Turkulaisten akvaarioharrastajien höpötykset 2

[Mimosa X]

Miten muuten poikasakvaarion saa pidettyä levistä puhtaana, jos siellä ei ole mitään pohjakaloja? Meidän yhdessä altaassa uiskentelee enää mustamollit ja kaks rapua. Sinileukapoikaset meni kaikki kaupaksi ja mietin, jos mustamolleistakin luopuisi ja siirtäisi ravut toiseen altaaseen. Tuli niin ikävä poikasten kasvun katselua ja nyt, kun sinileukapoikasiakaan ei enää ole niin miettisin, jos kokeilis lehtikalojen kasvatusta.

Ihan niinkuin muutenkin akvaarioissa:
akvaario kaukana ikkunoista, ettei pääse aurinko paistamaan sinne. Kasveja runsaasti ja nitraattitaso pidetään kohtalaisen alhaalla. Lappoaa pohjaa säännöllisesti. Ja jos levää alkaa johonkin kasviin tulla niin poistaa huonot lehdet kasveista. Eikä laita leväisiä kasveja poikasaltaaseen. Meillä poikasaltaassa on kierteisiä. Eikä ruoki liikaa niin että runsas ylijäämäruoka jää pilaamaan vettä.

Itse kuitenkin olen säästeliäs myös vedenvaihdoissa poikasaltaassa koska meidän vesi ei mitään kaikkein parasta litkua ole täällä Turussa. pH.kin reilusti emäksisen puolella. Meillä nitraatti on pysynyt hyvin aisoissa, eli sitä kannattaa seurata. Artemiaa olen lähinnä noille taistolapsille syöttänyt ja ne kyllä syödään aika tarkkaan viimeistä myöden. Mutta nyt myös tietty muuhunkin ruokaan totutellut.

[Sisso]

Outs^^,ei kiva... Muoks, siis noi kiekko-ongelmat.

Mä pyydystelin kaloille paljusta keväällä hyttysentoukkia ja pian sen jälkeen kardinaalitetroille ilmestyi iholoisia, jotka onneksi ymmärsi häipyä lääkityksellä. Mutta tulin aika varovaiseksi toukkien antamisen kanssa. Kun mitään muuta normaalista poikkeavaa ei akvassa ollut tapahtunut, epäilen syylliseksi toukkia tai jotain niiden mukana tullutta. Käänsin netin ympäri, mutta ikinä ei selvinnyt, mikä mato oli kyseessä eli ei se ainkaan ollut mikään ihan normiloinen. Mikroskooppillakin sellaisen tutkin.

Levien poistaminen käsin ei poista syytä miksi ne viihtyvät, se poistaa vain seurauksen. Tottakait ne kannattaa poistaa ihan jo yleisilmeen takia. Nitraatti... no, kandeehan se pitää kohtuullisena, mutta sen, tai muunkaan ravinteen, määrällä ei leviä hallita. Ravinteiden alasajolla haitataan vain kasvien kasvua (ja sitähän me emme halua...), koska levät tulevat toimeen murto-osalla kasvien tarvitsemasta ravinnemäärästä. Ihan tutkittu juttu, kiinnostuneille voin jakaa linkkivinkkejä.

Meidän entinen poikasakva, 40l, oli ihan levätön, kun siellä oli vain jokunen onneton crypto ja vallu, jotka joutuivat tyytymään 11w säästölamppuun. Ei ne kasvaneet, jos ei kuolleetkaan, mutta ei kasvanut leväkään. Pystytkö kokeilemaan valaistuksen vähentämistä? Toinen vaihtoehto on lisääminen, mutta sitten pitäisi olla kasveja jo hiukan reippaammin ja lannoitus astuu kuvioon, ehkä jopa hiilarikin (riippuen valon määrästä), mutta poikasakvassa tuskin innostava vaihtoehto. Sulla siellä jostain syystä kasvit ei kasva kunnolla, jollon levillä menee mukavasti. Jospas sitten yrittäisi tehdä niidenkin olo kurjaksi... ööö, onko sulla siellä edes kasveja? Paha heittää vinkkejä, kun ei tiedä koko akvasta mitään. Jos ei siellä ole yhtään kasveja, leviä torjutaan lähinnä mekaanisesti (=poistamalla käsin) tai myrkyillä. leväsukarapuja? Tai kokeilla voi valaistuksen vähentämistä silloinkin, mutta kilpailun puute hyödyttää leviä joka tapauksessa ja tietyt levät menee melko hämärässäkin. Myös Ph vaikuttaa, levät ei viihdy happamessa. Kasviton akva on jo haastavampi tilanne koska luonnolliset keinot puuttua levien viihtymiseen puuttuvat.

