Uutta suodattimista

[111na]

Onko tuosta jollain jotain faktaa? Ainakin kun televisiossa näytettiin Helsingin jätevedenpuhdistamoon perustui puhdistaminen ilmastamiseen vähän valutussuodattimen tapaan

En muotoillut virkettä aivan täydellisesti, mutta tarkoitin teoriaa nitrobakteereista (ja valutussuodattimet mainitsinkin), en toki sitä että mattosuodatin olisi käytössä - sen teoria kylläkin virtausnopeuksineen. aktiivilietteineen kaikkineen.

ps. On jo pilariharkot kotona ja akva autossa pihalla . Voi olla että valutussuodattimenkin vielä teen...

[jarvij]

Siis tarkoitatko nyt mikrobiologiaa oppikirjatasolla. Sen soveltamisestahan tässä on kysymys.
Nitrifikaatiosta löytyy netistäkin tietoa monella kielellä vaikka miten paljon.
Toisaalta ammoniumin hajoitus nitraatiksi on vain yksi osa valkuaisaineiden hajoitusta akvaarion bakteerien toimesta. Lisäksi valkuaisaineita vapautuu mm. rikkiyhdisteitä, joita niitäkin kertyy ja hapettomassa pohjassa niistä muodostuu mm. sulfideja jne...

Nitraatti on edelleen suhteellisen haitaton yhdiste kohttuullisina pitoisuuksina, ja sellaisena hyvä vedenvaihtotarpeen indikaattori (se olisi hyvä pitää jossain 10-25 mg/l tasolla).

Jätevedenpuhdistuslaitoksissa pannaan pääpaino typpeen koska se on usein minimitekijä vesistöjen rehoittamisessa. Sinilevien leviäminenon johtanut myös fosforipitoisuuksien alentamiseen. Puhutaan typen ja fosforin poistamisesta. Fosfori saadaan mm lietteessä talteen ja nitraatti pelkistetään mädättämöissä typeksi.

[111na]

Taisi pääosin sinun sivuiltasi nuo virtausnopeudet mieleen tarttua. Siellä verrattiin myös vedenpuhdistuslaitoksiin, jota nyt siis tarkensit. Lisävalaiseva oppi tuli tuosta biopyörä-säikeestä. Pitihän minun limnologiaa joskus lukemaan mennä, mutta en ole aihetta koulun penkillä opiskellut.

[KtMan]

..Toisaalta ammoniumin hajoitus nitraatiksi on vain yksi osa valkuaisaineiden hajoitusta akvaarion bakteerien toimesta. Lisäksi valkuaisaineita vapautuu mm. rikkiyhdisteitä, joita niitäkin kertyy ja hapettomassa pohjassa niistä muodostuu mm. sulfideja jne...
..ja nitraatti pelkistetään mädättämöissä typeksi...

Jotakuinkin tiedän jo miten nitraattiin päästään, mutta siitä eteenpäin epäselvyyksiä.
Denitrifikatio:
NO3-, NO2-, NO, N2O, N2 kaasu.
Kuinkas tuollainen suodatin rakennetaan ?

T:Krisse

[jarvij]

Aika vekkulia. Haluat vähentää indikaattoria, ja siten ilmeisesti vedenvaihtotarvetta.
Toiset taas pyrkivät lisäämään kasvien kasvua lisäämällä vaikka kaliumnitraattia tai ammoniumnitraattia.

Merivedessä tuon typenpoiston vielä ymmärtää, mutta miksi makeassa vedessä.
On tuolla sivulla senkin rakennusohjeet:
"Denitrifizierende Filter
Wichtige Vorbemerkung:
Denitrifizierende Filter (Nitratfilter) dürfen nur dann eingesetzt werden, wenn bereits ein voll funktionsfähiger, biologischer, nitrifizierender Filter (z.B. Mattenfilter s.o.) am Wasserkreislauf beteiligt ist. "

Eli denitrifikaatio- (nitraattisuodatin) saadaan asentaan vain silloin kun akvaariossa jo on täysin toimina biologinen nitrifioiva suodatin (esimerkiksi mattosuodatin) veden kierrossa mukana.
Nitraatti siis poistuu typpenä, mutta mites fosfaatti?

