Miljoonakalojen akvaarion koko

[kr70]

Paljonko se nitriittiarvo on ja millä mitattu? Kauanko altaassa on ollut kaloja?

Esisuodatinta voit puhdistaa, jos se on tosi likainen, mutta muita suodatinmassoja et missään tapauksessa saa puhdistaa etkä varsinkaan vaihtaa, jos akvaario ei ole vieläkään täysin kypsä. Mieluiten jätät esisuodattimenkin puhdistamatta, jos se ei meinaa tukkoon vielä mennä. Tämä on se tärkein juttu. Pullosta lisätyt bakut ei enää auta.

Toinen tärkeä juttu on tietysti kuormitus. Syötätköhän liikaa? Paljonko milliksiä on? Varsinkin, jos nitriitti koholla, pitää syöttää säästeliäästi. Enintään kerran päivässä sen, mitä millikset syö minuutissa. Plekoille vaikeampi antaa yleisohjetta, mutta säästeliäästi.

Et tarvitse kemiallista suodatusta, vaan biologista. Se paranee itsekseen, kun annat suodattimen olla rauhassa. Suodatintahan ei muuten saa koskaan laittaa pois päältä tuntia pidemmäksi aikaa; muuten bakut alkaa kuolla hapenpuutteeseen.

Pohjaa voit puhdistaa normaalisti. Hyvä vaan saada sieltä likaa pois, jos sitä on.

Suodattimen virtausnopeus ei ole niin tärkeä, mutta pitäisin voimakkaalla, niin vähemmän kakkaa jää pohjaan, ja nuo kalat tykkäävät virtaavasta vedestä. Eli ei tarvitse suunnata puhallusta seinään.

[HolyDiver]

Voi sanonko mitä! Taas kävi niin, että kirjoitin pitkät pätkät ja kun lähetin niin katosi koko viesti. No eikun uudestaan.

Nitriitti ollut nyt välillä 0,0-0,5mg/l. Tuo mitta-asteikko on 0,5mg/l välein. Käytössä Colombon tippatestit. Koska nitriittitesti alkaa olla vähissä, niin seuraavaksi ostan testin, missä on tarkempi mitta-asteikko.
Nitriitin testaamista siis jatkan ja jos koholla, vedenvaihtoja. Aquatan nyt ollut käytössä ja juuri ostin Seachem Primea, jota nyt laittanut pari kertaa. Toxiveciä oli myös käytössä, mutta se loppui. Välillä laitoin sitä vedenvaihdon sijaan, kun ajattelin kalojen stressaavan jatkuvia vedenvaihtoja.

Eli meinaatko, että suodatinmassoja nyt ei pidä osin vaihtaa/lisätä? Tai laittaa jotain hienosuodatusta esisuodattimen ja massojen väliin, ettei lika tuki massoja? Entä nämä nitriitin/nitraatin poistajat suodattimeen? Ostin juuri myös bakuja, mutta en niitä vielä laittanut. Ei siis ole hyötyä lisätä niitä?
Putsaan siis vain tarvittaessa esisuodattimen.
Virtaus saa myös mielestäni olla melko voimakkaalla ja tosiaan kalat eivät siitä tunnu olevan moinensakkaan. Paitsi millikset, jotka siellä välillä surfaa.

Kylläpä sitä tuntee itsensä aika tyhmäksi näiden kanssa. Netissäkin on jos minkälaista ohjetta ja neuvoa, että ihmekkös tuo että on ihan pyörryksissä näiden haasteiden kanssa. Lisäksi tietysti alan liikkeet ja niiden valikoimat ja ohjeet. Huh huh.

Kalat olleet altaassa nyt kaksi viikkoa.
Milliksiä oli tullessa 10 + pari-kolme pientä poikasta. Nyt niitä on enemmän... Varmaan ~30. Suurin osa pieniä poikasia.
L-397 plekoja on kolme ja yksi partis. Nekin kaikki junnuja.

Myönnän, että alkuun tuli ruokittua liikaa. Toki olen pitänyt myös paastopäiviä. Mutta sekin tuntuu kurjalta, kun ovat kuitenkin kasvavia vielä. Nyt olen yrittänyt syöttää niitä maltillisesti.
Jotenkin vielä hakusessa, että kaikki saisivat osansa ja mahdollisimman monipuolisesti. Muutama ruokapurkki tuohon jo siunaantunut Eikä se auta yhtään enempää, että myös ruokien suhteen tarjontaa on ihan hirveästi. Kunpa löytäisi sellaisen järkevän ja monipuolisen ruokintarutiinin kuitenkin niin, että niitä ruokapurkkeja ei olisi ihan älyttömästi. Lisää vinkkejä ruokintarutiiniin ja hyväksi todettuihin ruokiin otetaan mielellään vastaan.

