Mattosuodatin = turha keksintö?

[Tiitu]

Miten tämän nyt sanoisi tarpeeksi selvästi?

... Mattosuodin on paljon halvempi, helppohoitoisempi ja käytännössä yhtä hyvä kuin parhaat isot ulkosuodattimet!

Tuplamattosuodattimen tapauksessa ei myöskään ole eroa sillä onko kysymyksessä uusi vaiko vanha akvaario, koska asennus tapahtuu yhtä helposti. Eri asia on sitten se, että jo olemassaolevan ulkopöntön ja sen massat kannattaa hyödyntää ainakin pumpun osalta, ellei sitten halua myydä pois ja samalla päästä eroon akvaarion ulkopuolella roikkuvista letkuista ja vedenvuodon mahdollisuudesta (lue: todennäköisyydestä).

[greippi]

Ulkosuodatin ei todellakaan ole kovin vaivaton, pönttö menee tukkoon liian nopeasti. Suurempi vaiva on puhdistaa suodatin kuin vaihtaa vettä vaikkapa 5 kertaa viikossa.

Tuossa kyllä täytyy jonkun mättää ja kovasti. Itse puhdistan Proffani 2-3 kertaa vuodessa ja aikaa puhdistukseen kuluu noin 15 minuuttia. En pidä sitä vaivana eikä minään. Viimeksi sunnuntaina putsasin pöntön viikkosiivouksen yhteydessä odotellessa, kun vesi valui letkua viemäriin. 15 minuuttia kerran 4-6 kuukaudessa ei mielestäni ole suuri panostus akvaarionhoitoon, kun sama aika menee päivittäin moninkertaisesti jo kalojen touhujen katseluun.

[Ville V]

Olenhan muuten kokeillut mattosuodatinta keskenkasvuisten kiekkojen altaassa eikä tulos ollut kovin hyvä,ongelmaksi muodostui pienet roskapartikkelit joita mattosuodattimen oltua nelisen viikkoa altaassa alkoi olla riittämiin ja tästähän kiekonpojat ei pitäneet vaan rupesivat tummumaan. Mainittakoon että tästä poikasaltaasta vaihdetaan vähintään joka toinen päivä puolet vedestä. Sanotaan nyt tässä että altaassa noin 60 kiekonpoikaa ja altaalla kokoa 250 litraa.

Miten altaassa on voinut olla roskapartikkeleita, vaikka olet vaihtanut vettä noin usein, niin kuin kiekonpoiksasille tosin pitääkin? Toivottavasti myös lapposit altaan vedeen vaihtojen yhteydessä.

Kiekkojesi tummumista ei voi mitenkään yhdistää suodattimeen, jos et erikseen varmistunut siitä mistä kiekkojen tummuminen johtui, leijuvat partikkelit kun eivät kaloja juurikaan haittaa, kunhan ne eivät ole paskaa, hometta, bakteereilla pinnoitettuja ruuan tähteitä yms. Jos partikkelit olivat joitakin edellä mainittuista, pitäisi niitä poistaa altaassa muutenkin kuin suodattamalla --> imuroimalla pohjalta. Nousiko altaasi nitriitti- tai ammonium pitoisuus ko. suodattimella?
Siksi toiseskseen suodattimen kypsyminen vie jokatapauksessa aikaa n 3-4 viikkoa.

T:Ville

[jarvij]

Jotta ulkosuodatin toimisi kunnolla biologisesti, sen pitäisi olla mahdollisimman suuri ja virtauksen säädettynä mahdollisimman pieneksi. Tuolloin sitä ei enää tarvitse juuri puhdistaa, sillä bakteerit hajottavat sen sisällä kaiken liukoiseen muotoon. Pönttöön syntyy siis aktiivilietettä, jonka pieneliöstä ja bakteerit homman hoitavat. Bakteeristo tarvitsee sekä aikaa että sopivan hitaan virtauksen.

Todellinen pöntön puhdistusväli on siis jonkin asteinen välimuoto, ja kertoo sen mitoituksesta, virtaamasta ja bakteeriston toiminnasta.