Uusi poikasakva 60l (entinen MiniTanganjika), joka on pyörinyt nyt kolmisen viikkoa, porskuttaa 15w loisteputkella. Kasveja on hiukan, pari pientä cryptoa, anubias,konnanputkea (joka lähtee kun löydän tilalle jotain kivaa ja riittävän simppeliä) ja sammalta. Valaistus on kehno ja levät alkoivat nostelemaan päätään muutamassa päivässä perustamisen jälkeen. Asensin viikko sitten sinne hiilarin ihan mielenkiinnosta mitä tapahtuu kun on vähän valoa ja Co2 ja kas kummaa, tällä viikolla akva on lähtenyt siistiytymään, tai siis levien kasvu on silminnähden pysähtynyt. En ole varma, josko kuitenkin vain kuvittelen. Löysin netistä aihetta sivuavan jutun ja piti tehdä omia pikku kokeita.... Ph on myös tipahtanut monnisille mukavalle tasolle eli vesi on samalla happamoitunut hiukan. Kasveja en lannoita, ainakaan vielä, koska konnaputki on lähdössä muutenkin ja muut ovat vielä niin pieniä ja hidaskasvuisia. Kalat ja ruoka saa hetken hoitaa lannoituksen eikä tuon ole tarkoituskaan olla mikään kasviakva vaan helppohoitoinen poikas/kudetusakva. Mutta levätrauma mulla on ja siksi pidän ne mieluusti poissa nurkista, jos vaan mahdollista.

MiniTanganjika 40l (tällä hetkellä)... ei kasveja, kova vesi, huono valo (sama 11w ESL kuin oli levättömässä poikaskvassa): piilevää ja sinilevää poistetaan viikoittain mekaanisesti. En ole vielä jaksanut perehtyä tähän ongelmaan, koska tuo kova vesi muttaa tilannetta mutkikkaammaksi. Kait. Konstit on toiset, vaan mitkä.

Olisko noista jotain apua, kun vähän kaikenlaista on tullut kokeiltua?

[Angel86]

Hyvinhän tossa tuli tietoa. Tämä poikaskasvatus on vasta ajatuksen tasolla ku on se niin vaikea tietää mitä haluaa!

Mut joo... Akva perustettu noin 1,5 kuukautta sitten ja biltemanin vaalea hiekka vihertää mukavasti etu alalta jo (ruman näköistä) Tosin taisi syykin löytyä tekstistäsi Sisso. Nimittäin meillä ei tosiaan ole kasveja ollenkaan siinä. Pelkästään kiviä ja juurakko. Tämä oikeastaan sen takia ku siellä on kaksi sinirapua ja repivät kaikki kasvit pois pohjasta. Hermostuin ja otin suosiolla pois loputkin kasvit Kiekkojen ongelmat vieny sen verran energiaa et on jääny altaan mietinnät taka-alalle. Kasveja pitäisi sit vaan lisätä sinne esim. jaavansaniaista juurakkoon ni ei ravut pääse repimään sitä.

Mimosa x ottikin hyvin puheeksi Turun veden, joka aiheuttaa täällä kyllä harmaita hiuksia. Ostettiin Clas olssonilta sellanen aktiivihiilisuodatin, jonka läpi vaihdamme aina veden kiekkoaltaaseen ny ainakin aluksi. Viime sunnuntaina kokeilimme sitä ekan kerran. Hidastahan se veden vaihto sillä on, mutta toivon mukaan hyötyä on edes jonkin verran. Suodatin lupaa pienentävän mm. eri metallien, kloorin määrää ja myös parantaa veden hajua ja makua. Yks paha aavistus on nimittäin ettei kiekoilla mitään loisia ollukaan vaan ongelmat johtuvat ihan liian suuresta veden vaihto määrästä ja Turun huonosta veden laadusta... Mutta tämä on vain spekulaatiota. Arvot meinaan altaassa ollut ihan kunnossa.

Hiilarisysteemi oliskin näppärä, mutta täytyy hoitaa kalaongelmat eka kuntoon

[bj]

Hiilari lakseekin pH:ta, onkin minusta ainoa järkevä konsti siihen, on luonnontuote ilman kaikenlaisia kemikaaleja ja Ti systeemillä halpa käyttää. Turpeella pääsee vähän samaan, eli pH laskee ja levät ei niin viihdy, eivät tosin viihdy humuspitoisessakaan, ruskeassa vedessä. Hiilari on kyllä turvetta parempi pH:n laskija. Mut turve leväongelman poistamiseen voipi olla yksi luonnon keino kanssa. Turve vain on vähän työläämpi käyttää, ellei sitten kaada pullosta valmista. Tää nykyinen systeemi runsailla vedenvaihdoilla tuokin omat ongelmansa, ei oo ihme sitten et pH pysyy korkeana. Joskus 80-luvulla kun 7 vuotta pidin allasta, vettä vaihdettiin siihen aikaan kolmannes tai vaan neljännes kerran kuukaudessa, ja kun allas oli saanut tasapainonsa, hyvin kalat menestyi. Monille trooppisille kaloille pH yli seiskankin on vähän korkea, vaikka hengissä pysyvätkin. Ei ollut leväongelmaa eikä korkeaa pH:ta, vaan päinvastoin, se saattoi laskea liki viiteen. Nykyään mä ite olen sitä mieltä, et viikottainen vedenvaihto puolet kerrallaan on minusta ihan liikaa. Muuttaa se jo aika tavalla akvan vanhan veden kemiaa, vuoden päivät oon nyt vaihtanut tasan kolmanneksen, eikä juurikaan kalakuolemia ole ollut.

