Miten muutan ison akvaarion?

[Vaapula]

Mulla on 250-litrainen allas ja muutto edessä. Tarvitsen kipeästi neuvoja, koska en ole ennen joutunut muuttamaan akvaariota!

Kaloja on kolmisenkymmentä; tiikeribarbeja ja monneja, kaikki isoja ja ahnaita napsimaan eviä, miten saan ne "pussitettua" etteivät ne syö toisiaan kuljetuksen aikana? Ulkosuodatin, kasveja jne – miten saan ne pysymään hengissä (suodattimen osalta siis kyse bakteereista)?

Entä uudessa kodissa, kuinka kauan pitää antaa veden kiertää vaikka laittaa parannusainetta?

Auttakaa jooko, hätä on suuri!

[Mabo]

Kuinka pitkään kalojen on tarkoitus olla "pussitettuna"?
Nyrkkisääntönä voi pitää, että 1 laji per pussi, jos isoja kaloja, jopa 1 kala per pussi.
Suodattimet täytyy pitää kosteana, ettei bakteeristo kuole. Kasvit pysyvät kyllä hengissä, kun pussitat ne ilmavasti kosteina.
Mitä tarkoitat tuolla veden kiertämisellä? Onko hanaveden arvoissa suuria eroja nykyiseen? Jos ei, en näe syytä miksei kaloja voisi kotiuttaa mahdollisimman pian, kun saat altaan uudelleen pystyyn. Vedenparannusainetta kannattaa tietty laittaa reilusti, jotta mahdolliset haavimisesta syntyneet nirhaumat yms. paranevat nopeasti ja muuttostressi pysyy mahdollisimman pienenä.

[Sadar]

Ohjeet löytyy:

http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/muutto.php

[-Alix-]

Haulla löytyy monen monta keskustelua aiheesta.

Pääpirteittäin muutto tapahtuu näin:

- Melkein kaikki vedet pois altaasta, näin on helpompi pyydystää kaloja
- Kasvit ilmavasti tiiviisiin pusseihin, kaupan kassit kelpaavat hyvin
- Kalat akvaariokaupan pusseihin (kaupasta saa ostaa), pakataan mahdollisimman väljästi eri lajit erikseen (erityisen tärkeää jos on monnisia), ja pakataan samalla tavalla kuin kaupassa, eli vähän vettä (maks 1/3 pussista) ja PALJON ilmaa, sitten tiivis solmu/kuminauha.
- Suodattimet tyhjennetään vedestä, ei pestä sen enempää ja suljetaan (sisäsuodattimet voi laittaa muovipussiin) että bakteerit saavat happea mutteivät kuivu.
- Loput vedestä pois ja hiekka sankoihin/saaveihin.

Allasta kuljetetaan mielellään omalla pohjalevyllään eli jätetään styroksi/solumuovi tietenkin siihen väliin. Jos näin ei pysty liikuttamaan allasta kannattaa olla tarkka ettei autossa ole mitään roskaa altaan alla ja että allas on todella tasaisella ja mahdollisimman pehmustetulla pohjalla.

Perillä laitetaan hiekat altaaseen, vettä perään (mahdollisimman samanlämpöistä kuin ennen muuttoa, sitten suodattimet ja kasvit ja kalat kotiutetaan kuten olisivat kaupasta tulossa. Käytetään vedenparannusaineita jos siltä tuntuu. Sen kummoisempia odotteluita tai säätämisiä ei muutossa tarvitse tehdä. Muistaa vaan olla pesemättä kamppeita liikaa ettei hyödyllistä bakteerikantaa häviä liikaa.

[Tittis]

Oman lootan (430l.) muutto sujui kutakuinkin siten, että kalat sekä kasvit olivat kahdessa suuressa saavissa. Hiekat ja kannot muissa ämpäreissä ja saaveissa. Suodatin oli isossa muovipussissa.

Kalat sekä kasvit meni akvaan heti kun vettä oli tarpeeksi ja sain suodattimen päälle. Kasvit ja muut laittelin paikoilleen tämän jälkeen, kalojen ollessa akvaariossa.
Yksi pienimmistä mustaneontetroista kuoli muutossa, muutoin ei ollut ongelmia.