Voinko putsata lasit? Ovat taas ihan "usvassa". Niin ja tuo vesi. Siinä näkyy ikäänkuin pieniä "hippuja'. Voivatko olla ilmastimesta pieniä kuplia vai jotain muuta?

Onneksi kalat vaikuttavat voivan kuitenkin hyvin

[MyllyviitaT]

En tiedä kannattaako ahvenkaupoille lähteä sittenkään kun vesiarvot on kunnossa. Ne kyllä syövät millien poikasia tehokkaasti mutta saattavat repiä myös aikuisia miljoonakalakoiraita. Jos ahvenilla on kutupuuhat mielessä niin saattavat ärhäkkäästi hyökätä muiden kalojen kimppuun ja liehuvapyrstöiset kalat ovat varsinkin vaarassa tulla revityksi. Voihan olla että kaikki menee hyvin varsinkin kun allas on aika iso ja jos sinun kalasi eivät ole kovin liehuvapyrstöistä sakkia mutta riski on kyllä olemassa. Lisäksi kääpiöahvenet ovat aika hankalia saada menestymään kun niillä on valitettavan usein jotain epämääräisiä sairauksia, jäävät lyhytikäisiksi.

Kirsikkabarbit ja rihmakalat olisi turvallisempi valinta mutta omankaan kokemuksen perusteella eivät ole kovin kummoisia saalistajia.

[kr70]

Mullakin on joskus käynyt niin, että pitkä sepustus häviää yhtäkkiä. Sen jälkeen olen alkanut tehdä niin, että jos tulee paljon kirjoitettua, kopsaan tekstin toiseen ohjelmaan talteen (jos kirjoitan tietsikalla).

Jos testin asteikko on 0,5 välein, niin tulos ei paljon auta. No jos se näyttää sinne 0,5:een yltävän, niin sitten kyllä ollaan vahvasti myrkyllisen puolella ja jotain pitää tehdä. Kannattaa hankkia se JBL:n testi.

Suodatin pitää tosiaan jättää rauhaan pyörimään. Ei puhdistusta eikä massojen vaihtoja. Parempi kun et edes esisuodatinta mene ronkkimaan, kun siinäkin on bakteereita. Ei se suodatin niin nopeasti mene tukkoon. Jos menet vaihtamaan massoja, kaikki alkaa alusta uudestaan.

MItä tarkoitat nitriitin poistajilla suodattimeen?

Jos olet jo bakuja ostanut, niin voithan lisätä, mutta eivät ne enää mitään auta.

Ruokapurkkeja ei kannata ostaa useita, koska ne melkein kaikki ovat suurimmaksi osaksi kuitenkin samaa tavaraa. Lue vaikka tuoteselostukset. Niissä on yleensä kalajauhoa, viljaa, äyriäisiä, kasviksia jne. eli jo sinänsä monipuolinen ruokavalikoima. Toisekseen kun ruokaa on paljon, ne kuluvat hitaasti loppuun eli ehtivät vanheta. Jo 3-4 kuukaudessa monet ravineet haihtuvat hiutaleista avatussa pakkauksessa. Parempi on laittaa purkit pakkaseen ja ottaa pieneen suljettavaan pussiin tai purkkiin käytettäväksi pieni erä, joka kestää vain muutaman viikon. Pakkasessa säilyvät paremmin. Jos haluaa vaihtelua enemmän, voi ostaa pakastettuja ravintoeläimiä tai elävää ruokaa.

Lasit voit putsata normaalisti.

Vaikea sanoa, mitä vedessä olevat hiput ovat. Jos pyrkivät kohoamaan pintaan, ovat varmaan ilmakuplia, mutta kyllähän vedessä leijuu roskiakin, mikä on ihan luonnollista ja ei minua ainakaan haittaa lainkaan.

Jos on kyse Apistogramma-suvun kääpiöahvenista, en usko, että ne aikuisia miljoonakaloja ajaisivat takaa muuten kuin kutuaikana reviiriltään. (Sama pätee perhoskirjoahveneen.) Ihan helppoja ne kyllä eivät ole. Niiden normaali elinikä on vain n. 2 vuotta, joten ei välttämättä ole kysymys mystisistä sairauksista, jos ne ovat jääneet lyhytikäisiksi. Sitkeähenkisempi olisi palettikala.

