Auttakaa aloittelijaa

[kuutamolla]

Kiitoksia taas vinkeistänne! Pitää selailla myös tuota kuvaketjua Juu ei se tulipyrstökään innosta yhtään platya enempää :/ Tällaisia kultakaloja olen siis käynyt ihastelemassa

ja noissa luki, että 100l/aikuinen kala. No, tiedä häntä. En kuitenkaan ota, mikäli yksi lampipaikka ei varmistu. Voisi ehkä nimittäin onnistua, että jos/kun kultakala kasvaa liian suureksi akvaariooni, niin saisin sijoitettua lampeen. Mutta tämä ei ole varmistunut vielä ja pitää tietysti varmistua ennen kuin hankin kalan Mutta siis kuvan mukaisesti tuollaisista kauniista mielellään liehueväisistä kaloista pidän

Kiva kuulla, että rusokirjoahvenet ovat olleet seurakelpoisia kavereita! Pitäisi jostain saada nyt hiekka hommattua tuonne akvaarioon, jotta saisi kypsytysprojektin alkuun.

Niin ja vielä tuosta pikkuakvaariosta piti sanomani, että parhaani mukaan (mikä ei kyllä valitettavasti kovin paljoa ole) olen yrittänyt tuota hoitaa kuntoon. osittaisia vedenvaihtoja olen tehnyt alkuun jopa pari kertaa päivässä ja nyt parin-muutaman päivän välein. Ruokin myös aika vähän alkuun, jottei akvaario kuormittuisi lisää. En tiedä, olenko mennyt aivan metsään, mutta kalat ovat silminnähden piristyneet, yksikään ei pötköttele pohjalla, kaikki tulevat syömään ja kaikki ovat vilkkaita.

[sinituulevi]

Taistelukala olisi varmaan kaikkein liehuvaeväisin vaihtoehto 200 litraan. Taistelukalojen kuville löytyy oma ketjunsakin.

[Sisso]

Tuo ylempää löytyvä kopsattu SafeStartin ohje on sinänsä ihan pätevä, mutta ongelmaksi on tahtonut muodostua käytännössä se, että todella monella SafeStart ei ole toiminut kuten pitäisi. Siinä olevat bakut kuolevat melko herkästi. Ainoa satavarmasti toimiva bakutiiviste on Prodibion BioDigest. Saman valmistajan StartUp-setti on hyvä tapa (pika)startata akva, jos ei halua tehdä sitä multaympillä.

Pioneerikalaa ei missään tapauksessa saa tuoda epäkypsään akvaan, vaan sen tarkoitus on alkaa lisäämään akvan kuormitusta pikkuhiljaa. Pioneerikala ei ole kala, joka (ehkä) uhrataan koe-eläimenä, kuten jotkut ovat asian ymmärtäneet. Vesiarvot pitää olla kunnosa ennen ensimmäisenkään kalan tuontia. Joskus niitä kaloja pitää alkaa tuomaan ja silloin on aina hyvä seurata vesiarvoja, sen ensimmäisenkin kalan tuomisen jälkeen. Uusi akva on jopa viikkoja-kuukausia epästabiili, joten tilannetta on hyvä seurata normaalia tarkemmin jonkin aikaa, vaikka kaikki näyttäisikin asettuneen kohdileen heti kättelyssä.

[rybka]

Vielä noista kultakaloista: ne ovat parvikaloja, mikä pitää ottaa huomioon luettaessa noita suosituksia, joissa mainitaan 100 l/kala. Epäilemättä tuollaisia laskelmia helposti tulkitaan niin, että satalitraiseen sopisi yksi ja 200-litraiseen kaksi kultakalaa, mutta niinhän se ei suinkaan mene.

Parvikala ei viihdy yksin eikä kaksinkaan - puhumattakaan siitä, että nuo tosiaan kasvavat nopeasti tosi isoiksi jötkäleiksi.

[kuutamolla]

Juu, kylä ne kultakalat on haavetta vain, mikäli sitten en sitä lampipaikkaa saa varmistettua.