[KtMan]

Niin, meriveden opuksia lueskellessa tulikin mieleeni, miten ja miksei homma toimisi myös makeassa vedessä? Yleensä kauhistellaan hapetonta pohjaa josta tulee kuplia. Ehkä myös haju saattaa olla haittaava tekiä sisätiloissa. En ajatellut korvaavani vedenvaihtoja, vaan entistä puhtaampaa vettä nykyisillä rutiineilla.

Minä kun en pohjaa lappoa enää ollenkaan vaan käytän tätä hienohiekka+kierteissarvi yhdistelmää, niin huolestuttaa kuinka syvälle kierteissarvet sukeltelevat hiekassa ja kuinka syvällä on jo hapetonta denitrifikaatiolle, onko ylipäätään hyvä/paha jos tämä tapahtuu altaan hiekassa? Voisiko denitrifikaatio suodattimen järjestää altaan ulkopuolelle ja onko siitä käytännössä mitään hyötyä?

Kuten huomaat en ole 'edennyt' nitraattia pidemmälle, joten tähän haluaisin hieman valaisua. Minäkään en Saksaa ymmärrä

T:Krisse

[jarvij]

Sen voi toki järjestää sekä altaaseen ettö sen ulkopuolelle, mutta mitä todellista hyötyä siitä on? En tiedä.

Virtausnopeus sellaisessa on hyvin pieni, jotta se pysyy hapettomana eli nitraattiakin kuluu vain vähän, mutta voiha niitä virittää useita rinnakkain. Akvaarioon se on todella yksinkertainen rakentaa:
http://www.deters-ing.de/Gastbeitraege/AS7.jpg
purkki, suppilo, paraffiinia pala mattosuodatinta, lietettä ja ilmapumppu

Astia täyttyy omia aikojaan sopivalla bakteeristolla, joka ensin tyhjentää sieltä hapen ja sitten denitrifikaatio voi alkaa.

[KtMan]

Kiitoksia!

Tämä valaisee jo jonkin verran, jatkan tutkimuksia Eipa kait tuosta hirmuista hyötyä lie nykyisillä vedenvaihtorutiineilla, vanhavesi-altaissa ehkä(?) Jospa kuitenkin kokeeksi ja mielenkiinnon rauhoittamiseksi tuosta kaaviokuvasta jotain soveltaisin. Jos saa vielä kysyä, niin mikä tuon parafiinin tehtävä on ja paljonko sitä tarvitaan? Ja pitääkö liejuosa täyttää jollain ("lavalit?" hiekka,matto?), vai odotellaanko että se vain täyttyy lietteestä?

T:Krisse

[jarvij]

En tuosta paljoa tiedä, mutta täytteenä olisi kuvan mukaan lavalit (mitä sitten lieneekään? llaavakiven muruja??). Paraffiinimuruset toimivat bakteerien hiilen lähteenä. Matonpala pitää purkin sisällön purkissa, mutta ei estä veden virtausta (paraffiini kun on vettä kevyempää). Muilta osin menee täysin kokeilun piikkiin.

[KtMan]

En tuosta paljoa tiedä, mutta täytteenä olisi kuvan mukaan lavalit (mitä sitten lieneekään? llaavakiven muruja??). Paraffiinimuruset toimivat bakteerien hiilen lähteenä. Matonpala pitää purkin sisällön purkissa, mutta ei estä veden virtausta (paraffiini kun on vettä kevyempää). Muilta osin menee täysin kokeilun piikkiin.

