Kuinka paljon voi luottaa kirjoihin?
Valvoja: Moderaattorit
Kuinka paljon voi luottaa kirjoihin?
Taas kerran on löytynyt keskustelunaihe, jolla ei näytä loppua olevan. Koska keskustelu alkoi kirjojeni sisällöstä, ja matkan varrella on esiin tullut merkillisiä väittämiä, on minunkin vielä pistettävä lusikkani tähän soppaan. Kaikkiin lausahduksiin vastaamiseen ei aikani eikä tarmoni tosin riitä ja joihinkin ovat hyvät vastaukset jo tulleetkin, mutta muutamaa väitettä haluan kommentoida.
Kaikkihan alkoi Ilumilun viestistä:
Keltabarbit vaativat paljon tilaa, mutta Markku Varjon kirjassa minimilitramääräksi keltikselle on laitettu 60 litraa. Lisäksi sinirihmakala pärjää 100 litran akvaariossa! Eli kuinka paljon tällaiseen yleiseen kirjallisuuteen on luottamista? Ja mitkä kirjat on todettu hyviksi?
Kyllä keltabarbin suositustilavuutta voi toki suurentaa, vaikka se rauhallisena kalana kyllä pärjää 60 litrassakin. Paljoltihan riippuu myös siitä, kuinka paljon keltabarbeja on ja mitä muita kaloja akvaariossa asustaa. Mutta mikä auktoriteetti ja mihin perustuen on todennut, että keltabarbit vaativat paljon tilaa ja mikä on se paljo tila? Sinirihmakalan akvaarion minimisuositus on muuten 160 litraa kirjassani Akvaario-opas.
Tietämys eri kalalajeista lisääntyy koko ajan ja sen myötä myös tilasuositukset voivat muuttua. Suositukset eivät kuitenkaan tulee yhtään pätevämmiksi siitä, että niistä käydään huutoäänestystä tai että niitä annetaan yhden akvaarion kokemuksista, niin kuin Aqua-webissä usein tapahtuu.
Mitä sitten tulee yleensä akvaariokirjojen luotettavuuteen, jokainen tietysti vetää itse johtopäätöksensä. On kuitenkin täyttä puppua väittää, että akvaariokirjojen kirjoittajat kopioivat toisiltaan tekstiä tai
kuten Rääkky esittää: Tämä on arvaus mutta veikkaampa että kukaan ei valvo että kuka kirjan julkaisee akvaarioharrastuksesta. Se että saat kirjan ulos tekee sinusta "asiantuntijan" kovin helposti vain siksi että saat nimesi tunnetuksi - ei siksi että tietäisit jakaa oikeaa tietoa.
Ensinnäkin kirja niin kuin mikä tahansa julkaisu on tekijänoikeuslakien alainen. Jos kopioi muilta, joutuu varmasti pian syytteeseen. Netissä tosin tunnutaan kopioitavan toisten tuotantoa häpeämättömästi.
Toiseksi: toki on hyvin ja huonosti tehtyjä akvaariokirjoja, mutta kyllä kirjojen kustantajilla on tiukka kontrolli siitä mitä ne julkaisevat. Sehän on niiden bisnestä. Jos jokin kirja saa laajalti kielteistä palautetta, voi olla varma, että kustantajat eivät enää ota julkaistavakseen kyseisen kirjoittajan seuraavia mahdollisia tuotoksia.
Fisustaja puolestaan kirjoittaa:
Kirjojen kirjoittamisesta sen verran, että kuka tahansa pulliainen, tai vaikka joku spurku tuolta kadulta voi kirjoittaa periaatteessa kirjan. Joten ei pidä uskoa kaikkea mitä niissä selitetään. Lisäksi kirjoittajatkin oppivat uutta ja tajuavat varmaan vasta vuosia kirjan kirjoittamisen jälkeen kuinka paljon virheitä kirja sisälsi.
Onpa siinäkin aimo väite. Näkisipä vain sen tavallisen pulliaisen tai spurgun, joka suoltaa kirjan tuosta noin vain. Ja kuka sen kirjan kustantaa ja julkaisee? Kirjan tekeminen on aika kallista lystiä, eikä siihen ryhdytä hetken päähänpistosta. Sitä paitsi tietokirjan tekemiseen kuluu aikaa kuukausia, jopa vuosia, ja vastuuntuntoinen kirjoittaja tarkistaa tietonsa tavallisesti kymmenistä, jopa sadoista lähteistä ja pyrkii perehtymään aiheeseensa syvällisesti. Se on todellista tutkimustyötä! Täällä netissä sen sijaan voi kuka tahansa pulliainen laukoa mielipiteitään totuuksina ja olla asiantuntija, erityisesti kun voi piiloutua nimimerkin taakse.
Olipa Aqua-webissä muuten jokin aika sitten vilkas keskustelu akvaarionettikirjan kirjoittamisesta, kun todettiin, että nykyiset kirjat ovat vanhentuneita ja niiden tieto niin väärää. Pian ilmoittautui pilvin pimein myös kirjoittajia ja avustajia. Nettikirjan julkaiseminen ei sitä paitsi maksa mitään, joten mitään kustannuskynnystäkään ei ole. Eipä ole tuosta kirjasta näkynyt riviäkään hetkellisen tohinan jälkeen. Eikö se kirjan kirjoittaminen olekaan niin helppoa?
Sonja kirjoittaa:
Eikö sinusta kuulosta oudolta, jos Varjon mielestä 54 litraiseen altaaseen mahtuu kolmen leopardimonnisen ja yhdeksän kiilakyljen lisäksi vielä "maksimissaan 10-15 nuolimonnista, parvi jotain toista Corydoras-monnista, intiaaninsulkien lisäksi toinen parvi tetroja, pari piikkisilmää ja katinkultamonni", kun pelkästään jo otot tarvitsevat Rassin mielestä sata litraisen? Kumpi on väärässä? Molemmat ovat julkaisseet kirjoja?
Mistähän tuokin kalavalikoima on tempaistu? Kyseessä lienee tulkinta Akvaristin numerosta 1/04, jossa todellisuudessa esitin akvaarion kalastoksi 5 miljoonakalaa, 6 neontetraa, katinkultamonnin, 5 kiilakylkeä, 2 hunajarihmakalaa, 4 helmimonnista sekä yhden seepranuolimonnin. Ei ihme, että netissä liikkuu villejä juttuja, kun asioita vääristellään noinkin paljon.
Aqua 2002 esittää:
En viitsi kinata siitä, onko tieto kirjoissa miten oikeata tai väärää (riippuu siitä, mistä kirjoittaja on kopioinut tietonsa), mutta esimerkkinä nyt tämä klassikko Markku Varjon Akvaario-opas kirjasta, joka on varsin tuore teos ja, jossa kehoitetaan nostamaan kokonaiskovuutta että samanaikaisesti karbonaattikovuuttakin CaCO3:lla. Kyllä minusta tuo on jo hyvin selkeä virhe. Kokeile itse, jos et muuten usko. Happamassa vedessä varmasti toimii jossain määrin, kun CaCO3 liukenee mm. happoihin. Emäksisessä vedessä voinee olla aika nihkeätä.
Aqua 2002 jaksaa jankuttaa tuosta kovuuden nostosta kalsiumkarbonaatilla. Jos nopeasti haluaa nostaa sekä kokonais- että karbonaattikovuutta, yksi mahdollisuus on käyttää jauhemuotoista saostettua kalsiumkarbonaattia (tai liitujauhoa). Sitä ei kuitenkaan pidä lisätä suoraan akvaarioon, koska se voi aiheuttaa kidusvaurioita. Sitä sekoitetaan muutama gramma 3-5 litraan vettä esim. sangossa, ja veteen johdetaan reilusti hiilidioksidia, jolloin liitujauho muuttuu kalsiumvetykarbonaatiksi (Ca(HCO3)2). Saatu liuos on erittäin kovaa vettä, jota sitten voi tarpeen mukaan lisätä akvaarioon. Reilusti emäksisessä vedessä kemialliset reaktiot tapahtuvat hieman toisin, mutta Akvaario-opas käsitteleekin tavallisia seura-akvaarioita, joiden pH:n tulisi olla neutraalin tuntumassa tai hieman happaman puolella. Siis mikä oli virhe tuossa suosituksessa veden kovuuden nostamiseksi CaCO3:n avulla (paitsi että se on jonkin verran työlästä)?