Kysäisen nyt tässä, kun tuohon toiseen ketjuun ei tule vastausta. Eli pitäisiköhän minun laittaa solumuovia akvaarion ja kaapin väliin? Kun ohjeissa sanottiin, että laittaa, mikäli valmistaja ei kiellä laittamasta. Ongelma vain piilee siinä, etten tiedä akvaarion valmistajaa, enkä näin pääse tarkastamaan valmistajan suositusta.

[R_R]

...
Pioneerikalaa ei missään tapauksessa saa tuoda epäkypsään akvaan, vaan sen tarkoitus on alkaa lisäämään akvan kuormitusta pikkuhiljaa. Pioneerikala ei ole kala, joka (ehkä) uhrataan koe-eläimenä, kuten jotkut ovat asian ymmärtäneet. Vesiarvot pitää olla kunnosa ennen ensimmäisenkään kalan tuontia. Joskus niitä kaloja pitää alkaa tuomaan ja silloin on aina hyvä seurata vesiarvoja, sen ensimmäisenkin kalan tuomisen jälkeen. Uusi akva on jopa viikkoja-kuukausia epästabiili, joten tilannetta on hyvä seurata normaalia tarkemmin jonkin aikaa, vaikka kaikki näyttäisikin asettuneen kohdileen heti kättelyssä.

Sisson kirjoitus, nimenomaan lainattu kohta, on niin hyvä, että sen pitäisi saada jokaisen aloittavan akvaristin luettavaksi.

[kuutamolla]

No minäkin käsitin, että tuo pioneerikala tarkoittaa akvaarion toimivuuden testaamiseksi uhrattavaa kalaa Kiitos Sissolle avusta!

[sinituulevi]

Kysäisen nyt tässä, kun tuohon toiseen ketjuun ei tule vastausta. Eli pitäisiköhän minun laittaa solumuovia akvaarion ja kaapin väliin? Kun ohjeissa sanottiin, että laittaa, mikäli valmistaja ei kiellä laittamasta.

Mä laittaisin solumuovin, jos en löytäisi valmistajan suositusta. Eikö siinä akvaariossa tai kaapissa tai valokannessa ole missään tarraa jossa olisi valmistajan nimi tai logo?

[kuutamolla]

Ei ole mitään tarraa :/ Miten muuten luulette, mukana Aquael unifilter 750UV ja Aquael fanfilter fan-3 suodattimet. onkohan ok? Ja miten nuo kannattaa sijoittaa? Vierekkäin vai vastakkaisiin päätyihin?

Kyllä harmittaa, kun en hiekan puuttumisen vuoksi saa aloitettua kypsyttämistä!

Niin ja mikähän ihme tuollainen booster on? Sininen pyöreän muotoinen littana vekotin, josta lähtee virtajohto Vähän nolona kyselen, mutta kaippa kaikki ovat joskus olleet aloittelijoita...

[R_R]

Kypsytyksen voi alottaa ilman hiekkaakin.

[kuutamolla]

Kypsytyksen voi alottaa ilman hiekkaakin.

Uskon kyllä, mutta minä haluan sen hiekan valmiiksi

Mites saisin tuosta nyt kuivana odottelun aikana pestyä kalkkitahrat pois? Ja pitääkö minun nuo suodattimet, koristeet jne pestä myös jollain? Miten?

[R_R]

Ruokasooda on tehokas "pesuaine" ja myrkytön.

[kuutamolla]

Kiitos Laitan siis ruokasoodasta tehtyä tahnaa johonkin sieneen ja alan hankaamaan? Pitääkö huuhdella kunnolla, vai riittääkö puhtaalla rätillä pyyhkiminen?

