Pikaista apua kaivataan! PH ongelmia

[memma]

Otin hanavedestä arvot Seran testillä ja minusta vastaus on lähinnä No2-N 0.1 mg/ ja NO2 0.3 mg/l.. Vaikka mun mielestä vesi oli kyllä keltaisempaa eikä vihreämpää.. Mutta kannattaako mun nyt vaan vaihtaa vettä? Kuinka paljon ja kuinka usein?

Huomaathan, että se pienin arvo ei ole oikeastaan 0,3 mg/l vaan alle sen (edessä on pienempi kuin-merkki). Voimme siis olettaa, ettei hanavetesi sisällä nitriittiä lainkaan, allasvetesi sen sijaan sisältää. Vaihtamalla hanavettä altaaseen saat myös altaan nitriitin laimenemaan eli laskemaan. Vihreää tuolla testillä ei pitäisi tulla lainkaan, vai tarkoititko että olet joskus saanut nollatuloksesta vähän kellanvihreää ja nyt tulos on "lämpimämmän keltainen"? -Joka tapauksessa testisi toimii ja hanavesi on laadultaan parempaa kuin allasvetesi.

Pari seuraavaa viikkoa on nyt ratkaisevaa aikaa altaan kypsymiselle tuon kalaston aiheuttamaan kuormitukseen. Jos pidät nyt kaloja viikonlopun yli paastolla, ja sitten ruokit varovaisesti, riittänee jos vaihdat vaikka 1/3 vedestä joka toinen päivä. Mittaile sitä nitriittiä kuitenkin, juuri noiden kardinaalien takia arvo ei saa ylittää 0,9 mg/l (Seran testissä seuraava arvo on 1,6 mg/l, joka jo voi lähettää nitriittiherkät kalat taivasten valtakuntaan). Testin, sanoisinko surkean, asteikkovälin takia lienee turvallisinta välttää myös tuota 0,9 mg/l-arvoa; jos sitä näyttää, vaihda vettä enemmän/useammin. -Varmuuden vuoksi voit hyvin nyt aluksi vaihtaa vaikka puolet vedestä tänään ja huomenna, koska tarkkaa käsitystä nitriitin nousu-tai laskusuunnasta ei vielä ole.

Onni onnettomuudessa, että aloit testaamaan vettä!

[111na]

Puhtaan keltainen, ei yhtään punertava (oranssi), on nollatulos. Testin yleiseen tarkkuuteen liittyy tuo merkintätapa < (pienempi kuin) 0,3 mg/l.

Joo siis periaate on tuo testin tulkinnassa. Nuo värit ovat Tetran vastaavasta testistä ja Seralla siis liikutaan keltaisesta vihreään huomaan.

Samaa sanoisin minäkin kuin Memma veden vaihtamisesta ja muusta. Lisäksi voit laittaa kolmasosateelusikallisen karkeaa merisuolaa 80-litraiseen akvaarioosi. Siinä huomaa että vedenvaihdossa poistuu myös vedenvaihdon määrän suhteessa aina suolaa. Muulla tavoin se ei poistukaan. Jos siis on laitettu sopiva määrä suolaa ja ¨vaihdetaan vettä, suolaa lisätään uuteen veteen, jotta pitoisuus akvaariossa pysyisi samana.

[memma]

Nuo värit ovat Tetran vastaavasta testistä ja Seralla siis liikutaan keltaisesta vihreään huomaan.

Onko näin? Oma Sera NO₂-testini on pari vuotta vanha, ja siinä lähdetään keltaisesta ja parin eri oranssin sävyn kautta päädytään lopulta punaiseen. Ovat toki voineet uusia sävyt tässä välissä. (Ammoniakki/ammoniumtesti taitaa olla salkussani ainoa, jossa on vihreää (ja lisäksi pH-testissä kaikki arvot välillä 6,5-8,0 on suunnilleen yhtä vihreitä )).

[111na]

Nuo värit ovat Tetran vastaavasta testistä ja Seralla siis liikutaan keltaisesta vihreään huomaan.

Onko näin? Oma Sera NO₂-testini on pari vuotta vanha, ja siinä lähdetään keltaisesta ja parin eri oranssin sävyn kautta päädytään lopulta punaiseen. Ovat toki voineet uusia sävyt tässä välissä.

Ei kun minä vain Pepehin sanomasta päättelin ja siitä ettet sitä oikonut. Olen tähän asti luullut sen samanlaiseksi kuin Tetralla, missä mitään vihreään vivahtavaa en ole ikinä huomannut. En siis tiedä. Ei kai Pepeh pH testillä nitriittitaulukkoa katsele. =) Toinen yleisempi virhe tulee jos onkin puna-viher-näköä, jota värisokeudeksi kummasti kutsutaan.