Paitsi just hokasin et yhden altaan kardinaalitetroilla on kyl joku vaiva. Niitä tippuu säännöllisesti ja sitä ennen menevät ulkoisestikin "ränsistyneen" näköisiksi. Juuri äsken löysin yhden kuolleen suodattimen imuritilästä kiinni. Oliskohan niillä joku ko lajille ominainen tauti, kun muut kalat on ok, eikä vaikuta tavan loisiltakaan.

Mulla monniset poikaset on kaikki lähteneet uusiin koteihin, nyt tarvii vain pitää peukkuja, et pysyvät jatkossakin ok kuntoisina. Terveiltä ne ainakin vaikutti noin mitä ny ulkoisesti voi nähdä.
Ajattelenpa nyt sitten pitäväni tuon(kin) altaan ja laitan tosiaan toistaiseksi siihen pelkästään kasveja. Nyt siellä ei ole enää ainuttakaan kalaa. Mutta, nytpä kyllä keksin tempun, laitoin altaaseen kotilomyrkkyä kun kypsyttää ne miljoonat kehäkotilot jotka siellä on. Poikasia runsaasti ruokkiessa ne lisääntyi suorastaan räjähdysmäisesti. Menee siellä sitten myös kierteis- ja pieni petokotilokantakin, mut eipä niitä sieltä löydä, pari petoa noukin pois. Saapi olla noineen muutaman viikon, mut mahtaakohan altaan hiekat pilaantua vallan kuolleista kotiloista. Aika näyttää.

[Angel86]

Sepä se ku nykyään kehotetaan vaihtamaan vettä puolet tai jopa enemmän vettä viikossa. Viimeksi uudessa akvaariossa juttelin Merjan kanssa ja hän kehottikin vähentämään vedenvaihdon 1/4 viikossa ja sateiden jälkeen ei kannata heti vaihtaa vettä. Tosin vaihdoin ennenkin alle puolet vedestä, noin 40 % viikossa joten nyt vähenee entisestään. Ilmeisesti mm. Helsingin seudulla on vesi "parempaa" niin suurempi vedenvaihto on mahdollista.

[Mauiwee]

Mulla on joka altaalla ihan oma vedenvaihtoväli ja määrä. Yhessä purkissa on niin paljon sukarapulapsia, että jos vettä ei vaihda puolet kerran viikossa, niin altaaseen ei pian edes näe.
Isommassa altaassa on sitten taas sen verran vähän kaloja verrattuna kasvien ja veden määrään, että vaihdan noin 1,5 viikon välein joku 30-40% vedestä.
Oon sitä mieltä, että tuo 50% viikossa on varmaan ihan hyvä perusohje sellaiselle paikalle, mistä tulee "hyvää" vettä ja tyypille jolla on paljon kaloja altaassa. Pikkuhiljaa sitä oppii kuitenkin tuntemaan altaansa ja tietää mikä vedenvaihto on sopiva.

[Tankero]

Mulla myös eri altailla eri välit veden vaihdossa, suodattimien puhdistuksessa ja pohjan lappoomisessa. Ja harvoin otan puolta, yleensä 1/3.

[Tia-Teresia]

Jee, jos monniset sattuisi olemaan vaan silloin samaa mieltä, eli näyttäytyvät.

Näkyihän niitä sitten ainakin sen verran että saan sanoa nähneeni Olipas aivan hurmaavia, tää alkaa pahasti vaikuttaan siltä, että on vaarana monnisiin suuntautuneet akvat täällä seuraavaksi... Njoo, ainahan sitä saa haaveilla, lotto voittoa odotellessa

Kaveri kerran kysyi multa, mitä tekisin jos voittaisin lotossa miljoonan-pari. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä; Perustaisin oman akvalandian tänne perämettiin, niin olis täälläkin jotain nähtävää ja ittelle pyörivä lepotuoli akvojen keskelle, se olis jotain se Vaan lottovoittajan olo on nyttenkin, uudet akvat odottaa auton lavalla pestyinä, väliaikaisakvat (ämpäri ja muovilaatikko) porisevat keittiön tasolla, pihalla kylpyammeellinen kantoja vielä uiskentelemassa ja ja ja... Aamulla pääsis tositoimiin

...mä en oo vaihtanut vettä koskaan puolta kerralla, ellei sit oo jotain todellista ongelmaa ollut, miksi pitäis. 1/3 maksimissaan viikossa, senkin katon vähän sen mukaan miltä akva vaikuttaa, siis aika pitkälti mutu-tuntumalla ja hyvin on mennyt niiltä osin sen 20 vuotta. Tänään tuli tehtyä vauvalaan vähän turhan raju veden vaihto... oli varmaan jotain muuta mielessä, kun sai likavesiämpäristä haavistella parit vauvat takas akvaan

[Sisso]

^Kyllä sun vaan kelpaa! Mukavaa akvanvaihtopäivää sinne! Oon melkein kade kaikista niistä mahdollisuuksista, jotka sulla on tarjottimellasi. Toi ajatus akvalandiasta on ihana, etenkin pyörivä tuoli! Jos ei itellä olisi niin kipeästi tarvetta lottovoitolle, voisin toivotella sitä sulle ideasi toteuttamiseen. Vaan nyt se on varattu tänne.... Sorry. Vielä kun ymmärtäisi lotota...