Tieto on suhteellista. Kaikki tietokirjojen tekijät varmasti tietävät kirjoittavansa puutteellisin tiedoin. Jos odottaisimme niin kauan, että tietäisimme kaiken jostain aiheesta, yhtään tietokirjaa ei olisi tähän mennessä julkaistu. Ja kirjat tehdään tietysti kirjoittamisajan tietämyksen mukaan. Toki tunnen ja myös myönnän oman puutteellisen tietämykseni monesta akvaarioalaan liittyvästä asiasta. Vaikka itselläni on yli 10 hyllymetriä akvaariokirjallisuutta, ja netistä löytyy valtava määrä lisää tietoa, en silti aina löydä vastauksia kaikkiin itseäni askarruttaviin akvaariokysymyksiin. Joka päivä eteen tulee asioita, joista en ennen ole tiennyt tai joista haluaisin tietää enemmän. Uudet tiedot myös kumoavat vanhoja, mutta ei tämä harrastus sentään muutu tietotekniikan nopeudella. Kyllä useimmat asiat akvaarioharrastuksessa pitävät kutinsa vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. On asiatonta väittää, että akvaariokirjallisuus vanhenee muutamassa vuodessa tai jopa ennen ilmestymistään ja vain nettitieto on ajanmukaista. Onhan useimmat nettitiedotkin kaivettu kirjallisuudesta.
Mitä pidempään olen akvaarioharrastuksen parissa puuhaillut, sitä varovaisemmin olen oppinut suhtautumaan ehdottomiin suosituksiin ja lopullisiin totuuksiin. On niin monta hyvää ja oikeaa tapaa hoitaa akvaarioita (jos on toki huonojakin). Ja mikä toimii erinomaisesti yhdessä akvaariossa, ei välttämättä toimi toisessa. Kaikkeen julkaistuun tietoon kriittisesti suhtautumalla ja käyttämällä omaa järkeämme ja omia akvaariokokemuksiamme voimme kuitenkin jokainen hoitaa akvaarioitamme entistä paremmin.
Markku Varjo
Kaikkihan alkoi Ilumilun viestistä:
Keltabarbit vaativat paljon tilaa, mutta Markku Varjon kirjassa minimilitramääräksi keltikselle on laitettu 60 litraa. Lisäksi sinirihmakala pärjää 100 litran akvaariossa! Eli kuinka paljon tällaiseen yleiseen kirjallisuuteen on luottamista? Ja mitkä kirjat on todettu hyviksi?
Kyllä keltabarbin suositustilavuutta voi toki suurentaa, vaikka se rauhallisena kalana kyllä pärjää 60 litrassakin. Paljoltihan riippuu myös siitä, kuinka paljon keltabarbeja on ja mitä muita kaloja akvaariossa asustaa. Mutta mikä auktoriteetti ja mihin perustuen on todennut, että keltabarbit vaativat paljon tilaa ja mikä on se paljo tila? Sinirihmakalan akvaarion minimisuositus on muuten 160 litraa kirjassani Akvaario-opas.
Tietämys eri kalalajeista lisääntyy koko ajan ja sen myötä myös tilasuositukset voivat muuttua. Suositukset eivät kuitenkaan tulee yhtään pätevämmiksi siitä, että niistä käydään huutoäänestystä tai että niitä annetaan yhden akvaarion kokemuksista, niin kuin Aqua-webissä usein tapahtuu.
Mitä sitten tulee yleensä akvaariokirjojen luotettavuuteen, jokainen tietysti vetää itse johtopäätöksensä. On kuitenkin täyttä puppua väittää, että akvaariokirjojen kirjoittajat kopioivat toisiltaan tekstiä tai
kuten Rääkky esittää: Tämä on arvaus mutta veikkaampa että kukaan ei valvo että kuka kirjan julkaisee akvaarioharrastuksesta. Se että saat kirjan ulos tekee sinusta "asiantuntijan" kovin helposti vain siksi että saat nimesi tunnetuksi - ei siksi että tietäisit jakaa oikeaa tietoa.
Ensinnäkin kirja niin kuin mikä tahansa julkaisu on tekijänoikeuslakien alainen. Jos kopioi muilta, joutuu varmasti pian syytteeseen. Netissä tosin tunnutaan kopioitavan toisten tuotantoa häpeämättömästi.
Toiseksi: toki on hyvin ja huonosti tehtyjä akvaariokirjoja, mutta kyllä kirjojen kustantajilla on tiukka kontrolli siitä mitä ne julkaisevat. Sehän on niiden bisnestä. Jos jokin kirja saa laajalti kielteistä palautetta, voi olla varma, että kustantajat eivät enää ota julkaistavakseen kyseisen kirjoittajan seuraavia mahdollisia tuotoksia.
Fisustaja puolestaan kirjoittaa:
Kirjojen kirjoittamisesta sen verran, että kuka tahansa pulliainen, tai vaikka joku spurku tuolta kadulta voi kirjoittaa periaatteessa kirjan. Joten ei pidä uskoa kaikkea mitä niissä selitetään. Lisäksi kirjoittajatkin oppivat uutta ja tajuavat varmaan vasta vuosia kirjan kirjoittamisen jälkeen kuinka paljon virheitä kirja sisälsi.
Onpa siinäkin aimo väite. Näkisipä vain sen tavallisen pulliaisen tai spurgun, joka suoltaa kirjan tuosta noin vain. Ja kuka sen kirjan kustantaa ja julkaisee? Kirjan tekeminen on aika kallista lystiä, eikä siihen ryhdytä hetken päähänpistosta. Sitä paitsi tietokirjan tekemiseen kuluu aikaa kuukausia, jopa vuosia, ja vastuuntuntoinen kirjoittaja tarkistaa tietonsa tavallisesti kymmenistä, jopa sadoista lähteistä ja pyrkii perehtymään aiheeseensa syvällisesti. Se on todellista tutkimustyötä! Täällä netissä sen sijaan voi kuka tahansa pulliainen laukoa mielipiteitään totuuksina ja olla asiantuntija, erityisesti kun voi piiloutua nimimerkin taakse.
Olipa Aqua-webissä muuten jokin aika sitten vilkas keskustelu akvaarionettikirjan kirjoittamisesta, kun todettiin, että nykyiset kirjat ovat vanhentuneita ja niiden tieto niin väärää. Pian ilmoittautui pilvin pimein myös kirjoittajia ja avustajia. Nettikirjan julkaiseminen ei sitä paitsi maksa mitään, joten mitään kustannuskynnystäkään ei ole. Eipä ole tuosta kirjasta näkynyt riviäkään hetkellisen tohinan jälkeen. Eikö se kirjan kirjoittaminen olekaan niin helppoa?
Sonja kirjoittaa:
Eikö sinusta kuulosta oudolta, jos Varjon mielestä 54 litraiseen altaaseen mahtuu kolmen leopardimonnisen ja yhdeksän kiilakyljen lisäksi vielä "maksimissaan 10-15 nuolimonnista, parvi jotain toista Corydoras-monnista, intiaaninsulkien lisäksi toinen parvi tetroja, pari piikkisilmää ja katinkultamonni", kun pelkästään jo otot tarvitsevat Rassin mielestä sata litraisen? Kumpi on väärässä? Molemmat ovat julkaisseet kirjoja?
Mistähän tuokin kalavalikoima on tempaistu? Kyseessä lienee tulkinta Akvaristin numerosta 1/04, jossa todellisuudessa esitin akvaarion kalastoksi 5 miljoonakalaa, 6 neontetraa, katinkultamonnin, 5 kiilakylkeä, 2 hunajarihmakalaa, 4 helmimonnista sekä yhden seepranuolimonnin. Ei ihme, että netissä liikkuu villejä juttuja, kun asioita vääristellään noinkin paljon.
Aqua 2002 esittää:
En viitsi kinata siitä, onko tieto kirjoissa miten oikeata tai väärää (riippuu siitä, mistä kirjoittaja on kopioinut tietonsa), mutta esimerkkinä nyt tämä klassikko Markku Varjon Akvaario-opas kirjasta, joka on varsin tuore teos ja, jossa kehoitetaan nostamaan kokonaiskovuutta että samanaikaisesti karbonaattikovuuttakin CaCO3:lla. Kyllä minusta tuo on jo hyvin selkeä virhe. Kokeile itse, jos et muuten usko. Happamassa vedessä varmasti toimii jossain määrin, kun CaCO3 liukenee mm. happoihin. Emäksisessä vedessä voinee olla aika nihkeätä.
