Uuden akvaarion kuulumisia ja kysymyksiä: kasvit, ruokaeläimet ym

Pidä päiväkirjaa akvaariostasi, tai dokumentoi akvaarioprojektisi etenemistä täällä
Suomuurain
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 13:08, 05.10.2021
Sukupuoli: N/A

Uuden akvaarion kuulumisia ja kysymyksiä: kasvit, ruokaeläimet ym

Viesti Kirjoittaja Suomuurain »

Olen täällä jo saanut mainiota apua, ja etenen hiljalleen. Uusia kysymyksiä ja ajatuksia herää joka käänteessä.
n. 370 -litrainen uusi akvaarioni, jonne siirsin edellisestä 200-litraisesta kaiken paitsi osan hiekasta, jota hankin uutta, on toiminut ihan hyvin. Kaloihin liittyviin kysymyksiin sain hyviä neuvoja, ja kypsyttelen suunnitelmaa.

Uusimpia mietteitä:

Kävin lukemassa ketjua vesiarvoista. Kasvilannoitteiden annostelu alkoi mietityttää. Kasveja on paljon, on hiilarilannoitus ja keskiverto valaistus. Olettaa voi, että kasvit kuluttavat ohjeen mukaisen tai vähän alemman määrän nestemäistä lannoitetta, mutta ilmeisesti kannattaa kiinnittää huomiota tähänkin. Liikaakin nitraattia ja fosfaattia saattaa lannoittamalla saada veteen...kokemuksia / näkemyksiä?
Juurilannotteet parempia osalle kasveista. Ensimmäisen akvaarion pohjasta löytyi lannoitetikkuja suht samannäköisinä kuin olivat sinne vuotta aiemmin laittaessa. Panee tietysti vähän epäilemään kyseisten tikkujen toimivuutta.

Toisaalta: kiinnostaisi myös kokeilla laittaa veteen esim. rönsyliljan rönsyjä tai peikonlehden ilmajuuria, orkidean juuria.. Kokemuksia / näkemyksiä tästä ravinteiden suhteen (tai muutenkin)? Runsaskalaisessa akvaariossa nuo yhdessä vesikasvien kanssa ehkä imisivät nitraattia ja fosfaattia sopivasti, mutta muussa tapauksessa kenties liikaa. Ja muissa ravinteissa vaan kilpailisivat vesikasvien kanssa suotta...tosin jos itse kasvi on ruukussa ja saa lannoitteen multaan, vain rönsy tai ilmajuuri sitten vedessä, niin ehkä kulutus pysyisi balanssissa.

Isoimmat kasvit ovat keihäslehtiä ja vesimiekkoja, ja olisi kiva kokeilla laskea vedenpintaa niin, että lehdet ja keihäslehden kukat kasvaisivat myös pinnan yläpuolelle. Kaloina toistaiseksi vain monniset, jotka eivät korkeussuunnassa tilaa niin kaipaa.

Huoli siitä, että leväsukaravut vievät liikaa ruokaa monnisten nenän edestä, oli aiemmin tuossa keskustelussa esillä ja dilemma toki yhä olemassa.
Lisäsin ruokintaa, mikä ei tosiaan ole ongelmatonta. Annan 2 tai 3 kertaa päivässä. Kierteiset syönevät mahdollisen ylijäämän niin, että ongelmaksi ei koidu pilaantunut ruoka vaan huikea kierteispopulaatio...en voi ikuisesti jatkaa näin, vaikka kierteisille voi joskus löytää uusiakin koteja.

Elävät ruokaeläimet (monnisille ehkä lähinnä artemiantoukat, kesäkaudella voisi pyydystellä hyttysen-) nyt mielessä mahdollisena ratkaisuna. Niitä tarjolle kerran - pari viikossa. Näitä eivät ravut ehkä saisi niin syötyä, vaan menisivät nimenomaan monnisille?

Levää ei juuri näy. Leväsukaravutkin tarvitsevat tarpeeksi ruokaa, ja vaikea on arvioida paljonko löytävät ja mikä on tarpeeksi. Tarjoamani ravunruoka tai kaupan "herkkulevä" eivät oikein kelpaa, kurkunviipale joskus maistui.

Yllättäen juuri ruokinta jotenkin on tuntunut jopa hankalimmalta kysymykseltä.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1572
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Uuden akvaarion kuulumisia ja kysymyksiä: kasvit, ruokaeläimet ym

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Ravinteita kannattaa vähän mitata, niin tietää, onko annostelu sopivaa. Todelliset kasvifriikit mittaavat ja annostelevat jokaisen ravinteen erikseen. Minulle riittää nitraatin mittaus. Sen perusteella voi arvioida vähän, onko lannoitus sopivalla tasolla. Nitraatin optimaalinen arvo on kai jossain kympin paikkeilla. Jos ei kasveja niin sitä parempi mitä alempi. Yli 25 alkaa olla liian paljon. Kun sinulla on ilmeisti vain vähän kaloja ja paljon kasveja, tulee nitraatista ja fosfaatista pulaa ilman niiden lisäämistä.

