Miksi partamonnit ei pysy hengissä, ja monnisetkin kuolevat?

[Pörri]

Omistan 166 litrasen akvaarion, jossa partamonnit eivät näytä menestyvän. Sain tutultani kaksi partista, n 2v tytön, ja n puol vuotiaan pojan. Tyttö oli reilusti isompi ja kävi ahkerasti syömässä. Noin kolmen kuukauden kuluttua se alkoi piilotella, ei tullut ruualle ja oli näkyvillä vain harvoin. Sitten se löytyi kuolleena, maha turvonneena.

Isomman monnin kuoltua pienempikin uskaltautui useammin ruoalle, mutta pian sekin alkoi piilotella, ja löytyi kuolleena, myös maha turvonneena.

Myöhemmin ostin uuden partiksen, joka sattui olemaan tyttö. Sekin kävi ahkerasti ruoalla, ja oli varsin terve. Noin kolmen kuukauden kuluttua se alkoi piilotella, ei tullut ruoalle, ja löytyi kuolleena, maha turvonneena.

Pitkään aikaan en uskaltanut hankkia uutta partista. Sitten kuitenkin hankin, ison tytön. Se käy ahkerasti ruoalla, ja on kasvanut jo todella paljon. Se on vilkas, ja liikkuu paljon päivisinkin. Se on elänyt jo paljon pidempään kuin edelliset, tarkkaa aikaa en osaa suoralta kädeltä sanoa, mutta yli puoli vuotta kuitenkin.

Viikko sitten löysin molemmat täplämonniseni, ja yhden kuparimonnisen kuolleena, kaikki samassa nurkassa. Omenakotiloni oli kellunut muutaman viikon pinnalla, ja ajattelin, että jospa se on kuollut, ja siitä on liuennut jotain myrkyllistä ainetta, joka tappoi monniset. Siirsin omenakotilon purkkiin, jossa oli akvaarion vettä, sillä en kuitenkaan ollut varma siitä, onko se kuollut. Poistin kuolleet kalat ja tein reilut vedenvaihdot+pesin suodattimen.

Yhdellä kuparimonnisella oli hometupsu päässä, joten lääkitsin akvaarion. Hometupsu hävisi, mutta sen kohdalle jäi edelleen vaalea laikku, ja kala näytti muutenkin surkealta. Parin päivän päästä se löytyi kuolleena. Myös molemmat leopardimonniset kuolivat. Omenakotilo ei ollutkaan kuollut, joten laitoin sen takaisin akvaarioon, jossa se jatkoi kelluskeluaan.

Yritin miettiä syytä monnisten kuolemille, kun isäni huomautti, että partistyttö on lihonut. Ja todentotta, sen maha oli paljon isompi kuin ennen, ja silmät vahvasti kuopalla.

Nyt kysynkin, tietäisikö joku, mistä kaikki tämä voisi johtua? Voisiko pohja olla pilaantunut, kun kaikki kuolleet ovat pohjakaloja?

Toissapäivänä möyhin pohjaa oikein kunnolla, ja samalla vettä vaihtui runsaasti. Tänään partiksen silmät näyttivät paremmilta, mutta eivät vieläkään normaaleilta. Mahaa en kyennyt tarkistamaan, sillä partis ei tullut kunnolla esille, vaan mussutti ruokaa kasvejen seassa.

Jäljellä on kaksi aikuista kuparimonnista, niiden poikanen, pikkumonninen, raitanuoli-imumonni, 10 kulmatetraa, 8 keisaritetraa, partis, ja kirsikkasukarapuja.

Toisessa akvaariossa oleva partispoika on viihtynyt mainiosti, se tietää missä kohtaa on ruokinta-aukko, ja tulee sen alle odottamaan aina ruokaa halutessaan, ja sisustaa akvaarion mieleisekseen. Maanantaina ostin sille kaveriksi tytön, ja luolan kutemista varten, ja monnit näyttävät tulevan hyvin toimeen keskenään. Poika on ollut minulla n 9kk. Tänään huomasin, että sen pyrstöstä puuttuu pala. Pureman reuna näyttää aivan hanpaanjäljiltä. Tietäisikö kukaan, aiheuttivatko batkeerit sen, vai mikä kumma? Akvaariossa ei ole muita kaloja kuin partikset.

