No mutta hienoa, minäkin onnittelen uusista lehdistä.
Tuosta hiilarista. Tytöllä on kotokutoinen hiilaripullo tuottamassa hiilidioksidia altaaseen, jossa valoa on keskinkertaisesti, eli 0.37w/l. Eli allas 40l ja putki Aquastar T8, 15w. Kokeilun halusta laitoin alun alkaen. Kasvit kasvoi kyllä mutta olisivat voineet olla myös timmimpiä. Altaassa asukkeina ainoastaan siniharjarapu ja taisto ja pakolliset kierteiset
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
. Suurin ongelma oli, että pH tuppasi olemaan altaassa 7.4. Ei nyt mikään tappotuomio mutta ei nyt ihan paraskaan. Kiljut menemään. pH on nyt 7.1. Kasvit kasvaa fressimpänä.
On totta, mitä Teemu tuolla aiemmin kirjoittaa. Kuitenkin esim. tässä tapauksessa minusta hiilarin kokeilusta olisi enemmän hyötyä kuin haittaa. Ja niitä haittojakaan ei saa, kunhan pitää vedenkierron/hapetuksen kunnossa. Ei mitään poreallasta kuitenkaan, koska silloin hiilarit menee harakoille, Ja, lannoitus kunnossa, silloin ei laiteta pienempiä ravinnemääriä
"varmuuden vuoksi". Ja kaikki tämä olettaen, että akvassa nyt ylipäätään on kasveja. Kasvittomaan altaaseen tämän voi jättää kokeilematta

.
En nyt muista, olenko jo kirjoittanut tähän ketjuun tämän, mutta jos olen, niin toistoa tulee sitten. Valo on se, mikä määrittää ravinteiden tarpeen, mukaan lukien hiilari. Valo on myös se, mikä potkii kasveja kasvamaan. Jos valoa on enemmän kuin ravinteita/hiilaria, valo vaatii kasvua, kasvi ei siihen kykene, kasvi räytyy huonoon kuntoon ja onkin nopeasti levän peitossa, koska taas levät pärjäävät nano-osalla ravinteita verrattuna kasviin. MUTTA, kun kasvi kasvaa hyvin JA vedessä on silti tuolloin enemmän ravinteita (oltavakin, että on hyvässä kasvussa), levä ei pysty ottamaan niskalenkkiä kasvista. Tästä syystä tuon liikaravinteiden varoittelun voi heittää jo olkansa yli ja lannoittaa ne kasvinsa terveiksi ja levättömiksi.
Aquascape-sivustoilla yleensä vastaus (ainakin yhtenä osana) leväongelmien ratkaisuun on lisätä lannoitusta, mikä olisi vielä joitakin vuosia sitten kuulostanut ihan mielenvikaiselta neuvolta. Ei kuitenkaan tarkoita, että ihan hulluihin mennään, mutta niin, että kasveilta ei puutu mitään.
Voi kun Sisso joskus kirjoitti tämän hyvin, niin että putkiaivollekin meni jakeluun (tarkoitan itseäni). Idea kuitenkin oli se, että jos aletaan leviä "tappamaan" ravinteiden rajoittamisella, niin kumpi kuolee ensiksi, se nano-osalla elävä levä vai ravinteita kiljuva kasvi, jonka levä vetää hetkessä parempiin suihinsa?
Tosihan on myös edellinen toisin päin. Jos valoa ei ole, niin kasvit eivät siitä kohennu vaikka sinne kaataisi pullotolkulla ravinteita ja hiilaria pusketaan monesta lähteestä, kasvi kykenee ottamaan vain sen, minkä valo sallii. Loppu ajelehtii.
Oikeat määrät juuri omaan akvaan löytyy vain hakemalla ja testaamalla vettä. Kasveilla tulee olla ko_ko se jakso vedenvaihtojen välillä saatavilla kaikkea, ei niin, että alussa kylvetään kaikessa ja loppusuoralla ennen vedenvaihtoa on rauta ja kaliumit ym ym ym loppu.
Eli, (kauhea sepustus taasen, en näköjään osaa ilmaista itseäni lyhyesti sitten millään

), ottaisin sen hiilarin kokeiluun. Kasvitkin saattavat siitä pitää, ehkäpä ostaisin parit puskat jopa lisää ja lannoitus kuntoon, valoaika maltillinen kuitenkin. Jos näyttää, että jokin palanen muuttuu huonommaksi, heti peruutusvaihde silmään ja jättää pois se, mitä viimeksi kokeili. Ei montaa muuttujaa kerralla. 1/vko - 2vkoa.
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...