[try-out]

Alixin ohje oli kyllä jo aika kattava

Pienemmät olen muuttanut hiekan kanssa, mutta 250 on jo sen kokoinen että kannattanee juu lapioida ainakin suurin osa sankoihin.

Jos on isompi kannellinen saavi, niin kalat voinee myös viedä siinä. Silloin perillä voi heittää suodattimen saaviin, jos kauemman aikaa altaan kanssa joutuu mietiskelemään. Itse olen saavia muutenkin käyttänyt joskus tilapäismajana.

Kyllä se siitä kun ei liikoja hosu ja kuitenkin toimii nopsaan

[karihe]

Riippuu pitkälti muuttomatkasta. Mutta tittisen tavalla olen itse muuttanut altaita sillä erolla että olen korvannut saavit 60L muovitynnyreillä joissa on kierrekansi (löytyy ainakin Etolasta). Tällaisessa tynnyrissä on muuttanut 6-8 kiekkoa yhtäaikaa ja ongelmia ei ole ollut. Ison kiekkokalan pussituksessa on se vika että 100% varmuudella pussi rikkoutuu jos ei käytä kahden pussin tekniikkaa eli ekapussi sanomalehti ja seuraava pussi. Toki kylmälaukkukin käy kuljetukseen ja sen voi vuorata vaikka jätesäkillä. Puolustan tätä saavi/tynnyri muuttamista sillä että ison akvaarion kalojen pussitus vie tavattoman paljon aikaa ja kun muutossa sitä aikaa ei juuri liikaa ole.
Tämä on ainakin toiminut minulla hyvin kun muuttomatka on ollut 100km molemmin puolin.

[-Alix-]

Kalat voi toki viedä sangossa/saavissa kunhan se on kannellinen ja kunhan matka ei ole pitkä! Pussien ideahan on se, että kun niihin laitetaan paljon ilmaa niin syntyy pieni ylipaine jonka avulla kaasujenvaihto veteen toimii ja kalat saavat ilmasta happea käyttöön. Ja mitä enemmän ilmaa, sen enemmän happea kaloilla on mukana matkassa (ilmassa on todella paljon enemmän happea kuin vedessä).

Jos kalat ovat saaveissa/sangoissa uhkaa happikato paljon nopeammin, ellei niille hanki patterikäyttöistä ilmapumppua matalle, mikä mielestäni on hankalampi ajatus kuin kalapussien hankinta. "Pussimatkustuksessa" mahdolliset katastrofit myös saa rajattua pienempään kalamäärään.

Kannattaa myös tiedostaa, että suuret ja vilkkaat kalat saattavat telota itsensä astioissa (itse olen menettänyt kaksi haibarbia sankomuutossa), eli niille paras vaihtoehto on esim. teollisuusetolasta saatavat pussiputket, joista saa solmittua itselleen sopiviankokoisia pusseja.

[Tadaa]

Suurta saavia suosin minäkin. Koskaan ei ole "tipahtanut" kukaan kyydistä.
1. Vettä akvaariosta kylppärissä olevaa saaviin.
2. Sisäsuodatin pyörittämään vettä.
3. Vettä & sisustusta pois, jotta saa kalat pyydettyä ja saaviin lillumaan. Saaviin olen laittanut muutaman Anubias-kasvin, jotta heikommat yksilöt saavat piilopaikkoja.
4. Loput vedet pois, hiekat ämpäreihin, (kasvit ja suodattimet kuten edellä neuvottiin).
5. Muutto kahdessa osassa - ensin allas alustoineen uuteen asuntoon. Sitten kalat uuden asunnon kylppäriin. Ovat saattaneet olla parikin päivää saavissa, rauhassa, eikä vaurioita ole juurikaan tullut (ahvenet ovat "kovia kavereita"). Pidemmistä muuttomatkoista ei kokemusta, minun ovat olleen kaupungin sisäisiä matkoja. Saavi on yleensä kulkenut pakettiauton hytissä penkillä/jalkojen välissä, jolloin on pystynyt pitämään siitä kiinni. Ajo tietysti normaalia kaupunkiajamista rauhallisempaa, muutoin vesi liikkuu ja roiskuu tiukoissa mutkissa.
6. Kun akvaariossa on "sopivasti" vettä, eikä se ole enää lietteestä aivan sameaa, niin kalat altaaseen. Pikkuhiljaa vettä lisää ja kasveja istuttamaan.

