Aloittelijalle kasveja

[hobbari]

Pääsi nyt sitten käymään niin, että "minullehan ei koskaan tule akvaariota" ihminen ikään kuin peri pienen altaan, jossa elelee neljä piikkisilmää. Olen tässä miettinyt ja pohtinut, että mitä ihmettä tuolle teen, mutta olen nyt päättänyt, että ehkäpä tuosta voisi vielä ihan oikean akvaarion yrittää tehdäkin.

Seuraavana operaationa olisi kai hankkia akvaarioon kasveja, koska ne puuttuvat täysin. Nyt tarvitsisinkin kipeästi vinkkejä, että millaiset kasvit soveltuisivat ihan näin totaalisen aloittelijalle? Akvaario on kooltaan 80-100l, siinä ei ole lämmitintä, joten veden lämpötila on siinä 23-25c, pohjalla on sellaista pyöreää pientä kiveä. Luin jostain, että piikkisilmät vaatisivat hiekkapohjan, onko edessä pohjan vaihto ja mitenhän se sitten pitäisi suorittaa? Noiden piikkisilmien vuoksi kai täysin alusta aloittaminen ei oikein tule kysymykseen.

Ja tosiaankin, olen akvaarioasioissa totaalisen aloittelija. Jotain olen asiasta vuosien varrella lukenut ja olen nyt saanut akvaariosta vettä vaihdettua pariin kertaan siihen malliin, että uskoisin ihan perusasioiden olevan tiedossa ja kunnossa. Vaan nyt kaivattaisiin apua, jotta saataisiin piikkiksille ihan oikea koti aikaan.

[fish_miss]

Tässä hyvä linkkikooste hiekoista ja sorista. Itse vaihdoin soran hiekkaan niin, että poistin puolet sorista ja lisäsin hiekkaa puolet. Viikon päästä vaihdoin loput hiekat. Ennen hiekkojen laittoa muista pestä hiekat, Bilteman hiekkapuhallushiekkoja ei kuulema tarvitse. Useimmat kasvit pitävätkin hiekasta ja sitä ei tarvitse lapota, jos pohjassa myllertää kierteissarviotiloita. Kierteiset myllertävät siis hiekkaa ja lika nousee hiekan ylle, josta se on helppo 'imuroida' pois.

Lämmitin kannattaa ostaa, sillä piikkisilmille 25-27 astetta olisi sopiva lämpö. Hiekkaan piikkisilmät tykkäävät kaivautua joten vaihda vain hiekka soraan.
Karvalehti ja punamelalehti ovat helppohoitoisia kasveja ja suosittelen niitä lämpimästi. Mitkä ovat altaasi mitat? Leveys kertaa pituus kertaa korkeus jaettuna 1000, saat litramäärän esiin. Nykyisin suositellaan vaihtamaan vettä kolmasosa veden määrästä viikottain. Meillä ainakin tämä on toiminut hyvin ja vesi on puhdasta. Minkälainen suodatin sinulta löytyy ja löytyykö muita kaloja kuin vain piikkisilmiä?

[Mabo]

Hei vaan ja tervetuloa palstalle!
Millainen valaistus altaassa on? Onko altaan mitat tiedossa, niistä voisi laskea tilavuuden tarkalleen.
Kehottaisin hankkimaan lämmittimen, piikkisilmät ovat lämpimän veden asukkeja. Pohjan vaihdosta löytyy haulla hirmusti keskusteluja.

[Adrianna]

Tervetuloa harrastuksen pariin!

Jaa että oikein "minullehan ei akvaariota tule" ihminen... Kaikki ovat käännytettävissä ! Piikkisilmistä, lämpötilasta ja pohjasta saitkin jo hyviä vinkkejä. Voisin noista kasveista vähän valistaa, sikäli mikäli kun oma tietotaito riittää. Kannattaa valita aluksi melko kestäviä ja helppoja lajeja. Kasvit ovat siitä kivoja että nehän voi aina vaihtaa, jos ne eivät miellytä. Joskus helpoilla lajeilla aloittanut akvaristi hurahtaa enemmän tai vähemmän ja hankkii lopulta melko vaikeita ja harvinaisiakin kasveja. Kannattaa miettiä mitä haluat kasveilta, pitäisikö niiden kasvaa siellä ihan ilman mitään panostusta ja jatkuvaa trimmausta vai haluatko kurinalaisen, vedenalaisen puutarhan jota on mukava trimmata ja kuopsutella viikoittain.

Itse olen "antaa kaikkien kukkien kukkia" tyyppi, joka kastelee kätensä suunnilleen yhtä mielellään kuin kissa . Olen siis valinnut kasvistokseni helppoja ja harvoin trimmattavia kasveja. Näihin kuuluvat kaiken maailman melalehdet, keihäslehdet, useat sammaleet ja saniaiset, kriinumit ja miekkakasvit, muutaman mainitakseni.

Melalehdet: Mainio maavartta pitkin leviävä pusikko. Kokoja löytyy pikkiriikkisestä ja söpöstä pohjaa peittävästä kasvista yli 50 cm koskeuteen venyvään, värejä löytyy purppuranpunaisesta limenvihreään. Tykkää pohjalannoituksesta ja siitä ettei sitä siirrellä. Hermostuu huonosta vedestä ja sulattaa lehdensä pois (nk. melalehtirutto). Kasvaa kuitenkin takaisin loistoonsa, ei ole pitkävihainen. Maistuu ilmeisen pahalta, melalehtiä ei monet vegaanikalatkaan syö.