Aqua 2002 jaksaa jankuttaa tuosta kovuuden nostosta kalsiumkarbonaatilla. Jos nopeasti haluaa nostaa sekä kokonais- että karbonaattikovuutta, yksi mahdollisuus on käyttää jauhemuotoista saostettua kalsiumkarbonaattia (tai liitujauhoa). Sitä ei kuitenkaan pidä lisätä suoraan akvaarioon, koska se voi aiheuttaa kidusvaurioita. Sitä sekoitetaan muutama gramma 3-5 litraan vettä esim. sangossa, ja veteen johdetaan reilusti hiilidioksidia, jolloin liitujauho muuttuu kalsiumvetykarbonaatiksi (Ca(HCO3)2). Saatu liuos on erittäin kovaa vettä, jota sitten voi tarpeen mukaan lisätä akvaarioon. Reilusti emäksisessä vedessä kemialliset reaktiot tapahtuvat hieman toisin, mutta Akvaario-opas käsitteleekin tavallisia seura-akvaarioita, joiden pH:n tulisi olla neutraalin tuntumassa tai hieman happaman puolella. Siis mikä oli virhe tuossa suosituksessa veden kovuuden nostamiseksi CaCO3:n avulla (paitsi että se on jonkin verran työlästä)?
Tieto on suhteellista. Kaikki tietokirjojen tekijät varmasti tietävät kirjoittavansa puutteellisin tiedoin. Jos odottaisimme niin kauan, että tietäisimme kaiken jostain aiheesta, yhtään tietokirjaa ei olisi tähän mennessä julkaistu. Ja kirjat tehdään tietysti kirjoittamisajan tietämyksen mukaan. Toki tunnen ja myös myönnän oman puutteellisen tietämykseni monesta akvaarioalaan liittyvästä asiasta. Vaikka itselläni on yli 10 hyllymetriä akvaariokirjallisuutta, ja netistä löytyy valtava määrä lisää tietoa, en silti aina löydä vastauksia kaikkiin itseäni askarruttaviin akvaariokysymyksiin. Joka päivä eteen tulee asioita, joista en ennen ole tiennyt tai joista haluaisin tietää enemmän. Uudet tiedot myös kumoavat vanhoja, mutta ei tämä harrastus sentään muutu tietotekniikan nopeudella. Kyllä useimmat asiat akvaarioharrastuksessa pitävät kutinsa vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. On asiatonta väittää, että akvaariokirjallisuus vanhenee muutamassa vuodessa tai jopa ennen ilmestymistään ja vain nettitieto on ajanmukaista. Onhan useimmat nettitiedotkin kaivettu kirjallisuudesta.
Mitä pidempään olen akvaarioharrastuksen parissa puuhaillut, sitä varovaisemmin olen oppinut suhtautumaan ehdottomiin suosituksiin ja lopullisiin totuuksiin. On niin monta hyvää ja oikeaa tapaa hoitaa akvaarioita (jos on toki huonojakin). Ja mikä toimii erinomaisesti yhdessä akvaariossa, ei välttämättä toimi toisessa. Kaikkeen julkaistuun tietoon kriittisesti suhtautumalla ja käyttämällä omaa järkeämme ja omia akvaariokokemuksiamme voimme kuitenkin jokainen hoitaa akvaarioitamme entistä paremmin.
Markku Varjo
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Kiitos Markku!
Eipä tuohon lisättävää ole.
Kirjoitat tuon kalsiumkarbonaatin käytön olevan työlästä ja sitähän se on, kuten merivesiharrastajat tietävät ja Malawi- sekä Tanganjikaharrastajien pitäisi tietää.
Lääkehän on makeavesipuolella askartelukipsi (Ca) ja ruokasooda (CO3). Merivesipuoleen en ota kantaa.
Eipä tuohon lisättävää ole.
Kirjoitat tuon kalsiumkarbonaatin käytön olevan työlästä ja sitähän se on, kuten merivesiharrastajat tietävät ja Malawi- sekä Tanganjikaharrastajien pitäisi tietää.
Lääkehän on makeavesipuolella askartelukipsi (Ca) ja ruokasooda (CO3). Merivesipuoleen en ota kantaa.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5666
- Liittynyt: 16:10, 10.11.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Hämeenlinna
- Viesti:
Re: Kuinka paljon voi luottaa kirjoihin?
Tuo kalastoko on hyvä 54 litraiseen? Minne on unohtunut vanha kunnon liikakansoitussääntö, litra per sentti? Sen mukaan kalastolle tulisi litroja 118! Toki rauhallista porukkaa ovat kaikki kansa, joten voisihan sen laskea puoli litraa per sentti laskukaavaa käyttäen, mutta silti kuulostaa vähän huimalta määrältä. Eniten kuitenkin häiritsee se, että katinkultamonnin ja seepranuolimonnin parvi on jäänyt mainitsematta.mvarjo kirjoitti: Mistähän tuokin kalavalikoima on tempaistu? Kyseessä lienee tulkinta Akvaristin numerosta 1/04, jossa todellisuudessa esitin akvaarion kalastoksi 5 miljoonakalaa, 6 neontetraa, katinkultamonnin, 5 kiilakylkeä, 2 hunajarihmakalaa, 4 helmimonnista sekä yhden seepranuolimonnin. Ei ihme, että netissä liikkuu villejä juttuja, kun asioita vääristellään noinkin paljon.

No, kukin tyylillään ja taidoillaan (olen aika varma että käsittelyssäni tuo kalasto olisi aika äkkiä entinen hoitovirheistä johtuen).
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Kuka tuon liikakansoitussäännön ja muut vastaavat laskusäännöt on lanseerannut?
Mielestäni säännön pitäisi olla kalaji- ja sen kaverikohtainen eikä senttimetriperusteinen.
Esimerkiksi reviirikaloilla on (tai pitäisi olla) eri säännöt kuin laajalla alueella liikkuvilla parvikaloilla jne.
Mielestäni säännön pitäisi olla kalaji- ja sen kaverikohtainen eikä senttimetriperusteinen.
Esimerkiksi reviirikaloilla on (tai pitäisi olla) eri säännöt kuin laajalla alueella liikkuvilla parvikaloilla jne.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Enpä ole vähään aikaan nähnyt tulevani niin väärinymmärretyksi kuin nyt.
Suoristetaan näkemystä :
Lauseet ovat toki tekijänoikeuskamaa. Mutta tarkoitan sitä että jos sinulta ei löydy kokemusta jostain kalalajista ja kalalaji on saatava mukaan on sinun jostain hankittava se tieto. Mistä otat? Sepitätkö päästä vai otatko tiedot muilta.
Oikeasti. Mitä voi enää sanoa siinä vaiheessa kun joku väittää keltabarbin olevan rauhallinen kala. Okei. Minulla se oli rauhallinen kalalaji kun pidin sitä 80-litraisessa. Kun pidin sitä 480-litraisessa ja 200-litraisessa kala oli kuin uusi laji! Se meuhkaa ja liikkuu. Tuskin olen ainoa tämän kokemuksen kanssa. Jos en ole niin eikö korvaasi särähdä yhtään? Kalaa ei voida pitää oikein jos se pienessä altaassa luodaan rauhalliseksi ja möllöttäväksi.
Suoristetaan näkemystä :
Arvaapa kuule tarkoitinko tiedon kopioimista vai lauseiden kopioimista?mvarjo kirjoitti:Ensinnäkin kirja niin kuin mikä tahansa julkaisu on tekijänoikeuslakien alainen. Jos kopioi muilta, joutuu varmasti pian syytteeseen. Netissä tosin tunnutaan kopioitavan toisten tuotantoa häpeämättömästi.
Lauseet ovat toki tekijänoikeuskamaa. Mutta tarkoitan sitä että jos sinulta ei löydy kokemusta jostain kalalajista ja kalalaji on saatava mukaan on sinun jostain hankittava se tieto. Mistä otat? Sepitätkö päästä vai otatko tiedot muilta.
Oikeasti. Mitä voi enää sanoa siinä vaiheessa kun joku väittää keltabarbin olevan rauhallinen kala. Okei. Minulla se oli rauhallinen kalalaji kun pidin sitä 80-litraisessa. Kun pidin sitä 480-litraisessa ja 200-litraisessa kala oli kuin uusi laji! Se meuhkaa ja liikkuu. Tuskin olen ainoa tämän kokemuksen kanssa. Jos en ole niin eikö korvaasi särähdä yhtään? Kalaa ei voida pitää oikein jos se pienessä altaassa luodaan rauhalliseksi ja möllöttäväksi.
No niin no. "Sehän on niiden bisnestä" tarkoittaa selkokielellä: tuo rahat niin me painamme kirjasi. Eiköhän hyviä akvaariokirjoja syövä vallihauta ole enemmänkin kalleus- ei se etteikö suomesta kirjoittajia löytyisi. Ei akvaarioiden maailma kaipaa kuin yhden Aldertonin oppaan hyllylle niin se jo riittää johtamaan aloittelevia akvaristeja harhapoluille. Ei sillä ole kuluttajan kannalta merkitystä montako kirjaa ko. ihminen on saanut ennen julkaistuksi. Sillä on merkitystä että se kirja nyt yleisesti vaan on myytävänä. Valitettavasti.Toiseksi: toki on hyvin ja huonosti tehtyjä akvaariokirjoja, mutta kyllä kirjojen kustantajilla on tiukka kontrolli siitä mitä ne julkaisevat. Sehän on niiden bisnestä. Jos jokin kirja saa laajalti kielteistä palautetta, voi olla varma, että kustantajat eivät enää ota julkaistavakseen kyseisen kirjoittajan seuraavia mahdollisia tuotoksia.