[HolyDiver]

Olen yrittänyt etsiä paljon tietoa ahvenista, ja varsinkin niistä lajeista mitä täällä päin on tarjolla, sekä sopisi tuohon porukkaan. En viitsi pyytää kauppiasta tilaamaan jotain tiettyä, koska mulla ei oo allasta missä karanteenata niitä.
Tällä hetkellä näyttäisi löytyvän timanttikirjoahventa, töyhtökääpiö, rusokirjoahventa, punakääpiö, kultasuomuakara, kiilakääpiö, juovakääpiö, avainkirjo ja punatimantti (joka saattaa olla kai melko ärhäkkä ?) noin äkkiseltään katsottuna. Jos on kokemusta joistakin näistä, otan mielelläni vinkkejä vastaan.

Nuo millikset eivät ole huntupyrstöisiä, melko "peruspyrstö". Mutta tuolla partiksella sitten on huntupyrstö.
En kyllä ole aiemmin törmännyt tuohon, että ahvenet nyppisivät pyrstöjä. Ennemminkin taitaa olla joidenkin barbien hommia. Tosin, ei ole kokemusta ahvenista. Taitavat myös lähes kaikki olla enemmän tai vähemmän ärhäköitä kutuaikana ja poikasten kanssa. Toisaalta, olisiko niissä joissakin sitä luonnetta, että laittaisivat nuo millikset ojennukseen? Ovat kyllä melko röyhkeitä varsinkin kun on ruuasta kyse.

Tein äsken taas nitriittitestin, ja se vaan vaaleanpunertaa sitkeästi. Mutta törmäsin seuraavaan ilmiöön vahingossa, kun otin ensimmäisen tipan pullosta talouspaperiin, koska siinä oli ilmaa, niin kun olin heittämässä paperia pois siinä oli haalea vaaleanpunainen läiskä kohdassa johon otin ensimmäisen tipan. Neste itsessäänhän on kirkasta. Eli voisiko se näyttää väärin? Sitä suuremmalla syyllä aion nyt ostaa toisen tippatestin.
Eikö luulisi, että kaloissa jo näkyisi tuo jatkuva nitriitti jotenkin?

Kr70 tarkoitan nitriitinpoistajilla esim. Nitromaxia, zeoliittia tmv. suodatinmassoja. Onko niillä mitään virkaa?

Huomasin noiden ruokien kanssa tuon, että sisällöt ovat hyvin paljon samaa tavaraa. Juuri laitoin hiutaleita pussiin ja murskasin niitä pienemmäksi. Enköhän nyt noilla pärjää melko pitkälle mitä olen jo ostanut, ja käytän ne nyt ensin loppuun.

[MyllyviitaT]

Minulla palettikalat joskus ammoisina aikoina repivät surutta miljoonakalapoikia, ei tarvinnut olla edes kutupuuhat meneillään kun repivät ne henkihieveriin. Punatimantteja minulla ei ole ollut mutta on kuulemma tosi ärhäkkä. Avainkirjoahven ja rusokirjoahven ovat leppoisia. Rusokirjoahven on sitten semmoinen laji että pistäisin ehdottomasti karanteeniin kun jostain syystä on usein loisten kantaja. Apistogammat ovat olleet luonteeltaan tosi vaihtelevia, mutta ne eivät ole itsellä elänyt koskaan vuotta pidempään kun aina ovat pikkuhiljaa alkaneet vaan laihtua ja sitten se on ollut menoa. Veikkaan että jotain sisäloisia niillä on ollut. Niitä en osta enää ikinä ellei löydy joskus kotimainen kasvattaja jolta saisi loisvapaita kaloja.

Ahvenet eivät siis nypi huntupyrstöjä kuten esim. barbit vaan puolustaessaan pesäänsä nappaavat kiinni mistä saavat otteen ja jos sillä "häiriköllä" on huntupyrstö niin siitähän ne sitten nappaavat ja voi tulla pahaa jälkeä. Monet kalat on vielä niin tyhmiä että änkeävät sinne pesäkololle tai kivelle vaikka ahvenet yrittävät antaa merkkejä että tänne ei kannata tulla. Partamonnit ovat tunnetusti sellaisia taukkeja jotka kanssa väkisin änkeävät toisten pesälle. Partamonnia ahvenet ei kyllä varmaan saa hengiltä mutta saattaa siinä jotain vekkejä tulla eviin.