Okei!
Käytetään siihen sitten vaikka vanhat akvaariosorat.
Ilmapumppua en viitsi viritellä, kun sillä ei oikein nostetta saa aikaiseksi ja pulputukseen menee kuitenkin hermo. Laitampa mattosuodattimesta ohivirtauksen *tip tip*, tai *lir lir* vauhdilla sisään ja ulostulo lapposysteemillä takaisin.
Vielä miettin astian kokoa ja korkeutta, kaitpa se pitää vaan kokeilla(?)
Jännittää vähän nyt jo!
T:Krisse

[Jussi]

Mielenkiintoa löytyy kyllä. Samalla voin miettiä sitä että miksi oman 300L altaani proffa pyörii jo toista vuotta puhdistamatta...

Et ole ainut, jolla on ulkosuodatin toiminut yli vuoden. Minulla on 250 l:n kiekkoaltaan Eheim 2217 ollut toiminnassa ilman puhdistusta jo 1 v 1 kk (esisuodatin käytössä). Mittasin pari päivää sitten virtaaman, joka oli > 300 l/h (laskenut 1/3 osaan nimellisvirtauksesta). Jos suodatin ei ala kurisemaan maltan vieläkin odottaa. Vesiarvot ovat pysyneet vakaina. Ainoastaan pH pyrkii hiukan kohoamaan vedenvaihdon yhteydessä. Vaihdan letkulla vettä nykyään n. kerran viikossa (½:t). Kiekot tosin tykkäisivät tiheämmästäkin vedenvaihdosta.

[JuhaS]

Niinhän se on, pelkkä pumppu riittää ja on riittänyt monilla muillakin. Mutta esim. matolla - tutkitun teorian mukaan (käytäntö vedenpuhdistamoissa) - saadaan lisää tehokkuutta nitrifikaatioon ja täten puskuria vaikkapa hoidon tai lisätyn veden laadun vaihteluihin.

Tarkennan vielä sen verran, että minulla on kyllä sekä ulko- että sisäsuodatin altaassani, eikä siis pelkkä pumppu. (Vai tahdoitko nimenomaan sanoa, että tämä yhdistelmä on yhtäkuin pelkkä pumppu? )

Aiemman kommenttini tarkoitus oli siis vain kyseinalaistaa tapa, jolla yritetään osoittaa kaikki muut suodatintyypit toimimattomiksi noilla mattosuodatinteorioilla. Arkipäivän kokemus kuitenkin osoittaa, että pönttösuodattimissakin tapahtuu biologista suodatusta.

[Jani]

Laitampas minäkin tähän vähän kommenttia. Oman altaani tilanne on seuraava: vaihdan vettä 2x1/3 viikossa eli hulppeat 400 litraa uutta vettä vanhan tilalle. Kuitenkin NO3 testi tuntuu aina näyttävän 50-100 mg/l. No kalat onneksi jaksavat hyvin, joten ei se NO3 mitään hirmu myrkkyä ole.

Varsinainen murheenkryyni onkin punalevä. Ko levähän ilmeisesti villiintyy korkeissa NO3 pitoisuuksissa jne jne. Tätä vastaan olen päässäni visioinut denitrifikaatiosuodattimen. Idea on otettu netistä ja hieman muunneltu.

Tehdään EHEIM 2028 Proffa II ulostuloputkeen liitin johon kiinnitetään n. 30 m ohutta ilmaletkua. Tämä kuristetaan sopivasti siten että vesi virtaa n. 5-6 litraa tunnissa--->n. 1 desi minuutissa. 30 metrin matkalla happi ehtii kulua loppuun ja hapettomissa oloissa bakut jauhavat NO3 naamariin. Letku pyöritetään kiepille, esim 100 kierrosta (halkaisija) n. 10 cm tekisi jo 22 m letkua ja veisi korkeussuunnassa 70 cm tilaa.

Kiepille pantu letku tuodaan yläkautta 1+ m korkeaan putkeen ja kierrokset siis menevät ylhäältä alas. Putki täyttyy hitaasti ja vesi valuu lopulta vapaasti virtaamalla jotain kaatonokkaa myöten takaisin altaaseen. Hapettoman veden voi vaikkapa ilmastaa ilmakivellä.

