Kypsyyden testaus
Valvoja: Moderaattorit
-
- Junior Member
- Viestit: 107
- Liittynyt: 13:13, 19.10.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Isokyrö
- Viesti:
Kypsyyden testaus
On pieni ongelma, kun en tiedä onko 40 litran karanteeniallas kypsä. Voisiko joku neuvoa, miten testaan sen? Olen kyllä lukenut täältä, että joidenkin mielestä ei karanteeniallasta saa kypsyttää, mutta olen sen verran aloittelija etten uskalla riskeerata ammonium- tai nitriittimyrkytystä. Luulen, että mahdollisten vesibakteerien tulo bakteerivalmisteiden mukana on pienempi riski kuin äkillinen nitriittipiikki.
No, tilanne on tämä:
Nitrittiä en ole havainnut missään välissä, ei juuri nitraattiakaan. Altaaseen olen lykännyt yhden kerran SafeStartia 34 ml ja useamman kerran hirvensarvensuolaa ja Denitrolia, kalanruokaakin yhden kerran. Noita ennen siellä likosi sukkahousun sisällä turvemultaa. Silti ei ole merkkiäkään nitriitistä eikä nitraatista. Hirvensarvisuolaa on pantu vaan hyppysellisiä, onko se liian vähän? Olen käyttänyt tikkutestejä, mutta ne voi kyllä näyttää mitä sattuu. Nitraattia on kyllä vähän ollut jossain välissä. Aikaa on kulunut jo ehkä kuukausi, ylikin. En oo testannut joka välissä kun tikut meinaa loppua. Nitriittipiikki on voinut hyvin mennä ohi.
Kypsyyden testaukseen siis tarvitaan ammoniumtesti. Hirvensarvensuolaa annostellaan, mutta paljonko 40 litraan? Kauanko odotetaan, ennen kuin testataan? Sitten testataan ammonium, nitriitti ja nitraatti? Jos ammoniumia on, allasko on kypsymätön? Jos nitriittiä on, allas on kypsymässä? Jos nitraattia, kypsä on ja vedenvaihto riittää? Voiko olla mahdollista, että mitään noista ei ole? Ja riittääkö tähän kaikkeen selvittelyyn yksi testi eläinkaupassa vai pitääkö ostaa kaikki ammonium-, NO2- ja NO3-testit itselle?
Ja vielä yksi kysymys: käytänkö väärää termiä, kun puhun ammoniumista, pitäiskö puhua ammoniakista? Olenko oikeassa kun luulen, että veteen sekoittuessaan ammoniakista tulee ammoniumia? Protolysoituu tms. Onko olemassa ammoniakkitestiä ja tarvitsenko sitä?
No, tilanne on tämä:
Nitrittiä en ole havainnut missään välissä, ei juuri nitraattiakaan. Altaaseen olen lykännyt yhden kerran SafeStartia 34 ml ja useamman kerran hirvensarvensuolaa ja Denitrolia, kalanruokaakin yhden kerran. Noita ennen siellä likosi sukkahousun sisällä turvemultaa. Silti ei ole merkkiäkään nitriitistä eikä nitraatista. Hirvensarvisuolaa on pantu vaan hyppysellisiä, onko se liian vähän? Olen käyttänyt tikkutestejä, mutta ne voi kyllä näyttää mitä sattuu. Nitraattia on kyllä vähän ollut jossain välissä. Aikaa on kulunut jo ehkä kuukausi, ylikin. En oo testannut joka välissä kun tikut meinaa loppua. Nitriittipiikki on voinut hyvin mennä ohi.
Kypsyyden testaukseen siis tarvitaan ammoniumtesti. Hirvensarvensuolaa annostellaan, mutta paljonko 40 litraan? Kauanko odotetaan, ennen kuin testataan? Sitten testataan ammonium, nitriitti ja nitraatti? Jos ammoniumia on, allasko on kypsymätön? Jos nitriittiä on, allas on kypsymässä? Jos nitraattia, kypsä on ja vedenvaihto riittää? Voiko olla mahdollista, että mitään noista ei ole? Ja riittääkö tähän kaikkeen selvittelyyn yksi testi eläinkaupassa vai pitääkö ostaa kaikki ammonium-, NO2- ja NO3-testit itselle?
