Seeprakirjoahven pari vai haaremi?

[elisabeth73]

Seepra-uros jahtaa naarasta siihen tahtiin että pelkään sen kohta joutuvan hengiltä.. pitäisikö hankkia toinen naaras sekoittamaan pakkaa?

[affenainen80]

En usko, että koiras naarasta tappaisi. Kosiomenot voivat kyllä olla villin näköiset, mutta pariuduttuaan seeprat elävät yleensä melko normaalia "avioelämää": välillä riidellään ja annetaan tukkapöllyä, ja välillä ollaan niin onnellisesti yhdessä kuin vain olla voi.

En suosittelisi kolmatta osapuolta. Seeprat kuitenkin pariutuvat ja ovat pariuskollisia (niin kauan kun kumppani on maisemissa). Kolmas pyörä joutuisi pariskunnan kutiessa vain kovaan höykyytykseen, eikä sille välttämättä annettaisi juurikaan kummoista elintilaa. Turpiin saisi aina kun joutuisi kutuparin jommankumman osapuolen eteen.

Ja seeprat myös kutee tiuhaan! Hyvä jos edelliset poikaset ovat poistuneet kutukuopasta, kun pariskunta jo alkaa pukata seuraavia maailmaan. Eli varsinainen riesa sinulle on tiedossa alati lisääntyvästä ahvenpariskunnasta - varsinkin kun poikasia on vaikea saada edes lahjoitettua mihinkään.

Mikäli altaasi on riittävän iso, suosittelisin vaihtamaan pariskunnan toisen osapuolen niin, että sinulla olisi kaksi naarasta tai kaksi koirasta. Eipähän populaatio kasvaisi räjähdysmäisesti. Saman sukupuolen edustajia voi toki olla enemmänkin kuin kaksi, mutta riitojen välttämiseksi tarvitaan mielestäni suhteessa suurempi allas kuin pelkälle pariskunnalle.

[elisabeth73]

Seeprauros jahtaa naarasta edelleen- taukoamatta. Naaras "läähättää" pinnan tuntumassa välillä hetken ja sitten taas mennään. Auttakaa mitä voin enää tehdä? Piilojakin olen neidille rakentanut mutta aina tuo uros sen löytää.. Tämä pariskunta oli liikkeessä jo kutenut- mutta minulla ei sitten millään- pelkkää perhe-riitaa!! Onneksi vain altaan sisäpuolella
Onko pakko lähteä uutta naarasta etsimään nirppanokka urokselle. Olen paastottanut- ruokkinut runsaasti- laittanut vaihtoveden viileämpänä ym. kudetuskikkoja- mutta mikään ei auta.

[affenainen80]

Minkäkokoinen altaasi on? Entä muu kalasto? Lämpötila?

Seeprat kutevat mieluiten jollekin sileälle pinnalle suojaisaan paikkaan. Kutualustoiksi käy kukkaruukku, laakea kivi tai vaikka juurakon pinta. Tärkeää on suojaisa paikka ja se, että pohjaan kutupaikan tuntumaan saadaan kaivettua kutukuoppa vastakuoriutuneille poikasille. Järjestä altaaseen hyviä kutupaikkoja piilojen lisäksi.

Onko aivan satavarmaa, että kalasi ovat eri sukupuolta? Onko mahdollista, että liikkeessä sinulle olisikin haavittu vahingossa väärä yksilö? Jos sinulla onkin naaraan sijasta pienempi koiras, on ihan mahdollista, että isompi höykyyttää pienempää oikein toden teolla - varsinkin jos allas on kahdelle koiraalle liian pieni.

Minkä kokoisia kalat ovat nyt? Mahdollista on sekin, että koiras on kutuvalmis, mutta naaras vielä hieman liian nuori. Innokas koiras yrittää ja yrittää, mutta alaikäinen naaras koittaa pakoon. Voihan olla, että liikkeestä sinun mukaasi on vahingossa lähtenyt väärä naaras.

[elisabeth73]

Koiras on puolta isompi kuin naaras. Kuten mainitsin- tämä pari oli kutenut kaupassa joten sukupuoli on varma

koiras on täysi-ikäisen kokoinen, upeat liehuvat evät ja kunnon kyhmy otsalla, mittaa varmaan 12cm. Naaras puolta pienempi mutta tosiaan jo kerran ainakin kutenut menestyksekkäästi .
Laakea kivi puuttuu altaasta, sen käyn laittamassa heti kun saan tämän kirjoitettua. Lämpötila altaassa 26 astetta. Litroja 240. Altaassa ukon agressiivisuuden vuoksi vain pari noitamonnia jotka eivät häiritse ahvenia eikä ahven niitä. kasveja niukasti, iso kanto löytyy ja pari kookospiiloa, uros niitä ahkerasti esittelee mutta muija vaan ui pakoon nenä pystyssä..heh-sorry kielikuvat. ph 7 , nitriitti nolla, nitraattia niukasti. Ruokin hiutaleilla ja välillä pakaste verimadoilla, pohjapilleritkin maistuvat,naaras kyllä syö hyvin-ei näytä sairaalta. auttaisiko reilumpi ruokkiminen?
pohjalla musta hiekka, siihen uros kaivelee myös kuoppia innolla.