Olen osallistunut tietokirjan kirjoittamiseen jo parin vuoden ajan, ja kun lisäksi olen perehtynyt syvällisesti tämän keskustelun kinanaiheiden ytimiin, katson olevani riittävän "pro" kommentoimaan.
1) Tämän keskustelun vaikeudet selvenisivät huomattavasti, jos keskustelijat puhuisivat yhden aiheen kerralla puhki. Tällä hetkellä täällä keskustellaan totuudesta, siitä miten siihen päästään ja miten tiede toimii ja edistyy. Lisäksi sivutaan eläinten hyvinvointikysymyksiä. Valitettavasti jokaista edellämainittua alaa pohditaan omissa filosofian haaroissa, joten kysymykset ovat aivan liian laajoja pohdittavaksi yhdessä läjässä. Siitä seuraa vain se mikä tässä näkyy- sotku.
2) Eräs keskeinen aihe tuntuu olevan, mikä on auktoriteetin asema tieteessä (tai episteemisessä yhteisössä kuten AW). Mihin auktoriteettiasema perustuu ja mihin sitä voi käyttää? Voiko maallikko rohkeasti haastaa auktoriteetin sanan nimimerkin takaa? Mielestäni voi, sen kun menee ja tekee niin, kunhan tekee sen kohteliaasti ja perustelee väitteensä. Auktoriteetin pitäisi osata puolustaa mielipiteitään faktoilla. Auktoriteettiaseman pitäisi syntyä kokemuksesta, tiedosta ja hyvästä järjenjuoksusta. Se ei kuitenkaan ole oikeutus jättää perustelematta väitteet tai olla vastaamatta tyhmiin kysymyksiin faktoilla. Jos auktoriteetti on oikeassa ja noudattanut hyvän metodin kriteerejä, nenäkkään maallikon lyttäämisen pitäisi sujua leikiten.
3)Edistyksestä. Tieteen edistys ei ole jatkuvaa, eivätkä kaikki muutokset ole edistystä. Tiede voi mennä taaksepäin yhtä helposti kuin eteenpäinkin, ja kehityksessä voi olla myös suuria mullistuksia.Lisäksi monet tieteen mekanismit ovat konservatiivisia (esim. todistustaakka olemassaoloväitteen esittäjällä). Moderni tiedeyhteisö antaa osin ulkotieteellisistä syistä edistyneille tiedemiehille suuremman painoarvon, kuin metodologisista syistä olisi tarpeellista. Aqua-web ei ole tiedeyhteisö, mutta sitä voidaan luonnehtia episteemiseksi yhteisöksi, koska ongelmien tullen jäsenillä on intressi selvittää totuus ongelmasta. AW:ssa tietyt henkilöt ovat "puoliauktoriteetteja", mikä on itseasiassa paras mahdollinen tilanne edistymisen näkökulmasta. Argumenttien esittämisessä (vrt. tulosten kiinnittäminen tieteessä) on tietyt kriteerit, ja jokainen yhteisön jäsen voi kritisoida niitä jos hänellä on siihen perustetta. AW:n koostuessa yksittäisistä harrastajista myös sekä väitteiden todentaminen että falsifioiminen tapahtuu todennäköisesti paljon tehokkaammin kuin tieteellisissä huippuyksiköissä. Summa summarum: jos minun on pakko valita, luotanko uuteen akvaariokirjaan vaiko "yleiseen AW-mielipiteeseen", valitsen lennossa jälkimmäisen, ja mielestäni erinomaisin perustein. Jälleen kerran: yhteisön jäsenen asiantuntijuudella ei ole merkitystä sille, onko hänen esittämänsä perusteltu väite totta vaiko ei. Sillä on merkitystä vain akateemisissa piireissä
.
3)Tieteellisestä totuudesta. Tiede perustuu yleensä tieteelliseen realismiin, jonka mukaan sen kohteet ovat ulkomaailmassa "konkreettisesti" olevia olioita. Totuudella tarkoitetaan yleensä suhdetta, joka väitteellä on tähän havaintoa edeltävään todellisuuteen (das dinge in sich, kuten Kant sanoo) ja toisaalta moraalista kiitosta: tietäminen on arvokkaampaa kuin esim. oikein arvaamalla omaksuttu tosi uskomus. Erinäisten hankaluuksien johdosta tiede perustuu fallibilismille, jonka mukaan absoluuttisen totuuden tavoittaminen (ja tavoittamisen todentaminen) on käytännössä mahdotonta. Tieteellinen totuus siis tarkoittaa "tieteellisen metodin käyttämisen tuloksena saavutettua tiedeyhteisön tulokseksi vahvistamaa informaatiota". Tämä informaatio säilyy kuitenkin avoimena kritiikille, mikä tarkoittaa, ettei tieteellinen tosiasia ole sama kuin looginen tosiasia.
Tästä näkökulmasta katsottuna, ei ole mitään kummallista siinä että tosiasiat muuttuvat ja jopa kääntyvät päälaelleen. Opetus: Tosiasiat eivät ole Jumalan sanaa, mutta ellei niiden kritisoimiseen ole rahkeita, ne kannattaa hyväksyä toiminnan perusteiksi.
Tässä äärimmilleen tiivistettynä pari perusteltua mielipidettä, joista kenties on apua jollekulle tai sitten ei. Ugh.
1) Tämän keskustelun vaikeudet selvenisivät huomattavasti, jos keskustelijat puhuisivat yhden aiheen kerralla puhki. Tällä hetkellä täällä keskustellaan totuudesta, siitä miten siihen päästään ja miten tiede toimii ja edistyy. Lisäksi sivutaan eläinten hyvinvointikysymyksiä. Valitettavasti jokaista edellämainittua alaa pohditaan omissa filosofian haaroissa, joten kysymykset ovat aivan liian laajoja pohdittavaksi yhdessä läjässä. Siitä seuraa vain se mikä tässä näkyy- sotku.
2) Eräs keskeinen aihe tuntuu olevan, mikä on auktoriteetin asema tieteessä (tai episteemisessä yhteisössä kuten AW). Mihin auktoriteettiasema perustuu ja mihin sitä voi käyttää? Voiko maallikko rohkeasti haastaa auktoriteetin sanan nimimerkin takaa? Mielestäni voi, sen kun menee ja tekee niin, kunhan tekee sen kohteliaasti ja perustelee väitteensä. Auktoriteetin pitäisi osata puolustaa mielipiteitään faktoilla. Auktoriteettiaseman pitäisi syntyä kokemuksesta, tiedosta ja hyvästä järjenjuoksusta. Se ei kuitenkaan ole oikeutus jättää perustelematta väitteet tai olla vastaamatta tyhmiin kysymyksiin faktoilla. Jos auktoriteetti on oikeassa ja noudattanut hyvän metodin kriteerejä, nenäkkään maallikon lyttäämisen pitäisi sujua leikiten.