Tähän mulla onkin varattuna veikeä äidiltä pummimani lamppu, jossa on läpinäkyvä 1 m korkea putki. Putken pohjalla on ilmakivi ja pohjassa on myös "tyylikkäät" vaihtuvat värivalot. Ei muuta kuin ilmapumppu valmiiseen letkuun kiinni ja töpselit seinään---->mulla on hieno denitrifikaatiosuodatin jossa pulisee kuplat ja värikin vaihtuu!!!!

Pitää ihan kokeilla tuota ja mitata putkesta NO3 pitoisuus. Ties vaikka homma pelittäisi ja saisin punalevän kuriin. Voihan moisesta vehkeestä seurata sitten muita uusia ongelmia Vaihtuuhan silloin yli 100 litraa NO3 vapaata vettä vuorokaudessa ja ties mitä kamalaa siitä seuraa

[jarvij]

Mikä on vaihtoveden nitraattipitoisuus. Kun vaihdat kolmanneksen, putoaa pitoisuus vastaavasti.
Aika hurja on nitraattipitoisuuden nousu, jos se noilla vaihdoilla alemmaksi tule.
Mittaa nitraattipitoisuus ennen tuota vedenvaihtoa ja heti sen jälkeen sekä heti ennen enne seuraavaa, niin selviää nousunopeus ja vedenvaihdon vaikutus.

Kerro sitten saitko ja miten paljon nitraattipitoisuutta alemmaksi tuolla systeemilläsi.

[111na]

Niinhän se on, pelkkä pumppu riittää ja on riittänyt monilla muillakin.

Tarkennan vielä sen verran, että minulla on kyllä sekä ulko- että sisäsuodatin altaassani, eikä siis pelkkä pumppu. (Vai tahdoitko nimenomaan sanoa, että tämä yhdistelmä on yhtäkuin pelkkä pumppu? )

En todellakaan, vaan että osuit oikeaan. Mitä olen selaillut juttuja täällä, muistan kun on tullut puhetta pelkän pumpun käytöstä, aina ilmoittautuu muutama jotka vahvistavat sen käytännössä toimivaksi ja käytetyksi. Pelkän pumpun käyttäjiä löytyy täälläkin.

Aiemman kommenttini tarkoitus oli siis vain kyseinalaistaa tapa, jolla yritetään osoittaa kaikki muut suodatintyypit toimimattomiksi noilla mattosuodatinteorioilla. Arkipäivän kokemus kuitenkin osoittaa, että pönttösuodattimissakin tapahtuu biologista suodatusta.

Juu eihän sitä voi kiistää, riippunee paljon täytteestä ja sisäisistä virtauksista, pyörteistä. Samasta ajattelusta juontuen uskon pohjasoran olevan parempi kuin hieno hiekka pohjamateriaalin suhteen. Hiekan ja soran voisi myös yhdistää laittamalla kaloille parasta akvaarioon ja soraa pienempään matalaan kasvialtaaseen jossa akvaarion vesi kiertää. Tämä taitaa olla jo ikiaikainen keksintö, muttei nykytietämyksenkään mukaan mitenkään huono.

[jarvij]

Aiemman kommenttini tarkoitus oli siis vain kyseinalaistaa tapa, jolla yritetään osoittaa kaikki muut suodatintyypit toimimattomiksi noilla mattosuodatinteorioilla. Arkipäivän kokemus kuitenkin osoittaa, että pönttösuodattimissakin tapahtuu biologista suodatusta.

Kuka tällaista pyrkii osoittamaan. Kyllä kaikki muutkin suodatintyypit toimivat vähintään mekaanisina ja tottakai niissä kaikissa tapahtuu myös biologista suodatusta (akvaarion lasien pinnoissakin veden alla) .

Akvaario toimii todellakin myös täysin ilman suodatusta, kun olosuhteet ovat siihen sopivat.

Tässä onkin tarkoitus keskustella erilaisesta suodatuksesta ja vedenvaihtotarpeesta. Ei asettaa eri suodatintyyppejä vastakkain. Akvaario toimii monella eritavoin hyvin, kunhan sitä hoidetaan käytössä olevaa suodatusta vastaavasti.