-----

Katsoin läpi tuon koko lähes sata sivua pitkän kuvakeskustelun. Nappasin sieltä neljä kuvaa, joiden kalat miellyttivät:

http://i6.aijaa.com/b/00366/8786102.jpg

http://i7.aijaa.com/b/00462/8786103.jpg

http://i2.aijaa.com/b/00742/8786104.jpg

http://i9.aijaa.com/b/00411/8786105.jpg

Eli ahventa, ainakin se rusokirjo olisi ilmeisesti helpohko tyyppi? Kultakala-ajatuksen olen haudannut, kun niitä pitäisi lisäksi ottaa monta, ei mahdu kauaakaan ennen lampeen vientiä, joten ei järkevää. Meneekö joku lehtikala samaan? Niitä oli upean värisiä! En ole tiennyt kuin ne harmaa-mustaraidalliset Ja pohjalle sitten niitä monnisia paljon? Käykö kongontetra näiden kanssa? Kiitos, jos vain jaksatte vielä kaverina miettiä ja suunnitella

Muoks* niin ja samaan soppaan haluaisin niitä rihmojakin vielä

[sinituulevi]

Akvaariosi on todennäköisesti joku AquaEl-akvaariopaketti. Firman nettisivuilta löytyi jonkinmoinen puolankielinen opas uuden akvaarion omistajille. Puolan kieli ei minulta taivu, mutta siellä sivulla 23 oli jonkinmoinen ihan omanlaisensa akvaarion alle tuleva systeemi, vähän kuin litteä nelikulmainen kulho jossa on kohoumia. Jos paketissasi on sellainen mukana, käyttäisin sitä, muuten solumuovia.

Kun aletaan miettiä lehtikaloja, niin olisi tärkeä tietää akvaarion koko ihan tarkkaan. Lehtikalat kasvavat tosi korkeiksi, eikä niitä yleensä suositella alle 50 cm korkeisiin akvaarioihin, ja "Akvaariokalat" -kirja antaa akvaarion minimikooksi 250 litraa. Pikkulehtikalalle akvaarion minimikoko on 200 litraa, mutta pikkulehtikaloista ei taida löytyä kirjavisi jalostettuja versioita.

Perhoskirjoahven voisi olla oikein sopiva kala. Siitä löytyisi kullanvärinen valostettu muoto. Mulla ei ole niistä omaa kokemusta, mutta luulisin, että niitä voisi olla 200-litraisessa pieni parvi. Paljon kasvillisuutta ja lämmitin johonkin 26-27 paikkeille. Rusokirjoahven on kooltaan isompi mutta muuten samantapainen.

Kongontetroista en tiedä itse, "Akvaariokalat"-kirja antaa akvaarion minimikooksi 160 litraa ja lämpötilaksi 24-27 astetta, eli sen perusteella kävisi kyllä hyvin.

Olisiko se pyöreä UFO tällainen ilmastin?

[kuutamolla]

Kiitos!

Juu, kyllä se on juuri tuollainen ilmastin Saa nähdä, saanko näistä kasattua paketin. Mahdottomasti kaikki letkuja ja pömpeleitä. Ajattelin jo, että laitan tänne kuvan noista kaikista romppeista ja saatte sitten neuvoa, miten kasaan akvaarion No, ehkä kokeilen kuitenkin ensin itse vääntää ja kääntää

Tänään pääsen ilmeisesti hakemaan hiekkaa, jos sitä nyt tuossa paikallisessa eläinkaupassa on. Lasten sairastelu vähän jarrutellut projektin etenemistä, kun ei pääse kauppoihin.

Miten nuiden suodattimien kanssa, pitääkö ne pestä ja vaihtaa tuoreet patruunat (vai mitä ne nyt oli)? Suodattimien merkit ja mallit on jossain aikaisemmassa viestissäni.

Sisustuksesta täytyy vielä vääntää kättä lasten kanssa, minä haluaisin kauniin juurakon, maltillisesti kiviä ja kasveja, mutta lapsilla on jo akvaarioon laitettavaksi laivanhylky, tykkejä, aarrearkku ja kaksi krokotiilia Jonkinlainen kompromissin teko siis edessä

Tänään kun menen kauppaan, niin ostoslistani on siis tällainen:
- hiekkaa (0,5-1,0)
- käynnistysaineet (myyjä varmaan puhuu minulle mitä tahansa)
- vesitestit
- jonkinlainen puhdistussieni
- suodattimiin uudet patruunat

Puuttuuko tuosta nyt jotain oleellista?