3)Edistyksestä. Tieteen edistys ei ole jatkuvaa, eivätkä kaikki muutokset ole edistystä. Tiede voi mennä taaksepäin yhtä helposti kuin eteenpäinkin, ja kehityksessä voi olla myös suuria mullistuksia.Lisäksi monet tieteen mekanismit ovat konservatiivisia (esim. todistustaakka olemassaoloväitteen esittäjällä). Moderni tiedeyhteisö antaa osin ulkotieteellisistä syistä edistyneille tiedemiehille suuremman painoarvon, kuin metodologisista syistä olisi tarpeellista. Aqua-web ei ole tiedeyhteisö, mutta sitä voidaan luonnehtia episteemiseksi yhteisöksi, koska ongelmien tullen jäsenillä on intressi selvittää totuus ongelmasta. AW:ssa tietyt henkilöt ovat "puoliauktoriteetteja", mikä on itseasiassa paras mahdollinen tilanne edistymisen näkökulmasta. Argumenttien esittämisessä (vrt. tulosten kiinnittäminen tieteessä) on tietyt kriteerit, ja jokainen yhteisön jäsen voi kritisoida niitä jos hänellä on siihen perustetta. AW:n koostuessa yksittäisistä harrastajista myös sekä väitteiden todentaminen että falsifioiminen tapahtuu todennäköisesti paljon tehokkaammin kuin tieteellisissä huippuyksiköissä. Summa summarum: jos minun on pakko valita, luotanko uuteen akvaariokirjaan vaiko "yleiseen AW-mielipiteeseen", valitsen lennossa jälkimmäisen, ja mielestäni erinomaisin perustein. Jälleen kerran: yhteisön jäsenen asiantuntijuudella ei ole merkitystä sille, onko hänen esittämänsä perusteltu väite totta vaiko ei. Sillä on merkitystä vain akateemisissa piireissä
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
3)Tieteellisestä totuudesta. Tiede perustuu yleensä tieteelliseen realismiin, jonka mukaan sen kohteet ovat ulkomaailmassa "konkreettisesti" olevia olioita. Totuudella tarkoitetaan yleensä suhdetta, joka väitteellä on tähän havaintoa edeltävään todellisuuteen (das dinge in sich, kuten Kant sanoo) ja toisaalta moraalista kiitosta: tietäminen on arvokkaampaa kuin esim. oikein arvaamalla omaksuttu tosi uskomus. Erinäisten hankaluuksien johdosta tiede perustuu fallibilismille, jonka mukaan absoluuttisen totuuden tavoittaminen (ja tavoittamisen todentaminen) on käytännössä mahdotonta. Tieteellinen totuus siis tarkoittaa "tieteellisen metodin käyttämisen tuloksena saavutettua tiedeyhteisön tulokseksi vahvistamaa informaatiota". Tämä informaatio säilyy kuitenkin avoimena kritiikille, mikä tarkoittaa, ettei tieteellinen tosiasia ole sama kuin looginen tosiasia.
Tästä näkökulmasta katsottuna, ei ole mitään kummallista siinä että tosiasiat muuttuvat ja jopa kääntyvät päälaelleen. Opetus: Tosiasiat eivät ole Jumalan sanaa, mutta ellei niiden kritisoimiseen ole rahkeita, ne kannattaa hyväksyä toiminnan perusteiksi.
Tässä äärimmilleen tiivistettynä pari perusteltua mielipidettä, joista kenties on apua jollekulle tai sitten ei. Ugh.
Kell' monni on, se monnin kätkeköön
Re: Kuinka paljon voi luottaa kirjoihin?
Tuo kalavalikoima oli tempaistu täältä http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... s%2A+varjomvarjo kirjoitti:Sonja kirjoittaa:
Eikö sinusta kuulosta oudolta, jos Varjon mielestä 54 litraiseen altaaseen mahtuu kolmen leopardimonnisen ja yhdeksän kiilakyljen lisäksi vielä "maksimissaan 10-15 nuolimonnista, parvi jotain toista Corydoras-monnista, intiaaninsulkien lisäksi toinen parvi tetroja, pari piikkisilmää ja katinkultamonni", kun pelkästään jo otot tarvitsevat Rassin mielestä sata litraisen? Kumpi on väärässä? Molemmat ovat julkaisseet kirjoja?
Mistähän tuokin kalavalikoima on tempaistu? Kyseessä lienee tulkinta Akvaristin numerosta 1/04, jossa todellisuudessa esitin akvaarion kalastoksi 5 miljoonakalaa, 6 neontetraa, katinkultamonnin, 5 kiilakylkeä, 2 hunajarihmakalaa, 4 helmimonnista sekä yhden seepranuolimonnin. Ei ihme, että netissä liikkuu villejä juttuja, kun asioita vääristellään noinkin paljon.
Hmm...Ensin suunnittelin ottavani nuolimonnisia, mutta sitä ei lähimmistä eläinkaupoista löytynyt, joten hankin kolme leopardimonnista. Tetrojen sijaan päädyinkin kiilakylkiin joita altaassa uiskentelee yhdeksän kipaletta.
Nyt, mitä enemmän tietoa olen etsinyt, olenkin ajatusteni kanssa aivan solmussa; eräässä Faunatar-myymälässä akvaariolasiin oli kirjoitettu, että nuolimonninen tarvitsee vähintään 60-litraisen akvaarion. Pitääkö paikkansa? Jos kyllä, niin miksi sitten Markku Varjo sanoi (vastatessaan lähettämääni kirjeeseen) että akvaariooni sopisi (54 litraa) maksimissaan 10-15 nuolimonnista, parvi jotain toista Corydoras-monnista, intiaaninsulkien lisäksi toinen parvi tetroja, pari piikkisilmää ja katinkultamonni??

- Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, jos makaa vattallansa -
Re: Kuinka paljon voi luottaa kirjoihin?
Suonet anteeksi. Tuonkin väittämän olisin voinut katsoa, mutta en siinä tilanteessa millään jaksanut liikkua ja tarkistaa, vaikka niin olisi pitänyt tehdä.mvarjo kirjoitti:Sinirihmakalan akvaarion minimisuositus on muuten 160 litraa kirjassani Akvaario-opas.
Olenpas tullut aloittaneeksi keskustelun...

Ei ihme jos joku väittää vastaan, vaikka ei uskoisi itsekään olevansa oikeassa. Tämmöisen Rääkyn viestin jälkeen väittäisin vaikka maailmaa litteäksi. Joku raja provosoinnissakin.
Oho, kopioinko minä tuon kohdan tuohon jotenkin vahingossa uudestaan..?
Antti
Kysyn hieman tylysti nyt: mikä uhmaikä sinulla on?Nyt on kyllä jo pakko kysyä Tuopilta että oletko sinä trolli? On uskomatonta miten joku voi noin julmetun tiukkaa pitää kiinni sellaisistakin asioista mistä on mustaa valkoisella todisteena että asiat ovat vanhentuneita uskomuksia.
Oletko ihmisiä jotka väittävät että ihmiset koostuvat mm. sapesta, limasta? Olihan silloin jo asiantuntijat vauhdissa vetämässä teorioitaan kun tämä ajatus ilmoille räkäistiin
Tieteillä on kaikilla sellainen tapa että tieto lisääntyy ja jalostuu vuosien myötä: kalat kuuluvat myös tieteiden aihepiiriin.
Mitä intät vastaan esim. jos näet tiikerinuoliaisen joka on kasvanut altaassa ja on jo yli 15cm mitä kirjassa sanotaan tikrun kasvavan? Mitä ihmeen perustetta sinulla on väittää enää mitään?
Kysyn hieman tylysti nyt: mikä uhmaikä sinulla on? Anteeksi tästä mutta minulle tulee hieman kyllä mieleen lapsi joka on päättänyt että ope on tyhmä
Oho, kopioinko minä tuon kohdan tuohon jotenkin vahingossa uudestaan..?
Antti
Re: Kuinka paljon voi luottaa kirjoihin?
Valitettavasti ei edes suomalaisten "tietokirjailijoiden" aika näytä riittävän tarvittavaan perehtymiseen. Mihin perustuu esimerkiksi Akvaario-oppaan tiikerinuoliaisen mitaksi ilmoittama 15cm? Näihin kymmeniin, jopa satoihin lähteisiin? Eiköhän sekin jo kerro näiden lähteiden olevan puppua ja jatkossa kannattaa turvatua parempiin lähteisiin? Ei yksistään lähteiden määrä mitään auta, jos lähdeteokset ovat surkeita; Yksi hyvä lähde korvaa sata huonoa lähdettä.mvarjo kirjoitti:ja vastuuntuntoinen kirjoittaja tarkistaa tietonsa tavallisesti kymmenistä, jopa sadoista lähteistä ja pyrkii perehtymään aiheeseensa syvällisesti.
Naku-aku jaksaa jankuttajaa, sillä minusta se oli maailman typerin ohje, jonka olen pitkään aikaan lukenut ns. opas-kirjasesta. Ja miksi toin tuon otoksen esille, niin tuossa aikaisimminhan Tuoppi(?) selitteli jotain, että kirjatietouteen voi täysin luottaa toisin kuin esim. tällä forumilla esitettyihin asioihin. Tämä oli hyvänä esimerkkinä muiden joukossa, että kirjoissakin esiintyy hömppää.Aqua 2002 jaksaa jankuttaa tuosta kovuuden nostosta kalsiumkarbonaatilla. Jos nopeasti haluaa nostaa sekä kokonais- että karbonaattikovuutta, yksi mahdollisuus on käyttää jauhemuotoista saostettua kalsiumkarbonaattia (tai liitujauhoa). Sitä ei kuitenkaan pidä lisätä suoraan akvaarioon, koska se voi aiheuttaa kidusvaurioita. Sitä sekoitetaan muutama gramma 3-5 litraan vettä esim. sangossa, ja veteen johdetaan reilusti hiilidioksidia, jolloin liitujauho muuttuu kalsiumvetykarbonaatiksi (Ca(HCO3)2).