Osaisiko joku auttaa?

[f_isu]

Vastailisitko ainakin kohtiin: 3,4 ja 6.

[Pörri]

Suodatin Macig Jet Filter 700
pH arvo n 6.5
kovuus n 3
nitraatti 0.2mg/l
lämpötila 24-25

Myyjä suositteli veden vaihtoa 3-4 viikon välein, noin kolmasosa vedestä kerralla. Olen vaihtanut yleensä 2-3 viikon välein, mutta nyt kun kaloja on kuollut, olen vaihtanut joka viikko.
Ruokin lähes joka päivä, yleensä kaksi kertaa päivässä, vähän kerrallaan. Hiekan alla on Sera FloredePot kasvilannoite, ja muuten en oikeastaan kasveja ole lannoittanut, ne kun kasvavat ilmankin liian nopeasti

[Mari Kurki]

Vedenvaihto on hyvä tehdä joka viikko, kolmannes tai puolet kerrallaan. Suodattimen merkki on minulle täysin tuntematon, kierrättääkö se tuon 700 l / h?
Mitä ruokaa olet kaloillesi tarjonnut?
Liittyykö kalojen kuoleminen jotenkin vedenvaihtoon, vai kuolevatko ne milloin sattuu?
Missä päin asut, ja käytätkö vedenparannusainetta?
Miksi ihmeessä haluat että partamonnisi lisääntyisivät?

[Pörri]

Itsekin myöhemmin aloin kummastelemaan, että miten vedenvaihto 3-4 viikon välein riittäisi. Kun olen vaihtanut 2 viikon välein, arvot ovat pysyneet hyvinä, ja akvaario aika puhtaana. Mutta mikseipä sitä joka viikkokin tekisi.

Suodattimen paketin kyljessä on taulukko, jonka mukaan se kierrättää 700l/H, ja riittää 80-200 litraseen akvaarioon.

Pintakaloille syötän Pet Dajanan Immunal ja Flora ruokaa, plus akvaarioiden mukana tulleita Pet Dajanan Color, Tropica, ja Gold ruokaa, sekä kaupanpäällisenä tulleita Sera Vipan ja Vipagran ruokaa. Siis vaihdellen näitä.

Pohjakalojen ruokina ovat vaihdellen Sera Viformo ja Vipachips, Wardleyn Shrimp Pellets Formula (niitä harvemmin, lähinnä toisen akvaarion poikapartis pitää näistä, isossa akvaariossa tuppaavat jäämään syömättä) ja Pet Dajanan kasvistabletteja.

Kalojen kuoleminen ei näyttäisi liittyvän mitenkään vedenvaihtoihin, eli eivät kuole heti vedenvaihtojen jälkeen tms.

Asun Etelä-Pohjanmaalla, ja käytän Pet Dajanan Biofiltria aina vedenvaihtojen yhteydessä, kuten minulle akvaarioliikkeessä neuvottiin.

Lähin akvaarioliike, jossa käyn, ottaa mielellään partiksenpoikasia vastaan, ja niistä saa hyvityksenkin. Tarkoituksena oli saada partikset kutemaan kertaalleen, ja sitten siirtää tyttö tuohon toiseen akvaarioon, mutta jos ongelmat siellä jatkuvat, en tokikaan voi siirtää sitä sinne, ettei sekin kuolisi.

[rovio]

Miten pitkään akvaario on sinulla ollut ja kerrotko kuinka se on kypsytetty. Milloin olet viimeksi ostanut uusia kaloja ja mitä kaloja? Kuinka usein joudut puhdistamaan suodatinta? Puhdistatko suodattimen vedenvaihdon yhteydessä vai eri kerralla? Kuinka tarkkaan ja minkä lämpöistä vettä käytät suodattimen puhdistukseen? Onko sinulla nitriittitestiä, nitriittiarvot? Oletko mitannut hanaveden arvoja koskaan? Onko hiekassa kierteisiä? Nouseeko pohjasta kuplia jos tongit pohjaa? Mitkä ovat nitraattiarvot ennen vedenvaihtoa ja vedenvaihdon jälkeen? Mittaa ph illalla ja aamulla vähän ennen valojen syttymistä, pysyykö ph samana? Onko sinulla juurakoita akvaariossa? Onko muita koriste-esineitä akvaariossa? Kuinka nopeasti ruoka tulee syödyksi, jääkö tähteitä jäljelle?