[optimistx]

Kalat voi toki viedä sangossa/saavissa kunhan se on kannellinen ja kunhan matka ei ole pitkä! Pussien ideahan on se, että kun niihin laitetaan paljon ilmaa niin syntyy pieni ylipaine jonka avulla kaasujenvaihto veteen toimii ja kalat saavat ilmasta happea käyttöön. Ja mitä enemmän ilmaa, sen enemmän happea kaloilla on mukana matkassa (ilmassa on todella paljon enemmän happea kuin vedessä).

Jos kalat ovat saaveissa/sangoissa uhkaa happikato paljon nopeammin, ellei niille hanki patterikäyttöistä ilmapumppua matalle, mikä mielestäni on hankalampi ajatus kuin kalapussien hankinta.
...

Montako prosenttia suurempi on suljetussa pussissa oleva ilmanpaine verrattuna ilmanpaineeseen ämpärin vedenpinnalla? 0.1 %? Onko kalojen hapensaannin kannalta todella oleellista eroa sillä, onko kysymys pussista, jossa on vaikkapa 3 litraa vettä ja 6 litraa ilmaa 'ylipaineessa, tai kannellinen ämpäri, jossa on 3 litraa vettä ja 6 litraa ilmaa normaali-ilmanpaineessa?

[millia]

Paineen erohan riippuu täysin pakkaajasta, eli ei sitä voi oikein prosenttiyksikön tarkkuudella mitata. Onko sillä sitten taas paljon väliä kuinka paljon sitä ylipainetta tulee kun ilmeisesti pienikin ylipaine riittää helpottamaan kalojen oloa merkittävästi. Huutiksia "muutaman" kolunneena en ole päivän päätteeksi nähnyt juuri huonokuntoisia kaloja kuljetuspusseissa (ne mitkä on nähty, johtui siitä että pussit oli lötköjä - ylipaine puuttui), mutta ämpäreissä sen sijaan poikkeuksetta.

[try-out]

No juu. Ehkä saavi / pussi ero voi johtua myös pussin holtittomasta hölskymisestä. Mene ja tiedä.

Mutta kuitenkin jollei nyt itse matka kestä kymmentä tuntia, voi tavallista suodatinta pitää saavissa kotoa lähtemiseen saakka ja heti uudessa paikassa saavuttaessa.

Itse olen molempien puolella Kumpi nyt paremmalta tuntuu muuton kannalta.

[optimistx]

Paineen erohan riippuu täysin pakkaajasta, eli ei sitä voi oikein prosenttiyksikön tarkkuudella mitata. Onko sillä sitten taas paljon väliä kuinka paljon sitä ylipainetta tulee kun ilmeisesti pienikin ylipaine riittää helpottamaan kalojen oloa merkittävästi. Huutiksia "muutaman" kolunneena en ole päivän päätteeksi nähnyt juuri huonokuntoisia kaloja kuljetuspusseissa (ne mitkä on nähty, johtui siitä että pussit oli lötköjä - ylipaine puuttui), mutta ämpäreissä sen sijaan poikkeuksetta.

Sallinet mielenkiintoisten ja hätkähdyttävien väitteittesi analyysiä?

Paikassa

http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/vesi/

on tislatun veden maksimaalisen happipitoisuuden riippuvuus
ilmanpaineesta ja lämpötilasta.