Toivoisin, että jatkossa kun te tietokirjailijat julkaisette näitä "oppaitanne", niin todellakin sanojasi mukaillen perehtyisitte asiaan. Onhan itsestään selvyys, että kansa uskoo, millaista hömpötystä tahansa, kunhan vain kirjan on kirjoittanut joku, joka vain tituleeraa itseään maisteriksi. Esimerkiksi Pertti Rassi on korjannut sekä päivittänyt virheitä ja muuttuvia kalanimiä, joita hänen kirjoissaan on esiintynyt, pitämilleen nettisivuille. Minusta tämä on sitä palvelua, joita toivoisi saavansa muiltakin kirjailijoilta. Ei nettisivujen pito mitään science fictionia sentään ole. Valitettavasti Rassi ei ilmeisesti enää ylläpidä näitä sivuja..
Mitä tulee tuohon CaCO3:n käyttöön, niin lainaan kirjastasi tältä osin sivulta 41 ja 42: "Jos samalla haluat nostaa karbonaattikovuutta, kannattaa käyttää kalsiumkarbonaattia (CaCO3). Sitä tarvitset 1,8g vastaavaan kovuuden nostoon. (em. tarkoittaa 1 °dH:ta, joka selviää, kun on lukenut kappaleen alusta tekstin.) Kuitenkin akvaariokäytännössä on yleensä kätevintä sekoittaa pohjasoraan tai sijoittaa suodattimeen näkinkuorirouhetta tai korallimurskaa, sillä ne ovat lähes puhdasta kalsiumkarbonaattia. Kaksi ruokalusikallista 100 vesilitraa kohti nostaa kovuutta noin yhden asteen."
Kirjasessa ei puhuta sanallakaan hiilidioksidin lisäämisestä, jotta CaCO3 liukenisi, niin mistä kummasta lukija tällaista itse keksisi? Vetäsee hatusta "Vapaudut vankilasta kortin", jossa pienellä präntättynä oikeassa alalaidassa käsketään tunkea hiilidioksidi letku ämpäriin?
Mistä kummasta lukija voi päätellä, mitä kirjanen käsittelee tai arvata kirjasen kirjoittajan ajatuksia? Tai että jotkin tietyt vaatimukset sivuutetaan täysin ja jätetään aloittelijan vastuulle selvittää, missä kohden kirjasen neuvot eivät enää päde? Kalojen hoitotaulukossakin ilmenee viimeisimpänä taulukkona kovan/emäksisen veden kaloja, jotka eivät nyt varmastikaan ole ns. tavallisin seura-akvaarion kaloja - tai sitten 'tavallinen seura-akvaario' käsite todellakin kattaa kalat laidasta laitaan sullottuna samaan purkkiin. Kun nyt onneton aloittelija katsoo näitä kalataulukon arvoja, toteaa hän, että hänen vetensä on aivan liian pehmeää hänen kaloilleen (kuten suomalainen vesi hyvin laajalta osin), niin mitä ihmettä luulet, että hän tekee oppaan ohjeiden mukaan? Lykkää mahdollisesti epätoivoisena CaCO3:ia ämpäriin ja ihmettelee, kun vesi samenee maitomaiseksi? Annettiinhan kirjasessa ohje lisätä CaCO3:ia veteen 1,8 grammaa / 100 litraa nostaen aina yhden yksikön kovuuksia. Eli lisätäänpä 100 litran akvaarioon jauhoa 36g, jotta kovuus saadaan 20 °dh:hon. Toki kirjanen kertoi myös kipsistä, mutta ensimmäisen kohdalla vain unohdettiin mainita sen liuokoisuudesta veteen. Epäorgaanisessa kemiassa CaCO3 luokitellaan veteen niukkaliukoiseksi yhdisteeksi.Reilusti emäksisessä vedessä kemialliset reaktiot tapahtuvat hieman toisin, mutta Akvaario-opas käsitteleekin tavallisia seura-akvaarioita, joiden pH:n tulisi olla neutraalin tuntumassa tai hieman happaman puolella. Siis mikä oli virhe tuossa suosituksessa veden kovuuden nostamiseksi CaCO3:n avulla (paitsi että se on jonkin verran työlästä)?
Kirjasessa käsitellään pienellä kappaleella sähkönjohtavuutta, mutta mitä siitä osasta lukija sai irti? Sen, että ionit vaikuttavat johtavuuteen, mutta entäs sitten? Siinä on täysin unohdettu käsitellä se asia, mitä merkitystä koko sähkönjohtavuudella oikeastaan edes on. Ja sitä mikä vaikutus juuri CaCO3:lla, CaSO4:lla jne. on sähkönjohtavuuteen.
Entäs nämä selitykset nitrifikaatiosta, jossa akvaarion vain annetaan seistä muutama päivä ilman kaloja, jolloin bakteerit lisääntyvät riittävässä määrin? (s. 20) Luulisi bioteiteitä opiskelleen henkilön jo ilman perehtyneisyyttä satoihin tietolähteisiin tietää, että ilman ravintoa, eivät nuo bakteerit lisäänny riittävässä määrin.
En edes viitsi siteerata enempää opasta. Jos nyt tuo jatkuva jankuttaminen CaCO3:sta ottaa pattiin, niin voin alkaa käyttämään vaikka tuota nitrifikaatiota jatkossa esimerkkinä, kun tulee joskus (hyvin usein) keskustelua siitä, miksi "netissä väitetään toista kuin kirjoissa". En sentään sitten jankkaa samasta asiasta.
Minua ärsyttää ylikaiken se, ettei omia virheitään voida myöntää vaan nettikeskustelut teilataan heti ja asioista aletaan puhua "jankuttamisina". Jo Akvaario-oppaan saatteessakin teilataan nettikeskustelut hölönpölyksi, kun itse Akvaario-opas sisältää riittävästi hölönpölyä itsessäänkin. Minusta on aika sikamaista teilata nettikeskustelut niihin sen kummemmin itse osallistumista. Ja osallistumisen sijaan omissa kirjoissa sitten keskusteluja luonnehditaan hullukurisiksi jne.
Luulemma, että asiallinen nettitieto on kyllä usein paljonkin kirjojen tietoja edellä. Keskusteleehan monilla enkunkielisillä forumeilla tunnettuja kirjailijoita - ns. "kalatietäjiä". Ja kun jotain uutta ilmenee, leviää se hyvin nopeasti forumilta toiselle. Kyllä reaaliaikainen tieto on siis akvaariokirjallisuutta edellä.On asiatonta väittää, että akvaariokirjallisuus vanhenee muutamassa vuodessa tai jopa ennen ilmestymistään ja vain nettitieto on ajanmukaista. Onhan useimmat nettitiedotkin kaivettu kirjallisuudesta.
Kyllä suomalaisessakin akvaariotietokirjoissa on niin pahoja virheitä, että ne kaipaavat hetimiten korjausta ja päivittämistä. Näiden virheiden paikkaamiseen ei yksinomaan "omat kokemukset" riitä, kun varmasti hyvin suurelta osalta harrastajista puuttuu se tietotaito käsitellä näitä asioita. Heillehän nämä oppaat on pitkälti suunnattu. Ja juuri heidän tietojaan sitä pitää kohentaa päivittämällä väärää ja vanhentunutta tietoa pikimmiten! Siihen ei auta se, että omia virheitään ei myönnetä ja nettikeskustelut haukutaan hullunkurisiksi, vaikka niihin ei edes viitsitä osallistua kuin silloin tällöin puolustelemalla omia kirjoituksiaan.Kaikkeen julkaistuun tietoon kriittisesti suhtautumalla ja käyttämällä omaa järkeämme ja omia akvaariokokemuksiamme voimme kuitenkin jokainen hoitaa akvaarioitamme entistä paremmin.
Markku Varjo
-
- Junior Member
- Viestit: 93
- Liittynyt: 23:36, 18.01.2004
Olisi mielenkiintoista lukea Aqua2002:n kirjoittama akvaarion hoidon perusopas.
Jotenkin lukiessani sinänsä lookisia kirjoituksiasi minulle nousee jatkuvasti takaraivolle vanha kansa ja sanonta metsän näkemisestä puilta.
Behemotille ystävyydellä. Omista yliopistovuosistani on sevverran aikaa etten oikein saanut kirjoituksestasi otetta ja minun oli sitä vaikea syvällisesti lukea ja löytää liittymiä tähän keskusteluun tällä tasolla. Voi olla että joillakin muillakin.
Jotenkin lukiessani sinänsä lookisia kirjoituksiasi minulle nousee jatkuvasti takaraivolle vanha kansa ja sanonta metsän näkemisestä puilta.
Behemotille ystävyydellä. Omista yliopistovuosistani on sevverran aikaa etten oikein saanut kirjoituksestasi otetta ja minun oli sitä vaikea syvällisesti lukea ja löytää liittymiä tähän keskusteluun tällä tasolla. Voi olla että joillakin muillakin.
