Valvoja: Moderaattorit
)
Mitä luukaloihin tulee, poikkeaa silmän anatomia edellämainituista nisäkkäistä sikäli, että kaloilla pallomainen linssi eli mykiö työntyy osittain värikalvon eli iiriksen etupuolelle värikalvon aukon eli pupillan lävitse. Tästä seuraa se että kalan silmällä on erinomaisen laaja näkökenttä ja toisaalta värikavon aukko on pääsääntöisesti kooltaan muuttumaton, eikä vaikuta verkkokalvolle pääsevän valon määrään. Kuten jo tulikin mainituksi, ovat useimmat plekot (mukaanlukien partamonnit) poikkeus tästä säännöstä. Näillä on silmänsä värikalvossa kokoaan muuttamaan kykenevä lisäke, operculum pupillare, jonka avulla pupillan pinta-alaa voi säädellä. Samanlainen järjestelmä on tavanomainen rauskujen keskuudessa ja toisaalta hailla, syvien vetten lajistoa lukuunottamatta, on yleisesti kyky supistaa värikalvoa maaselkärankaisten tapaan. Hailla supistuneen pupillan muoto saattaa vaihdella ihmismäisestä pisteestä kissamaiseen rakoon ja edelleen piparkakkuun ja pisteiden sarjaan. Havainnollinen esimerkki kalojen silmän rakenteesta ovat kookkaat pallokalat, joilla saattaa hyvin erottaa silmää sivusuunnasta tarkastelemalla silmän pinnan muodostavan sarveiskalvon ohella myös värikalvon aukon lävitse etukammioon tunkeutuvat mykiön kaaren. Nämä kalat kykenevät myös mitä suurimmassa määrin liikuttelemaan silmiään. Pallokaloista mainittakoon vielä että näillä on kyky erityisen iholihaksistonsa avulla muun muassa kuristaa silmää ympäröivä iho näköelimen peitoksi. Myös edellä mainituiksi tulleet monniset ja erinäiset muutkin kalat kykenevät vaihtelevassa määrin kääntelemään silmiään. Toisaalta erityisesti sivusuunnassa litistyneiden kalojen silmät ovat usein olennaisesti kiinteästi suunnatut.annuli kirjoitti:Kalojen silmän anatomiasta en tiedä mitään, mutta ainakin meillä ihmisillä pupilli pienenee kirkkaassa valossa ja suurenee pimeässä. Kissoilla myös, miksei kaloillakin...