Keihäslehdet eli anubiaat: Upeita ja jämäköitä kasveja, vedenalaisia peikonlehtiä! Kasvutahti on nopea kuin, no, vaikka kivellä mutta eipähän tarvitse trimmata koko aikaa . Maistuvat myös ilmeisen pahalta ja lehdet ovat kivikovia. Takertuu mieluusti kasvamaan kiveen tai puuhun, kasvattaa paksua ja puumaista maavartta vaaka- tai pystytasossa, lajista riippuen. Maavarresta pursuavat vaaleanvihreät juuret ovat paitsi komeita ja viidakkomaisia, myös suosittu piilopaikka kaloille. Kokoja löytyy pikkuisesta petite-koosta (lehdet puolisen senttiä pitkiä) Anubias barterin kämmenen kokoisiin lehtiin. Tykkää kasvaa myös ulos altaasta, jos vain mahdollisuus on.

Sammaleet ja saniaiset: Sammaleet ovat nk. muotikasveja, tai olivat ainakin tovi sitten. Kasvavat lajista riippuen jämäkästi puun tai kiven pintaan tai vaikka lieskamaisesti aaltoillen kivestä ylös. Sammalista mainittakoon myös makeanveden merilevän tittelin saanut sübwassertang, joka lillii vapaana lönttinä kuin rakkolevän heleän vihreä sukulainen. Sammaleet ovat sitkeitä ja ksavavat lähes mihin vain. Tökkää pala sammalta kannon koloon ja tadaa, sinulla on kohta komeasti sammalta kasvava kanto.

Saniaiset ovat sitkeydessään omaa luokkaa. Tutuin lienee jaavansaniainen, josta löytyy useampi lehtimuoto ja yksi värimuotokin (punainen). Väri on komean tummanvihreä, kasvutapa keihäslehden kaltainen, paitsi että saniainen tekee tytäryksilöitä lähtien kärkiin. Sitkä ja pahanmakuinen, kannattaa parturoida saksin.

Kriinumi: Hilpeä sipulikasvi jota ei tasan lannista mikään. Kasvaa pitkiä pitkiä lehtiä sipulistaan, voi ajan myötä kasvattaa kylkeensä tytäryksilön. Muuten ei lisäännykkään oikein mitenkään, ilman kikkaskonsteja. Pitkäksi kasvavat lehdet voivat tukkia pinnan ja potuttaa akvaristia, muuten kiva kasvi. Oma suosikki on krepatun tukan näköinen kurttukriinumi.

Miekkakasvi: Taas on valikoimaa, pikkiriikkisestä pohjanpeittäjälajista valtavaan altaasta ulos pursuavaan pusikkoon! Tavallisin on jättimiekkakasvi, noin 50 cm korkeuteen jäävä, ruusukemaisesti kasvava kasvi jonka lehdet ovat kainiin ja raikkaan vihreät ja kivan leveät. Etelä-Amerikkalaisena kasvina se on usealle ahvenelle tuttu kutupaikka, mm. lehtikalojen suosiossa. Lehdissä tykkäävät roikuskella myös monet imusuut ja niiden selassa pujotella vilkkaat parvikalat. Ne myös maistuvat pirun hyvältä, joten innokkaimmat kasviraastimet eivät tule juttuun ainakaan jättimiekkakasvin kanssa. Miekkakasvi tykkää pohjalannoitteesta ja kasvattaa kunnioitusta herättävän juuriston. Oman ruusumiekkani juuristo kattoi puolet tavallisesta ämpäristä, vaikka olihan se kasvikin suuri... Jättimiekka myös kukkii viihtyessään, ja kukkavarteen se kasvattaa pieniä miekkakasveja.

Tuossa muutama helppo, tosin jos altaassa loiskuttelu ei haittaa niin kannattaa tutustua köynnöstäviin kasveihin. Malleja on monia, samoin värejä. Kirjallisuudesta, kannattaa hankkia käsiinsä Markku Varjon 100 akvaariokasvia. Loistava haku- ja perusteos!

[Nightfish]

Mulla ainakin kasvaa hyvin (varmaan kohta riesaksia asti) vedensuosikki ja intianvesitähdikki. Ei ole kranttu valosta kumpikaan Rasvalehtikin on helppo, ei kasva sentään ihan niin nopeasti

Kiitos vastauksestasi, Adrianna, osaat selittää lyhyesti ja ytimekkäästi. Olen ihmetellyt anubiastani, kun ei ole kasvua näkynyt, mutta jos "kasvaa kuin kivi" niin selittänee

[tirppis_]

Minulla myös intianvesitähdikkiä, leviää reippaasti, siis ainakin minulla.. Ja vallisneriaan, tavalliseen, olen suoraan sanottuna ihastunut. Mutta se kyllä kasvaa niin pitkäks että on sun altaaseen liian iso.

[-Saara-]

Mullakin on tota tavallista vallisneriaa ja oon tykänny (112l allas, korkeutta 40cm).
Toki vallisneria kasvattaa hirmu pitkiä lehtiä, mutta niitä voi leikata saksilla haluamaansa pituuteen, ei mulla ainakaan oo tykännyt kyttyrää leikkelystä.