Minusta Behemotin/Varjon kirjoitukset olivat erityisen mielenkiintoisia. Siis positiivisessa mielessä....
"AW:n yleinen mielipide" on hiukan hankalasti löydettävissä. Tieto aivan liian hajallaan, jotta aloittelija(tai vaikka uusi henkilö aw:ssa) pystyisi löytämään tietoa saatikka päättelemään onko tieto ajanmukaista. Olen valitellut aiemminkin tästä: Miksi ihmeessä ette järjestelmällisesti kokoa tietoa FAQ:hin (UKK) - vaikkapa osiokohtaisilla tiedotteilla/stickyillä. Minusta tässä hoito-osiossa on hyvä alku - http://www.aqua-web.org/forum/viewforum.php?f=32
Esimerkki. Käytin eilen runsaasti aikaa perehtyäkseni mattosuodattimiin. Hakutoiminto oli ahkerassa käytössä (J.Järven sivut luin myös...), "AW:n yleinen mielipide" jäi kuitenkin lopulta arvoitukseksi. En yksinkertaisesti vielä usean tunnin lukemisenkaan jälkeen tiedä tarkalleen miten minun kannattaisi menetellä. Toki voin kysyä vastauksia ongelmiin aloittamalla uuden otsikon tai tunkeutumalla mukaan johonkin olemassa olevaan mattokeskusteluun....josta on seurauksena on taatusti samojen asioiden toistoa.
"AW:n yleinen mielipide" on hiukan hankalasti löydettävissä. Tieto aivan liian hajallaan, jotta aloittelija(tai vaikka uusi henkilö aw:ssa) pystyisi löytämään tietoa saatikka päättelemään onko tieto ajanmukaista. Olen valitellut aiemminkin tästä: Miksi ihmeessä ette järjestelmällisesti kokoa tietoa FAQ:hin (UKK) - vaikkapa osiokohtaisilla tiedotteilla/stickyillä. Minusta tässä hoito-osiossa on hyvä alku - http://www.aqua-web.org/forum/viewforum.php?f=32
Esimerkki. Käytin eilen runsaasti aikaa perehtyäkseni mattosuodattimiin. Hakutoiminto oli ahkerassa käytössä (J.Järven sivut luin myös...), "AW:n yleinen mielipide" jäi kuitenkin lopulta arvoitukseksi. En yksinkertaisesti vielä usean tunnin lukemisenkaan jälkeen tiedä tarkalleen miten minun kannattaisi menetellä. Toki voin kysyä vastauksia ongelmiin aloittamalla uuden otsikon tai tunkeutumalla mukaan johonkin olemassa olevaan mattokeskusteluun....josta on seurauksena on taatusti samojen asioiden toistoa.
Ehkäpä joskus saatkinluhtahuitti kirjoitti:Olisi mielenkiintoista lukea Aqua2002:n kirjoittama akvaarion hoidon perusopas.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Mutta miten paljon sillä yleisellä mielipiteellä on väliä? Eihän se asiaa miksikään muuta - vai? Hajanainen tieto lisää varmasti tuskaa ja sekin, että mattosuodatinbuumin alkaessa mitä ihmeellisimmät matonmuodot ovat tulleet esille, on tuplaa, pisaraa, kuutiota, pohjamattoa jne.. Lisää yritetään vain keksiä. Kohta varmaan joltain löytyy päärynän muotoinen matto altaastaan ja jokaisella on oma henkilökohtainen mielipide siitä, miten hyvin hänen mattonsa on toiminut. Mattobuumi karkasi jotenkin pahasti käsistä, eikä akvaristit vain viitisineet ensin perehtyä maton toimintaan sen hyväksihavaituissa muodoissa - pääty ja kulmamuodossa - ja vasta sitten alkaneet kokeilemaan muita vaihtoehtoja. Jossain vaiheessa jo alkoi tuntumaan, että onko tässä joku poikkitieteellinen/taiteellinen hetki menossa, jolloin matosta on saatava toimiva, mutta samalla hyvinkin erikoinen kapistus.FN kirjoitti:"AW:n yleinen mielipide" jäi kuitenkin lopulta arvoitukseksi.
Nyt sitten kun luet yhden jos toisenkin mielipiteitä, niin ovat laidasta laitaan. Sen sijaan olisi ollut mielenkiintoista kuulla, miten nämä ns. perinteiset mattosuodattimit "oikein asennettuna" olisivat suomalaisilla akvaristeilla toimineet erilaisissa ympäristöissä, kun kerran ovat tuolla Saksassa toimineet varsin hyvin. Nyt olemme kuitenkin saanneet lukea varsin ikäviä kirjoituksia tukkoonmenneistä matoista ja tietysti syypäänä aina itse matto - ei se akvaristi.
No, ehkä tuohon mattoasiaankin palataan vielä jossain vaiheessa omissa keskusteluissaan, kun kokemuksia kertyy useammalta henkilöltä.
Viittasinhan Behemotin kirjoitukseen. Jos hänen kirjoittamiin asioihin on uskomista, niin silloin juuri "yleisellä mielipiteellä" on merkitystä. (jonka syntymiseen niillä puoliauktoriteeteillä on ratkaiseva rooli.)Mutta miten paljon sillä yleisellä mielipiteellä on väliä? Eihän se asiaa miksikään muuta - vai?
Ongelmana vain on ajankohtaisen "yleisen mielipiteen" löytäminen. Kirjoissa tai muissa julkaisuissa tieto on paremmin jäsennelty ja siksi helpommin hyödynnettävissä. Jos kerran tuoreempi (ja optimaalisempi) tieto majailee täällä AW:ssä (tai netissä) miksi en yrittäisi löytää sitä ?
Jos epäilee, että tällaista AW:n yleistä mielipidettä ei ole olemassa en ihmettele kysymystäsi....
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Jos "yleinen mielipide" täällä AW:ssä majailee, niin kenen kirjoittamana kussakin tapauksessa. Monestihan tekstit täällä ovat täysin vastakkaisia (nyt en tarkoita mieltymys- ja makuasioita).
Nimimerkin suojasta saa päästellä mitä tahansa.
Nimimerkin suojasta saa päästellä mitä tahansa.

Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Jjarvi:
Niin on kaiketi yritettävä löytää niitä puoli-auktoriteettejä ja sen jälkeen tutkittava kuinka paljon ja minkälaatuisia hänen teorioitaan tukevia ja myös vastustavia kommentteja on.
Asioita sopivasti oman maun mukaan yhdistelemällä saattaa sitten löytyä ideaali...tai oikeammin jonkin sortin ratkaisu.

Niin on kaiketi yritettävä löytää niitä puoli-auktoriteettejä ja sen jälkeen tutkittava kuinka paljon ja minkälaatuisia hänen teorioitaan tukevia ja myös vastustavia kommentteja on.
Asioita sopivasti oman maun mukaan yhdistelemällä saattaa sitten löytyä ideaali...tai oikeammin jonkin sortin ratkaisu.

Behemot saisi tulla vielä antamaan lisäperusteluja teorialleen....sillä muuten yo. lauseen toimivuus tulee pikaisesti testattua.Jos auktoriteetti on oikeassa ja noudattanut hyvän metodin kriteerejä, nenäkkään maallikon lyttäämisen pitäisi sujua leikiten.


-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Kyllä se leikiten sujuisi, mutta usein auktoriteettikin joutuisi kirjoista tarkistamaan yksityiskohtia ja ennen kaikkea viittaamaan alkuperäisiin kirjallisuus yms. tietoihin. Se vie usein kuitenkin saavutettavaan tulokseen nähden kohtuuttomasti aikaa ja vaivaa, joten ainakin minä käytän aikaani usein mieluummin muuhun (kuten seuraavaan aiheeseen), ja/tai päätän keskustelun.
Esimerkiksi kalafysiologia vaatisi joskus aikavaakin perehtymistä yksityiskohtiin aina solutasoa myöten. Ja kaikki tuo saksaksi tai lontooksi.
Esimerkiksi kalafysiologia vaatisi joskus aikavaakin perehtymistä yksityiskohtiin aina solutasoa myöten. Ja kaikki tuo saksaksi tai lontooksi.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Voi olla, että meillä menee ajatukset ristiinFN kirjoitti:Viittasinhan Behemotin kirjoitukseen. Jos hänen kirjoittamiin asioihin on uskomista, niin silloin juuri "yleisellä mielipiteellä" on merkitystä. (jonka syntymiseen niillä puoliauktoriteeteillä on ratkaiseva rooli.)Mutta miten paljon sillä yleisellä mielipiteellä on väliä? Eihän se asiaa miksikään muuta - vai?