[memma]

Ei kun minä vain Pepehin sanomasta päättelin ja siitä ettet sitä oikonut. Olen tähän asti luullut sen samanlaiseksi kuin Tetralla.

Oijoinpas! (miten ihmeessä tuo kirjoitetaan suomeksi?)

Vihreää tuolla testillä ei pitäisi tulla lainkaan, vai tarkoititko että olet joskus saanut nollatuloksesta vähän kellanvihreää ja nyt tulos on "lämpimämmän keltainen"?

Voi olla kuviteltuakin, mutta joskus tuo nolla-keltainen on aavistuksen vihertävä (ei siis oikeastaan kellanvihreä kuten kirjoitin, vaan vihertävänkeltainen ). Ja punaiseen tosiaan lähdetään, ei vihreään.

[111na]

Ei kun minä vain Pepehin sanomasta päättelin ja siitä ettet sitä oikonut. Olen tähän asti luullut sen samanlaiseksi kuin Tetralla.

Oijoinpas! (miten ihmeessä tuo kirjoitetaan suomeksi?)

Minulla on näemmä antinäkökykyä.

[memma]

Minulla on näemmä antinäkökykyä.

Jep, paikallista sellaista

[pepeh]

Okei, jospa minä vaihdan tänään noin puolet vedestä ja huomenna melkeen saman verran.. Kaloille en anna ruokaa ennen maanantaita. Annan maanantaina teille uudet tulokset ennen kalojen ruokintaa! Kiitos asiallisista vastauksista ja siitä että vastaatte nopeasti.

Ps. Miten saan sen pikkusen kakkosen alemmas kuin muut kirjaimet/numerot.. Esim NO2..

[111na]

Kiitos kiitoksista!

NO₂

Koodi: Valitse kaikki

NO[sub]2[/sub]

Yksi tärkeimpiä vesiarvoja on lämpötila.

[jarvij]

Tuo sub hakasuluissa antaa alaindeksin ja vastaavasti sup hakasuluissa antaa yläindeksin.

2² eli 2 potenssiin 2.

Koodi: Valitse kaikki

2[sup]2[/sup] eli 2 potenssiin 2. 

Lämpötila todellakin esimerkiksi vaikuttaa huomattasti bakteerien kasvunopeuksiin.
Kypsyttämisessä taitaa noin 30 astetta olla optimi ??

[111na]

Lämpötila todellakin esimerkiksi vaikuttaa huomattasti bakteerien kasvunopeuksiin.
Kypsyttämisessä taitaa noin 30 astetta olla optimi ??

Jossain lähteessä jollekin tietylle typpibakteerilajille ( legendaarinen lähdetieto) oli 25-30 astetta. Ja toisin paikoin kerrottu että lämpimässä paremmin.

Mutta entäpä tuleeko hapen vähyys mahdollisesti vaikuttavaksi tekijäksi, jos vesi on oikein lämmintä? Ainakin maksimimäärään mitä voi olla vedessä vaikuttaa lämpötila. Kiinnostaisi siis tietää tarkemmin mekanismista, että vaikuttaako lämpötila myös hapen liukenemiseen muutenkin kuin vain rajoittaa suurinta mahdollista määrää vedessä?

Jos meillä on lämpötila 28 astetta muuten stabiilissa ja 'tavallisessa' akvaariossa vedenkiertoineen ja laskemme sen 22 asteeseen, niin nouseeko happipitoisuus? Nousee aina vai nousee joissain tapauksissa, mutta missä?

Vaikuttaako lämpötila myös hapen liukenemisen tehokkuuteen eikä vain rajoita suurinta määrää happea mitä voi olla vedessä liuenneena?

[jarvij]

Happipitoisuus milligrammoina litrassa ei muutu, jos vettä lämmitetään tai jäähdytetään alueella 0- 35 suunnilleen, mutta kylläisyys muuttuu. Siis kyllästys-%. Lämpimään veteen mahtuu vähemmän happea kuin kylmään.

Siis jos vedessä on vaikka 5 mg happea litrassa, niin lämpötila (ja suolapitoisuus) ratkaisee kyllästys-%.

Seisovassa vedessä hapesta voi tulla kypsytettäessä vajetta, mutta kun vettä kierrätetään/ilmastetaan, niin hapesta ei tule puutetta.

[111na]

Happipitoisuus milligrammoina litrassa ei muutu, jos vettä lämmitetään tai jäähdytetään alueella 0- 35 suunnilleen, mutta kylläisyys muuttuu. Siis kyllästys-%. Lämpimään veteen mahtuu vähemmän happea kuin kylmään.