Valtaosa pönttö- ja sisäsuodattimista on biologisesti alimitoitettu, ja ne toimivat lähinnä mekaanisesti. Tämä olisi hiekattomassa akvaariossa jopa helposti mitattavissakin. Lisätään kalattomaan akvaarioon vaikka 5 mg ammoniakkia litraan ja katsotaan miten nopeasti se kaikki muuttuu nitraateiksi. Hiekan bakteerit tekevät suurimman osan tuosta biologisesta hajotuksesta, siksi mittaus on tehtävä hiekattomassa tankissa.
Vertailukoe sitten vaikka vastaavissa olosuhteissa, mutta kypsyneen, oikein mitoitetun mattosuodattimen kanssa.

Akvaarion biologisen suodatuksen kannalta on täysin samantekevää, missä tuo riittävä aktiiviliete ja bakteeristo fyysisesti sijaitsevat: pohjasssa, pönttösuodattimessa vai mattosuodattimessa.

On sitten hoidon helppous, ulkonäkö, hinta tms. jotka ratkaisevat, mikä on akvaristin kannalta se paras ratkaisu.

Kalojen ja kasvien kannalta on tärkeää että redox-potentiaali, jätteiden biologinen hajotus ja veden kirkkaus ja riittävä happitilanne ovat kohdallaan. Nämä kaikki kriteerit täyttää ainakin kunnolla kypsynyt, oikein mitoitettu mattosuodatin, monien, monien saksalaisten pitkäaikaisten ja omien vähäisten kokemusteni perusteella.

[Blue]

Tuossa kyllä täytyy jonkun mättää ja kovasti. Itse puhdistan Proffani 2-3 kertaa vuodessa ja aikaa puhdistukseen kuluu noin 15 minuuttia. En pidä sitä vaivana eikä minään. Viimeksi sunnuntaina putsasin pöntön viikkosiivouksen yhteydessä odotellessa, kun vesi valui letkua viemäriin. 15 minuuttia kerran 4-6 kuukaudessa ei mielestäni ole suuri panostus akvaarionhoitoon, kun sama aika menee päivittäin moninkertaisesti jo kalojen touhujen katseluun.

Ei ole mun pönttö eheimi. Kerran olen sen vasta putsannut, mutta tosiasiassa olisin joutunut putsaamaan 2 tai 3 kertaa.

[mjalava]

Hyvin nuo matot ovat pienellä kokemuksellani toimineet, nitriitti- ja nitraattitestien perusteella kohtuullisen lyhyenkin kypsymisajan jälkeen hoitaa kyllä sen biologisen suodatuksen "täydellisesti" eli nitriittiä ei esiinny isoista kuormitusmuutoksista huolimatta. Mitä muuta biologista siellä tapahtuu, en ole perehtynyt, mutta siis tuo typpikierto tulee matolla hoidettua.

Mekaanisen suodatuksen osalta itse ainakin olen mattoihini tyytyväinen, hienojakoisin matto yhdessä ja keskikarkea toisessa altaassa, hienosta pidän enemmän. Jos mattoa joskus joutuu putsaamaan, kuten rihmaleväongelmien takia murtovesialtaassani jouduin, se onnistuu pikaisella lappoamisella. Jopa prof II eheimin putsaaminen on ihan eri kertaluokan operaatio, maton putsaus kun ei lisää normaalin vedenvaihdon vaivaa lainkaan. Sama se on missä sitä letkua pitää.

Hintaetu on selvä, siitä tuskin tarvitsee paljon vääntää. Lääkinnän osalta haittapuoliin en ole perehtynyt, ainoa lääkekuuri jonka olen joutunut antamaan meni altaaseen jossa oli tuo prof II. Hyvin tehosi. Jos joku on sitä mieltä että ulkosuodatin on biologisesti tehokkaampi, niin senhän kanssa se isompi ongelma pitäisi olla.

Ja sitten se minulle ainoa todellinen haittapuoli. Sisustusarkkitehtuuri ei ole muutenkaan vahvimpia lajejani ja kyllä täytyy myöntää että minun käytössäni matot ennemmin heikentävät kuin parantavat akvaarioiden estetiikkaa. Ja vievät tilaa, ei tosin kovin valtavasti mutta vievät nyt enemmän kuin ulkopöntön putket.