Pohjamateriaalista sen verran ettei rakeiden koolla suodatuksen kannalta ole niinkään oleellista merkitystä kuin rakeiden tasakoolla on. Kun jyväset ovat tasakokoisia, ei hiekka mene tukkoon, vaan vesi kiertää hiekassa. Jakeisuudeltaan erilainen hiekka menee helposti tukkoon, kun pienimmät jyväset asettuvat isompien väleihin.

Sorassa tauhka painuu jyvästen väliiin, jossa hitaasti hajoava aines tukkii kierron. Hienossa hiekassa tuo aines jää pinnalle.

[111na]

Pohjamateriaalista sen verran ettei rakeiden koolla suodatuksen kannalta ole niinkään oleellista merkitystä kuin rakeiden tasakoolla on. Kun jyväset ovat tasakokoisia, ei hiekka mene tukkoon, vaan vesi kiertää hiekassa. Jakeisuudeltaan erilainen hiekka menee helposti tukkoon, kun pienimmät jyväset asettuvat isompien väleihin. .

Niin, eikö puhallushiekka ole juuri tällaista.. senhän näki myös siinä saksalaisessa linkissä kuvissa. Parasta olisi pieni pyöreä ja hyvin tarkasti tasakokoiseksi seulottu... sora sanon . Vaan mikä nyt sitten on soraa ja hiekkaa? 1,2 tai 3 mm? Ei mutta eipäs nyt kiistellä eri menetelmien paremmuudesta, sillä kaikki voivat toimia.

Mutta usein kuulee hämmästeltävän että sora menisi ns. tukkoon. Ei minullekaan ole niin tapahtunut.

Sorassa tauhka painuu jyvästen väliiin, jossa hitaasti hajoava aines tukkii kierron. Hienossa hiekassa tuo aines jää pinnalle.

Pitäisi tarpeen mukaan imuroidakin joo, vaikkei tukkoisuus ja hapettomuus kylläkään ole mitenkään vain sorassa mahdollista. Mistäs tiedätte mikä seisova tapahtuma hiekan pohjalla on? Matalaan erilliseen altaaseen laitettu sora taas pysyy kunnossa jo karkealla vaahtomuovisuodatuksella pumpussa. Näin karkeaa ainesta ei soraan edes joudu.

[jarvij]

On siitä pohjan rakenteesta ja toiminnastakin kirjoitettu, mutta en taida jaksaa kuin korkeintaan jossain vaiheessa lyhennelmän laatia:
Tietoa pohjasta
Pohja suodattimena

[Jani]

jarvij:

Mikä on vaihtoveden nitraattipitoisuus. Kun vaihdat kolmanneksen, putoaa pitoisuus vastaavasti.
Aika hurja on nitraattipitoisuuden nousu, jos se noilla vaihdoilla alemmaksi tule.
Mittaa nitraattipitoisuus ennen tuota vedenvaihtoa ja heti sen jälkeen sekä heti ennen enne seuraavaa, niin selviää nousunopeus ja vedenvaihdon vaikutus.
Kerro sitten saitko ja miten paljon nitraattipitoisuutta alemmaksi tuolla systeemilläsi.

Tetran testin (hitto ku aina unohdan oliko se Sera vai Tetra) mukaan vesijohtoveden NO3 pitoisuus on 12 mg/l. Pitänee hommata mielenrauhan vuoksi myös paljon kehuttu JBL NO3 testi ja mitata sillä. Ei luulisi Oulun hanaveden ihan noin p**kaista olevan Kun saan väsättyä sen diskovalosuodattimeni, teen kenttätutkimusta ja katsotaan onko se ihan huuhaa-peli.

[JuhaS]

Kuka tällaista pyrkii osoittamaan. Kyllä kaikki muutkin suodatintyypit toimivat vähintään mekaanisina ja tottakai niissä kaikissa tapahtuu myös biologista suodatusta (akvaarion lasien pinnoissakin veden alla) .