Kun kerran hapen määrä milligrammoissa litraan ei muutu, voidaanko sanoa ettei lämpötilalla ole merkitystä eliöiden kannalta tarjolla olevan hapen suhteen tavallisessa akvaariossakaan, mikäli ei puhuta kyllästyneestä happitilanteesta, jonka lämmityksessä saattaisi saavuttaa ja näin happi vähetä? Näin kysyn koska kyllästysprosentti on uusi ja vieras minulle tässä yhteydessä ja se kuulostaa vain laskennalliselta luvulta siitä kuinka kaukana tai lähellä ollaan maksimimäärästä mitä liuenneena voi olla.


(edittiä aina vaan, valmis )


Eikös muuten shampanjaefekti (kylläinen happitilanne) kasveissa tulekin helpommin lämpimässä?

[pepeh]

Vaihdoin äsken akvaarion vedestä noin puolet ja huomenna teen saman. Minulla on käytössä Waterlife TropiFlora kasviravinnetta. Paketissa lukee ohjeena että käytetään 10-14 vrk välein ja 3 tippaa per 5 litraa. Huikea määrä tippoja! Pitääkö sitä tosiaan käyttää aina.. Luulin että siinä vaiheessa kun akvaario perustetaan. Lisäsin äsken kyseiset tipat. Viimeksi tein sen silloin kun akvaarion laitoin toimintaan eli noin pari viikkoa sitten..

[111na]

Kasviravinteissa pätee sama periaate kuin mitä suolasta edellä selostin. Siis se on vedessä ja vedenvaihdossa vettä taas poistuu ravinteineen. Lisäksi kasvit kuluttavat sitä. Yleensä ravinnetta lisätään vedenvaihdon yhteydessä kun vesi on vaihdettu. Toinen tapa on lisätä sitä vähitellen koko ajan, vaikkapa joka päivä, jolloin sen määrä vedessä on tasaisempi, koska kasvit sitä myös koko ajan käyttävät kasvuunsa. Se siis kuluu vedestä ja sitoutuu kasvin soluihin.

Annoksista en osaa sanoa, koska en tunne ko. lannoitetta. Annokseen vaikuttaa kuitenkin moni tekijä, joita ei tuossa ohjeessa ole huomioitu. Kuinka rehevästi ja nopeasti kasvit kasvavat ja mikä kaikki siihen vaikuttaa. Kasvin kasvuun pätee kasvutekijöissä heikoimman lenkin periaate: jos yhdestä tekijästä on pulaa, ei auta kuin parantaa juuri sitä. Sitä mistä on pulaa, sanotaan minimitekijäksi.

Huomata kannattaa, että akvaariokasviravinteet eivät sisällä typpeä eikä fosforia, jotka kuuluvat kuitenkin kasvien pääravinteisiin. Muita tärkeitä tarpeita ovat mm. valo ja hiili. Kasviravinnetta ei aina ole välttämätöntä edes lisätä, koska kalanruuastakin niitä tulee akvaarioon. Pullon sisältöä voisi verrata ihmisen ravinnossa hivenaineisiin, mutta ei valkuaisaineisiin, rasvoihin eikä hiilihydraatteihin, jotka ovat pääravinteita.

[pepeh]

Kiitos 111na

[millia]

Paketissa lukee ohjeena että käytetään 10-14 vrk välein ja 3 tippaa per 5 litraa.

Voit käyttää hyväksesi vaikka niitä vesitestien mittalaseja. Mittaa kuinka paljon on millilitroina vaikka 30 tippaa, eli 50 litran annos. Kasviravinne on sitten helpompi annostella vaikka 20 ml ruiskulla suoraan pullosta altaaseen. Eihän kukaan nyt rupea niitä tippoja joka kerta laskemaan. Huh, siinä pitäisi aina laskea 180 tippaa jos alkaisin niin tuota ainetta käyttämään omaan 300-litraiseeni.

Pitääkö sitä tosiaan käyttää aina.. Luulin että siinä vaiheessa kun akvaario perustetaan.

Ei ole pakko, mutta hyvää se tekee kasveille. Se on kasvien ruokaa. Kasvit saavat ravinteita myös kalojen jätöksistä joten jos on hidaskasvuisia kasveja vähän, niitä ei juuri tarvitse pullosta lannoittaa.
Nitriitin takia kun joudut vaihtelemaan vettä paljon, menee kasviravinteesi tällä hetkellä pääasiassa viemäriin. Älä suotta lisää lannoitetta ennen kuin akvaariosi on tasapainossa.

[pepeh]

Kiitos Millia vastauksesta.. Tänään vaihdan taas noin puolet vedestä ja huomenna ajattelin aamulla ottaa testit ja sen jälkeen antaa hieman ruokaa kaloille.. Käy sääliksi raukkoja kun joutuvat olemaan ilman ruokaa

[111na]

Kun kerran olet valmiina myös vaihtamaan vettä ja seuraamaan nitriittiä, voit kyllä myös sopivasti vähän ruokkia. Eipä siinä muuta, kuin nitriitti on herkempi nousemaan, kun kypsyys on kasvamassa vasta. Vähällä ruualla ja paastopäivillä välillä pääsee helpommalla vaivalla ja kalat varmaankin arvostavat sitä, mikäli vastapuolella on suurempaa nitriitin nousua ja siitä johtuvaa hätävedenvaihtoa.