Ratkaisu tilaongelmaan on ollut yksinkertainen. Ostetaan vähän isompi allas. Lisälitrat maksavat todella paljon vähemmän kuin suodatinratkaisujen hintaero. Esteettiset ongelmat sitten jäävät omaksi päänvaivakseni, mutta hei, kertokaa vaan jos se ilmainen lounas kävelee vastaan. Voin olla kiinnostunut. Tai no, vastaan kävelevä lounas, ehkei kuitenkaan...

Mika

[Kati]

Olenkohan minä ainoa suomalainen mattosuodattimen käyttäjä, joka syötän kaloilleni kovasti sotkevaa räkmiksiä, mutta jolla ei ole mitään roskia akvaariossa leijailemassa ja jonka akvaarion hoito käsittää vain vedenvaihdot.

Taidan kuulua samaan poppooseen. Mulla ei ole pahaa sanottavaa matosta, on toiminut mainiosti.

Ainoa, mitä Jukan jutuista en allekirjoita, on se, että kasviakvaariossa riittäisi vähempi virtausnopeus. Hapen kannalta ehkä näin on, mutta kun "esteitä" eli kasveja on tosiaan paljon pitkin poikin 1,5 - 2m pitkää allasta, toiseen päähän sijoitettu, peruskaavan mukaisesti mitoitettu pumppu ei riitä siirtämään hituloita mattoon myös sieltä altaan toisesta päästä. Toki suurin osa möhnästä pysyy kasvien alla piilossa, mutta silti.

Edelleen mietityttää tuo kasviakvaristin lannoitteiden lorottelu purkkiin. Kuinka nopeasti ravinteet muuttuvat muotoon, jota kasvit eivät pystykään enää käyttämään, kuinka pitkään maton täytyy kypsyä alkaakseen tasaisesti luovuttamaan ravinteita ja riittääkö se määrä kuitenkaan vaikeimmille lajeille? Kukaan ei ilmeisesti osaa vastata yksinkertaisesti näihin kysymyksiin.

Teoriaan en osaa ottaa kantaa, mutta käytännön huomioni on se, että kasvien kasvussa mikään ei ole muuttunut mattosuodattimen käytön aloittamisen jälkeen (no, ainakaan huonompaan päin). Ajattelin kuitenkin aloittaa tätä sivuten uuden aiheen tuonne kasvipalstalle, jatkan siis ajatusta siellä.

Toinen hassu juttu, jonka kuulin (jätän lähteen sanomatta, mutta pitkään mattoja useissa akvaarioissa käyttänyt ihminen), on kypsästä matosta vedenvaihdon yhteydessä vapautuvat ravinteet. Vedenvaihdosta saattaakin seurata leväräjähdys.

Mulla ei ole tällaista näkynyt. Leviä ei mattosuodatinaltaissani ollut ollut hetkeen ennen mattosuodatinten asentamista, eikä niitä ole jälkeenkään ilmaantunut.


Kati

Edit: Unohdin mainita, että mun mattosuodatinaltaissani pyörii molemmissa edelleen myös vanha ulkosuodatin, mikä tietysti osaltaan vaikuttaa ihan kaikkeen.

[juhani]

Ja vievät tilaa, ei tosin kovin valtavasti mutta vievät nyt enemmän kuin ulkopöntön putket.

Ratkaisu tilaongelmaan on ollut yksinkertainen. Ostetaan vähän isompi allas. Lisälitrat maksavat todella paljon vähemmän kuin suodatinratkaisujen hintaero. Esteettiset ongelmat sitten jäävät omaksi päänvaivakseni

Voithan ratkaista ongelman (tila ja ulkonäkö) siten kuin minä tein: laitoin maton omaan altaaseensa akvaarion alle. Samalla koko systeemin tilavuus kasvaa mukavasti lisäten systeemin stabiilisuutta. Kuva suodattimestani löytyy tuplamattokeskustelusta.

[saurama]

Toinen hassu juttu, jonka kuulin (jätän lähteen sanomatta, mutta pitkään mattoja useissa akvaarioissa käyttänyt ihminen), on kypsästä matosta vedenvaihdon yhteydessä vapautuvat ravinteet. Vedenvaihdosta saattaakin seurata leväräjähdys.