[kr70]

Miljoonakalapopulaation pienentämisessä kirjoahventen avulla voi tietty joutua ojasta allikkoon eli on se vaara, että ne syövät miljoonakalat mutta tekevät itse 100 poikasta, joita ensin hoitavat ja vahtivat ja jotka sitten jäävät hoitajan riesaksi, kun kaikille ei riitä ottajia. Eli niillekin pitäisi olla joku peto. Jotkut monnit ainakin käyvät yöllä syömässä ahventen munimat munat.

Monista kalalajeista on eri akvaristeilla eri kokemuksia, kun käyttäytyminen johtuu monesta seikasta kuten muusta kalastosta, piilopaikoista, akvaarion koosta ja luonnekin vaihtelee esim. kasvatusolosuhteista riippuen. Itse olisin laittanut avainkirjoahvenen pahemmaksi kuin palettikala.

Kääpiöahvenet ovat tosiaan lyhytikäisiä. Kaupan olevat kalathan eivät ole vastasyntyneitä, vaan voivat olla lähemmäs vuoden vanhoja. Jos ne sitten elävät kotona vuoden, on se ihan normaali elinikä, eikä tarvitse olla mistään sisäloisista kyse.

Nitromaxia en tuntenut. Googlettamalla se näyttää olevan tavallinen startteri-bakteerivalmiste.

Zeoliittejakaan en ole itse käyttänyt. Niiden ideahan on adsorboida jotain tiettyä myrkkyä kuten nitriittiä. Minusta sen käyttämisessä ei ole järkeä, koska homma pitää saada toimimaan biologisesti. Jos nyt laitat suodattimeen zeoliittia, joudut ottamaan osittain kypsynyttä biologista massaa pois. Sitten zeoliittia pitää vaihtaa, kun sen adsorbointikyky laskee, jos se nyt edes kykenee kaiken nitriitin adsorboimaan. Lopulta pitäisi ottaa se joskus pois ja vaihtaa biologiseen, ja homma alkaa alusta sen massan osalta. Suodatuksessa ja kaiken maailman bakteerituotteissa on tosi paljon turhaa tavaraa myynnissä.

Vaaleanpunainen läiskä paperissa johtuu varmasti siitä, että testi reagoi johonkin aineeseen paperissa eikä se varmaan siitä johdu, että testi olisi viallinen.

[HolyDiver]

Nuo ahvenet, mitä luettelin, eivät ole kaikki Apistogramma-sukua. Lähes kaikki nuo ovat Tampereen akvaariokalan kalalistasta. https://akvaariokala.fi/pages/kalalista Laiskuuttani en laittanut latinankielisiä nimiä. Ja mitä olen niistä lukenut, kaikkien kutu tai poikasethan eivät edes selviä akvaariossa, koska ne tulevat syödyksi. Tässä tapauksessa veikkaan, että myös millisten taholta näin käy. Jos edes kutevat ylipäätään, pl palettikalat.
Ei kai kaikki ahvenet lisäänny holtittomasti, että niistä olisi riesaksi asti?

Monista kalalajeista on eri akvaristeilla eri kokemuksia, kun käyttäytyminen johtuu monesta seikasta kuten muusta kalastosta, piilopaikoista, akvaarion koosta ja luonnekin vaihtelee esim. kasvatusolosuhteista riippuen.

Tuo on kyllä totta. Toki yleisesti ottaen niiden käytöksestä voidaan puhua, mutta tottakai siihenkin vaikuttaa moni asia. Toisaalta sekin pitää usein itse kokeilla, miten jokin laji käyttäytyy omassa akvaariossa.

Mikä olisi se peto sitten ahvenille?

Tuo Nitromax on kemiallista suodatinmateriaalia, joka tulee mekaanisen ja biologisen suodatuksen jälkeen. Eli kun mulla on suodattimena Turbo filter 1500, joka kierrättää veden alakautta, voi lisävarusteena ostaa ja liittää toisen suodatinkammion, johon esim. Nitromaxin voisi laittaa ylimmäiseksi. Tämä saattaisi mahtuakin, koska akvaario on melko korkea. Jos tekisi tiukkaa, voisin ostaa toisen suodattimen suodatinkammiolla, ja laittaa Nitromaxin siihen. Sehän voisi olla hiukan tehottomampikin, pääasia että vesi kiertää kunnolla. Esim. pienempi Turbo filter. Ei kai liene tavatonta, että akvaristeilla on kaksi sisäsuodatinta. Tuohan lisäisi suodatusta, myös mekaanista, koska tuota sontaa tuolla melkoisesti tulee. Ja aiempi suodatin saisi olla rauhassa. Nämä nyt minun pohdintoja tästä.
Tässä Fisutaren sivuilta linkki tuohon Nitromaxiin.
https://www.fisutar.fi/tuote/aquael-nit ... a-1-litra/