No minä ymmärsin esim. alla olevan lainauksen siten, että pönttösuodatin ei tämän teorian mukaan olisi "oikea biologinen suodatin". Saman suuntaisia mielipiteitä on tällä foorumilla esitetty monesti aiemminkin, joten lisäkysymykseni ei virinnyt pelkästään tästä keskustelusta.

Jo pelkät kuvat osoittavat yhtä ja toista suodatuksesta:
http://www.ibdoerre.com/aqua/norbert/bi ... rtypen.gif
A Miten pönttösuodatin toimii
B ja miten sen pitäisi toimia
C aito biologinen suodatin
D denitrifikaatiosuodatin (nitraatti takaisin typeksi)

Tarkennetaan nyt varmuuden vuoksi vielä kerran. En pyri kumoamaan mattosuodatinteoriaa, ja tänne fooruminkiin aikoinaan postattujen mittauskäyrien perusteella pystyn itsekin toteamaan, että on olemassa optimaalinen virtausnopeus, jolla bakteerien toiminta on tehokkaimmillaan. Tästä optimikohdasta ylöspäin mentäessä bakteerien toiminta kuitenkin heikkenee hyvin hitaasti (noiden samojen käyrien mukaan), joten haluan vain hieman toppuutella niitä väitteitä, että mittaustuloksista olisi nähtävissä, että bakteerit eivät voi toimia kuin tuon optimin läheisyydessä.

Pönttösuodattimessa virtausnopeus voi olla suurempi kuin tuo optimi, mutta mikäli bakteerit noissa epäoptimaalisissakin oloissa saavat kaiken nitriitin muutettua nitraatiksi, niin hommahan on hienosti hallinnassa, vai? Kaiken lisäksi pönttösuodatin on myös tehokas mekaaninen suodatin, joten tämäkin puoli on hoidossa.

[jarvij]

Valtaosalla porukkaa on pohjalla hiekkaa, soraa yms. Mikä on nitrifikaatiossa varsinaisen suodattimen osuus ei noissa oloissa ole selvitettävissä. Siitä on siksi turhaa enempi keskustella.

Pelkässä akvaariossa ilman pohjamateriaalia, mutta runsaalla kalastolla voi eri suodatintyyppejä jo jotenkin vertailla, muuttaa vaatii jo melkoiset koejärjestelyt rinnakkaisaltaineen. Kokeisiin tosin ei kaloja arvittaisi. Voi akvaarioita "syöttää runsaasti ilman kalojakin" vrt. kypsyttäminen.

Mielenkiintoinen keskustelu on herännyt sivustosta, jota en ole vielä edes alkanut kääntää. Monikaan ei tiedä, mitä siellä on kirjoitettu.

Näyttää tuo akvaarioveden suodattaminen monelle olevan melkoista uskoa ja mutua. Mitenkähän kaikki ne akvaristit, joille tämäkin palsta on täysin tuntematon.

Pyysin juuuri äsken Norbert Dörreltä lupaa kääntämiseen, ja odottelen vastausta

[JuhaS]

Valtaosalla porukkaa on pohjalla hiekkaa, soraa yms. Mikä on nitrifikaatiossa varsinaisen suodattimen osuus ei noissa oloissa ole selvitettävissä. Siitä on siksi turhaa enempi keskustella.

Kuitenkin avasit esim. tämän viestiketjun juuri tuosta keskustellaksesi.

Nostan hattua kaikille pioneerikokeilijoille. Sillä lailla se harrastus kehittyy, ja tiedon jakaminen meille tavallisille harrastelijoille on hieno juttu. Perusvarovaisena ihmisenä minulla vain pyörii päässäni kauhukuva, jossa (nuoret) akvaarioharrastajat sankoin joukoin kantavat hyvin toimivat ja satoja euroja maksaneet Eheiminsa vintille pölyttymään, kun "se yksi heppu Saksassa on todistanut, että ei ne mitään suodata." Sen takia olen yrittänyt hieman toppuutella kaikkein jyrkimpiä väitteitä.