Mulla ei ole tällaista näkynyt. Leviä ei mattosuodatinaltaissani ollut ollut hetkeen ennen mattosuodatinten asentamista, eikä niitä ole jälkeenkään ilmaantunut.

Ei varmaan vilä olekaan. Tämä ilmiö tulee siinä vaiheessa kun altaassa on ollut reilu kuormitus riittävän pitkään, vuoden-kaksi. Varmaan juuri kenenkään Aqua-Webbiläisen matto ei vielä ole siinä tilassa, että se olisi erityisen täynnä tavaraa.

[Tuukkis]

Kyseisessä liikkeessä käydyssä keskustelussa ei puhuttu nitriitistä vaan nitraateista ja kun tämä nuori herra halusi minmivedenvaihtoja niin otin asiakseni suositella 2217 suodatinta hyvillä massoilla, esim. siporax joka on kyllä lähes ikuista kunhan sitä vain huolletaan.Omassa poikasaltaassani suoattimina on eheimin 2229 wet/dry ollut käytössä jatkuvasti tuossa altaassa ainakin 5 vuotta kalojen kanssa ja ilman, putsattu 3 kertaa vuodessa,sitten 2252 lisättynä tropic-marinen uv suodattimella ja eheimin vanha 8 kulmainen sisäsuodatin nämä kaksi viimeistä roskienkerääjinä.Mattosuodatin oli karkeampaa laatua ja oli sijoitettu 2229 imupuolen eteen siten että siinä noin 5cm levyinen kirkasvesitila mihin muodostuikin nopeasti lietettä,ongelma oli kun kun vaihtoi vettä matto laski siinä kiinni olleet likapartikkelit takaisin altaaseen.Mainittakoon että ongelma on poistunut poikasaltaastani ja vesi on kirkasta ja niitriitti,nitraatti vapaata.

[kirjo]

Minähän en mistään mitään tajua, mutta en käsitä myöskään tätä maton "helppohoitoisuus"-pointtia. Huuhtelen ulkosuodattimeni 3 kertaa vuodessa, 4 kk välein. Toimitus kestää hanojen sulkemisesta niiden avaamiseen 20 minuuttia. Kyllä tässä elämässä mistä vain on enemmän vaivaa kuin ulkopöntöstä huolehtimisessa. Jos 3x20 min vuodessa on liian vaivalloista, herää kysymys kannattaako asiaa harrastaa....

Ja kun suodatinpönttö on kerran maksettu, se kestää jopa kymmeniä vuosia. 15 vuotta tekee vaikka 150 e hintaiselle pöntölle hintaa 10 euroa vuodessa. Saman maksaa jo maton ajoittainen uusiminen (lääkitys yms.), jonka tarpeellisuuden mahdollisuuteen on täälläkin jo päädytty.

[jarvij]

Jos on täysin tyytyväinen vanhaan pönttöön, niin miksi tosiaan vaihtaa, mutta jos on hankkimassa uutta suodatinta, niin matto nyt vain on tuntuvasti halvempi ja biologisesti tehokkaampi, sekä lähes? hoitovapaa. Lisäksi ei vesivuotoja lattialle yms. pikkuhauskaa

[Merri]

Auts. Hmm. Juuri pohdin mattoasiaa... Niin. Epäilyttää tämä ulkosuodatin=vesivahinko jne... Mutta ei tämä ulkosuodatinkaan minusta niin vaikeahoitoinen ole. Mutta kieltämättä mattokin kiinnostaa... Kirjon viestissä pointtia.
Nimim. Vaikea valinta.

[Tiitu]

Mikset kokeilisi matolla ensin; ulkosuotimen voi hankkia jälkikäteen lisäksi mikäli siltä tuntuu, eikä sille rahalle ole muuta käyttöä. Päinvastainen hankintajärjestys on huonompi vaihtoehto. Sanon tämän omasta kokemuksesta ja isojen pönttöjen omistajana.

[TiHe]

Ottamatta sen enemmän kantaa mattosuodatin vs ulkosuodatinkeskusteluun haluaisin tietää jos jollakin olisi mahdollista mitata happipitoisuus akvaarioissaan jossa on ulkosuodatin/sisäsuodatin vs mattosuodatin. Kun puhutaan noista hiljaisista virtausnopeuksista tulee väistämättä mieleen altaan hapenvähyys. Tähänkin tietysti vaikuttaa moni eri asia, kalakuorma, veden lämpö, kuinka kasvit yhteyttävät jne mutta kiinnostaisi.