Miksi vettä on tarpeen vaihtaa niin paljon kerralla? Tai siis jos hanasta tuleva vesi on jo lähteissään niin skeidasta, että vaihdolla akva yritetään pitää vähän vähemmän skeidasena, mutta... Mä kun olen kuvitellut että nitraatti määrittelee vedenvaihtovälin ja tähänhän vaikuttaa kalasto ja etenkin kasvisto. Diana Wahlstad antaisi nitraatin nousta jopa viiteenkymmeneen, mutta tätä pidetään "piireissä" ehkä jopa hiukan vaarallisena kaloille (hei, meistä jo 30 on paljon....) ja yleisesti suositellaan matalampaa lukemaa vaihtokynnykseksi. Kalat kyllä selvästi tykkää vedenvaihdosta, mutta kasvit hyötyisivät jo hiukan nitraattitpitoisemmasta vedestä. Ollaanko me tässäkin ylihygieenisiä? En mä alkaisi vaihtamaan vettä ennen kuin nitraatti on 20-25 JOS hanasta tulisi kalastolle sopivaa vettä. Mutta meillä kun tulee hanasta kalastolle ei-sopivaa vettä, niin mieluummin vaihdan vähän kerrallaan (n. 20%) kerran viikossa kuin isosti kahdessa tai kolmessa viikossa. Meillä on kasveja on niin paljon suhteessa kalastoon, ettei nitraattia kerry nopeasti, se näyttäisi nousevat noin kymppin viikossa. Onhan se kiva kun kalat innostuu kutuihin kerran viikossa-parissa, mutta ei taida olla kovin luonnollista...

Jos lannoitteita hölvää akvaan hyvin löysällä kädellä, on isot vedenvaihdot perusteltuja koska tällä nollataan tilanne kerran viikossa ja estetään ravinteiden kertyminen akvaan. Tämä on ns. Estimated Index-tapa ja sillä on kiistatta puolensa. Mutta jos käyttää lannoitteita edes jotenkin ohjeiden mukaan, isolle vedenvaihdolle ei löydy perusteita sieltäkään. Meillä on monet jutut täällä, sori vaan, vähän jäljessä siitä miten maailmalla tavataan toimia ja aika usein tehdään kuin muutkin erittelemättä miksi. En tarkoita että maailmalla tehdään aina ja kaikki paremmin, mutta hiton paljon paremmin osataan tekemiset perustella. Ja jakaa sitä tietoa! Jokainen akva on omanlaisensa ja käyttäytyy omalla tavallaan. Mutta siksipä meillä on testit, jotta oppisi tuntemaan sen oman akvansa! Miksei niitä ymmärretä käyttää oppimisen, siis ymmärtämisen, välineinä?

Monniset ei aluksi oikein innostuneet uudesta kutuakvastaan, mutta eilinen vedenvaihto (runsas, kyllä...) ja reipas survareiden syöttäminen edeltävällä viikolla sai porukan ihan hulluksi. Aikaisemmin on riittänyt, että siirsi parin kutuakvaan niin pam, heti alkoi tapahtumaan! Saas nähdä miten poikaset saadaan kasvateltua nyt, kun niiden seurassa annetaan olla muutama aikuinen alkuunsa. Kevään isosta kudusta ei montaa selvinnyt, mutta yksi syy oli se samperin mato, jonka takia jouduttiin myrkyttämään kaikki akvat ja puolet poikasista, ne pienimmät, ei kestäneet lääkitystä. Vähänkö kututti. Silloin poikaset oli keskenään, nyt päätettiin kokeilla kasvatusta lajiakvassa, tosin aikuiset toki palaa isoon akvaan takasin kun poikaset ovat kasvaneet ohi krittisimmän ajan. Kokemuksia? Tällä kokeilulla olisi tarkoitus pitää vesi paremmassa kunnossa, koska poikasten jäljiltä syömätön ruoka pilaa veden tosi helposti.

[bj]

Sisson tekstistä tuli ajatus, et pitäisikö vaihteeksi ostaa nitraattitesti ihan uteliaisuuden takia. Ite olen vedenvaihtotarpeita katellut tuon sähkönjohtavuusmittarin avulla. Se on kertonutkin sen, ettei suurista vedenvaihdoista Turussa ollut hyötyä, kun kraanasta tuli jo mömmöistä vettä. Eikös kohta jo ala koko Turun alueella olla Virttaan tekopohjavettä? Se on ihan toista kuin entinen vesi. Tuon sähköjohtavuuden tiimoilta ei haittaa munkaan runsaskalaisessa altaassa, vaikka vaihtoväli jäisikin pariin viikkoon. Olis kiinnostavaa mitata nyt kraanavedestäkin nuo nitraatit. Onkohan joku mitannut, siis tästä Virttaalaisesta?

Ja vielä, joillekin herkille trooppisille kaloille pidetään jo yli kympin nitraatteja vahingollisina, esim. kääpiöahvenille.