[Sisso]

Kas vain, tuolta kuvalistasi löytyi pojan akva... Voit hyvin ottaa samaan akvaan rusoja ja joitain rihmiksiä. Ne elävät eri vesikerroksissa ja väliinkin mahtuisi vielä jotain. Lehtiksiä en laittaisi tuon kokoisen missään tapauksessa. Jos innostuvat kutemaan, ei tahdo riittää tuplaten isompikaan pytty ja muutenkin niistä kasvaa niin isoja, että ovat kuin sillit purkissa 2-satasessa oli akvan mitat mitkä hyvänsä. Kongoja en myöskään laittaisi. Niistä tulee lähes kymmensenttisä ja ovat todella vilkkaita kaloja, jotka kaipaavat tilaa, lähinnä pituutta, spurttailla. Jos vauhtia haluat, voisivat kupariterat olla kongojen tilalle hyvä valinta ja ne menisvät mukavasti rusojen ja rihmisten "välissä".

Perhoskirjot ovat kauniita ja mielenkiintoisia, mutta valitettavan herkkiä ja lyhytikäisiä. Ne ostaisin vasta kun akva on pyörinyt ongelmitta useamman kuukauden. Rusot sen sijaan ovat kestäviä ja ne voi laittaa heti, kun akva on kypsä, vaikka ovatkin sukua perhosille. Muista käppänöistä ei meillä ole kokemusta. Jaa, niin, myös ruoste- ja lippukirjot ovat oikein mukavia, eikä mitenkään erityisen herkkiä. Liput asustavat yleensä alakerroksissa, mutta liikkuvat välillä kaikissa kerroksisa, ruosteet viipeltää pitkin akvaa. Hauskoja pikkukaloja keskiveteen ovat myös kuusi/viisiraitabarbit, mutta niitä täytyy olla jo isompi sakki (>10kpl), muuten voivat vähän häiriköidä. Niidenkin touhuja on hauska seurata ja etenkin lapset on meillä tykänneet näistä vilkkaista raitapaidoista!

[kuutamolla]

Kiitoksia paljon! Pojallasi on kivoja kaloja Nuo rusot on mielestänin todella mukavan näköisiä, mukava kuulla, etteivät ole kauhean herkkiä. Minkäslainen määrä niitä pitäisi laittaa? Ja olisikohan ne hunajarihmat sitten hyvä kaveri noille ja minkäs verran niitä?

Parvikalaa pitää vielä miettiä, tosiaan jonkun sellaisen haluaisin, joka ei mene muiden kalojen ruokalistalle ja josta mahtuisi monipäinen parvi.

Sitten vielä olis ne monniset mietittävä. Rusomonniset näyttivät sieviltä, kuten myös monet muut monniset. Voinko nyt aluksi siirtää pienestä akvaariosta ne kaksi monnia uuteen ja laittaa ahvenet, ehkä rihmat ja sitten sen parven? Rihmat saattaisin lisätä vähän myöhemmin kuten myös ne monniset. Kuulostaako järkevältä?

Saan tänään Bilteman hiekkaa, kiitos ystävälleni. Onko tämä kuvassa oleva juuri se täällä paljon kehuttu hiekka?



Ja mistä saan niitä kierteisiä pitämään pohjaa kunnossa?

[Kiksu]

Testasin äsken tuoreiden kalkkitahrojen poistamista kansilaseista ruokasoodalla. Lähti kyllä mutta piti sitten huuhdella vedellä, pelkällä pyyhkimisellä jätti vaalean kalvon lasin pintaan. Normaalisti poistan etikalla, lasi on heti kirkas ja etikka varmaan tepsii paremmin pinttyneisiin kalkkitahroihin eikä etikan kanssa tarvitse hangata yhtään, odottaa vain että kalkki liukenee. Sitten pyyhkii pois ja joko huuhtelee vedellä lopuksi tai pyyhkii kostealla rätillä.

[Sisso]

Suunnitelma kalojen suhteen kuulostaan ihan hyvältä. Ei kaikkia ole pakko hommata heti vaan voi vähän katsella miltä näyttää ja minkäkokoinen ja -näköinen porukka vielä mahtuu kivasti.