Ja vielä yksi kysymys: käytänkö väärää termiä, kun puhun ammoniumista, pitäiskö puhua ammoniakista? Olenko oikeassa kun luulen, että veteen sekoittuessaan ammoniakista tulee ammoniumia? Protolysoituu tms. Onko olemassa ammoniakkitestiä ja tarvitsenko sitä?
-
- Junior Member
- Viestit: 218
- Liittynyt: 21:11, 25.01.2007
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Itsellä kypsymässä 30L allas.. Laitettu 1/3 ml hss:ää. Nitriittiä nyt semmonen 3.0ml/l ja nitraattia 20ml/l elikkäs nitriittipiikki kait jo alkanut. Kyllä musta tuntuu, että altaasi on jo tarpeeksi kypsä! Aikas outoa kun kaikki on nollilla



nuorempana katsoo ihmistä ja etsii puolisoa - vanhempana katsoo puolisoa ja etsii ihmistä.
-
- Senior Member
- Viestit: 521
- Liittynyt: 18:33, 28.12.2005
- Paikkakunta: Uusikaupunki
- Viesti:
Minäkin täällä vähän ihmettelen että missähän vaiheessa kypsytyksessä ollaan menossa ja pitäisikö jotenkin "vaihtaa taktiikkaa". Kolmatta viikkoa tässä kypsyttelen, sunnuntaina tulee tasaviikot täyteen. Kypsytellyt olen jarvij:n palikkaohjeen mukaan: ympiksi siis Safe-Starttia, ja hirvensarvisuolaa tuonne olen heitellyt seuraavanlaisesti: 1.päivä 5mg/l, 2.päivä 2,5mg/l, 3.päivä ja siitä eteenpäin joka päivä 1,25mg/l, eli juurikin tuon ohjeen mukaan mikä jarvij:n sivuilla annetaan. Lisäksi olen lisäillyt kalanruokaa. En omista nitraattitestiä mutta nitriittiä alkoi ilmetä 5. päivänä kypsytyksen aloittamisesta, minkä jälkeen se nopeasti nousi täysiin lukemiin eli Seran tippatestillä mitattuna siihen 5,0mg/l. Olen mitannut nitriittiarvot päivittäin aina aamusella. Hss:n lisäys tapahtuu iltapäivällä. Nyt muutaman päivän ajan arvot ovat aamulla näyttäneet olevan laskemaan päin, eli 1,0mg/l löytyisi nitriittiä nyt. Jos siis osaan tulkita tuota testiä oikein.
Onko kaikki sujunut taiteen sääntöjen mukaisesti ja kuinkahan nopeasti nitriittipiikin voisi olettaa loppuvan? Kannattaako ryhtyä vedenvaihtoihin tai muihin? Milloin hss:n lisäys tulee lopettaa, vasta nitriitin laskettua nollille? Akvaariossa ei ole kasveja, mutta haluaisin sinne niitä jo laittaa. Tyrkyllä tuossa toisessa akvaariossa olisi vesitähdikkejä, helppoja ja kestäviä lajeja, mutta kun tuo vesihän tuossa uudessa on nyt sitten jonkin verran "vanhaa", eli käykö niin että ottavat vesitähdikit siitä nokkiinsa? Muistelisin että juuri näillä olisi tapana reikiintyä ja muutenkin alkaa kiukutella liian vanhassa vedessä.
Terv. Sade, epätoivoisen malttamaton kypsyttelijä
Onko kaikki sujunut taiteen sääntöjen mukaisesti ja kuinkahan nopeasti nitriittipiikin voisi olettaa loppuvan? Kannattaako ryhtyä vedenvaihtoihin tai muihin? Milloin hss:n lisäys tulee lopettaa, vasta nitriitin laskettua nollille? Akvaariossa ei ole kasveja, mutta haluaisin sinne niitä jo laittaa. Tyrkyllä tuossa toisessa akvaariossa olisi vesitähdikkejä, helppoja ja kestäviä lajeja, mutta kun tuo vesihän tuossa uudessa on nyt sitten jonkin verran "vanhaa", eli käykö niin että ottavat vesitähdikit siitä nokkiinsa? Muistelisin että juuri näillä olisi tapana reikiintyä ja muutenkin alkaa kiukutella liian vanhassa vedessä.