Miten muut kalat käyttäytyvät; ovatko tavallista säikympiä, hakeutuvatko nurkkiin, ravaavatko lasia pitkin tms?

Toivoisin sinulta vielä vastauksia näihin kysymyksiin, toivottavasti kaloja ei kuole enää ja syy selviäisi kalojen kuolemiin

[Pörri]

Akvaario on ollut minulla vuoden ja 5 kk.
Aluksi kokeilin, että akvaario on varmasti vedenpitävä, ja huuhtelin sen pölystä yms roskista puhtaaksi. Sijoitettiin vartavasten valmistetulle pöydälle, alle retkipatja (mikälie onkaan). Pesin hiekat, laitoin alle pohjalannoitteen ja hiekat päälle, koristeet sinne, vesi+vedenparannusaineet, kasvit, suodatin ja lämmitin toimintaan. Annoin sen olla rauhassa n2viikkoa, sitten lisäsin kalat.

Akvaario jouduttiin siirtämään jokunen kuukausi sitten uuteen paikkaan. Se sijaitsi ensin omassa huoneessani, nyt aulassa mukavassa nurkkauksessa, jossa tosin on hieman enemmän liikennettä, mutta muuten ei juurikaan poikkea edellisestä paikasta.

Kun siirsimme akvaarion, otimme ensin pinnasta talteen mahdollisimman paljon "puhdasta" vettä, joten yli puolet oli alkuperäistä vettä. Kalat odottivat sankoissa alkuperäisessä vedessä. Niiden vesi pääsi jonkun verran jäähtymään, mutta muuten muutto sujui kommelluksitta. Kaikki kalat pysyivät hengissä.

Ostin viimeksi parin leopardimonnisia, ehkä kaksi kk sitten.

Puhdistan suodattimen ehkä 3 viikon välein, eri aikaan mitä vedenvaihdot.

Nitriittiarvo olivat viime mittauksella 0,2mg/l
En ole mitannut vesijohtoveden arvoja erikseen, tosin kemiantunnilla opettaja selosti sen olevan hyvin pehmeää ja melho hapanta

Hiekassa ei ole kierteisiä, mutta akvaariossa on joitain muita, kahdenlaisia kotiloita, jotka olen ottanut pois aina kun niitä olen nähnyt. Ne siis eivät ole hiekassa, vaan lähinnä kasveissa.

Pohjasta nousee hyvin vähän kuplia, jos tongin sitä. Nekin näyttävät lähinnä ilmakuplilta, eivätkä haise miltään.

Nitraattiarvoja ja ph n vaihtelua en tiedä, ilmottelen kun saan mitattua.

Akvaariossa on kaksi juurakkoa, koriste-esineenä ainoastaan kasvin mukana tullut saviruukku. Aivan alussa siellä oli ruukku, mutta siitä irtosi maali, joten palautin sen akvaariokauppaan (siitä on siis reilusti yli vuosi). Siellä on myös ollut tutultani tullut majakka, mutta otin sen pois, koska se ei enää oikein mahtunut akvaarioon.

Pinnalta ruoka häviää yhdessä hujauksessa, pohjatabletit ovat hieman pitempään, mutta niitäkään ei yleensä jää tähteiksi.

Muut kalat käyttäytyvät normaalisti, yhtä vilkkaita kuin aina ennekin, ruokahalu normaali, ei siis mitään muutoksia.

Kiitos jos voitte auttaa

[Micke]

Kerroppa mitren usein käsittelet sitä pohjaa ja miten.
Voisiko siellä olla käynnissä kemiallinen reaktio joka tuottaa jotain "myrkkyä" veteen.
Oletko pöllyttänyt sitä pohjaa oikein kunnolla, laponnut sitä perusteellisesti jokapuolelta?

Annosteletko varmasti kemikaaleja oikein?

Onko akvaarioon laittamasi vesi hyvänlaatuista, tarviiko se kemikaaleja?

