutta taasne pitää alleviivata, että suurinpiirtein kaikki vermeet, tilkkeet ja tsydeemit ovat valinnanvaraisia ja kaiken voi aina rakentaa eri tavalla kuin naapuri Tässä piilee sekä merivesiharrastuksen haaste että kiehtovuus

Näinpä juuri. Pieni on kaunista ja keep it simple. Ainahan voi vaihtaa isompaan/hienompaan jos siltä alkaa tuntua.

[-Alix-]

Tässä asiaa mietittyäni niin itse ehkä suosittelisin ekaksi altaaksi sellaista kokoonpanoa joka ei rajaa tekniikkaa siihen, mikä aloittaessa on käytössä. Eli että hankkii systeemin, jota voi muunnella vielä jälkeenpäin. Harvoin se eka systeemi on se joka lopulta miellyttää tai tuntuu toimivimmalta (nimim. neljäs suola-allas kolmen vuoden sisään). Lähinnä se, että mahdollisia lokeroita ei mittaa ihan tarkasti minimikokoiseksi jonkun pumpun/vaahdottajan mukaan jne. Voi myöhemmin harmittaa jos ei saakaan suurempaa vaahdottajaa mahtumaan altaaseen tjsp.

Siksi suosittelisin ehkis niiden reikien tekemistä jo ekaan versioon, ala-allaskokoonpanoja on sitten helpompi muttaa, tai sitä voi rakentaa kokonaan uuden ala-altaan kun sen saa kytkettyä pois kierrosta.

Mutta en toki poissulje yhden altaan kokoonpanoja jos putket ja läpiviennit hermostuttaa! Tässä esimerkiksi yksi erittäin kaunis 375-litrainen yhden altaan kokoonpano:
http://www.saltvattensguiden.se/forumet ... 1202206588

[Nikonu78]

Aihe alkaa kiehtomaan aina vaan enemmän ja enemmän. Eli minun siis kannattaisi tehdä tuohon akvaani kaksi ala-allasta? Akvaarion viereen on mahdollista sijoittaa n. 60cm leveä, 30cm syvä ja 90cm korkea kaappi sähköjä yms varten. Kuinka isoa korvausvesiastiaa tämän kokoisessa akvaariossa olisi paras käyttää? Lähinnä mietin sitä, että mahtuuko se tuon kokoiseen kaappiin jos altaan jalusta täyttyy tekniikka-altaasta sekä refusta.

[Jorg]

Astian koko riippuu lähinnä siitä kuinka usein haluat sitä olla täyttämässä. Meillä se on n. 200l ja se pitää tankata noin 2-viikon välein. Korvausveden määrä riippuu paljonko altaasta haihtuu vettä ja tähän vaikuttaa veden lämpötila ja paljonko sitä pitää jäähdyttää.

Ei se refu ole pakollinen. Itse en refua tehnyt koska tila olisi käynyt liian ahtaaksi. Ihmeellisesti tonne ala-altaaseen kertyy kaikkea kalkkivesisekoittajaa ja reaktoria sun muuta tilpehööriä. Jos ala-allas olisi 3-osainen josta yksi refuna, en varmasti saisi kaikkea mahtumaan.

Sitten kun nälkä kasvaa syödessä ja huomaat että allas onkin täynnä SPS koralleja niin huomaatkin tarvitsevasi kalkkireaktorin tai ballinglaitteet. Varaa kanistereille paikka jos päätät ballingia käyttää jatkossa. Nämäkään eivät tietysti ole pakollisia laitteita mutta helpottavat elämää kummasti.

[akvaarioprojekti]

Eli että hankkii systeemin, jota voi muunnella vielä jälkeenpäin. Harvoin se eka systeemi on se joka lopulta miellyttää tai tuntuu toimivimmalta (nimim. neljäs suola-allas kolmen vuoden sisään).

Vielä kun kehittäisivät sillä tavalla muunneltavan systeemin, että pääaltaan mittoja voisi vaihdella

[heikki]

Oli muuten Alexillakin kampa tavaraa kun kävin siellä.

coralreef.fi