Terv. Sade, epätoivoisen malttamaton kypsyttelijä

Kun tuon kaavan mukaan on annettu 7-10 päivää 1,25mg/l annosta, on mielestäni fiksua jo lopettaa ja vain odottaa jonkin päivän. (Ei vedenvaihtoa.)Sade kirjoitti: 1.päivä 5mg/l, 2.päivä 2,5mg/l, 3.päivä ja siitä eteenpäin joka päivä 1,25mg/l, eli juurikin tuon ohjeen mukaan mikä jarvij:n sivuilla annetaan. Lisäksi olen lisäillyt kalanruokaa.
Milloin hss:n lisäys tulee lopettaa, vasta nitriitin laskettua nollille?
Jotkin kasvilajit eivät hyvin siedä korkeaa nitraattia. Typpiarvoja kannattaa siinä tapauksessa laimentaa vettä vaihtamalla, minkä jälkeen voi vielä laittaa ammoniumia.Sade kirjoitti:Akvaariossa ei ole kasveja, mutta haluaisin sinne niitä jo laittaa. Tyrkyllä tuossa toisessa akvaariossa olisi vesitähdikkejä, helppoja ja kestäviä lajeja, mutta kun tuo vesihän tuossa uudessa on nyt sitten jonkin verran "vanhaa", eli käykö niin että ottavat vesitähdikit siitä nokkiinsa? Muistelisin että juuri näillä olisi tapana reikiintyä ja muutenkin alkaa kiukutella liian vanhassa vedessä.
--------------------------
1/3ml eli kolmasosa maustemitasta hirvensarvensuolaa tuo akvaarioosi ammoniumpitoisuudeksi noin 4mg/l. Se on ihan hyvä testi, koska nitraatti nousee siitä jo (4*3,44) 14mg/l. Siinä sitten vain katsotaan, kauanko kestää sen muuntuminen kokonaan nitraatiksi. Ainakin asteikon alkupäässä tuollainen muutos on hyvin selkeä nitraattitesteissä.suka kirjoitti:On pieni ongelma, kun en tiedä onko 40 litran karanteeniallas kypsä. Voisiko joku neuvoa, miten testaan sen?
Ammoniakki vedessä on kokonaan ammoniumina happamassa (muistaakseni pH 6,5 rajana?) ja akvaariossa käytännössä voidaan sanoa että myös neutraalissa vedessä. Ammoniakin osuus kasvaa pH:n siitä noustessa. Ja päinvastoin, mutta sanotaanko tätä muuntumista protolysoitumiseksi en tiedä. Sehän tapahtuu luullakseni itsestään ja välittömästi.
Minun maalaisjärkeni ei oikein ymmärtänyt sinua 111na.
Tomiakseen typpibakteerit tarvitsevat jonkun kasualustan mihin kiinnittyä ja jos elinolosuhteet ovat prosessille muutoin sopiva, enkä ole kuullut, että lasissa olisi jotain mikä sen estäisi.
Jos mennään akvaarion ulkopuolelle ja kaadetaan vettä mihin tahansa astiaan ja annetaan sen olla, eikä puhdisteta sitä mitenkään.
Astian pinnoille syntyy sellainen liukas kädellä tuntuva pinta ja tätä pintaa kutsutaa kansan kielellä mikrobialustaksi. Siihen on kiinittynyt erilaisia mikrobeja jotka lisääntyvät ,saavat ravintoa ja voivat hyvin. Sopiva lämpötilakin auttaisi asiaa.
Olessamme akvaarion ulkopuolella meitä inhottaisi moinen pinta. Joten tekisimme kaikkemme saadaksemme sen etovan pois astiasta. Käyttäisimme puhdasta vettä ,hankausta ja puhdistusaineita. Itse asiassa se olisi hyvin hankala pinta puhdistaa ennenkuin saisimme sen näyttämään ja tuntumaan puhtaalta.
Ottaessamme testin vieläkö siinä on mikrobeja,tulos näyttäisi siltä, että pinnan mikrobimäärä on yhä edelleen korkea.
Joutuisimme uuteen puhdistusoperaatioon. Käyttäisimme voimakkaampaa hankausta ja puhdistusaineita ja lopuksi kuivaisimme astian hyvin ettei mikrobit saisi ravintoa.