Mitä voisin nyt tehdä tuon biologisen suodatuksen kanssa? Antaa nyt suodatin olla ja odottaa? Mitata nitriittiä ja vaihtaa vettä? Kippaan kyllä sen ostamani bakuvalmisteen tuonne. Eipä siitä haittaakaan ole?
Toisaalta hyviä typpibakteereitahan (onko oikea sana?) on ja lisääntyy myös muualla. Hiekassa, somisteissa eli vähän joka puolella, eikö? Laavakiviä olen ajatellut lisätä. Nehän ovat huokoista materiaalia ja siis myös hyvä alusta typpibakteereille.

[kr70]

Yleisesti ottaen ahvenet lisääntyvät usein melkein itsekseen, mutta jotkut ovat toki vaikeampia, esim. just Apistogramma ei välttämättä kude akvaariossa. Tulevatko munat ja poikaset syödyksi riippuu kanssa-asukeista. Yhdellä tutulla on isoja kirjoahvenia ja mm. haarniskamonneja. Vaikka kirjoahvenet ovat isompia ja vahtivat kutuaan päivällä tarkasti, monnit käyvät yöllä syömässä kudun, että juuri mitään ei ole jäänyt jäljelle. Monet vilkkaat parvikalatkin ovat mahdottomia puolustajille, jos jatkuvasti tulee hyökkäystä, niin vähä kerrassaan poikaset häviävät. Miljoonakalatkin varmasti saavat osan poikasista syödyksi. Sisustuksestakin paljon kiinni, kalatiheydestä jne. Mahdoton antaa patenttineuvoja. Joku vaanija voisi olla hyvä peto miljoonakalan poikasille mutta isommat lajit saattavat kyllä aikuisen uroksenkin syödä.

Toinen suodatin ei ole tyhmä idea, mutta laittaisin sinne kyllä ihan biologista tavaraa, kuten vaahtomuovia. Makeavesiakvaariossa nitriitinpoisto pitää saada toimimaan biologisesti ja se kyllä toimiikin aina jos vaan ei ole liikaa kuormitusta.

Hiekassakin on bakteereita, mutta suodatin on ylivertainen bakteerialusta, koska sen läpi virtaa koko ajan vettä, joten siellä riittää happea sitä tarvitseville typpibakteereille. Laavakiveä voit ottaa sisustuselementiksi, mutta nitriitinpoistoon se tuskin juuri auttaa. Anna nyt sen suodattimen vaan toimia rauhassa, kyllä se siitä. Yritä ostaa se JBL-testi.

[MyllyviitaT]

Jos olisi oma allas niin en uskaltaisi hommata mitään ahvenia kun ne tosiaan ovat riskikäs yhdistelmä millien kanssa. Parhaina vaihtoehtoina pitäisin avainkirjoahventa ja rusokirjoahventa. Minulla molemmat ovat lisääntyneet mutta poikasia jäi henkiin tasan 0. En nyt muista mitä muita kaloja ollut samaan aikaan mutta tosiaan ne monnit mieluusti pimeän aikaan hiippailevät pesään syömään munat. Tetrat ja barbit ovat niin nopealiikkeisiä että napsivat uimaan lähteviä poikasia kun emojen silmä välttää.

Sinänsä jos ahvenet sattuisivat lisääntymään niin uskon että niille kyllä ottajia olisi, ja saattaisit vähän tienatakin. Apistogrammoja en saanut kutemaan koskaan mutta ne kyllä selvästi suunnittelivat kutemista ja etsivät pesiä jne. Mutta tosiaan eivät eläneet ikinä vuotta pidempään. En millään usko että kuolivat kaikki vanhuuteen vaan kyllä syynä ollut joku sairaus tai joku muu tekijä.

