Noloimmat/pahimmat mokat akvaristina

[toukopouko]

Ajattelin avata tämän ketjun ihan siksi, että se rohkaisisi muitakin kyselemään häpeilemättä altaan ongelmista. Välillä törmää täällä siihen, että kynnys kysyä on suuri peläten jonkinlaista teilausta vastaajilta.

Kyllä näitä matkalle mahtuu, ainakin itselläni. Samalla ovat opettaneet kantapään kautta paremmin kuin monet opukset. Siitä vaan nyt mokat julki .

- älä avaa huoneessa ulkosuodatinta letkujen ollessa vielä altaassa
- laita akvan valaisin turvallisesti sivuun, ettei se tipahda altaaseen kesken touhujesi
- katso, että letkun ulostulopää on sen verran kunnolla siellä, minne likaveden kuuluu mennä, ettei tarvitse luututa puolta eteistä ja irrotella listoja
- älä yliruoki kalojasi niin, että kuukaudenkaan vedenvaihdot ei pudota tippatestin arvoja 50mg/l alle
- seuraa veden lämpöjä päivittäin, ettei kalat sauno itseään kuoliaaksi
- älä pidä kalanruokapurkkia lähistöllä niin, että 2v saa sen näppeihinsä
- älä aliarvioi isomman kalan ahneutta, ettet joudu repimään isomman suuhun juuttunutta pienempää pinseteillä irti
- älä unohda valoja yöksi tai useammaksi päälle
- älä päästä nitraatteja nollaan
- älä kuvittele hetkellisen alunakylvyn tappavan kotiloita kasveista
- älä päästä kiljuja kuohahtamaan altaaseen
- älä hanki partispariskuntaa
- älä hanki levytetroja kasvialtaaseen
- älä mainitse aina kirjoittaessasi aw:iin ostaneesi kasvin `plaa plaa terrakotta´, se terrakotta meinaa sitä, että on terrakottaruukussa, ei liity kasviin
- ja älä missään nimessä pue pesukoneessa pestyjä housuja päällesi tarkistamatta, onko lahkeeseen mennyt mahdollisesti vaikka pikkuhousut, ettei ne vaan valahda akvaliikkeen lattialle

Tässä nyt noin aluksi. En usko, että kukaan pystyy laittamaan paremmaksi. Osa on miehen aikaan saannosta, mutta silti.

Puolustukseksi täytyy sanoa, että suurin osa on tapahtunut harrastuksen alkumetreillä, osin ennen hoksattuani, että on tällainen aw:kin olemassa. Mutta osa tapahtunut ihan vuosien harrastelunkin jälkeen, joten aloittelijat hoi, ei hätää, ei ole mitään, mitä ette voisi täällä kysyä .

[kr70]

Varmaan kaikkein pahin moka ja ainoa, joka on tuhonnut kokonaisen akvaarion (sisällön), on ruokinnan antaminen pitemmäksi ajaksi sellaisen käsiin, joka ei ymmärrä akvaarioista ja kaloista yhtään mitään. Olin ehkä kuukauden poissa ja kämppäkaveri oli päätellyt, että kun kaloja alkaa kuolla, niin pitää ruokkia enemmän. Kun tulin takas, oli vesi aivan mustaa, näkyvyys ehkä 3cm.

Mutta kyllä olen omallakin ruokinnalla (hups, meni vähän liian paljon) onnistunut saamaan bakteeri-infektion aikaan.

Noita itseaiheutettuja minivesivahinkoja tulee yhtenään. Että letku on ämpärin vieressä eikä päällä jne.

[buttnekkid]

Lähtiskö tästä virallinen Tunnustusten Luola -ketju, aw -versio!

Tunnustan:

- laita akvan valaisin turvallisesti sivuun, ettei se tipahda altaaseen kesken touhujesi
- katso, että letkun ulostulopää on sen verran kunnolla siellä, minne likaveden kuuluu mennä
- älä yliruoki kalojasi
- älä pidä kalanruokapurkkia lähistöllä niin, että 4v saa sen näppeihinsä
- älä unohda valoja yöksi tai useammaksi päälle
- älä päästä nitraatteja nollaan
- älä päästä akvaan artemian kasvatuksessa käytettyä suolalientä!
- älä unohda laittaa suodatinta ja lämppäriä takasin tulille vedenvaihdon jälkeen

[Teemu Salonen]

Jollen ihan väärin muista, niin jonkun sortin tunnustusten luola on joskus täällä ollut ketjun otsikkona...

