Kyhmyotsat ja apistot

[apistogramma]

Pari päivää sitten kysyttiin, onko kenelläkään kokemusta kyhmyotsista, mutta osanotto on ollut aika heikkoa. Meillä on nyt samassa altaassa kyhmyjen kanssa töyhtökääpiökoiras ja kolme naarasta, joista kahdella on poikaset ja yhdellä ilmeisesti kutu. Töyhtöt siirrettiin kyhmyjen seuraan koska koiras ei tullut A. hongsloin eikä loistokääpiön kanssa toimeen.
Samassa altaassa on myös sinineontetroja ja purjemonnisia. Tämä allas siis 225 litraa.

153 litraisessa on pääasiassa apistoja ja seeprakaloja. Seeprat ovat siellä tuottamassa elävää ruokaa ja ovat kyllä sen homman hoitaneet hyvin.
Hongsloit ovat kuteneet pari kertaa, mutta kutu on aina jotenkin epäonnistunut. Tälläkin hetkellä ne ovat ilmeisesti taas kutemassa, mutta koiraan innostusta laskee jotenkin sen kiinnostus samassa altaassa olevaan loistokääpiöiden kutuun.

Töyhtökääpiöt ovat kuteneet lähes taukoamatta aina kolmen viikon välein eikä niiden siirto kyhmyjen seuraan ja kuturuukkujen puuttuminen ole vähentänyt kutemista yhtään. Ne kutevat joko kantojen alle tai miekkalehtien lehdille ja milloin minnekin.

Olisiko A. hongsloin kudusta jotain kommenttia Tai kyhmyistä tai yleensä apistoista?

edit: isoja alkukirjaimia ei sovi unohtaa - Lisa -

[crimson]

Juu tosta apisto-ukkojen keskenään pitämisestä ei oikeen tahdo tulla mitään, vaikka tilaa oliskin paljon. Kuulin tossa että esim loistokääpiö (A. agassizii) koiraat ei tullu keskenään toimeen edes vajaan kuution altaassa vaan heikompi kuoli. Ite oon kova apisto-fani ja hienoja lajeja löytyis vaikka kuinka monia mutta oon huomannu ettei kahta ukkoa mahu samaan laatikkoon vaikka olisivatkin eri lajeja. Ja joka altaassani on joku toinen "kääpiö"ahven apistojen seurassa, esim. ruutu-, perhos-, ruso- ja ruostekirjo.

[EevaV]

apistogramma: Millaiset olosuhteet sulla on, kun noi töyhtökääpiöt kutevat noin usein? Minäkin tässä vain odottelen, milloin suvaitsevat ryhtyä jälkipolven tekoon. Mulla on vain pariskunta, pH on 6.8 ja lämpötila 25,5-26 astetta. Piilopaikkoja ja kasvillisuutta on runsaasti eikä kukaan häiritse töyhtöjä.

[apistogramma]

Meillä oli aluksi töyhtöt 153 litrasessa, yksi uros ja kolme naarasta, lämpö 26 ja ph 7. Seurana oli seeproja ja kääpiömonnisia. Seeprat tuotti elävää ruokaa ja kun pohjalla oli vielä pari ruukkua kutua varten, ei muuta sitten tarvittukaan. Ne ruukut on muuten sellasia kreikkalaismallisia, eli pieni suuaukko joka sitten laajenee suht isoksi ruukuksi. Kaloja muuten ruokitaan tosi monipuolisesti, eli hiutaleita, pakasteita ja pakastekuivattua.

Kaikki kolme naarasta alkoi samaan rytmiin kutemaan, eli kolmen viikon
välein, paitsi jos poikasia ei oteta pois. Sillon ne vahtii niitä kuukauden verran.

Meillä myös uros osallistuu poikasten vartiointiin jopa niin, että se vahtii
kaikkien kolmen naaraan poikasia yhdellä kertaa.

Uros ei kutuvaiheessa mene ollenkaan ruukkuun, vaan se jollakin ihme konstilla löyhyttelee maidin siitä ruukun suuaukolta sisään.

[Mastacembalus]

Minulla ei ainakaan ollut vaikeuksia pitää useita loistokääpiöuroksia samassa 160l altaassa. ostin n. 8 yksilöä aikoinaan joista naaraiksi luulemistanikin tyypeistä suurin osa osoittautui uroksiksi. loppujen lopuksi taisi olla viisi urosta ja kolme naarasta...
joku mainitsi muuten toisessa foorumissa liian nuorten perhoskirjoahventen naaraiden kuolemasta kudun jälkeen. itselläni kävi niin näiden loistokääpöiden kanssa kaksi naarasta kuoli pian kudun jälkeen, yksi poikasten kuoriutumisen jälkeen. johtuisikohan tuo seurakavaario-olosuhteista, muuta selitystä en keksinyt...? naaraat olivat mielestäni vielä alamittaisia kutemaan, vain parisenttisiä. Kuitenki: loppujen lopuksi mulla oli sitten viisi urosta, jotka pikkuhiljaa poistuivat elävien kirjoista, mutta eivät murhan, vaan vanhuuden seurauksena. No yhden leuka tais kyllä vaurioitua tappelussa niin ettei syömisestä tullu oikein mitään enää ja henki meni mutta muut pysyi aika hyvin sivistyneissä poliittisissa suhteissa. Saattaa syynä olla tietenkin tuo naaraiden kuolo, kokemuksia?

kyhmyotsia minulla oli kerran, mutta pidin niitä kiekkojen kanssa, joita ne pelkäsivät niin ettei koko kyhmyjä juuri näkynyt. menehtyivät ennenaikaisesti ilmeisesti johonkin puutokseen kun eivät oikein uskaltautuneet syömään. Olis pitänyt toiseen altaaseen

Olisin muuten kiinnostunut hankkimaan lisää kyhmyjä nyt kun kiekoistakin on aika jättänyt, olisko joku Oulun seudulla myymässä? Senegalin gubbe ei suostu tilaamaan kun niitä ei kuulemma saa kaupaksi, mitä ihmettelen kun ovat aika vekkuleita kaloja...

O

[apistogramma]

Olisin muuten kiinnostunut hankkimaan lisää kyhmyjä nyt kun kiekoistakin on aika jättänyt, olisko joku Oulun seudulla myymässä? Senegalin gubbe ei suostu tilaamaan kun niitä ei kuulemma saa kaupaksi, mitä ihmettelen kun ovat aika vekkuleita kaloja...

O

Vahinko että olet Oulusta asti. Meillä on tänään kuoriutunut kyhmyjen kudusta n. 60 poikasta, saas nähdä miten selviävät. Meillä on näitten kanssa samassa altaassa töyhtökääpiöitä, joilla on myös ainakin parilla naaraalla poikaset.

Tämä töyhtöuros ei tullut mitenkään toimeen a.hongsloin eikä myöskään
loistokääpiöukon kanssa. Oli todella rajuja tappeluja. Siksi siirreettin kyhmyjen kanssa samaan, mutta kyllä se niidenkin kanssa yhteen ottaa
vaikka on vain neljänneksen kyhmyn koosta.

Meidän kyhmyotsat ovat luonnosta pyydettyjä ja olivat alussa hieman
arkoja, mutta kun siirrtyttiin ruokinnassa elävään ja pakastettuun niin
alkoi arkuus häipyä. Hiutaleita syövät vain satunnaisesti, pellettejä vähän
paremmin joskus.

Tällä hetkellä meillä on 153 litrasessa a.hongsloi ja loistokääpiö pariskunta seuranaan n. 15 isompaa töyhtökääpiön poikasta ja
siellä alkaa välillä olemaan tungosta.