Mutta kyllä siinä varmaan (ehkä) rauhallisin mielin voi olla, jos nitriitti näyttää alle 0,5mg/l. Tuota pientä suolan lisäystä itse kyllä en aristelisi. Edellä on siitä kaikki selostettu.

Tässä ollaan puun ja kuoren välissä. Jos nitriittiä on, on kypsyminenkin nopeampaa.

[pepeh]

Mä en kyllä nyt ala! Ennen toista veden vaihtoani tein testin ja arvo oli enemmän kuin eilen!! Miksi ihmeessä? En ole ruokkinut kaloja tms. Nyt tein toisen vaihdon ja annoin pari hiutaletta ruokaa. Mikä aiheuttaa nitriitin nousun?

[111na]

Mä en kyllä nyt ala! Ennen toista veden vaihtoani tein testin ja arvo oli enemmän kuin eilen!! Miksi ihmeessä? En ole ruokkinut kaloja tms. Nyt tein toisen vaihdon ja annoin pari hiutaletta ruokaa. Mikä aiheuttaa nitriitin nousun?

Ammonium hapettuu nitriitiksi tiettyjen bakteerien toimesta. Koska ei ole vielä tarpeeksi nitriittiä nitraatiksi hapettavia bakteereita, nitriittiä kerääntyy veteen.

Kalat erittävät ammoniumia veteen. Jos niitä ruokkii, eritys on tietääkseni suurempaa. Lisäksi ammoniumin lähteenä voi olla syömätön kalanruoka, jota bakteeristo ja pieneliöt hajottavat. Paikoin myös hanavedestä voi tulla ammoniumia ja nitriittiä. Jos hanaveteen on lisätty vesilaitoksella kloramiinia, syntyy senkin hajoamisesta ammoniumia. Lisäksi kloramiini (klooriamiini, kloorin ja ammoniumin yhdiste) hidastaa kypsymistä.

Tässä voi mennä hyvinkin vielä viikko, ennen kuin typenkierto toimii auttavasti. Voit myös lisätä kunnollista typpibakteereita sisältävää ymppiä, niin se käy nopeammin.

[pepeh]

Kiitos taas 111na! Mitä tuo ymppi on ja mistä sitä saa ja miten sitä käytetään? Mulla on vaan sellanen luonne että kaiken pitää tapahtua heti joten hermoilen täällä siksi.. Onneksi on kuitenkin teitä ihania jotka jaksaa auttaa..

[lafe]

Esim. rehevä kukkamulta on mainio ymppi. Sitä sukkahousuissa akvaan lillumaan.

[111na]

Mikä on ymppi, selviää tuota kauttakin, kun siellä kysytään samaa.

Multaa käytetään ymppinä usein silloin, jos toimivaa akvaariota ei ole käsillä, josta saisi esimerkiksi "kypsää hiekkaa" tai muuta materiaalia, kuten lietettä. Ja myös silloin kun halutaan eliminoida mahdollisuus tautien leviämiseen akvaarioitten välillä.

Mullan valintaan kannattaa käyttää tovi ajatusta. Sen on syytä olla, kuten puutarhuri sen voisi sanoa, hyvin elävää. Jos mullassa kasvaa hyvinvoipa kasvi, on siinä todennäköisesti myös ravinteita ja kosteutta riittävästi sisältääkseen runsaasti typpibakteereita. Toinen hyvä merkki on lierojen löytyminen.

Kourallisen multaa voi vaikka sekoittaa vesiastiaan ja sekoittaa hyvin tehokkaasti. Sitten sen voi kaataa haavin läpi akvaarioon. Kun vesi akvaariossa on kirkastunut, kannattaa vaihtaa vesi mullan veteen tuoman mahdollisen liiallisen typpikuorman vuoksi. (jälleen hetkellisesti nitriittivaaraa) Kannattaa myös varmuuden vuoksi seurata mittauksin tilannetta lisäyksen jälkeen.

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=37143

Toinen vaihtoehto on Tetran Safestart, joka poiketen aiemmista akvaarioliikkeitten kypsymistä edistävistä aineista on jopa todettu olevan tehokasta elävää ymppiä.

[pepeh]

Ehkä mä kuitenkin ostan ton SafeStartin ennemmin kuin rupeen kikkailee ton mullan kanssa.. Meillä kotona kun ei juuri hyvin voivia kasvejakaan ole..