Stressaatko akvaarioistasi?

[sani]

Vastasin: tressaan..!!

Vaikka akvaario on ollut jo n.15v. seuranani, niin silti nykyäänkin aina kun ulkosuodattimen ulostulo pitää yhtään ääntä (jos vettä on vaikka hieman haihtunut ja pinta laskenut sen vuoksi) niin lähinnä molemmat pomppii illalla sängystä ylös ja kokeilee että onko olohuoneessa lattia märkä vai ei. *Ei kiva, mutta..*

Hmmm... aika monella näyttää olevan huolia ulkosuodattimien kanssa. Oman mielenrauhani vuoksi en moisia enää käytä.

[Cory]

Minä, huonon itsetunnon omaava perfektionisti stressaantuisin jostain sellaisestakin kuin akvaariosta? Mitäs luulette......

[pauli1]

On sen verran uutta vielä ettei tressaa. Kiva katella kaloja jotka on onnellisen näköisiä kun niille vaihtaa vettä tarpeeksi usein.

Kunpa ne oliskin joskus onnellisia, mutta kun ei! Vähän väliä joku kuolee leviä on tai jotain vastaavaa. Veden vaihto ei tahdo oikeen auttaa (kerran viikossa) Kalat on kiittämättömiä, sanon minä.




Ja kun muuten ostin uuden akvaarion niin se vasta stressaaki. Nimittäin se kalasoppa joka mukana tuli (Keltabarbeja, Mustatetroja, Platyja Neonetroja, Lehtiksiä Kääpiökynsisammakko...).

Entäs sitten se raha? Kirjoissa väitetään akvaarioharrastuksen olevan halpaa, mitä se ei kyllä ole! Aina tarvitaan paremmat suodattimet, enemmän valoa, hiilidioksidinlevitin tai jotain vastaavaa rompetta...

Olen tullut siihen lopputulokseen että akvaario on omistajallensa stressaava, mutta sille joka katselee muiden akvoja voi olla aivan huoletta..

[jupaiva]

No ei minulla mitään stressiä oo ilmenny päinvastoin akvaariot vähentävät stressiä!

[Riikkanna]

Nostanpa tämän aiheen ja totean, että stressaa. Ja paljon. Jopa niin paljon, että olen ollut jo tämän lyhyen alkuvaiheen aikana valmis lyömään hanskat tiskiin.

On ollut hometta yhdessä kalassa, silmäpuolia, yksi kadonnut yksilö, pompannut nitriitti ja nyt sinilevä. Milloin tämä muuttuu rentouttavaksi?

Ja miten tähän stressiin pitäisi suhtautua ja miten sitä voi lieventää?
Perfektionisti luonne ja vielä kärsimätön ei taida olla parasta tähän hommaan...

[tirppis_]

Joskus kauhee stressi päällä jos terveeltä vaikuttava kala kuolee yhtäkkisesti.. Ja joskus kun lukee täältä juttuja esim kuin allas on "posahtanut" tai vuotanut lähes kuiviin niin silloin rupee maalaileen piruja seinille, vaikka ei ois syytäkään

Mutta muuten melko stressitön harrastus tämä on.

[affenainen80]

Minä, huonon itsetunnon omaava perfektionisti stressaantuisin jostain sellaisestakin kuin akvaariosta? Mitäs luulette......

Veit jalat suustani...

Vaikkei äänestää enää voikaan, niin stressaa!

Kalastonmuutokset: "Mihin altaaseen mä nyt noi laitan? Onko toi nyt pakko myydä, kun en voi sitä tonne siirtää, enkä enää tässäkään pitää? Vai myynkö sittenkin noi ja lasken lämpötilaa noille toisille?"

Hoitorutiinit: "Vesi pitäs vaihtaa, muttei jaksaisi. Mahtaakohan nuo selvitä vielä huomiseen?"

Ongelmat: "Miten nää vesiarvot on taas tällaiset? Mitä mä nyt teen? Mikä tota kalaa vaivaa, ei kai se oo sairas? Mitä mä sitten teen, jos se on sairas? Voi prkl jos se on sitten levinnyt kaikkiin altaisiin!"


Vain pieni pintaraapaisu....