--- lainauksen alku ---
Taulukko 3. Tislatun veden happipitoisuus ppm tai mg/l lämpötilan (°C) ja ilmanpaineen (mmHg) funktiona (Lähde: Unilab Ltd).
p (mmHg) t (°C) 775 760 750 725 700 675 650 625
0 14.9 14.6 14.4 13.9 13.5 12.9 12.5 12.0
1 14.5 14.2 14.1 13.6 13.1 12.6 12.2 11.7
2 14.1 13.9 13.7 13.2 12.8 12.3 11.8 11.4
4 13.4 13.2 13.0 12.5 12.1 11.7 11.2 10.8
6 12.7 12.5 12.3 11.9 11.5 11.1 10.7 10.3
8 12.1 11.9 11.7 11.3 10.9 10.5 10.1 9.8
10 11.6 11.3 11.2 10.8 10.4 10.1 9.7 9.3
12 11.1 10.8 10.7 10.3 10.0 9.6 9.2 8.9
14 10.6 10.4 10.2 9.9 9.5 9.2 8.9 8.5
16 10.1 9.9 9.8 9.5 9.1 8.8 8.5 8.1
18 9.7 9.5 9.4 9.1 8.8 8.4 8.1 7.8
20 9.3 9.2 9.1 8.7 8.4 8.1 7.8 7.5
22 9.0 8.8 8.7 8.4 8.1 7.8 7.5 7.2
24 8.7 8.5 8.4 8.1 7.8 7.5 7.2 7.0
26 8.4 8.2 8.1 7.8 7.6 7.3 7.0 6.7
28 8.1 7.9 7.8 7.6 7.3 7.0 6.7 6.5
30 7.8 7.7 7.6 7.3 7.0 6.8 6.5 6.2
32 7.6 7.4 7.3 7.0 6.8 6.6 6.3 6.0
34 7.3 7.2 7.1 6.8 6.6 6.3 6.1 5.8
36 7.1 7.0 6.9 6.6 6.4 6.1 5.9 5.6
38 6.9 6.7 6.6 6.4 6.2 5.9 5.7 5.5
40 6.7 6.5 6.4 6.2 6.0 5.7 5.5 5.3
42 6.5 6.3 6.2 6.0 5.8 5.6 5.3 5.1
44 6.3 6.1 6.0 5.8 5.6 5.4 5.2 4.9
46 6.1 5.9 5.9 5.6 5.4 5.2 5.0 4.8
48 5.9 5.8 5.7 5.5 5.3 5.0 4.8 4.6
50 5.7 5.6 5.5 5.3 5.1 4.9 4.7 4.4


--- lainauksen loppu ---

Rivin 20 celsiusastemäärän kohdalta nähdään, että silloin veden maksimihappitoisuus lisääntyy
noin 1 %, kun ilmanpaine lisääntyy noin 1 %.

Tein kokeen.

Otin 3 litran hyvin kevyen pakastepussin, täytin noin litran vettä sinne. Sidoin sen suuaukkoon noin metrisen muoviletkun kumilenkeillä. Puhalsin letkun kautta ilmaa niin paljon, että pussi oli halkeamaisillaan (jokunen halkesikin kokeessa). Estin sormella ilman karkaamisen letkun kautta.
Panin letkun vapaan pään veden alle. Pussin ilma työnsi vettä pois noin 5 cm matkalta pystysuoraan mitattuna. Jotkut pussit kestivät jopa 30 cm vesipatsaan eli 3 % paineenlisäyksen, vaikka en suurin surminkaan uskaltaisi kaloja sinne silloin laittaa.

Koska noin 10 metrin vesipatsas vastaa noin yhden ilmakehän painetta, niin 5 cm on siis 0.5 % yli yhden ilmakehän. Itse kukin pussintäyttäjä voi toistaa kokeen ja näin mitata paineen.

Koska uloshengitysilman happipitoisuus on vähentynyt vapaan ilman 21 %:sta noin 15 %:iin (keuhkot ottavat hapesta tyypillisesti neljänneksen), niin arvelisin ylläolevan perusteella, että pussissa olevan veden happipitoisuudeksi tulisi selvästi alhaisempi kuin samassa vesimäärässä, samassa lämpötilassa oleva, saman vesi/ilma rajakerroksen alan omaavassa avoimessa astiassa.

Koska ilmanpaine vähenee noin 1 mbar (1 promillen) 8 metrin nousua kohti (lähellä merenpinnan tasoa), niin pussin ylipaine (5 cm vesipatsasta) olisi sama kuin laskeutuisi 40 metriä korkealta kummulta alas, tai säätila muuttuisi hieman. Säätilat muuttavat ilmanpainetta +-1 prosenttia helposti.

Siksi tuntuu selittämättömältä havaintosi, että kalat voisivat paremmin vähäisemmässä happipitoisuudessa eli pusseissa.

Voisin jatkaa koetta siten, että siirrän samankokoisia miljoonakaloja yhtä monta vaikkapa 8 pussiin ja 8 avoimeen astiaan määräajaksi. Mistä havainnoista päättelisimme, missä kalat voivat hyvin ja missä huonosti?