Akvaarion ulkopuolella puhdistamme vähän väliä kaikkia pintoja ettei moista limanuljaskaa tulisi eteemme. Lasi on helpompi pitää puhtaana koska pinta on sileä ja helppo puhdistaa, mutta mitään sellaista siinä ei ole ettei mikrobit siihen kiinittyisi.
Akvaariossa tämä kaiki tehdään käänteisesti eli edesautetaa mikrobikasvustojen ja biofilmien syntyä.
Miksi lasin täytyisi olla täysin levän peitossa ennen kuin siihen kiinittyisi typpi bakteereita?111na kirjoitti: Lasiseiniä on melko turha kypsytellä. Tässä lasissa voi olla jo jonkinlaista typpibakteeritoimintaakin:
Tomiakseen typpibakteerit tarvitsevat jonkun kasualustan mihin kiinnittyä ja jos elinolosuhteet ovat prosessille muutoin sopiva, enkä ole kuullut, että lasissa olisi jotain mikä sen estäisi.
Jos mennään akvaarion ulkopuolelle ja kaadetaan vettä mihin tahansa astiaan ja annetaan sen olla, eikä puhdisteta sitä mitenkään.
Astian pinnoille syntyy sellainen liukas kädellä tuntuva pinta ja tätä pintaa kutsutaa kansan kielellä mikrobialustaksi. Siihen on kiinittynyt erilaisia mikrobeja jotka lisääntyvät ,saavat ravintoa ja voivat hyvin. Sopiva lämpötilakin auttaisi asiaa.
Olessamme akvaarion ulkopuolella meitä inhottaisi moinen pinta. Joten tekisimme kaikkemme saadaksemme sen etovan pois astiasta. Käyttäisimme puhdasta vettä ,hankausta ja puhdistusaineita. Itse asiassa se olisi hyvin hankala pinta puhdistaa ennenkuin saisimme sen näyttämään ja tuntumaan puhtaalta.
Ottaessamme testin vieläkö siinä on mikrobeja,tulos näyttäisi siltä, että pinnan mikrobimäärä on yhä edelleen korkea.
Joutuisimme uuteen puhdistusoperaatioon. Käyttäisimme voimakkaampaa hankausta ja puhdistusaineita ja lopuksi kuivaisimme astian hyvin ettei mikrobit saisi ravintoa.
Akvaarion ulkopuolella puhdistamme vähän väliä kaikkia pintoja ettei moista limanuljaskaa tulisi eteemme. Lasi on helpompi pitää puhtaana koska pinta on sileä ja helppo puhdistaa, mutta mitään sellaista siinä ei ole ettei mikrobit siihen kiinittyisi.
Akvaariossa tämä kaiki tehdään käänteisesti eli edesautetaa mikrobikasvustojen ja biofilmien syntyä.
Saima, olet oikeassa mikrobialustan suhteen: siihen kasvaa biofilmi. Ja muutenkin. En kertonut sanallakaan siitä että levää pitäisi olla, mutta pinta joka ei ole tasainen, tarjoaa paljon suuremman kasvualustan. Mutta levään itseenkin kiinnittynee typpibakteereja ja lisäksi sen lomaan muodostuu pienempää virtausta mikä tavallisesti edesauttaa typpibakteerien elämää koska vesi kiertää tavallisesti akvaariossa siihen vauhtiin mikä on typpibakteereille turhan vauhdikasta.
Kiinnostavaa on, minkälainen typenkierto saadaan aikaan lasiseiniin. Hidas tietenkin. Huokoisiin materiaaleihin, joissa on sopiva virtaus, voi kasvaa suurin typpibakteeristo. Suodatinmateriaali ja pohjahiekka/sora voivat olla tällaisia. Oleellista on siten lasipohjaisessa käytännössä suodattimen tyyppi. Uskoisin että jo pienin "matto" eli pieni pillisuodatin tarjoaa alustaa typpibakteereille enemmän kuin 40-litraisen lasit.
Kiinnostavaa on, minkälainen typenkierto saadaan aikaan lasiseiniin. Hidas tietenkin. Huokoisiin materiaaleihin, joissa on sopiva virtaus, voi kasvaa suurin typpibakteeristo. Suodatinmateriaali ja pohjahiekka/sora voivat olla tällaisia. Oleellista on siten lasipohjaisessa käytännössä suodattimen tyyppi. Uskoisin että jo pienin "matto" eli pieni pillisuodatin tarjoaa alustaa typpibakteereille enemmän kuin 40-litraisen lasit.