[Merri]

Kyllä olen senverran *lämmennyt* jo matolle (ja systeemin hinnalle heh) että kokeilen sitä satavarmasti Jos sitten odotukseni ei täyty lainkaan, hmm, ostan tökerönkalliin pytyn tilalle...

[greippi]

Epäilyttää tämä ulkosuodatin=vesivahinko jne...

Niin kauan kuin allas ei ole superpanssarilasia ja sieltä ja sinne letkuilla kerran viikossa vettä siirretään, on vesivahingon mahdollisuus olemassa. Todennäköisyys on tietysti suurempi, mutta kokonaan se ei vahingon mahdollisuutta poista. Galluppia varmaan voisi tehdä, kuinka monella oikeasti letkuista on vesivahinko syntynyt?

Kuten jo aiemmin Bluelle vastasin, yhdyn Kirjon sanoihin siitä että tässä keskustelussa kyllä tuota ulkosuodattimen huollon merkitystä suurennellaan aika railakkaasti mattosuodattimen etuja mainitessa. Ajallisesti ja vaivallisesti oikein mitoitettu ja toimiva ulkosuodatin on huoltotoimiltaan niin peanuts, että jos vuodessa yhteensä tunti menee huoltoon ja se pitää vaivaksi laskea, niin kortilla on aika minun mielestäni.

Jonkinlaista perspektiiviä olisi siis kiva saada tähän keskusteluun siitä mitkä ovat edut ja haitat kummassakin ja mikä niiden suuruusluokka on merkitykseltään tavallisen akvaristin ajankäyttöön.

[HelaKammo]

No näin se meni, että alkuperäinen kysymys on jo kaivettu läpensä ja taitaa olla myös ko. henkilö nyt kaikista argumenteista puolesta ja vastaan, tehnyt päätöksensä (koska kyselee jo massojen perään). Mutta jos otetaan se alkuperäinen ensimmäinen viesti, niin eikö siinä _jokainen_ väitetty kohta ole ollut lopulta toisin, tai vähintään liioiteltu.

Sikäli hassua, että yksi liikkeen myyjä, pari väärin ymmärretyä lausetta ja eräs mainittu mielipide/kokemus saivat asian tosiaan näin päälaelleen? Varinkin kun kaupasta oltiin menossa hakemaan jo mattoon tarvikkeita.

No kukin tavallaan sen rahansa käyttää.

[Taika-Jim]

Omalta kohdaltani olen mattosuodatinta harkinnut, mutta käynnissä olevaan kulma-akvaarioon en sellaista ruvennut sitten kuitenkaan väsämään, huolimatta siitä että kulmamalli on olemassa.

Nyt on tulossa uusi allas enkä taida siihenkään laittaa mattosuodatinta, kun en näe siihen tarvetta. Lisäksi matto ei omaan silmääni sovi ja vie minusta tilaa akvaariosta.
Lisäksi omat viritelmät eivät kiehdo mieltä enään alkuunkaan. Alun aamenen vanhempien rahoilla harrastaessa, kaikenlaiset viritelmät kuuluivat oleellisena osana harrastukseen, mutta uskokaa huviksenne, että sain todellakin tarpeeksi kaikenlaisesta "tee-se-itse" touhusta...

Nyt säästän ja ostan laitteiston joka sopii idiootillekkin...

Nuih, siinä mielipide mattosuodattimesta.

Ulkosuodattimesta seuraavaksi. Onhan se ruma pömpeli tuossa lattialla, jonka piilottaminen vaatii kuitenkin taas "tee-se-itse" mentaliteettia, kun kuitenkaan niin rikas ei ole, että voisi aivan mahdottomia ratkaisuja ostaa
Lisäksi se kuitenkin pitää omaa pientä meteliä ja rahinaa, joka varsinkin yksiössä asuessa voi joskus hermostuttaa, kun pitäisi nukahtaa.
Itse suodatin maksaa ja samoiten massat maksavat, mutta kuten sanottu...sopii idiootillekkin.