Mä oon mokannu vaikka ja mitä. Joitakin mokia ei voi rahassa mitata. Joitakin taas voi. Kerran duunissa tuli ihan jäätävän iso kalakuorma ja sitä purettiin iltatunneille asti. Jostain pullahti pintaan aivopieru että 10 pilkkuantennimonnia voi oikein hyvin kotiuttaa 200:n kardinaalitetran kanssa. (Elettiin vielä aikoja, jolloin kardinaalit pyydystettiin luonnosta ja hinta sen mukainen... Kyseessä vielä eka satsi joka suomeen tuli.) Noh, Seuraavana päivänä altaassa oli kymmenen kuollutta pilkkuantennimonnia jotka olivat syöneet itsensä käytännössä halki ja muutama kardinaali jolle vain oli käynyt hyvä tuuri.

[Teemu Salonen]

Ja voi herranjumala, mitä sitä onkaan tullu kämmäiltyä tiskin takana. Varsinki sillon 12v jantterina ku alotin.Onneks ei oo tullu enempää sanomista.

Paitsi että kerran tuli. Ja ihan työpaikalla. Meillä ei tullu sinne ku kylmä vesi, joten vettä valutettiin isoihin saaveihin joissa ne lämmitettiin vähintään huoneenlämpöön ennen altaaseen kippaamista. Kerran sitte kiirepäivän jälkeen piti altaita vähän täyttää ja sillon päätettiin vetää vesi suoraan letkulla altaisiin. Pienistä vesimääristä kuitenkin kyse. Siinä letkussa sitte sitä painetta oliki vähän enemmän ja ku kiinnike altaasta irtos alko letku tanssimaan balettia pitkin myymälää. Mikään paikka ei säilyny kuivana...

[kr70]

No nythän Teemu pääsi elementtiinsä... Anna tulla vaan lisää - noita on hauska lukea!

[kr70]

Niin ja hyvää ja terveellistä uuttavuotta!

[Teemu Salonen]

No nythän Teemu pääsi elementtiinsä... Anna tulla vaan lisää - noita on hauska lukea!

Toi kardinaalitetra/pilkkuantennimonni ei kyllä taloudellisesti ajatellen, eikä tietenkään myös kardinaalien elämää ajatellen ollut kauheen hauska. Mutta omista itse oli paikalla ja yhtyi samaiseen aivopieruun.

Tuo täyttövesiletkun irtoaminen sattui sopivasti 90 luvun alkuun jolloin akvaarioharrastus eli vielä jonkunlaista kukoistusta. Seuraavaan mahdolliseen paikallislehteen laitettiin pieni ilmoitus jonka mukaan kuljetusvaurioisia tuotteita myydään -10%. Saman päivän aikana kaikki kastuneet paketit oli myyty hyllystä. Ei varmasti onnistuisi enää tänä päivänä.

Omassa harrastuksessa noi kämmit on jääny vähän vähemmälle. Mitä nyt lämppärit on paukkunu vedenvaihtojen yhteydessä.

Töissä sitte tosiaan on vettä valutettu millon minkäkin virtakiskon päälle. Millon taas on jääny kytkemättä ulkosuodatin takas verkkovirtaan ja kun vahinko on havaittu... Noh, onneks meillä oli iso takapiha, jossa suodattimen pysty avaamaan....

[toukopouko]

Lähtiskö tästä virallinen Tunnustusten Luola -ketju, aw -versio!

Tunnustan:

- laita akvan valaisin turvallisesti sivuun, ettei se tipahda altaaseen kesken touhujesi
- katso, että letkun ulostulopää on sen verran kunnolla siellä, minne likaveden kuuluu mennä
- älä yliruoki kalojasi
- älä pidä kalanruokapurkkia lähistöllä niin, että 4v saa sen näppeihinsä
- älä unohda valoja yöksi tai useammaksi päälle
- älä päästä nitraatteja nollaan
- älä päästä akvaan artemian kasvatuksessa käytettyä suolalientä!
- älä unohda laittaa suodatinta ja lämppäriä takasin tulille vedenvaihdon jälkeen

Hahaa, ollaan selvästi samaa koulukuntaa .

[toukopouko]

Hienoa, meidän viiden tähden Teemultakin löytyy jotain. Todella lohdullista . Jäikin mainitsematta omalta listalta nuo parit kuiville jääneet lämmittimet, jotka jostain syystä lakkasivat sitten toimimasta.