[Sisso]

On totta, että eräät lajit ovat herkempiä, mutta niitä on aika vähän eikä tähän porukkaan suinkaan kuulu kaikki kääpiöahvet. Kun lukee ulkomaisia sivustoja, ne ei juurikaan murehdi nitraatteja ja siellä varman porskuttelee suht samoja kaloja kuin täällä, ainakin kuvista päätellen. Meillä on pysyneet niin otot, perhoskirjot kuin nokkamonnitkin (olin ihmeissäni kun luin, että nämäkin olisivat herkkiksiä) hyvin elossa vaikkei vettä vaihdeta neuroottisesti. Luulen, että niitä rassaa enemmän arvojen heittely kun kohtuullisena (öö.. alta 25?) pysyvä nitraatti. En menisi tällä (vajavaisella) tietämyksellä sanomaan suoraan, että jotkin lajit ovat herkkiä nitraatille, koska en ole varma, mitä muuta vedessä mahdollisesti tapahtuu sen "vanhetessa". Tässäkin kohtaa ollaan saatettu tehdä vääriä johtopäätelmiä asioiden kulusta, kun samaan aikaan nitraattitesti näyttää oranssia. Vesi on "elävä" elementti siinä missä kalatkin ja se reagoi tapahtumiin, eikä kaikki ole aina sitä, miltä näyttää. No, jos omistaa näitä herkiksi tiedettyjä lajeja, on ehkä syytä varmuuden vuoksi paremman tiedon kiinnittää huomiota nitraattiarvoihin. Samalla kannattaa miettiä paljonko vettä vaihtuu kerralla, koska minuuteissa tapahtuva arvojen heittäminen on todennäköisesti niille haitallisempaa kuin päivissä kohoava nitraatti.

[bj]

No onpa minustakin tuo metkaa että nokkamonnit olis herkkiä. Mun mielestä ihan yleisesti monnikalat on melko sitkeitä lajista riippumatta, kun vapaassa vedessä uivissa on enempi herkkiksiä. Mutuahan tää vain on, kotiakvaristin kokemaa. Tietysti, jos alkaa yksilöimaan lajeja, ni hienoisia eroja löytyy. Mut ei tarvitse olla kuitenkaan veden kemian expertti.

[Sasuni]

Tuli tässä mietittyä, että tuleeko tämän: http://www.akvaariopuoti.fi/tuotteet/Su ... -3-vuotta- mukana letkut ulos- ja sisään tulot?

[Tia-Teresia]

Pikainen läpiluku suoritettu, josko jossain vaiheessa ehtis ajatuksellakin

Nyt pyyhitään hikeä otsalta, kalat porskuttelee uusissa hienoissa altaissaan (kovin on tyhjän näköistä, mähän voin laittaa vaikka mitä kaloja noihin kun lähtevät kunnolla pyöriin ) ...sit vielä kun sais tän huushollin kaaoksen edes jonkinlaiseen ojennukseen... Akvojen mukana tuli KOLME pahvilaatikollista oheistarpeita; kantoja, tekokantoja, keramiikkakoristuksia ja piiloja, kookospähkinöitä, ja ja ja.. Siis ihan hillitön määrä kaikkea, mihin ihmeeseen mä kaiken tuon laitan Pitää alkaa varmaan tekemään akvalandian pohjapiirustuksia, aloitan varaston suunnittelusta

...Ai niin, tänäänkin jäi lotto laittamatta, dääm, menköön sitten Sissolle tällä kertaa Mä otan seuraavan

...Ja on se vaan komioita vihreitä monnisia bj kasvattanut, oon niin in lööv

[Angel86]

Pakko myöntää, että olen laiska vesitestien käyttäjä . Tosin ongelmia altaissa ei ole ollu paljo mittää. Nii ja mun mielestä testien käyttö on hankalaa ku värikartan värit on niin lähellä toisiaan ja aina saa arpoa et kumpikohan väri tuoki nyt sit on Rasittavaa...

Onko kenelläkään tietoa siitä, koska vesi vaihtuu Virttaan veteen koko Turussa? Asutaan Ilpoisissa ja täällä ei ainakaan ole vielä vaihtunut kovuudesta päätellen.

[Tankero]

Ilpparissa myös
Jostain luin että vuoden vaihteessa vaihtuis, mut ei mitään faktatietoo....

[ParusMajor]

Olen myös pohtinut tuota vedenvaihtoväliä ja määrää tässä viime viikkoina. Aasia-altaasta alkoi kupsahdella kiilakylkiä ja tietysti pähkäilen blondin pääni puhki, että mistä kiikastaa. Ostin uudet vesitestitkin, kun ajattelin, että jos testit ovat vanhentuneita. Näitä teidän juttuja lukiessa aloin miettiä, että jospa vaihdan liikaa vettä kerralla ja tulee liian suuri heitto vesiarvoihin. Sellaiset 40% olen vaihtanut kerran viikossa ja mikäli olen oikein osannut testin värikoodeja tihrustaa, niin nitraatti on ennen vedenvaihtoa kahdenkympin paikkeilla. Hanaveden pH on kuitenkin reilusti yli seiskan, joten pitäisikö vaihtaa vähemmän ja useammin vai ylipäänsä vähemmän vettä? Turveuutetta olen lisännyt vedenvaihdon yhteydessä. Kaarinassa kun ollaan, niin tänne pitäisi tulla sitä parempaa vettä.