Pienet kirjoahvenet on kyllä ihania kaloja mutta itse olen niiden pitämisestä luopunut ihan kokonaan näiden mahdollisten sairauksien ja ennalta-arvaamattoman käytöksen takia. Olin kuitenkin varmaan 15 vuotta sitä mieltä että kirjoahvenet on ainoita oikeita kunnon akvaariokaloja ja muut on niitä täytekaloja. Kun ostaa seeprakalan se todennäköisesti käyttäytyy samalla tavalla kun 10000 muuta seeprakalaa mutta kirjoahvenet voi olla mitä vaan. Säästää itseään ja entisiä kaloja turhalta stressiltä, akvaarion pitäisi (kuulemma) olla rentouttava harrastus.

Ja tietenkin esim. mollit ja miekkapyrstöt mutustelisivat mieluusti miljoonakalojen poikaset mutta seuraava ongelma onkin sitten kuka syö niiden poikaset. En tiedä tykkäätkö tetroista mutta nehän ovat aika taitavia saalistajia myös. Samoin esim. taistelukalat joista voi ottaa pelkkiä naaraita jotka tulee millipoikien kanssa hyvin juttuun.

[HolyDiver]

Tetrat ja barbit käy esim. kardinaalitetrat, kirsikkabarbit, suppusuut. Haluan kuitenkin jonkin värikkään ja näyttävän parvikalan. Samoin joku rihmakala. Ja kyllä tuonne joku ahven vielä tulee. Värikkäitä myös mieluummin.
Kovin aution ja tyhjän näköinen tuo allas on nyt, vaikka väkeä on, mutta lähinnä sikin sokin ja paljon pieniä värittömiä milliksenpoikasia, muutama aikuinen ja plekot vielä pieniä ja tietty enemmän pohjalla ja piilossa.

Tästä päästäänkin siihen että nyt akuutti ongelma on nuo millikset. Olen nyt sitä mieltä, kuten olin jo aiemminkin, että siirrän nuo aikuiset naaraat tuolta ensin pois. Nuo koiraat ajaa niitä takaa ihan koko ajan, eivätkä naaraat meinaa päästä mihinkään niitä pakoon. Jos johonkin luolaan sattuvat pääsemään rauhaan puuskuttavat sitten raukat siellä. Oikein pahaa tekee katsoa. Saisivat sitten olla rauhassa ja synnytellä toiseen altaaseen. Tämä myös siksi, kuten arvata saattaa, millispopulaatio on nyt moninkertainen kuukauden takaiseen. Eli nyt on pakko viheltää peli poikki ettei ne enää lisääntyisi enempää tuonne isompaan altaaseen. Sitten sitä mukaa kun isossa altaassa kasvavat, yrittäisin poimia naaraita sieltä pois.

Olen nyt yrittänyt katsella sopivan kokoista allasta mihin nuo siirtää. Ja mieluummin mahdollisimman pian. Torissa jo kyselinkin parin pienen altaan perään, mutta toinen on ollut 2 vuotta tyhjillään ja vaikka myyjä sen täytti ja sanoi ettei vuoda, niin silti en ihan vakuuttunut että pitääkö vettä kuitenkaan. Toinen jäi vielä mietintään. Ehkä kuitenkin se on liian pieni. Koska ylimääräistä tilaa ei juuri ole niin allas ei kauhean iso voi olla. Liikkeissä toki olisi enemmän tarjontaa, mutta ne ei nyt auta. Toki jos nyt laitan tilaukseen niin ehtii varmaankin ensi viikolla perille.
Katselin jo isoja faunaboxejakin, mutta niitäkään ei nyt tähän hätään saa. Ja toki se olisi kuitenkin niiden asumuksena, ennen kuin saan niitä eteenpäin jos saan, niin ehkä kuitenkin ihan kunnon akvaario on nätimpi. Myös ihan rahallisestikin ajateltuna järkevämpää. Toki Facebook-ryhmästä voisin kysyä onko jollain ylimääräisenä pientä allasta.

Eli nyt kaipaankin apua onko jotain neuvoja mihin voin nyt ensiavuksi siirtää nuo naaraat?