[sammu]

Viittaisi kyllä kalakantaan nähden tehottomaan suodatukseen (saattanut kyllä tuo muuttopuuhasi tai liian hyvä suodattimen puhdistamisesi aiheuttaa) tai joihinkin liiallisiin haitallisiin aineisiin. Ilmeisesti tuo vedenvaihtojen yhteydessä lisäämäsi aine on vedenparannusaine, joka neutralisoi klooriin ja kloramiinin. Jos tuo nitraattipitoisuus ei ole pienin väriasteikolla ja tarkoita alle 0,2 mg/l, niin tuo viittaisi suodatusongelmiin, eli tehottomuuteen. Kovuutesi on periaatteessa hyvä, mutta tärkeämpää olisi karbonaattikovuus, sillä jos tuo on alle 2, niin silloin juuri PH helposti heittelee.

[Pörri]

Korjaus nitriittiarvoon, en tiedä sitä vielä, mittaan sen huomenna vedenvaihdon yhteydessä, anteeksi sekoiluni. Laittamani arvo oli fosfaattiarvo.

Yleensä olen putsannut pohjan yksinkertaisesti imemällä näkyvät roskat, ja pöllyttelemällä sitä jonkunverran. Olen tehnyt sen vedenvaihdon yhteydessä, eli 2-3 viikon välein, yleensä kahden. Torstaina lapposin sen oikein kunnolla ja järjestelmällisesti, jolloin roskaa lähtikin oikein kunnolla. Tosin sain vain puoli pohjaa putsattua, kun vettä lähti niin mahottomasti, toisen puolen putsaan huomenna.

Annostelen vedenparannusaineen tarkasti ohjeiden mukaan. Olen tosin miettinyt, pitäisikö hommata lääkeruisku, niin saisin mitattua vielä tarkemmin.

Laitan akvaarioon vesijohtovettä, mitään sen tarkkaa koostumusta en tiedä, mutta eikös vesijohtoveteen yleensä lisätä kaloille haitallisia aineita? Siksi käytän vedenparannusainetta, se neutralisoi ne.

Suodattimen pitäisi olla tarpeeksi tehokas, mutta pitää jutella akvaarioliikkeen myyjien kanssa josko vaihto olisi tarpeen. Kyseisessä akvaarioliikkeessä on myynnissä myös toisenmallisia suodattimia.

Mittasin äsken sekä vesijohtoveden, että akvaarioveden KHn ja pHn.
KH oli molemmissa 3 tai 4 (kun laitoin 3 tippaa reagenssiainetta, vesi muuttui vaaleankeltaiseksi, 4 tippaa muutti sen tummemman keltaiseksi. Kenelläkään tietoa siitä, miten tummankeltaiseksi sen pitäisi muuttua? Kyseessä on Seran KH testi)
pH oli molemmissa 7, tai jopa hieman korkeampi. Mittaan sen akvaariosta aamulla, ja ilmoittelen tänne kun vaan pääsen nettiin.

Nitriitti, nitraatti ja GH arvot voin myös ilmottaa huomenna.

[marDH]

166l akva jossa suodatin joka kierrättää vettä max.n. 700l tunnissa. ok. Tosin noiden halppis suodattimien tehoon ei todellakaan kannata luottaa mutta jos lähellekään tuota niin hyvä se siltikin on, ei liian alitehoinen ainakaan.

Pienissä akvoissa ei kannata puhdistella suodatinta ja akvaa samaan aikaan vaan muutaman päivän erolla jos suodattimen puhdistus osuu juuri veden vaihdon yhteyteen.

Akvaarion bakteerikanta ei ainakaan lähtenyt tuolla kypsytys startilla nousuun mitenkään. Alkavaa bakukantaa pitää ruokkia yhtälailla joka päivä niin kuin kalojakin. Vaikkakin jos olet vettä vaihdellut harvemmin on se taas asiaan hieman saattanut auttaakin.
Normaali vesijohtoveden klooripitoisuudet on niin alhaisia ettei niistä ole haittaa kaloille, voithan varmistaa kaiken vielä vesilaitokselta.
Ootko mitaillut raanavetesi vesiarvoja yhtälaila, mitä ne antavat tuloksiksi?
Voihan sieltä löytyä muitakin pitoisuuksia jotka saattavat olla kaloille haitallisia.

kalasto

2kuparimonnista, niiden poikanen,
pikkumonninen,
raitanuoli-imumonni,
10 kulmatetraa,
8 keisaritetraa,
partis, ja
kirsikkasukarapuja.