Kiipijäkasvien juuria kannattaa laittaa vain, jos nitraattia ja fosfaattia kertyy akvaarioon. Itselläni on kasvittomissa akvaarioissa aina kultaköynnöksen juuret ja NO2 ja PO4 nollissa eli ne toimivat erinomaisesti. Kun lehdet ovat ilmassa, ei CO2:sta tule koskaan puutetta. Ulkonäössä akvaariokasvit hakkaavat kuitenkin kultaköynnöksen juuret mennen tullen ja kuten sanoit, kultaköynnös kilpailee ravinteista akvaariokasvien kanssa ja todennäköisesti voittaa, jos sille on valoa tarpeeksi. Peikonlehti on kultaköynnöksen sukulainen ja toimii varmasti samalla tavalla. Mutta ne ilmajuuret ovat käsittääkseni pääsääntöisesti kiinnipitämistä varten: niiden avulla luonnossa kiipijäkasvi tarrautuu puunrunkon. Ne ovat myös ulkonäöltään erilaisia kuin maassa olevat ravinteiden ja veden ottoon tarkoitetut juuret. Että en tiedä, keräävätkö kiipeämisjuuret myös ravinteita. Rönsylilja toimii varmasti hyvin, koska sehän on helpoimpia huonekasveja mutta se on vaikeampi saada kiinni akvaarion päälle kuin köynnös. Orkideoista en tiedä.

Jos et tarvitse paljoa vesitilaa, on ihan hyvä idea kokeilla laskea vedenpintaa. Kasvit kasvavat hyvin kun saavat enemmän valoa ja CO2:sta, ja näyttää myös hyvältä, kun on viidakko vedenpinnan yläpuolella. Miekkakasvit kasvavat luonnossakin näin: joen rannalla riippuen pinnantasosta pinnan alla, osittain pinnan yläpuolella tai kokonaan pinnan yläpuolella. Jos lamppu on vain vähän akvaarion yläpuolella, voi olla häiritsevää, että näkee kirkkaan valon akvaarion etulasin läpi.

Meillä taisi olla jo keskustelu monnisten ruokinnasta leväsukarapujen ja muiden kalojen läsnäollessa. Olen nyt testannut erilaisia variantteja ja tullut sellaiseen loppupäätelmään, että se onnistuu parhaiten, kun ruoka on mahdollisimman pieninä paloina. Hieno granulaatti toimii hyvin, itse käytän JBL ProNovo Danio:ta. Elävänä ruokana parhaimmaksi olen kokenut grindal-madot. Niitä on helppo viljellä mutta niitä ei saa antaa liian usein, koska ovat hyvin rasvaisia. Isommat palaset kuten tabletit ravut varastavat. Surviaissääsken ja hyttysen toukat (elävät tai pakastetut) toimisivat varmaan ilman muita kaloja mutta minulla muut kalat ehtivät syödä ne ilman että monnisille jää montaakaan, tai sitten muut kalat saavat liikaa. Ravut saavat kyllä syötyä niitäkin mutta niiden syöminen kestää, joten ne eivät saa syötyä kuin osan. Artemian toukkia jotkut sanovat syöttävänsä monnisille, mutta en ymmärrä miten se onnistuu, koska ne eivät vajoa pohjalle. Toki kuoltuaan vajoavat mutta sitä ennen menevät suodattimeen ainakin minulla.

Jos kierteispopulaatio räjähtää, on ruokintaa tod.näk. liikaa. Leväsukarapuja ei tarvitse erikseen ruokkia. Kun ruokit monnisia, ravut saavat kyllä tarpeeksi ruokaa. Lisäksi ne syövät melkein mitä vain: bakteerikasvustoja ja leviä pinnoilta, puuta juurakon pinnasta, ruoantähteitä pohjalta. Itse en ruoki erikseen leväsukarapuja mutta naarailla on silti koko ajan täysi munalasti mahan alla. Kurkkua voi kyllä syöttää ja voi olla hyvä idea; ehkä eivät sitten söisi niin paljon monnisruokaa. Kesäkurpitsa on vielä parempi, kurkku on melkein pelkkää vettä.
Suomuurain
Starting Member
Starting Member
Viestit: 13
Liittynyt: 13:08, 05.10.2021
Sukupuoli: N/A

Re: Uuden akvaarion kuulumisia ja kysymyksiä: kasvit, ruokaeläimet ym

Viesti Kirjoittaja Suomuurain »

Kiitos taas hyvästä infosta!

Uusia tapahtumiakin on: sain kolme kodinvaihtaja-kuparimonnista mukaan joukkoon. Nämä ovat iäkkäämpiä, isompia ja rohkeampia kuin täällä ennestään asuneet alle vuoden ikäiset lajitoverinsa (9 kalaa), joiden käytös näyttää muuttuneen nyt selvästi. Uusien kalojen tultua ne liikkuvat vilkkaammin ja vaikuttavat rohkeammilta. Tällä palstalla muistaakseni joku mainitsikin monnisten käyttäytymisen muuttuneen iän myötä arvellen, että nuorina reagoivat herkemmin akvaarion ulkopuolisiin liikkeisiin.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Akvaariopäiväkirjat ja projektit”