Monet näistäkin on juuri - kuten jarvij:kin - kirjoitti, makuasioita. Ehkäpä tällaiset yleiset mielipiteet ovat sellaisia, jotka vain ovat eivätkä ne siitä miksikään muutu sen koommin. Keskustelussa viittattiin kuitenkin siihen, onko akvaariokirjallisuus vai tämän forumin yleinen kanta sitten oikeassa. Ei tuohon pysty sanomaan juuta eikä jaata, se riippuu, mitä osaa käsitellään ja ketkä käsittelevät. Jos käsitellään eläintenoloja, lienee yleinen kanta toinen kuin kirjallisuudessa - ovathan monet kirjat ulkomaista alkuperää. Suomalaisilla on kuitenkin jalat maassa ja ajattelevat myös eläinten hyvinvointia poikkeuksellisen paljon muihin maihin verrattuna (en muista nyt, kuka tällaista oli kirjoittanut ja missä lehdessä).
On itsestään selvyys, että Suomessa akvaristien yleinen mielipide mm. kalojen vaatimasta tilasta on sangen toisenlainen kuin muualla maailmassa - ja siten hyvin suuressa osin akvaariokirjallisuuttakin. Jos taas kysymyksessä on joku tieteellinen tosiasita, vesikemia, kalojen fysiologiaan liittyvä asia ja/tai lääkintään, ei yleisellä mielipiteellä ole tässä asiassa mitään väliä; yleinen mielipide ei faktaa miksikään muuta, etenkään kun harvalla forumin lukijalla on edes jonkillaiset perusedellytykset ottaa osaa tällaiseen keskusteluun. Jo pelkästään niinkin tärkeän asian kuin kalojen lääkinnän osalta ei jarvij:n lisäksi tällä forumilla varmaan ole yhtä, kahta henkilöä enempään, jotka jotain oikeastikin tietäisivät. Miten siis yleinen kanta voisi millään tavoin vaikuttaa tähänkään asiaan? Lääkinnän osalta yleinen mielipide on jo toivottavasti yksi ja sama - "Lääkitään vasta, kun tiedetään tarkemmin, mikä vaivaa!" Tuon syvemmälle tuskin tämänkään forumin yleinen mielipide kalalääkinnän osalta voi mennä.
Henkilökohtainen mielipiteeni "yleisestä kannasta": Jos yleiselle mielipiteelle annetaan liikaa sijaa, tulee varmasti sekamelskaa. Yleiseen kantaan voi vaikuttaa jokainen omalla henkilökohtaisella mielipiteellään ja perusteluillaan. Jos perustelut ovat sangen uskottavia, voi yleinen kantakin asiasta muuttua tähän suuntaan. Yleinen mielipide sopii enemmänkin kokonaisvaltaisiin tilanteisiin ajankohtaan (aikakauteen) sopien kuin asioihin, jotka vaativat jo syventymistä ja alan osaamista. Yleinen kantahan kuitenkin syntyy hyvin erilaisten ihmisten joukosta, ehkäpä jonkillaisena kompromissina löytää kultainen keskitie, joka tyydyttää mahdollisimman monen osallistujen ajatusmaailman edes joltain osin. Yleiseen kantaan voi myöskin vaikuttaa ns. vahva vaikuttaja. Henkilöiden mielipiteisiin, joiden on tarve kuulua osana suurempaan sen sijaan, että erottuisivat massasta omana itsenään, on helppo vaikuttaa - tänään tällaisen henkilön mielipide voi olla toinen, mutta kun vastakohdan takana on riittävän moni henkilö tai vahva persoona, voi henkilön mielipide vaihtua lennossa. Yleinen mielipide syntyy juuri monen tällaisen henkilön turvin. Missä määrin siihen yleiseen mielipiteeseen voi sitten luottaa? Mulla itsellä on juuri se paha taipumus, että takerrun pikkumaiseen nyhrästelyyn ja yleinen mielipide asiasta tuntuu monesti liian suppean tiedon kokonaisvaltaiselta ajattelulta - ts. yleinen mielipide jostain asiasta on vain syntynyt ilman tarkempaa tutkimusta ja muiden ihmiset liittyessä mukaan tähän kantaan ilman suurempaa perehtyneisyyttä asiaan, kun heistä vain "tuntuu siltä, että asia on oikein". Ne mielipiteet ovat juuri näitä "... mustakin tuntuu, että..." Minulle tärkeämpää on se, että onko todella asia näin vai eikö ole - "tuntua" saa miltä hyvältä.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1519
- Liittynyt: 20:45, 24.06.2003
- Akvaarioseurat: Ciklidistit
- Paikkakunta: Espoo
Näitä juttuja kun lukee,niin mikäänhän ei muuta sitä tosiasiaa että parempia yleiskirjoja akvaario-harrastuksesta suomenkielisenä ei ole kukaan tehnyt kuin M.Varjo.
Jäämme vain odottamaan koska aqua202 saa täydellisen akvaario-oppaan markkinoille ja mikä onkaan kirjoittajan todellinen nimi vai piiloutuuko kirjoittaja edelleenkin nimimerkin taakse.
Siihen saakka voimme luottaa M.Varjon kirjoihin ja ehkäpä sen jälkeenkin.
Jäämme vain odottamaan koska aqua202 saa täydellisen akvaario-oppaan markkinoille ja mikä onkaan kirjoittajan todellinen nimi vai piiloutuuko kirjoittaja edelleenkin nimimerkin taakse.
Siihen saakka voimme luottaa M.Varjon kirjoihin ja ehkäpä sen jälkeenkin.
In numbers of ten the power is in one.
Jaa onko noita yleiskirjoja akvaarioharrastuksesta suomenkielisenä julkaistu edes muita?Tuukkis kirjoitti:Näitä juttuja kun lukee,niin mikäänhän ei muuta sitä tosiasiaa että parempia yleiskirjoja akvaario-harrastuksesta suomenkielisenä ei ole kukaan tehnyt kuin M.Varjo.

- Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, jos makaa vattallansa -
Ja sitä saakin odottaa useamman vuodenTuukkis kirjoitti:Jäämme vain odottamaan koska aqua202 saa täydellisen akvaario-oppaan markkinoille
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Käytäntö onkin toinen, sillä tavallinen ilman mitään erikoisuuksia sisältävän kirjan julkaiseminen kun tulee helposti maksamaan vähintään sen 10000 euroa. Kustantajat eivät ole järin innokkaita maksamaan, kun mistään best-selleristä ei puhuta, joten lasku lankeaa ihan sen opuksen kirjoittajalle... Että sitä rataa... Ei ihme, ettei noita opuksia juuri ilmesty - markkina-alue kun on sen verran pieni. Halvammalla saattaa onnistua, jos hoidat taiton yms. itse, mutta kirjan ulkoasu voikin olla sitten kömpelöä kömpelömpi.Tuukkis kirjoitti:Niinpä,täällähän niitä riittäisi,semmosia kirjantekijöitä ainakin teoriassa.
Tuohon kun laitat vielä lisää paremman kameran hinnan, jos itse otat kuvat - kuten varmasti teetkin, ostamasi kuvat muilta kirjoittajilta, esimerkkivälineistä mahdollinen malliakvaarion sisustaminen ja perustaminen yms. Joten mistään pikkurahasta ei puhuta ja kynnys kirjan julkaisemille on suuri. Mitään takeita kun ei ole, että saat omasi koskaan takaisin.
Markku Varjon ansioita suomalaisten akvaarioiden saralla ei todella käy kiistäminen! Olen hyvin tyytyväinen siihen että hän on tehnyt näinkin runsaasti kirjoja. Minä vain kaipaisin päivitystä kalaesittelyihin. Ilman näitä yleisoppaita olisi suomalaisten akvaariot taatusti hirvässä kunnossa 
Kiitos herra Varjon urakoinnista siis.

Kiitos herra Varjon urakoinnista siis.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Jo vain on:Sonj@ kirjoitti:Jaa onko noita yleiskirjoja akvaarioharrastuksesta suomenkielisenä julkaistu edes muita?Tuukkis kirjoitti:Näitä juttuja kun lukee,niin mikäänhän ei muuta sitä tosiasiaa että parempia yleiskirjoja akvaario-harrastuksesta suomenkielisenä ei ole kukaan tehnyt kuin M.Varjo.
Erkki Siltamaa, hän on myös kääntänyt Aurellin kirjan suomeksi. Sitten on Selma Pankakoski jne.
Kaikki nuo kirjat olivat erinomaisia ja parhaita suomeksi saatavia aikanaan. Muuta tietoa ei edes ollut saatavissa, mikä edelleen nostaa noiden kirjojen arvoa.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.