Toisaalta en ole ollenkaan varma, että ongelma edes on vedessä. Akvaariokauppias lupasi tihrustaa kiilakylkeä mikroskoopilla, jos uhraan yhden kalan viemällä sen hänelle. En ole vain nähnyt kaloissa ulkoisesti mitään kovin erikoista, vainajia tulee yksi kerrallaan viikon, kahden välein eikä selvästi sairaan näköisiä kaloja näy. Paitsi viimeisin vainaja, joka ui illalla suu auki, ihan kuin se olisi jämähtänyt auki.Päätin tarkkailla tilannetta, kala ui reippaasti ja oli normaalin värinen, mutta ei syönyt. Aamulla se oli vainaa. Että se siitä tarkkailusta.

[Butterflies]

En uskoisi, että vaihdat liikaa vettä. Yleinen ohjehan on, että kolmannes - puolet viikossa.

Voisiko kyseessä olla jokin tauti esim. pilkkutauti? Jos on, sairaat kalat täytyy eristää ja äkkiä. voivathan ne tuohon nitraattiinkin kai kuolla, mitta minusta ei ole vielä tappava lukema. Käytätkö vedenparannusainetta, bakteerivalmisteita tms?

[Tia-Teresia]

Olen myös pohtinut tuota vedenvaihtoväliä ja määrää tässä viime viikkoina. Aasia-altaasta alkoi kupsahdella kiilakylkiä ja tietysti pähkäilen blondin pääni puhki, että mistä kiikastaa. Ostin uudet vesitestitkin, kun ajattelin, että jos testit ovat vanhentuneita. Näitä teidän juttuja lukiessa aloin miettiä, että jospa vaihdan liikaa vettä kerralla ja tulee liian suuri heitto vesiarvoihin. Sellaiset 40% olen vaihtanut kerran viikossa ja mikäli olen oikein osannut testin värikoodeja tihrustaa, niin nitraatti on ennen vedenvaihtoa kahdenkympin paikkeilla. Hanaveden pH on kuitenkin reilusti yli seiskan, joten pitäisikö vaihtaa vähemmän ja useammin vai ylipäänsä vähemmän vettä? Turveuutetta olen lisännyt vedenvaihdon yhteydessä. Kaarinassa kun ollaan, niin tänne pitäisi tulla sitä parempaa vettä.

Toisaalta en ole ollenkaan varma, että ongelma edes on vedessä. Akvaariokauppias lupasi tihrustaa kiilakylkeä mikroskoopilla, jos uhraan yhden kalan viemällä sen hänelle. En ole vain nähnyt kaloissa ulkoisesti mitään kovin erikoista, vainajia tulee yksi kerrallaan viikon, kahden välein eikä selvästi sairaan näköisiä kaloja näy. Paitsi viimeisin vainaja, joka ui illalla suu auki, ihan kuin se olisi jämähtänyt auki.Päätin tarkkailla tilannetta, kala ui reippaasti ja oli normaalin värinen, mutta ei syönyt. Aamulla se oli vainaa. Että se siitä tarkkailusta.

Siis kiilakyljethän ON Erittäin herkkiä veden muutoksille, eli ne pystyy todellakin tappamaan liiallisella vedenvaihdolla. Reagoivat heti jos tulee vähänkään liian ronskilla kädellä vaihdettua vettä. Etenkin, mikäli raanavesi on kaikkea muuta kuin akvassa jo oleva. Tämä on asia josta on nyt väännetty pojan kanssa *(no joo, sillä ikää vasta 9, kohta 10), kun sen tipahti jo tuon takia parvesta yksi pois, mutta meni perille ja sittenmmin parvi on pysynyt kasassa ilman putoamisia, kun on maltimmisellin vaihtanut vettä. Kantapään kautta siis. Samoin kiilakyljille turve on ihan ehdoton voidakseen hyvin.


...Kylläpä akvat näyttääkin tyhjiltä nyt (vaikkakin on juur sitä mitä pitikin )... Nyt vois pieni ajatusapu olla kalojen kanssa paikallaan, eli mitäs ideoita olis jatkossa.

Uusi pienempi, olikos se nyt 240litraa (pitänee tarkistaa), altaan pituus 140cm. Siellä uiskentelee nyt 8 sewelliaa, 16-18 rubiiniseeprakalaa ja yksi kiukkuinen keltainen levänuoliainen. on erittäin tyhjän näköistä nyt

Uusi isompi, muistaakseni 270litraa (tämäkin pitää vielä tarkistaa), altaan pituus 150 ja syvyyttä vähän enemmän kuin tuos pienemmäs. siellä uiskentelee tällähaavaa 23 monnista (10kirjo ja 13 perun vihreää), 1 partis sekä perhosaffenpari (tosi pieniä viel).

Keittiön "varastoaltaassa (396litraa tarkka)" olis tarkoitus uida aasialasia ja afrikkalaisia...mutta jokunen e-a sopii sekaan, 3 helminahkaa, 1 tuntematon pleko (20-30cm?), partis ukko, timanttitetraparvi (tämän siirtoa suunnitelin monnisten kanssa samaan altaaseen, kunhan altaat lähtee hyvin pyörimään). Eliks tähän altaaseen jäis palettikalapari, punatimanttipari, kärmeskala, keltarihmapari (tähän tekis mieli lisää tyttöjä), tiikerilehvät 5kpl (ja näitten viiden ehdoilla pitää mennä).