[Tindra]

Mulla oli muuttaessa kalat 35-litraisessa saavissa, jota käytän normaalisti vedenvaihdon yhteydessä puhtaan veden seisottamiseen. Siellä pärjäsivät mainiosti matkan, tosin ei nyt ollut niin järin pitkä matka, alle tunnin. Hullunkurinen juttu sattui muuten heti alkumatkasta, äidin silloinen poikakaveri oli muuttoapuna ja ajeltiin kalasaavin ja peräkontissa olevan 85-litraisen akvaarion takia aika hiljaa, sattuipa juuri poliisit taakse ja pysäyttivät. Puhalluttivat kuskin ja kun kuulivat hiljaa ajamisen syyn melkeinpä nauroivat ja toivottivat sitten turvallista matkaa

[optimistx]

Mulla oli muuttaessa kalat 35-litraisessa saavissa, jota käytän normaalisti vedenvaihdon yhteydessä puhtaan veden seisottamiseen.
...

Kannattaa silti pistää jonkinlainen kansi tai loiskumiseste saavin päälle.

Olen kuljetellut epätavallisen useasti vettä astioissa autossa, ja yhä uudelleen yllättynyt, miten vesi alkaakin kuopan, kaarroksen, jarrutuksen tms takia sittenkin loiskua lattialle vaikka kuinka yrittäisi olla varovainen. Eihan tarvita kuin yksi kohta, jossa loiskahti. Se, että selvitti 999 muuta kohtaa hyvin, ei lohduta yhtään(!).

[justiina8]

Pitääkö tämä testata ihan käytännössä tässä kuukauden päästä? Laitetaan muutama leväbarbi pussiin ja toiset ämpäriin, jossa on tavallinen kansi. Kummat putoo? Matkaa kaloille tulee n. 350 km. Aikaa 5 - 6 tuntia.

Lyön vetoa, että ämpärissä olevat putoo! Itse ajattelin hommata vähintään parikymmentä kalapussia muuttoa varten. Suurimmat kalat joutuu laittamaan kylmälaukkuun, kun ei niin isoja pusseja taida olla, mihin mahtuis iso oskari.

[f_isu]

Itse olen muuttanut kalojen kanssa 500km, lapoin kalat pusseihin aamupäivällä ja takaisin altaaseen pääsivät vasta illalla. Viimeisenä pakkasin altaan ja kalat ja ensimmäisenä laitoin altaan pystyyn..mutta kyllä tuota aikaa silti menee.

Kaikki olivat onneksi ihan kunnossa eli pusseja kannatan tuon omakohtaisen kokemukseni perusteella. Eri asia sitten jos muuttaisi naapuriin eli matka olisi huomattavasti lyhyempi.

[millia]

Sallinet mielenkiintoisten ja hätkähdyttävien väitteittesi analyysiä?

Taulukosta näkee tosiaan, kuinka paine vaikuttaa kussakin lämpötilassa tislatun veden happipitoisuuteen. Näemmä kaloille on (lajista riippuen) hyvinkin tärkeää muutaman desimaalin ero veden happipitoisuudessa. Harmi vaan kun eivät käyttäneet akvaarion vettä tai vesijohtovettä tuossa mittauksessa ja testanneet miten happipitoisuus muuttuu kalankuljetuspussissa tai ämpärissä seisovassa vedessä.
No, eiköhän tuo silti periaatteena tue epätieteellistä empiiristä tutkimustani huutokaupan pöydällä useamman tunnin erinäisissä pakkauksissa lojuneiden kalojen kunnosta.

ps. justiina8; jätä eläinkokeet sikseen, pakkaa lemmikkisi niin hyvin kuin pystyt ja toivo että ne eivät silti putoo. Isolle oskarillekin löytyy kyllä pussi...tai oikeastaan putki, mutta ei ihan joka paikasta (kuten Hämeenlinnasta). Muovikalvoputkea saa eri halkaisijoilla ostaa jostain minulle tuntemattomasta paikasta (joku joka tietää vois ystävällisesti valaista) ja siihen on hyvä pakata isompiakin kaloja. Teet vaan niin pitkän putken että sinne mahtuu sopivasti vettä ja tarpeeksi ilmaa, solmut molempiin päihin tietysti.