[jarvij]

Valtaosalla porukkaa on pohjalla hiekkaa, soraa yms. Mikä on nitrifikaatiossa varsinaisen suodattimen osuus ei noissa oloissa ole selvitettävissä. Siitä on siksi turhaa enempi keskustella.

Kuitenkin avasit esim. tämän viestiketjun juuri tuosta keskustellaksesi.

Ei vaan eri suodatintyyppien ja vedenvaihtojen välisestä suhteesta:
mekaaninen suodatin ja pienet vedenvaihdot
biologinen suodatin ja suuret vedenvaihdot
ja miksi noin on.
Ei siis eri suodatintyyppien vertailua, vaan niiden toiminnan perusteita.

Saatuani käännösluvan, kirjoitan väliotsikot sivulleni ja kirjoittelen sitten sinne. En edes yritä panna kaikkea kerralla sitten myöhemmin ulos, vaan kappale kerrallaan.

Ei Dörre mikään varsinainen mattosuodatin akvaristii ole, vaan hän kirjoittaa perusteluja monilta alueilta:
Esimerkkinä vaikka:
http://www.ibdoerre.com/aqua/
http://www.ibdoerre.com/aqua/norbert/oe ... rsicht.htm

[JJVi]

Ei vaan eri suodatintyyppien ja vedenvaihtojen välisestä suhteesta:
mekaaninen suodatin ja pienet vedenvaihdot
biologinen suodatin ja suuret vedenvaihdot
ja miksi noin on.

Tämä näyttää kokoajan mielenkiintoisemmalta. Missä on vedetty yhtäläisyysmerkki mekaanisen suodatuksen ja pienien vedenvaihtojen välillä? Entäs tarkoittaako biologisen suodatus ja pienet vedenvaihdot automaattisesti ongelmia?

Jos kerran on että varsinainen biologinen suodatus edellyttää runsaita vedenvaihtoja eikä se edes kerää sontaa altaassa niin miksi siihen pitää edes pyrkiä? Ulkosuodatin nyt kuitenkin kerää näkyvissä olevaa tavaraa akvaariosta pois ja samalla mahdollistaa tilapäisesti pitemmätkin vedenvaihtovälit...

Vanhanaikainen "vanhavesiallas" perustui pitkälti pohjalla lietteessä ja sorassa eläviin bakteereihin ja niiden denitrifikaatio yms. prosesseihin. Eikös mattosuodatin pyri juuri olemaan tällainen bakteereiden kasvatusalusta, mutta silti vettä pitää vaihtaa jatkuvasti?

[jarvij]

Todella mielenkiintoista!
Kunnollista suodatin ja vedenvaihtosivua kaivataan Suomessa todella.

Uskoa ja mutua on enemmän kuin faktaa ja kuitenkin suodatin on mekaaninen ja/ta biologinen laite, jonka teho on mittavissa yksiselitteisesti.

On aivan sama missä se tauhka on; mattosuodattimessa akvaariossa vai ulkosuodattimen pöntössä. Molemmissa se on tasan tarkkaan akvaarion vedenkierrossa.
Se voidaan akvaarion vedenkierrosta poistaa vain, joko puhdistamalla mekaaninen suodatin riittävän usein, tai vaihtamalla riittävästi vettä. Sekamuodoilla sitten vaihtoehtoja.

Suodatintehon mittareita:
1) siivilävaikutus eli miten pienet hiukkaset jäävät siivilään (suodattimen tukkeutumisnopeus, mitä nopeammin, sitä parempi)
2) hapen kuluminen suodatusprosesseissa (jos happea ei kulu, ei biologista hajoitustoimintaa ole)
3) ammoniumin muuttuminen nitraateiksi
jne..
mutta tuossa tärkeimmät
Sama koskee vedenvaihtotarvetta; kasviakvaarioissa ainoastaan sopivan indikaattorin löytäminen on ongelmallista, koska kasvit käyttävät tehokkaasti osan ravinteista, ja toisaalta monet niitä vielä lisäävät.

Odottelen edelleen käännöslupaa!