Laittaisin 200-litraseen neljä rusoa, mutta kuusikin voi mennä, riippuen vähän akvan mitoista, mutta neljällä voit hyvin aloittaa. Itse en kauheasti mieti kalojen määriä, vaan enemmänkin niin, että kaloja voi olla paljonkin, kunhan elevät eri lokeroissa. Siis eri vesikerroksissa tai muuten eri paikoissa esim. toinen saman kerroksen laji avovedessä ja toinen pysyttelee luonnostaan puskissa, jolloin ei ala ahistaa kumpaakaan. Toisaalta oman makuuni ovat enemmän väljät akvat. Ja reviiritietoiset, jos sellaisia on tulossa, täytyy huomioida erityisesti. Rusotkin tykkää, että pohjalla on kantoja ja kiviä, niistä ne muodostavat reviirien rajoja vaikka eivät kyllä muutenkaan kinastele pahemmin. Ja esillä ne ovat aina, kyttävät etulasiin sieltä reviiriltään, syömään tullaan porukalla. Osa jengistä hengailee yhdessä, osa, siis ukot ja kutevat parit, pysyttelevät reviireillään enemmän. Meillä on 3-satasessa kuusi rusoa, alunperin niitä oli kahdeksan ja meni ihan mukavasti, mutta menettiin kaksi keväisessä matoepisodissa. Nuo kuusi ovat levittäytyneet akvaan aika kivasti, joten päätettiin ettei hommata kahta uutta kuitenkaan.

[kuutamolla]

Kiitos lisätiedoista Rusoja ja etikkaa koskien

Olev viettänyt nyt päivääkausia elämästäni lukien kaiken mahdollisen tiedon kypsytyksestä, mitä vain oloen löytänyt. Tuloksena vain erittäin sekaisin oleva pääkoppa. Laitan akvaarioon ilmeisesti tänään hiekan, veden ja "elottoman sisustuksen" ja yritän asennella ilmastimen ja suodattimet. Lykkäänkö siis vesien päälle Safe Startin ja jään vain odottelemaan? Vesitestejäkin minulla on, milloin testailen? Ja pitääkö lisäillä jotain muuta tuon Safe Startin lisäksi?! Kalanruokaa kenties? Tuleeko nitraattipiikki nyt siis ihan pelkällä Safe Startilla ja voin vain testailla ja kun piikki ohi, niin vedenvaihto ja kalat akvaarioon? Ei mitään ammoniumijuttuja? Toivottavasti joku viitsisi vastata tähän vielä

[Kiksu]

Et ole ainoa jolla on ekaa kypsytystä opetellessa pää sekaisin. Pelkän Safe Startin kanssa jos jäät odottelemaan, ne siinä mahdollisesti olevat bakteerit kuolevat parissa päivässä ja akvaario ei kypsy. Bakteerit tarvitsevat ravinnokseen ammoniakkia, jota on ammoniakkiyhdisteissä ja jota syntyy valkuaisaineista. Kun bakteerit "syövät" ammoniakkia, syntyy nitriittiä. Koska bakteerien määrä on aluksi pieni, nitriittiä ei aluksi synny mitattavia määriä. Kun bakteerien määrä on kasvanut tarpeeksi ja niillä on koko ajan ammoniakkipitoista ruokaa saatavilla, nitriitin määrä kohoaa korkealle eli tulee nitriittipiikki.

Nitriittipitoisuus pysyy joitakin päiviä korkealla, koska toiset bakteerit muuttavat nitriittiä nitraatiksi ja näiden lisääntyminen vie oman aikansa. Vasta kun nitriittiä syöviä bakteereja on tarpeeksi, nitriittimäärä alkaa selvästi laskea. Kypsässä akvaariossa ammoniakin muuttuminen nitriitiksi ja nitriitin muuttuminen nitraatiksi on nopeaa joten kalat eivät joudu kummankaan aineen suurille pitoisuuksille alttiiksi. Lopputuote eli nitraatti on kaloille paljon vähemmän haitallista kuin nitriitti ja ammoniakki. Nitraatin määrän pitämiseksi suositellussa alle 25 mg/l arvossa suoritetaan säännöllisiä vedenvaihtoja.