Tiedän juu, että kun noita tuos aikansa katselee, niin voipi jotain ajatuksia itsellekin heräillä, mutta muilta voipi tulla sellaisia ajatuksia, jotka ei itselle tulis mieleen milloinkaan. Eikä kiireellä ole tarkoitus mennäkään, ajatus olis, et jos ens keväänä alkais olemaa palikat viimeistä kalaa ja puskaa myöden kohdallaan.

[Sisso]

Mihin "yleinen ohje" perustuu? Täytyyhän sen johonkin perustua. Maailmalla vetä tavataan ohjeistaa vaihdettavaksi normiakvoissa 25-30% viikossa (ja uskokaa mua, ihan samoja kaloja niiden akvoissa ui...), mutta samaan hengenvetoon muistetaan muistuttaa vesiarvojen mahdollisesta heittelystä. Miksi? No siksi, että siellä maailma on sen verran isompi, että hanoista tulee hyvinkin erillaista tavaraa! Ja tosiaan kannattaa nyt kuitenkin huomioida nuo vesiarvojen mahdolliset heittelyt eikä vaan tehdä sokeasti kuten muutkin tai kuten "yleinen ohje" sanoo, koska jokainen akva on erilainen ja veteen vaikuttavat monetkin seikat. Ja hei, maalaisjärjen käyttö on edelleen sallittua. Jos kalat voi paremmin isoilla vedenvaihdoilla kuin pienillä, niin tekee niitä isompia. Jos hanasta tulee suoraan kaloille sopivaa vettä, voi vaihtaa vaikka joka päivä 100% vettä. Kannattaa kokeilla, etenkin jos on ongelmia, vaikuttaisiko jotenkin kalojen hyvinvointiin vedenvaihtorutiinien muutos.

Maailmankuvan laajentaminen kannattaa ja netti on tähän oiva apuväline, mutta lähdekriittisyys on toki aina paikallaan. Huomaa, että vaikka meidän ja kaverinkin akvassa asiat toimii näin, se ei ole koko totuus. Toisekseen maailmalta löytyy ammattilaisia, jotka perustaa ja hoitaa kymmeniä julkis/yksityisakvoja vuosittain. Näitä huippuja, jotka pokaa pyttyjä AGAsta jne. Olen taipuvainen uskomaan heidän sanaansa enemmän kuin Awlta luettuun valitettavan usein epämääräiseen mutu-tyyliin soperettuun. Mutta jos osaa perustella järkevästi, niin mikä ettei. Lisäksi monet näistä heeboista harrastavat kaikenlaisia pikkukokeita omissa akvoissaan (mikäs siinä kun kotonakin on pyttyjä kymmenittäin....) joissa kokeilevat valon, eri ravinteiden, vesiarvojen jne yhdistelemistä ja muokkausta. Kertoilevat sitten näistä sivuillaan ja blogeissaan ja kansa saa esittää kysymyksiä. Saavat niihin jopa vastauksia. Mielenkiintoista luettavaa! Kun lukee riittävän montaa sivustoa ja aina niissä puhutaan, eri puolilla maapalloa, samoista asioista samoilla nimillä, niin täytyyhän siinä joku totuuden siemen olla. Samalla kirkastuu se, että akvassa jyllää loppujen lopuksi käytännössä hyvin yksinkertaiset voimat, jotka toki voidaan halkoa atomitasolle, jos halutaan.

Angel86: tulkitsen värikarttoja usein lähinnä suuntaa-antavina tyyliin tosi paljon, paljon, sopivasti, vähän, ei lainkaan.... Tai pikemminkin: ei aiheuta toimenpiteitä-pidä silmällä-tee jotain- tee nainen välittömästi vedenvaihto/lisää soodaa jne.

Eikä musta testailla sitten tarvitsekkaan jatkuvasti, kun oma sopiva ja hyväksi havaittu rutiini on löytynyt. Tähänkin tulee näppituntuma kokemuksen myötä, mutta harrastuksen alussa testit ovat hyvä apuväline, ei itsetarkoitus, oppia vesikemiaa ja akvan käyttäytymistä.

[Tia-Teresia]

tulkitsen värikarttoja usein lähinnä suuntaa-antavina tyyliin tosi paljon, paljon, sopivasti, vähän, ei lainkaan.... Tai pikemminkin: ei aiheuta toimenpiteitä-pidä silmällä-tee jotain- tee nainen välittömästi vedenvaihto/lisää soodaa jne.

Tätä mäkin toivoisin pystyväni noudattamaan ...kunnes tulee jokin "ongelma" vastaan, ja neuroottisena mittailen kaikkia mahdolisia arvoja noin viis kertaa päivässä Vaikka ongelma olis sellainenkin, ettei näillä edes olis mitään merkitystä, lähinnä kai oman mielenrauhan vuoksi. Muutoin tulee noin kerta viikkoon, ennen ja jälkeen vedenvaihdon mittailtua ja laitettua kirjanpitoon. (joo, mulla on altaille ihan omat tietovihkonsa johon kerään kaiken ylös, muutoin ei mun lahopäällä pystyis metsästämään jotain tiettyä asiaa muistin sopukoista jos tarve vaatis)...