Plekot ovat myös jotenkin tulleet aremmiksi kuin alkuun ja myös partis on jotenkin apaattinen. Pelkään ettei ne saa riittävästi ruokaa, kun junnuja ja kasvavia vielä kuitenkin ovat, kun nuo millikset syö tuolta kaiken. Ovat mahdollisesti stressaantuneet myös? Huolettaa siis niiden vointi. Mitä täydennysruokaa voisin ostaa että saisivat vähän potkua kasvuun ja hyvinvointiin?
Allas myös sotkeentuu ihan hirveää vauhtia, ihmekkös tuo.Pohjaa ja laseja saisi siivota jatkuvasti. Toinen suodatin on ostoslistalla. Vettä olen mitannut ja vedenvaihtoja tehnyt. Nitriittitesti loppui, kun en nyt ole sitäkään päässyt ostamaan. Muutama päivä sitten mittasin nitriitti hiukan näytti väriä, nitraatti ~20mg/l, pH 7, Nh3/Nh4 0. Vaihdoin vettä n. 20%. Ajattelin tänään lapota pohjaa ja samalla se vesikin taas vähän vaihtuu.

Viisaita neuvoja kaipaan nyt. Kamala olla itselläkin kun tuolla altaassa nyt ei ole kaikki ok.

[HolyDiver]

Äh tulipa fiksu olo, kun luin ketjua alusta.
Olen nyt soutanut ja huovannut tätä samaa nyt kuukauden. Toki nyt huolena tuo naaraiden järkyttävä jahtaaminen sekä plekojen hyvinvointi.

Törmäsin myös ilmoitukseen jossa kaksi Aurinkokääpiöahvennaarasta (Apistogramma atahualpa) jäänyt porukasta yli ja etsivät uutta kotia. Ovat vuoden ikäisiä. Samalla myyjällä on myös"Polar Parrot"-ahvenen (papukaija- ja seeprakirjoahvenen risteytys) poikasia myynnissä. Myyjä kyllä kirjoittaa että vaikka jäävät suht pieniksi, ovat perineet Seeprakirjon suht kovan luonteen.
Mietin menisikö jompikumpi tuossa mun altaassa. Luulisi, että millispopulaatio pysyisi kurissa
Mitä mieltä olette?

[kr70]

myyjä sen täytti ja sanoi ettei vuoda

Ethän voi tietää, onko oikeasti täyttänyt...

Jos aiot hetimmiten ostaa uuden akvaarion, voithan laittaa millisnaaraat aluks vaikka ämpäriin. Ei tarvii suodatinta, kun parin päivän välein vaihdat puolet vedestä.

Laita monneille ruokaa (vaikka tabletteja tai pakastettuja survarin toukkia) valojen sammuttamisen jälkeen. Tai laita kesäkurpitsan pala akvaarioon. Imumonnit sitä nakertavat, kun ovat kasvissyöjiä; milliskset saattavat sitä yrittää näykkiä, mutta eivät siitä paljon mitään irti saa. Jos kiehautat palan nopeasti, se vajoaa heti pohjaan. Tai laita joku paino.

Ei naaraiden hätyyttäminen vaarallista ole. Kuuluu lajin olemukseen.

En tunne tuota atahualpaa. Nuo parrot-kirjoahvenet pitäisi minusta olla kiellettyjä, ovathan ne oikeastaan epämuodostuneita. Kyllä ne sen millispopulaation kurissa pitäisivät. Ovat aika aggressiivisia.

[HolyDiver]

Tuota ämpäriä mietinkin, että varmasti pärjäävät hetken siellä. Mulla on ilmastin. Voin senkin laittaa sinne.

Olen laittanut monneille ruokaa valon sammutettuani. Toki jonkin verran myös kun laitan valot ja milliksille ensin hiutaleita tai hyvin pieniä rakeita. Monneille on pohjatabuja sekä lastuja mitkä hajoavat hitaasti. Kesäkurpitsaa ja kurkkuakin olen laittanut. Sitten niille on sellaista jauhetta, mikä sekoitetaan kiehuvaan veteen ja annetaan jäähtyä niin muuttuu kiinteäksi, josta olen leikannut pieniä paloja. Milliksille kyllä maistuu noistakkn osa kyllä.

Monnit selkeästi pelkäävät ja väistävät milliksiä. No kai kun ne on niin ahneita ja tulevat porukalla eväille, niin monnit väistää tai ei uskalla tulla edes.

En tunne plekojen sielunmaisemaa ja käytöstä. Yksi niistä ajaa muut monnit pois varsinkin ruoka-aikaan. Mutta milliksiä sekin väistää. Alkuun tulivat hyvin juttuun keskenään, mutta nyt ovat olleet ihan erillään. Milloinkohan plekoista näkee sukupuolen? Noista L-397 ei ihan kauheasti löydy tietoa.

Ymmärrän, että naaraiden hätyyttäminen kuuluu asiaan, mutta näyttää ainakin mun silmään nyt siltä että naaraat jotenkin kärsii siitä.