Tietysti suodattimen vuotaminen hermostuttaa, mutta eipä se käytännössä ole koskaan tapahtunut. Kerran vuosi yksi ulkosuodatin, mutta se oli käytetty riisku, joka meni myyntiin varaosina.

Siinäpä noita mietteitä ulkosuodattimesta.

Huoltamisen vaikeutta en allekirjoita, kun viimeksi olen ProffaII:sta avannut ennen joulua ja vieläkin vedenvirtaus on täsmälleen yhtä kova.
Kaipa tuon taas kohta avaan ihan oman mielenrauhan vuoksi, vaikka todellista tarvetta ei ole...

Ymmärrän kyllä viehätyksen mattosuodattimeen, mutta oma viehätyksensä se näissä pömpeleissäkin on

[jarvij]

Minulla on vuosien varrella tapahtunut niin monta vuotoa (1 ml - pari litraa) että korkkimatto ja sen alla oleva kovalevy ovat läpipuhki ja ympäristö rumannäköinen. Nälyy selvästi kun akvaario nyt on muualla. Minulle ei enää koskaan tule ulkosuodatinta mm. edellä olevasta syystä

[Merri]

Minulla on vuosien varrella tapahtunut niin monta vuotoa (1 ml - pari litraa) että korkkimatto ja sen alla oleva kovalevy ovat läpipuhki ja ympäristö rumannäköinen.

Niin. Aina kun vesi pumpataan altaan ulkopuolelle kait vahingon mahdollisuus. No joo, kiinnostukseni mattoon kumpuaa kenties muistakin asioista kun vesivahngoista... 8)

[KtMan]

...Ongelma oli kun kun vaihtoi vettä matto laski siinä kiinni olleet likapartikkelit takaisin altaaseen.Mainittakoon että ongelma on poistunut poikasaltaastani ja vesi on kirkasta ja niitriitti,nitraatti vapaata...

Vau! Minulla ollut vain 15v. Ulkosuodattimia siporexillä, vanulla, biopalloilla, yms. ajanmukaisilla täytteillä, enkä tähän päivään ole päässyt nitraatista (NO3) eroon (altaissa joissa on kaloja/ruokintaa). Nykyisessä 'pää'-altaassani on ulkosuodatin(sairaan pienellä virtauksella), sisäsuodatin, sekä mattosuodatin ja silti vain nitraattia ilmestyy. Vaihdan vettä jopa 75%/vk. ja nousee aina 12.5 lukemiin (aiemmin vaihdoin pienemmissä erissä ja sama juttu).

Onneksi minulla ei vedenvaihdon jälkeen lillu akvaariossa yhtäkään irtopartikkelia. Imen veden maton kirkasvesitilan takaa ja sinne myös uuden veden lasken. Kummallista, vaikka vettä laskiessani vesi virtaa toiseen suuntaan maton läpi??

Kyllä näin akvaarioharrastukseni alkutaipaleella (15v.) voin sanoa että: tehokkain nitriitin(NO2) poistaja on ollut puhallushiekka-kierteissarvikotilo-mattosuodatin yhdistelmä.

T:Krisse

[jarvij]

Mattosuodatin siis leviää edelleen saksaa puhuvissa maissa ja jostain kumman syystä myös Suomessa.

Kumma onkin, että esim ruåtsalaisten harrajastajien sivuilta tahi svenssonien keskustelufoorumeilta ei löydy mattosuodatintarinoita kovinkaan paljon. tropheus.infon tarina on yksi ja ainoa tietämäni ruotsalaistekele tästä asiasta. Foorumipuolellakin on lähes yhtä hiljaista.

Eipä taida svenssonitkaan saksaa osata
Toisaalta vähänkös minunkin piti aluksi sitä mainostaa. Ehkä Ruotsissa kukaan ei viitsi siihen ryhtyä?

[KtMan]

Toisaalta vähänkös minunkin piti aluksi sitä mainostaa. Ehkä Ruotsissa kukaan ei viitsi siihen ryhtyä?

Joo, ja kiitos siitä
T:Krisse

[Ville V]

Eipä taida svenssonitkaan saksaa osata

Niin kuin en osaa minäkään , joten voistitko ystävällisesti hieman valoittaa sitä redox juttua, jota ensimmäisellä sivulla sinulta kysyselin?

T:Ville