Kuollut

partikset
täplämonniset
kuparimonniset
leobardimonniset

Kyllähän pohjaa tonkiessa vapautuu erilaisia yhdisteitä ja kemikaaleja jotka ovat haitallisia kaloille, tämän uskonkin olevan osasyyllinen kalojen kuolemaan.

Kun ensimäiset kalat kuolivat, olitko silloinki tonkinut akvan pohjaa oikein kunnolla?

Partiksia en suosittele viljelemään ellei alueellasi ole tarvetta sadoille partamonneille, poikaset syövät kasvisi ja ylikansoittavat akvaariotasi turhaan.

Nuo nitriitti ja nitraatti kannattaa mittailla juuri ennen veden vaihtoa niin näet niiden huipputasot, vettä todellakin kannattaa vaihdella kertaalleen viikossa, vähintään.

[Mari Kurki]

Suodatus kuulostaa jonkin verran alitehoiselta ja ilmeisesti sulle on muutenkin annettu hiukan erikoisia neuvoja kyseisestä liikkeestä. Vedenvaihtovälin lisäksi olet ilmeisesti saanut väärää informaatiota myös kaloistasi, koska olet päätynyt ostamaan monnisia parin. Ne kun ovat parvikaloja, joiden parven minimikokona pidetään yleisesti kuutta yksilöä.
Tämä ei toki ole syy kalojesi kuolemaan, mutta huomion arvoinen asia kuitenkin.

Mulla henk. koht ei ole kovinkaan korkeaa käsitystä Pet Dajanan tuotteista, suosittelisin kokeilemaan muita merkkejä. Samoin tuo suodattimesi kuulostaa joltain kiinalaiselta viritykseltä, joten varaudu siihen ettei se ole välttämättä kovin pitkäikäinen.

Kalojesi kuolinsyyhyn on kyllä hankala ottaa kantaa. Tuo vatsojen turpoaminen voisi viitata vesipöhöön, mihin puolestaan voi olla monia syitä. Huonolaatuinen vesi, liian nopea vesiarvojen muutos, pilaantunut ruoka, tahikka ikävimmillään kalatuberkuloosi ovat mahdollisia syitä.
Toki mahdollista on myös tuo pohjan pilaantuminen, mutta vatsojen turpoaminen kuulostaa siinä yhteydessä kummalliselta.
Yksi vaihtoehto voisi olla lähettää kala tai pari EVIRA: an ja kysyä löytävätkö he jotain syytä sille miksi kalasi kuolevat. Sillä ainakin saisi sen tubiasian selväksi.

[7330]

Mulla henk. koht ei ole kovinkaan korkeaa käsitystä Pet Dajanan tuotteista, suosittelisin kokeilemaan muita merkkejä. Samoin tuo suodattimesi kuulostaa joltain kiinalaiselta viritykseltä, joten varaudu siihen ettei se ole välttämättä kovin pitkäikäinen.

Resun on juurikin sellainen kiinalainen viritys, mutta ihan kelpo suodattimia oman kokemukseni mukaan. Kovin pitkäaikaista kokemusta ei tosin ole, mutta ainakaan yhtään ei ole vielä hajonnut.

Aika oudolta kyllä kuulostavat nuo kalakuolemat. Miksi juuri pohjakalat tetrojen sijaan? Se viittaisi kieltämättä johonkin vikaan pohjamateriaalissa.

[en]

Hmm, minä en puutu merkkiasioihin, kokemusta on vaan Fluvalien ikuisesta kestävyydestä... Eheimit tuppaa hajoamaan tai rupeamaan mölytä... PetJanan ruoat (varsinkin se Immunal missä onvalkosipulia on suosittua).

Mitäs se sun hiekka olikaan? Meillä on pohja aina pilaantunut jos siellä on ollut laajalti pohjalannoitetta . Mitäs kasveaj sulla olikaan? Paljonko?

[marDH]

Mennääs tähän väliin tuohon suodatin teho/merkki panelikeskusteluun.

Eikö tuo kolminkertainen kierrätysteho kertaa akvaarion litramäärä enää olekaan oikea "kaava" suodattimia hankittaessa?
Itse olen moista minimi kerrointa käyttänyt ja suositellut aina, onko nyt taas päivityksen aika?