Näinhän se tietenkin on. Ajattelin vain, että jos muuten tilanne on optimaali kiinittyy typpibakteereita myös lasiin.111na kirjoitti: En kertonut sanallakaan siitä että levää pitäisi olla, mutta pinta joka ei ole tasainen, tarjoaa paljon suuremman kasvualustan.
Mutta nyt olen siirtänyt keskustelun Suka-paran ongelmista toisaalle.
Luettuna uudelleen ajatuksella Sukan kirjoituksen, minusta vaikuttaa että edelletyksiä typpibakteereiden jakautumiseen ei oikein ole ollut.
Siis puuttuu hyvä kasvualusta, ruokkiminen kalaruoalla. Sukkapussi turha,koska on safe Start käytössä...
Hei,kävin ottamassa selvää äsken että tämä Denitrol ilmeisesti on samantyyppinen kuin Bactozym,sehän on voinut edesauttaa biofilmin kiinittymistä lasiin.
Jos Safe Starttia on käytetty ohjeen mukaan, pitäisi kaiken järjen mukaan akvaarion olla kypsä. Riittää eläinkaupan testi voiko siihen jo kaloja laittaa.
Joo, tämänhän te kaikki muut jo tajusittekin. Turhaa turisen, yritin vain pyytää anteeksi kun suistin keskustelun muualle.
Ainakaan sinun Suka ei tarvitse ostaa ammonjakkitesteriä, jos pidät veden happamana sitä ei muodostu. Seuraava käyttökerta olisi jos taas jotain kypsytät ja tarkistat onko Safe Start toiminnassa.
-
- Junior Member
- Viestit: 107
- Liittynyt: 13:13, 19.10.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Isokyrö
- Viesti:
Joo, minusta tuntuu myös oudolta panna joka päivä kalanruokaa. Sinnehän se jää kellumaan ja pinta on aivan sotkussa kohta.
No, taidanpa nyt tehdä niin, että tänä iltana tai huomenaamuna laitan hirvensarvisuolaa sen 4mg/l ja maanantaina kun pääsen liikkeeseen niin testautan ne arvot. Eikös sen tuossa ajassa pitäisi nitraatiksi muuttua?
No, taidanpa nyt tehdä niin, että tänä iltana tai huomenaamuna laitan hirvensarvisuolaa sen 4mg/l ja maanantaina kun pääsen liikkeeseen niin testautan ne arvot. Eikös sen tuossa ajassa pitäisi nitraatiksi muuttua?
Kyllä tavallaan, mutta epäilen kovin. 1-2mg/l veikkaisin olevan mahdollisuuksia. Varsinkin tässä pohjahiekattomassa on myös huomioitava mahdollinen irtonainen aines (liete) akvaariossa: kun sitten vedenvaihdossa se joutuu viemäriin, ei typenkierron vauhti ole akvaariossa enää sama.suka kirjoitti:No, taidanpa nyt tehdä niin, että tänä iltana tai huomenaamuna laitan hirvensarvisuolaa sen 4mg/l ja maanantaina kun pääsen liikkeeseen niin testautan ne arvot. Eikös sen tuossa ajassa pitäisi nitraatiksi muuttua?
Jos kerran kuukauden olet kypsytellyt ja ravintoa typpibakteereille on riittänyt, ei se siitä sen kummemmaksi muutu. Typenkierto toimii vauhdillaan, johon se voi kasvaa tässä kombinaatiossa. Se voi riittää tarpeisiin.
Ei muuta kuin viivoja tekemään ja niitä jakamaan. Teelusikka ei ole mitenkään tarkka laakeasta muodostaan johtuen. Parempi on kuppimainen mitta kuten maustemitta (1ml) tai vesitestin mittalasi missä on millilitrojen viivat.
Mutta mistä nyt tiedät ettei tällä hetkellä ole ammoniumia tai nitriittiä vedessä? Oletko vaihtanut veden?
Mutta mistä nyt tiedät ettei tällä hetkellä ole ammoniumia tai nitriittiä vedessä? Oletko vaihtanut veden?