No jokatapauksessa katson miten käy jos otan naaraat pois. Osasta poikasiakin jo erottaa sukupuolen, jos olen oikein ymmärtänyt että naaraille tulee peräaukon kohdalle sellainen tumma läntti. Nuo kun ovat niin värittömiä, niin sen erottaa hyvin.

Tuosta en tiennytkään, että ovat kiellettyjä nuo Parrotit. Jonkin verran yritin etsiä niistä tietoa, mutta luonnekin voi toki olla turhan raju. Täytyy vielä tutkiskella myös tuosta atahualpastakin. Huomenna on tarkoitus käydä alan liikkeessä.

Kiitos taas vastauksesta!

[HolyDiver]

Milloinkohan plekoista näkee sukupuolen? Noista L-397 ei ihan kauheasti löydy tietoa.

Äh, löytyyhän niistä kun osaa hakea On kyllä aivot täysin jumissa ton akvan kanssa, jo alusta saakka. Noh eiköhän näistäkin selvitä, ja saa alkukankeuksien ja kompurointien jälkeen vielä nauttia tästä harrastuksesta. Altaankin kun saa vielä kivannäköiseksi (visioita riittää ) ja asukit viihtyvät niin hyvä. Onhan nuo sellaisia mukavia vesseleitä seurata, ja täytyy vielä oppia niiden sielunelämästä lisää.

Ps. Kun kalaa mitataan, niin lasketaanko kaikkien kohdalla pituus ilman pyrstöä?

[kr70]

Tarkoitin, että minun henk.koht. mielipide on, että parrot-kirjoahvenien samoin kuin muiden epämuodostuneiden eläimien, kuten mopsien, pitäisi kuulua kiellettyjen listalle.

Kalan pituuden mittaaminen vallitettavasti vaihtelee. Enkuksi on termit standard length = pituus pyrstöevän tyveen, ja total length = pituus pyrstöevän kärkeen.

[MyllyviitaT]

Miksi muuten et erottaisi niitä koiraita mieluummin? Kun niiden hulmupyrstöjen elämä on minkä tahansa ahvenen kanssa vähän riskikästä. Nehän ovat naaraita pienempiäkin ja et tarttisi niille mitään hirveän isoa allasta. Ja nehän on tosi kauniita vaikka olisivat altaan ainoita kaloja. Miljoonakalanaaraat nyt sitten ainoina kaloina on aika mitättömän näköisiä.

Polar parrotteja satuin tänään näkemään ensi kerran livenä eläinkaupassa kun hain kaloille sapuskaa. Jos ovat puoliksikaan yhtä säpäköitä kun seeprakirjoahvenet niin en uskaltaisi pistää miljoonakalojen sekaan. Tiedän että monet eivät näistä ns. epämuodostuneista kaloista pidä mutta olen ymmärtänyt että nämä parrotit ovat epämuodostumista huolimatta aika hyväkuntoisia. Olisi kyllä kiva kuulla kokemuksia näistä kaloista, olivat tosi hienon näköisiä vaikka olivat aika pieniä yksilöitä vielä.

[kr70]

Poikien erottamista puoltaisi sekin, että niiden sukupuolen näkee helpommin heti kun murrosikä lähestyy. Tytöissä voi käydä niin, ettei teinityttöä ota pois, kun luulee, että se on vielä lapsi="sukupuoleton" ja sitten se pamahtaakin paksuksi ja taas on vauvoja.

[MyllyviitaT]

Minulla alkaa kohta olemaan sama ongelma kuin aloittajalla. Altaassani ollut taistelukala sairastui (vesipöhö) ja jouduin lopettamaan sen. Nyt sitten on hyvin maltillisesti lisääntyneet hohtomiljoonakalat sikiämässä hullun lailla eikä hunajarihmakalasta ole kyllä näköjään mitään hyötyä niiden karsinnassa. Eli näköjään se taistelukala oli se joka piti kannan kurissa... Ajattelin että en enää hommaa taistelukaloja vähään aikaan. Mutta kohta minulla on 100 hohtomiljoonakalaa, sielä näkyi jo kaksi naarasta olevan erittäin synnytysvalmiita eli lisää on tulossa. Nämä eivät ole edes mitään hienoa värimuotoa vaan sitä hyvin tavallista joten en tiedä onko näille ottajia. Ja vaikka olisikin niin en minulla ole hinkua perustaa mitään akvaarioputiikkia omaan kotiini.