Onhan tosiaan niin ettei missään sisäsuodattimissa ole massapinta-alaa eikä niiden nopeat läpivirtaustehot ole hyviä bakupesiä mutta mikä sitten olisi ko. keissiin se sopiva suodatin teho vai jopa ulkosuodatin tuohon 166litraiseen.

http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... odatus.php

Mä kuulun siihen kuppikuntaan jotka taas ylistää Eheimin helppo hultamisen, hiljaisuuden, varaosa saatavuuden nimeen yli kymmenen vuoden kokemuksella ei ole pettänyt kuin yhdestä suodattimesta kannen tiiviste ja muutamia imukuppeja joilla pidetään letkut ja putket kiinni.

Fluvalin vaikeahko huolto toimenpiteiden toteuttaminen taas antaa multa monta miinusta vertailuja tehtäessä. Myös erikoinen greppiletkusto kerää likaa erittäin tehokkaasti ja tukkii osaltaa suodattimen tehokkuutta.

[_Ansku_]

Kotilolle 6,5 on turhan hapanta.

[Aquapv]

6,5 on kotilolle vähän turhan hapanta, Ja onko gh eli kovuus siis 3? Mikäli gh:si on 3 suosittelisin luopumaan omenakotilosta, Ne vaativat kovan veden ja niiden kuoret syöpyvät tuollaisessa rääkissä (mikäli gh tosiaan on 3).

[NesteHukka]

Itsekin myöhemmin aloin kummastelemaan, että miten vedenvaihto 3-4 viikon välein riittäisi. Kun olen vaihtanut 2 viikon välein, arvot ovat pysyneet hyvinä, ja akvaario aika puhtaana. Mutta mikseipä sitä joka viikkokin tekisi.

Suodattimen paketin kyljessä on taulukko, jonka mukaan se kierrättää 700l/H, ja riittää 80-200 litraseen akvaarioon.

Pintakaloille syötän Pet Dajanan Immunal ja Flora ruokaa, plus akvaarioiden mukana tulleita Pet Dajanan Color, Tropica, ja Gold ruokaa, sekä kaupanpäällisenä tulleita Sera Vipan ja Vipagran ruokaa. Siis vaihdellen näitä.

Pohjakalojen ruokina ovat vaihdellen Sera Viformo ja Vipachips, Wardleyn Shrimp Pellets Formula (niitä harvemmin, lähinnä toisen akvaarion poikapartis pitää näistä, isossa akvaariossa tuppaavat jäämään syömättä) ja Pet Dajanan kasvistabletteja.

Kalojen kuoleminen ei näyttäisi liittyvän mitenkään vedenvaihtoihin, eli eivät kuole heti vedenvaihtojen jälkeen tms.

Asun Etelä-Pohjanmaalla, ja käytän Pet Dajanan Biofiltria aina vedenvaihtojen yhteydessä, kuten minulle akvaarioliikkeessä neuvottiin.

Lähin akvaarioliike, jossa käyn, ottaa mielellään partiksenpoikasia vastaan, ja niistä saa hyvityksenkin. Tarkoituksena oli saada partikset kutemaan kertaalleen, ja sitten siirtää tyttö tuohon toiseen akvaarioon, mutta jos ongelmat siellä jatkuvat, en tokikaan voi siirtää sitä sinne, ettei sekin kuolisi.

Et ehkä tiedä mihin ryhdyt, jos kudetat partiksia. Ne tekee kolmen viikon välein uuden satsin ja omakohtainen kokemus oli, että minulla oli kolmessa kuukaudessa altaassa noin 120 partista!
Oli ihan helvetillinen työ viedä niitä akvaariokauppaan, niitä kun kerralla oli näkyvissä vain joku 20. Useampi reissu tuli siis.

--------------------------

Mennääs tähän väliin tuohon suodatin teho/merkki panelikeskusteluun.

Eikö tuo kolminkertainen kierrätysteho kertaa akvaarion litramäärä enää olekaan oikea "kaava" suodattimia hankittaessa?
Itse olen moista minimi kerrointa käyttänyt ja suositellut aina, onko nyt taas päivityksen aika?