[Jyrkiboy]

Muovikalvoputkea saa eri halkaisijoilla ostaa jostain minulle tuntemattomasta paikasta (joku joka tietää vois ystävällisesti valaista)...

*Ystävällisesti valaisee*

[justiina8]

Tuo pussikalvo on vaan 15 cm leveää. Ei siihen mahdu kyllä oskarit, mutta muut kalat menis kyllä. Paljoko maksaa akvaliikkeestä ostetut tavan kalapussit? Tieten tuolla 20 metrillä kyllä eläis pitkään, jos tuon ostais. Pitäähän kunnon solmut putken päissä veden? (Varmistuksen varmistus, etten tekis mitään väärin)

Tuota vielä mietin, että voisko ajatella laittaa noi isoimmat kalat ensin jätesäkkiin, säkkiin ilmaa ja sitte kylmälaukkuun? Ettei siitä säkistä irtoa mitään aineita veteen?

Onko kellään Jyväskylässä lainata sellaisia styroksisia kalankuljetus laatikoita? Miedän muutto on joulukuun lopulla ja pakkasen todennäköisyys on suuri. Kaks kannellista jo on, mutta luulen ettei ne riitä. Sais kasvitki paleltumatta perille.

Niin ja tottakait pakkaan kalat niin hyvin kuin voin.

Muoks. Oliskohan hyvä varata vetyperoksidia?

[Adrianna]

Puhalsin letkun kautta ilmaa
[snip]
Koska uloshengitysilman happipitoisuus on vähentynyt vapaan ilman 21 %:sta noin 15 %:iin (keuhkot ottavat hapesta tyypillisesti neljänneksen), niin arvelisin ylläolevan perusteella, että pussissa olevan veden happipitoisuudeksi tulisi selvästi alhaisempi kuin samassa vesimäärässä, samassa lämpötilassa oleva, saman vesi/ilma rajakerroksen alan omaavassa avoimessa astiassa.

Tähän lienee hyvä lisätä, että taitavat pakkaajat eivät puhalla pusseihin ilmaa. Pussi asetellaan pystyyn, tehdään rivakka vips-vaps-ranneliike (ainakin Mari mokoma pakkaa pussit niin rivakkaan ettei näin hidas ehdi katsoa mitä se niille tekee ) ja pussit ovat paineesta pinkeitä ja pysyvät kiinni. Myöskään ämpäriin en ole ikinä nähnyt laitettavan pullosta paineilmaa, se olisi varmasti aika haastavaa.

Niitä kalvoputkipusseja eri halkaisijoilla saa Etoloista. Suurin on kokoa "teen tästä sademekon tai makuupussin kahdelle" .

[millia]

Niitä kalvoputkipusseja eri halkaisijoilla saa Etoloista.

Ja kilinv¤#%t saa, ainakaan Hämeenlinnasta. Erittäin näsäviisas miesmyyjä sanoi, että joo-o, onhan niitä vaikka millaisia saatavilla, mutta kuules tyttö, ei niitä alle 10 kg erissä myydä. Kipaiseppa katsoon jos Agrimarketista vaikka saisi.
Agrimarketissa sanoivat, että ai-mitä, noo, ehkä Etolasta voisi saada. Meillä ei ole sellaisia koskaan myyty.

[hannu]

Pitääkö tämä testata ihan käytännössä tässä kuukauden päästä? Laitetaan muutama leväbarbi pussiin ja toiset ämpäriin, jossa on tavallinen kansi. Kummat putoo? Matkaa kaloille tulee n. 350 km. Aikaa 5 - 6 tuntia.

Lyön vetoa, että ämpärissä olevat putoo! Itse ajattelin hommata vähintään parikymmentä kalapussia muuttoa varten. Suurimmat kalat joutuu laittamaan kylmälaukkuun, kun ei niin isoja pusseja taida olla, mihin mahtuis iso oskari.

Tuli testattua kesällä. Muuttomatkaa oli alle 100m. 5 Leväbarbia laitoin hyppivinä kaloina ainoaan kannelliseen ämpäriin. Kalat ehtivät olla ämpärissä kansi suljettuna noin tunnin. Ämpäriä avatessa oli yksi leväbarbi vainaa ja toisetkin heikossa kunnossa, jäivät kumminkin henkiin. Kyseiset kalat eivät olleet edes kovin isoja pituutta n. 10 cm.