[Sisso]

Vielä piti laittamani, että meidän lehtispariskuntana ostettu kaksikko olikin sitten poikapari. Laittoivat nyt ihan ranttaliksi kun toinen osapuoli otti morsmaikun nuoremmasta itselleen. Eilinen vedenvaihto (niin, ei edes iso...) sai taas hormoonit hyrräämään ja nyt ollaan jo vähän enemmän pahana toisilleen. Eli myynnissä uuteen kotiin n. 15cm korkea marmoriukko. Tarkemmin tietoa myynti-osastolta. Ja yksärillä.

[Butterflies]

Mihin "yleinen ohje" perustuu? Täytyyhän sen johonkin perustua. Maailmalla vetä tavataan ohjeistaa vaihdettavaksi normiakvoissa 25-30% viikossa (ja uskokaa mua, ihan samoja kaloja niiden akvoissa ui...), mutta samaan hengenvetoon muistetaan muistuttaa vesiarvojen mahdollisesta heittelystä. Miksi? No siksi, että siellä maailma on sen verran isompi, että hanoista tulee hyvinkin erillaista tavaraa! Ja tosiaan kannattaa nyt kuitenkin huomioida nuo vesiarvojen mahdolliset heittelyt eikä vaan tehdä sokeasti kuten muutkin tai kuten "yleinen ohje" sanoo, koska jokainen akva on erilainen ja veteen vaikuttavat monetkin seikat. Ja hei, maalaisjärjen käyttö on edelleen sallittua. Jos kalat voi paremmin isoilla vedenvaihdoilla kuin pienillä, niin tekee niitä isompia. Jos hanasta tulee suoraan kaloille sopivaa vettä, voi vaihtaa vaikka joka päivä 100% vettä. Kannattaa kokeilla, etenkin jos on ongelmia, vaikuttaisiko jotenkin kalojen hyvinvointiin vedenvaihtorutiinien muutos.

Sisso, älä minua syytä, noin minä olen lukenut about seitsemästätoista eri lähteestä. Minulle myös täällä Aqua-Webissä neuvottu näin Pyrin kuitenkin itse vaihtaman vettä useammin ja paljon vähemmän kerrallaan.

[Sisso]

Ai, mä olen sitten lukenut ihan muita juttuja, kun lukemani mukaan vettä olisi hyvä vaihtaa vain 20-30% viikossa ja näillä ohjeilla olen aloittanut uusioharrastamisen viime vuonna pitkän tauon jälkeen, mutta enemmänkin voisi tehdä jos vesi hanavesi passaa kaloille. Mutta mun pointti on se, että juttuihin joita me tehdään, on jokin syy ja musta ainakin on ihan kiva tietää, mikä. Kaikki ohjeet ei ole aina järkeviä ja sori vaan, joskus ihmiset on kuin sopulilauma. Koska ei jakseta miettiä eikä ottaa selvää, on helpompaa tehdä muiden tavoin. Ja siinä sitten ollaankin, koko sakki. En edelleenkään näe järkeä vaihtaa 40% viikossa, jos arvot akvassa heittää pyllyä. Niiden tasaantumiseen menee pari-kolme päivää, sen jälkeen kalat elelee mukavasti muutaman päivän ja taas mennään....

Nitraatti ei ole kaloille myrkky kuin suurissa määrin. Tämä tarkoittaa noin viittäkymppiä. Mutta kuten jo aiemmin totesin, voi tietyille kaloille olla hyväksi pienempi lukema. Ihme peikko siitäkin tullut. Näköjään pitää aina olla jokin ongelma, vaikka miten keksitty. Kun yksi todetaan vaarattomaksi, tai helposti hallittavaksi, jo löytyy seuraava mitä ihmetellä ja kauhistella. Voi elämä.

[bj]

Mulla kun ei kielipäätä ole, en tapaa pahemmin yrittääkään lukea ulkomaisia, mut oli kiintoisa tuo 20 - 30%. Mä kyllä olen tuon kannalla, sen 30% suunnilleen vaihdankin, taidan vieläkin tarkemmin alkaa pitää siitä kiinni, vaikka kutakuinkin se on mennytkin niin, mulla jopa liimattu aika näkymättömät teipinpalat merkiksi kehyksiin kolmanneksen kohdalle. Eipä tarvii funtsia, milloin on vettä poistunut sopivasti. Ihan vain muutaman kerran tosin on tullut lipsuttua ajatuksella, että jos kumminkin pitäis vaihtaa puolet, mut tuskin siis enää lipsun sitäkään vähää. Sen yhden rymähdyksen vesiarvoissa nyt jo ilmeisen hyväkuntoiset kalat on kestäneet, siis ne herkimmätkin kesti, kuten esim. Black Venezuelat, joita aiemmin yksi tippui monesti pari päivää aina veden vaihdon jälkeen. Mutten enää taida rasittaa kaloja sen yhtäkään kertaa. Täältä palstaltahan se mielipide on peräisin, että viikottain puolet pitäisi vaihtaa...