[Aqualung]

En stressaa. Hoito on tehty helpoksi ja ihan mielenkiintoistakin on. Kaikenlisäksi joko minä teen jotakin todella oikein taikka minulla vain on ollut käsittämätöntä tuuria. Kaloja ei ole kuollut eikä muitakaan ongelmia. Kesällä oli pikku laikku sinilevää jonka nappasin pois ja lähdin lomalle. Reilun viikon jälkeen palatessani muistin asian jälleen ja kävin toteamassa ettei siellä mitään sinilevää edes ole.

Täällä siis vaan naatitaan kauniista kaloista. Vedenvaihdot hoituu lauantaina. Tai sunnuntaina. Tai hätätapauksessa (mennyt viimeiset 3 päivää vain kaloja katsellessa jalat ristissä lattialla lappoletku toisessa kädessä) vasta tiistaina. Ja kaikki toimii kuten tyhmempi voisi olettaa sen kuuluvankin toimivan.

[Kiiki]

Mäkään en ainakaan vielä oo osannu stressata. Oiskohan toi niin tässäkin tapauksessa, et tieto lisää tuskaa... Siis, kun tuntee itsensä vielä näin aloittelijaksi, niin ei ees tiedä mitä vois stressata... Vaik eka allas on ollu mulla jo 1½ vuotta ja oon täälläkin jo melkein riesaksi asti roikkunu (siis miehen mielestä ), niin joka päivä oppii aina vaan uusia juttuja. On tää kyllä hieno paikka, eikö?!!!

[-Eve]

Stressaan ihan tajuttomasti. Pelkään kokoajan että allas hajoaa, ja tietenkin yöllä tai poissa ollessani. Pienempi allas (63l) on ollut mulla 15 v. eikä siitä ole huolen häivää ollut ikinä, mutta kun isompi allas tuli pari kk sitten niin yöuneni menetin
Todella rentouttava harrastus

[taisturi]

En ikinä. Mä nautin niistä! Jos jotain kummallista sattuu, niin sitten sattuu ja sillä selvä. Ei muuta kun etiäpäin!

[Kalakaverit]

En ikinä. Mä nautin niistä! Jos jotain kummallista sattuu, niin sitten sattuu ja sillä selvä. Ei muuta kun etiäpäin!

Juuri näin.

[Adrianna]

Stressaavien tapahtumien rima pompsahti aikalailla tuon Chilodonella-taistelun jälkeen. Jos se ei tapa 1/3 kaloista, se ei stressaa !

Toisinaan oma jaksamattomuus stressaa. Samat veden altaissa kolmatta viikkoa, pohjalla lillii puolimätiä kasvinpätkiä ja monnit mulkoilevat tuoreruoan toivossa, "ei se saa edes kurkkua tänne laitettua". Jospa sitä saisi pari tuntia irroitettua aikaansa niin ei tarvitsisi harmitella altaitaan .

[Mabo]

En minäkään stressaa. Jos jotain odottamatonta sattuu, sitten toimitaan ja hoidetaan asia kuntoon. Etukäteen on turha murehtia, kun ottaa asioista tarpeeksi selvää, osaa ne pahimmat kompastuskivet välttää. Vedenvaihto on pakko tehdä ja se onneksi sujuu rutiinilla, aina perjantaisin. Kun siihen asennoituu, eikä suunnittele muuta menoa tai tekemistä, se ei tunnu miltään pakkopullalta.
Ennemminkin akvaarion hoito ja kalojen elämän seuraaminen nenä lasissa kiinni saa unohtamaan ne muut stressin aiheet.

[rangatanga]

En stressaa. Mutta ehkä vähän pitäisi...

[Mustavaris]

Mä stressaan vakuutuksista. Vesivahinko pelottaa. Lisäksi näen silloin tällöin unia, joissa kaloille käy huonosti, koska en hoida niitä tarpeeksi hyvin. Toisaalta olen muutenkin taipuvainen näkemään pahoja unia, joten tämä ei ole mikään poikkeus. Harmittaa kyllä.

[Tindra]

Mua stressaa kalojeni hillitön lisääntyminen En haluaisi olla niin usein etsimässä poikasille uusia koteja, mutta pakko...