-----------------------

..haa.. lisäys viellä- näin omin silmin että myyjä pussitti pariskunnan meille joka vasta oli vahtimassa edellistä poikuetta- tästä aikaa n 2 kk.

[affenainen80]

Allas on ihan hyvän kokoinen lukaali seeprapariskunnalle. Liian ahtaista tiloista tuskin on kyse.

Jospa lisäisit kasveja ensihätään? Vaikka jättiläisvallisneriaa kunnon viidakkoalue toiseen päähän akvaariota niin, että naaras voi halutessaan kadota viidakon uumeniin.

[elisabeth73]

..viidakkoa olen yrittänyt nyt rakennella ja isoja liuskekiviä on aseteltu pohjalle . Rouva on aika raadellun näköinen, mutta selvästi rohkeammin nyt ui muutakin kuin tietyssä nurkassa. Odotan optimistisesti että jotain alkaisi tapahtua .. Tänään olin akvakaupassa jo sellainen kivilinna kädessä johon arvioni mukaan tyttö mahtuisi piiloon mutta poika ei... sinne se kuitenkin jäi- haen sen jos tuo melske ei tuolla altaassa rauhoitu. (vastustan vaan "túrhaa" krääsää altaassa) Kiitos paljon hyvistä neuvoista!

[affenainen80]

Kiva kuulla, että menee paremmin.

Kyllä tuolla pitäisi jo pärjätä. Pääasia tosiaan, että altaassa on lähestulkoon (tai jopa ihan) pintaan asti ulottuvia kasveja, kantoja tms jotka jakavat altaan eri reviireihin. Silloin koiras yleensä valitsee itselleen jonkin alueen reviirikseen ja naaras taas pääsee uiskentelemaan vapaammin olematta koko ajan uroksen näköpiirissä.

Jos tämäkään ei auta, on vielä yksi kikkakolmonen kokeiltavana. Jäähy. Ukko vaan raa'asti jäähylle toiseen altaaseen. Sillä aikaa tämä pääallas uuteen uskoon sisustukseltaan ja akalle reippaasti herkkuruokaa. Antaa akan kotiutua, valita lempipaikkansa ja omia altaansa. Vasta kun akka on kuin kotonaan altaassa, laittaa ukon takaisin. Sitten akalla on ns. kotikenttäetu, kun ukko tuleekin sille vieraaseen paikkaan, johon akka on jo kotiutunut.

[elisabeth73]

Olenkin miettinyt mistä näitä altaita tulee harrastajille lisää ja lisää... tämä uusi kun hankittiin just seeproille kutualtaaksi ja taas on metsästettävä jostain halpa purkki.. jooh alavarastossa olis kyllä yksi 60 litrainen silikooneja vailla... vissiin pistettävä mies korjaamaan . kiitos sinulle.

[elisabeth73]

Vaivuin niin suureen epätoivoon seeprakirjoahven- naaraan kanssa, että hankin vastoin hyviä ohjeita toisen naaraan altaaseen pakkaa sekoittamaan. Tämä uusi pienehkö naikkonen räväytti upeat kutuvärit heti päälle ja hyökkäsi kosiskelemaan urosta. Uros vastusteli viikon verran pikkunaista, mutta luovutti sitten ja otti tämän puolisokseen.

Vanhempi naaras sai siis vihdoin rauhan jatkuvalta jahtaamiselta. Uusi pariskunta sisusti koko altaan uusiksi, pari viikkoa ne kaivoivat kuopan toisensa perään ja kun pohja-lasi vihdoin oli näkyvissä, kalat olivat tyytyväisiä. Altaassa on nyt sitten komeita hiekka-vuoria ja järjetön monttu missä vauvat sätkyttelevät. Vanha rouva nakattiin toiseen altaaseen ja pariskunta hoitaa tyytyväisenä lapsiaan. Yritin saada kasvien juuria takaisin hiekan alle mutta yritykseksi jäi, uros hyökkäsi sellaisella voimalla käteni kimppuun että parempi luovuttaa. Se muuten SATTUU kun kala puree!