Vedenvaihdolla nitraatti sopivaksi alkuun ja kalat. Tai sitten ylläpitokuormaa lisäammoniumilla kalojen sijaan. Ei tuollainen tilanne mitään tilanteen testausta enää vaadi, kun kerran nitriitti noin hyvin häipyi. Toisaalta pitkäaikaista eikä korkeaa nitriittiä ei ole odotettavissa suurehkollakaan lisäannoksella, vaan typenkierto vauhdittuu aina vain.Sade kirjoitti:En nyt kahteen päivään laittanut hirvensarvisuolaa ja nitriittiä ei altaasta löydy enää ollenkaan!Meinaako tämä, että akvaario on jo kypsä? Mitä seuraavaksi? Vedenvaihto? Lisäänkö sitten vielä hirvensarvisuolaa ja seurailen, onko nitriittiä enää seuraavana päivänä?
Milloin muuten aloitit? Minkälainen on suodatus? Kun istutat kasveja varo nyt alkuun mylläämästä koko pohjaa syvältä ympäri, sillä paras nitrifikaatio sijaitsee siinä pinnalla. Näin varsinkin hienolla hiekalla ja kun ei ole mattosuodatinta.111na kirjoitti:Kun tuon kaavan mukaan on annettu 7-10 päivää 1,25mg/l annosta, on mielestäni fiksua jo lopettaa ja vain odottaa jonkin päivän. (Ei vedenvaihtoa.)Sade kirjoitti: 1.päivä 5mg/l, 2.päivä 2,5mg/l, 3.päivä ja siitä eteenpäin joka päivä 1,25mg/l, eli juurikin tuon ohjeen mukaan mikä jarvij:n sivuilla annetaan. Lisäksi olen lisäillyt kalanruokaa.
Milloin hss:n lisäys tulee lopettaa, vasta nitriitin laskettua nollille?
Aloitin kypsytyksen 15.4 eli lähes kolme viikkoa sitten. Suodattimina on kaksi sisäsuodatinta, toinen joku 900l/h puhaltava pumppu joka onkin lähinnä luomassa virtausta (altaaseen tulee imunuoliaisia), toinen on Eheim 2010.Milloin muuten aloitit? Minkälainen on suodatus? Kun istutat kasveja varo nyt alkuun mylläämästä koko pohjaa syvältä ympäri, sillä paras nitrifikaatio sijaitsee siinä pinnalla. Näin varsinkin hienolla hiekalla ja kun ei ole mattosuodatinta.111na kirjoitti:Kun tuon kaavan mukaan on annettu 7-10 päivää 1,25mg/l annosta, on mielestäni fiksua jo lopettaa ja vain odottaa jonkin päivän. (Ei vedenvaihtoa.)Sade kirjoitti: 1.päivä 5mg/l, 2.päivä 2,5mg/l, 3.päivä ja siitä eteenpäin joka päivä 1,25mg/l, eli juurikin tuon ohjeen mukaan mikä jarvij:n sivuilla annetaan. Lisäksi olen lisäillyt kalanruokaa.
Milloin hss:n lisäys tulee lopettaa, vasta nitriitin laskettua nollille?
Jep pitääpi sitten olla varovainen istutellessa. Hiekka on 0,1-0,6 mm raekooltaan, eli todella hienoa kyllä. Kiitos sinulla kaikista neuvoista, 111na!


Jos kaloja ei tule ei kannata arkailla ruokkia bakteeristoa aivan samoin kuin kypsytyksessäkin. Ja sehän on ihan sama vaikka heti laittaisit lisää, kyllähän se mahdollinen pieni tuleva nitriitti ehtii hyvin häipyä. Eikä sitä luultavimmin tulekaan, jos laitat vain esim. 1-2 mg/l. + pieni ripaus kalanruokaa
Kiitos itsellesi ja onnea kalahankinnoille. Muista että ne mitkä haaviin helpoimmin uivat ovat usein niitä heikoimpia.. ei tietenkään aina mutta yksilön muista poikkeavan rauhallinen käytös on huolestuttava merkki.
Kiitos itsellesi ja onnea kalahankinnoille. Muista että ne mitkä haaviin helpoimmin uivat ovat usein niitä heikoimpia.. ei tietenkään aina mutta yksilön muista poikkeavan rauhallinen käytös on huolestuttava merkki.