Onhan tosiaan niin ettei missään sisäsuodattimissa ole massapinta-alaa eikä niiden nopeat läpivirtaustehot ole hyviä bakupesiä mutta mikä sitten olisi ko. keissiin se sopiva suodatin teho vai jopa ulkosuodatin tuohon 166litraiseen.

http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... odatus.php

Mä kuulun siihen kuppikuntaan jotka taas ylistää Eheimin helppo hultamisen, hiljaisuuden, varaosa saatavuuden nimeen yli kymmenen vuoden kokemuksella ei ole pettänyt kuin yhdestä suodattimesta kannen tiiviste ja muutamia imukuppeja joilla pidetään letkut ja putket kiinni.

Fluvalin vaikeahko huolto toimenpiteiden toteuttaminen taas antaa multa monta miinusta vertailuja tehtäessä. Myös erikoinen greppiletkusto kerää likaa erittäin tehokkaasti ja tukkii osaltaa suodattimen tehokkuutta.

Overkilli suodattimissa ei ole pahasta. Mitenkään yleistämättä, naiset haluavat pärjätä mahdollisimman vähällä tekniikalla, ja se voi akvaariossa kostautua. Toivottavasti tätä ei nyt tulkita sovinistiseksi kommentiksi. Itse taas olen päinvastainen esimerkki. Minua akvaariotekniikka kiinnostaa niin paljon, että minulla on total overkill ja esteettisyys on unohtunut jo kauan sitten. Onneksi vaimo ei pane pahakseen.

[sammu]

Nitraattiarvot siis kannattaa mitata ennen vedenvaihtoa, mutta nitriittiarvon ajankohdalla ei ole muuta väliä, kunhan ei heti ruuan annon jälkeen (vasta 2 tunnin jälkeen suosittelee jonkun testin ohje.) Täytyy tässä mainita juuri testaamani Tetran SafeStart bakteerilitku, joka tosiaan näkyy mittausten mukaan tuovan akvaarioon oikean bakteerikannan - eli kun laitoin tuon ja toki vedenparannusaineen, ja sitten kalat (tosin vähäisen määrän), niin ei ole tullut ammonium/ammoniakki tai nitriittipiikkiä, vaan nitraattipitoisuus on alkanut kasvamaan.

Klooristakin kannattaa huomioida se, että vaikka se lisättäisiinkin sidotussa muodossa (joka tuokin on haitallinen), niin myöhemmissä mittauksissa on jo vapaatakin klooria (jotkut vesilaitokset ilmoittavat mittauspisteistä erikseen sidotun ja vapaan kloorin osuuden).

Nuo ongelmat voi toki johtua pohjan möyhimisestä ja sieltä tulleista aineista, mutta myös aineista joille partamonni on herkempi (omien kokemusteni mukaan kuparille), vaikka yleensä tuo onkin sitkeimpiä kaloista.

[Pörri]

Vesijohtovedestä en ole muita mittaillut, kuin tuon KHn, joka oli 3 tai 4, ja pHn, joka oli 7, tai korkeampi.

Ensimmäisten kalojen kuollessa en ollut tonkinut pohjaa erityisemmin, ainoastaan imenyt pinnalla näkyvät roskat pois.

Tarkoituksena oli kudettaa partiksia kerran, ja siirtää sen jälkeen tyttö isoon akvaarioon, jolloin isossa akvaariossa siis olisi kaksi tyttöä, mutta en voi siirtää tyttöstä sinne ennenkuin pääsen noista ongelmista eroon. Tarkoituksena ei siis ole kudettaa partiksia useampaan kertaan.

Nitraatin ja nitriitin mittasin tänään, ennen ja jälkeen vedenvaihdon, nitraatti oli ennen vedenvaihtoa 10mg/l, jälkeen 0mg/l. Nitriitti oli ennen ja jälkeen 0mg/l.

Hyviltä nuo Pet Dajanan ruoat ovat tuntuneet, ja osa ruoista on Seran. Akvaarioliikkeessä ainakin sanoivat Pet Dajanan olevan aivan yhtä hyvä kuin Serakin.

Resun on tosiaankin kiinalainen viritys, mutta suht hyvin ne ovat tuntuneet toimivan. Onko 700l/h kierrättävä suodatin, jonka pitäisi riittää 200l asti, tosiaankin liian tehoton 166litraseen akvaarioon?