[Adrianna]

Niitä kalvoputkipusseja eri halkaisijoilla saa Etoloista.

Ja kilinv¤#%t saa, ainakaan Hämeenlinnasta. Erittäin näsäviisas miesmyyjä sanoi, että joo-o, onhan niitä vaikka millaisia saatavilla, mutta kuules tyttö, ei niitä alle 10 kg erissä myydä. Kipaiseppa katsoon jos Agrimarketista vaikka saisi.
Agrimarketissa sanoivat, että ai-mitä, noo, ehkä Etolasta voisi saada. Meillä ei ole sellaisia koskaan myyty.

Oikea asiakaspalvelun helmi !

Tosiaan piti mainita että joistakin Etoloista, todistettavasti ainakin Kouvolasta . Etoloissa on kyllä ihan valmiina pusseinakin todella jämäköitä pakastepusseja, itse ostin 10 l / 10 kg vetoisia nipun parilla hassulla rahalla, eivät tainneet olla edes suurimpia joita tarjolla oli, muistelisin.

[optimistx]

...
Tuli testattua kesällä. Muuttomatkaa oli alle 100m. 5 Leväbarbia laitoin hyppivinä kaloina ainoaan kannelliseen ämpäriin. Kalat ehtivät olla ämpärissä kansi suljettuna noin tunnin. Ämpäriä avatessa oli yksi leväbarbi vainaa ja toisetkin heikossa kunnossa, jäivät kumminkin henkiin. Kyseiset kalat eivät olleet edes kovin isoja pituutta n. 10 cm.

Yllättävä tulos. Harmi, että yksi kuoli.

Montako litraa oli vettä ja montako litraa ilmaa? Oliko ämpärit huuhdeltu hyvin pesuainejäämistä yms?

Ilmassa on happea n. 21 %, ja kuutiometri(=1000 litraa) ilmaa painaa n. 1 kg merenpinnan tason paineessa. 1 litrassa ilmaa on siis happea noin 1000 g *(21/100) /1000 = 0.21 grammaa = 210 milligrammaa.

Veden maksimaalinen happipitoisuus edellä olevan taulukon mukaan esim. 20 asteen lämpötilassa 760 mmHg(=noin 1013 mb= 1atm) paineessa on 9.2 mg/litra eli vain noin 4 % ilmalitran sisältämästä hapesta.

Jos vettä oli 9 litraa ja ilmaa 1 litra tiiviin kannen alla, oli niissä yhteensä happea enintään

9* 9.2mg+ 210 mg= 293 mg

Jos sen sijaan olisi puolet kumpaakin, niin kokonaishappimäärä oli enintään

5*9.2 mg + 5*210 mg= 1096 mg (lähes nelinkertainen!)

Jos kalapussi tai kala-astia on ilmatiiviisti suljettu, on ylläolevan perusteella tärkeää jättää ilmaa ainakin puolet tai 2/3 koko tilavuudesta.

Kuitenkin ylivoimasesti parempi vaihtoehto mielestäni omissa muutoissa on kuljettaa kalat siten, että vedenpinnan yläpuolella on aina uutta ilmaa (21 % happea kaiken aikaa). Jos muoviämpäreitä käyttää, on putsattava ne vainoharhaisen hyvin pesuainejäämistäkin, ja tiiviin kannen sijasta käytettävä ilmaa läpäiseviä ratkaisuja (pari reikää muovikansiin tms).

Akvaarioliikkeiden tapa käyttää muovipusseja saattaa johtua siitä, että muovipussit ovat halpoja ja käteviä pakata verrattuina 1:45 euroa maksaviin ämpäreihin ja niiden paketointeihin ja postituksiin...

Edellä 5 kpl 10 cm kalojen kuoleminen jo tunnissa kyllä ihmetyttää.

Voisiko koetta uusia tarkkailemalla niitä ämpärissä ilman kantta, hyppimisenestona jotain?

Jotta voisi laatia suosituksia kuljetuksista olisi kyllä hyvä tietää veden pinnan läpäisynopeus hapen suhteen. Nim. vaikka ilmassa olisi happea, mutta vähässä vedessä happi hengitetty liian vähäiseksi, niin uutta happea ei ehdi tulla veteen riittävän nopeasti.