Nitriitin määrä alkaa kohota viikon-kahden kuluttua. Ensimmäisen viikon aikana ei vesitestejä välttämättä tarvitse tehdä, koska testi näyttäisi kuitenkin nollaa. Koska Safe Startin toimimisessa on joskus ollut epäselvyyttä, laittaisin lisäympiksi ruukkusalaatin mullasta liuotettua lientä. Siinä on ainakin reilusti eläviä bakteereita. Sitten tarvitset ammoniakkia. Ensiavuksi ja jatkossakin kypsytyksen aikana pieni määrä hienoksi jauhettua kalanruokaa käy pienen ammoniakkipitoisuuden ylläpitoon. Pelkällä kalanruoalla ammoniakkipitoisuus ei kuitenkaan nouse tarpeeksi korkealle jotta bakteeristo pystyisi varmasti kehittymään tarpeeksi suureksi ottamaan kalat turvallisesti vastaan, tai kalanruokaa pitäisi lisätä niin paljon, että siitä aiheutuisi haju- ja muita ongelmia.

Pitäisi lisätä ammoniakkia myös jossain toisessa muodossa. Apteekista saa ammoniakkiliuosta ja ammoniumkloridia ja jostain saa hirvensarvisuolaa, ei nykyään niin monesta paikasta kuin aiemmin. Itse laitoin Lakrisal-pastilleja jauhettuina ja hyvin toimi. Ammoniakkipitoisuus kohosi haluamalleni tasolle eikä mitään hajuhaittoja tai ei-toivottuja ilmiöitä tullut. Yksi Lakrisal-pastilli 300 litraan vettä nosti ammoniakkipitoisuutta 1 mg/l. Kun nitraattia on muodostunut ja vuorokausi ammoniakin lisäyksen jälkeen nitriittitesti näyttää nollaa, akvaario on kypsä. Silloin tehdään tarpeeksi suuri vedenvaihto nitraatin määrän alentamiseksi, lisätään vedenparannusainetta ja voidaan tuoda akvaarioon ensimmäiset kalat.

[Sisso]

Ton ^voisi sanoa lyhyemmin, että SafeStart on siis turha jos lähdetään kuitenkin kypsyttämään mullalla. Jos SS toimii kuten luvataan, siinä pitäisi olla myös nitriitiä nitraatiksi muuttavia bakuja joten nitrittiä ei pitäisi tulla. Käytäntö tiivisteillä on osoittanut että sitä kuitenkin usein tulee, mutta määrä on hyvin pieni. Suurempi ongelma on kuitenkin se, että SS on (liian) usein kuollut ja on siten epäluotettava. Itse tekisin niin, että heittäisin aineen paljuun ja testaisin HSSlla akvan kypsyyden parin-kolmen päivän kuluttua. Jos kaikki ok, osa kaloista sisään ja päivittäinen arvojen tarkistus, kevyt ruokinta. Jos kaikki ei ok, ostaisin BioDigestiä ja sen kanssa osa kaloista sisään. Tämä on toiminut aina, joskin pieneen nitriittimäärään on saanut varautua. Tai sitten pitkä kypsytys multaympillä (ilman kaloja tietenkin), mutta vaikka bakutiivistettä voi käyttää multaympin tukena, se on periaateessa täysin turhaa, koska tiivisteessä pitäisi olla kaikki kypsän akvan palikat. Elävänä.

[kuutamolla]

Kiitoksia taas! Pitää vain kokeilla parhaansa mukaan käynnistää ja kokeilla sitten testien avulla, toimiiko allas.

En ole tajunnut ostaa hiekan alle laitettavaa ravinnepohjaa, pitääkö altaan laittoa nyt taas siirtää siihen saakka, että saan hankittua tuollaisen ravinnepohjan hiekan alle laitettavaksi? :/

[Sisso]

Voit laittaa kasvien juurille lannoitetabuja myöhemminkin, toimii hyvin niinkin. Niitä pitää lisäillä uudestaan, kun kasvu näyttää hiipuvan, 6-18kk välein.

[kuutamolla]

Huh! On tämä jo tarpeeksi siirtyny ja siirtynyt. Meinaa kärsivällisyys loppua Kummallista, miten vesipönttö saa aikuisen ihmisen täpinöihin!