Pohjamateriaali on vaaleaa ja hyvin hienojakoista hiekkaa. Alla on Sera Florede Pot lannoite, jonka laitoin sinne siirron yhteydessä. Voisiko siinä olla jotain kaloille myrkyllistä ainetta?

Läheskään kaikkien kasvien nimiä en tiedä, koska suuren osan olen saanut tutuiltani, mutta ainakin intianvesitähdikkiä, jaavansammalta, jaavansaniaista ja joku Anubias suvun kasvi löytyy. Lisäksi on paljon erilaisia heiniä, taitaa vallisneriaakin olla. Sekä pintakasvia. Mitään lukumäärää en osaa sanoa, mutta paljon niitä kuitenkin on, ne kun tuppaavat kasvamaan ja lisääntymään valtavaa vauhtia.

GH on 3-6, tarkkaan en osaa sanoa, mutta tuolla välillä. Nyt kun mittasin pHn, se oli 6,8-7,2. Tuo 6,5 tuolla alussa ei ollut mitattu, vaan suurinpiirtein arvo, joka näemmä heitti jonkunverran.

Hyvin tuo omenakotilo siellä on pärjäillyt, jo aika kauan aikaakin. Samoin pienet kotilot, joista nimenomaan yritän päästä eroon, niillä ei tunnu olevan mitään ongelmaa, lisääntyvät vaan valtavaa vauhtia.

Johtuukohan ongelma siis pohjasta, pohjalannoitteesta, suodattimesta, ruoasta, vai mistä?

[en]

Mä kuulun siihen kuppikuntaan jotka taas ylistää Eheimin helppo hultamisen, hiljaisuuden, varaosa saatavuuden nimeen yli kymmenen vuoden kokemuksella ei ole pettänyt kuin yhdestä suodattimesta kannen tiiviste ja muutamia imukuppeja joilla pidetään letkut ja putket kiinni.

Fluvalin vaikeahko huolto toimenpiteiden toteuttaminen taas antaa multa monta miinusta vertailuja tehtäessä. Myös erikoinen greppiletkusto kerää likaa erittäin tehokkaasti ja tukkii osaltaa suodattimen tehokkuutta.

Mutta miksi KAIKI meidän Eheimit hurisee? Siis ihan uusi Compact 1000 kin vaikka se on ihan irti lasista keskellä kasaa vaahtomuovia? Siis meillä kaikki alossa olleet Eheimit on hurissut . Ja mulla on tosta huoltohelppoudestakin... erimielipide...

Fluvalit on kaikki olleet äänettömiä jopa 14v yhtäjaksoisen käytön jäkeen. Yhtään varaosaa ei ole tarvittu, ulkosuodattimilla puhdistusväli noin vuosi. Mikä Fluvaleissa on vaikeaa verrattuna Eheimeihin?

[Aquapv]

No jos omenakotilo on jo kauan pärjäillyt ja kuori pysynyt virheettömänä (on aika tasaisesti saman värinen, ei ole tullut mitään syöpymisiä tai värittömiä ohuita kohtia) niin eiköhän se vieläkin pärjää... Mutta yleensä omenakotiloille suositellaan yli 7gh:ta. Ph näyttäisi olevan omenakotiloille aika hyvä.

[Pörri]

Eipä sen kuori taida ihan tasasen värinen olla, vaaleemmaks on menny yhestä kohtaa .

Eli mahtaisko kierteisetkään pärjätä? Kun mietin että jos ottais niitä pohjaa möyhentämään, mutta kärsiskö nekin pehmeestä vedestä?

[sammu]

Periaatteessa nuo arvosi ovat sen verran hyviä, ettei noiden pitäisi rasittaa partamonnia. Pohjalannoituskaan tuskin tuo ongelmia. Heitetään vielä semmoinen, että voisit miettiä, että kierrättäähän suodatin vettä hyvin myös pohjalla. Joko siellä on jotain harvinaisempaa rasittavaa ainetta tai sitten akvaarioosi on iskenyt tubi tmv.

[Pörri]

Jos suodatin ei kierrätä vettä tarpeeksi hyvin pohjalla, miten sen saisi järjestettyä?