[Scoffer]

Mulla joka pirun kerta kun vaihdan vettä malawialtaasta, alkaa kuulua poks räks rits pur pur pur ääntä ja sitten säntään kiireellä irroittamaan hiilarilevittimen pumpun, lämmittimen ja toisen mattosuodattimen. En ole vieläkään ottanut selvää mikä noista sen äänen pitää, ennemmin pitäis koittaa opetella muistaa irroittaa ne ensin

[toukopouko]

Teemun muisti pelaa. Tällaisen löysin. Löytyy vähän kovempaakin "kamaa". Aikajana kirjoituksille monta vuotta ja useita kirjoittajia, joten voila...

viewtopic.php?f=7&t=141504&hilit=tunnustukset

[Kirsey]

Tuolla omassa ketjussani tuli ensimmäinen akvaarioni mieleen kierteissarvikotiloiden toimiessa triggerinä ja samalla tuli mieleen, että se eka akvaario kuuluu kyllä kauttaaltaan tähän "moka"-kategoriaan. Kierteismuisto oli hauska muisto, toisaalta kaikki muutkin lapsuuden akvaarioharrastukseen liittyen ovat kivoja - heti sen jälkeen, kun oli päästy ensimmäisten kalojen joukkokuolemista yli (mm. neontetrarukat ottivat siis nitriittipiikit vastaan)...
Kaloista tuli koko talouden ja sukulaisten lemmikkejä. Pappa pudotteli kesäisin kaikki nappaamansa hyttyset lehtikalalle ja nuoremmat serkkuni odottivat into piukeana, että pääsevät pussaamaan pusukalaa.

Mikä vikana, siis? No, ehkä se, että nämä kaksi em. mainittua kalaa asustivat siis sellaisessa satalitraisessa purkissa yhdessä äksyn partamonnin kanssa. Voi elämän kevät. Vesiarvoja en muista koskaan mitanneeni eikä niitä kyselty liikkeessäkään sen kummemmin, kun sieltä noita kaloja käytiin ostamassa.

- älä päästä nitraatteja nollaan

Oliko ne pitkään nollissa, osaatko sanoa? Ja mites kamalan leväinvaasion palkintona sait...? Tätä vähän jännitän nyt tuon kypsyvän "kasvilaarini" kanssa, että mitenhän pitkään uskallan pitää nollina vai alanko vain annostella sinne pieniä määriä nitraattia (mutta se on off-topikkia tässä ketjussa).

[doradi]

Tuossa Toukopoukon listassa on selvästi tiettyjä klassikkoja Monella tavalla on tullut järjestettyä eriasteisesti likaista vettä lattialle, seinille, omalle naamalle, paidalle ja muihin asiaankuulumattomiin paikkoihin. Tuosta syystä elelen edelleen 80-luvun muovimatot lattiassa, kun niitä ei voi enää mitenkään pilata enempää. Luojan kiitos kokonaista altaallista vettä ei vielä ole lattialle päätynyt, mutta se on vain ajan kysymys.. Onneksi harrastuksen alkuvaiheet on jääneet historian hämäriin ja voin väittää, etten muista ihan kauheimpia mokia Tuo vanha ketju jonka Toukopouko löysi oli kyllä sekä viihteellinen että hirvittävä lukuisine deja vu hetkineen

Tällä hetkellä mulla on kahdessa altaassa törkeä bakukalvo. Toinen on ollut jo kolmatta kuukautta. Olen wait-and-see filosofian kannattaja, se on usein osoittautunut viisaaksi, mutta nyt on ehkä tullut vietyä liian pitkälle? Toisen sain ihan itse aikaan viime viikonloppuna kun vaihdoin kiljupulloa ja sain jotenkin räpellettyä tuoretta sokerilientä suoraan altaaseen mutta kun vedet oli jo vaihdettu, niin laiskana aattelin, että katotaas miten käy. Päivän bakusamennus ja puolen viikkoa myöhemmin komea pintakalvo. Kuvittelen että se lähtee seuraavassa vedenvaihdossa, wish me luck. Toisen altaan bakukalvo-ongelma sen sijaan on mysteeri, jonka setvimiseen pitäisi jaksaa panostaa lisää.

Mokista voi oppia tai sitten ei. Tuli erääseen laariin asennettua hauskan näköinen käytettynä ostettu Juwelin tausta, semmosta pehmeämpää solumuovia, ei polyuretaania, ikäänkuin musta kaarnakuvio. Mystisesti se kutistui altaassa, lyhentyen 2-3cm, ja muutaman kuukauden jälkeen alkoi tuon takia irvistellä ja irrota silikooneista. No sitä taustaahan oli pitkät pätkät, joten eikun vedenpinta kolmeen senttiin, kalojen stressi tappiin, ja kauhea taustan ja silikonien irrotusoperaatio ja uuden pätkän liisteröinti. Varmaan monikin on tän riemun kokenut kun käynnissä olevaan altaaseen yrittää räpeltää taustaa.. Muutama kuukausi myöhemmin sama juttu enkä käsitä mitenkään vieläkään, miten tuo kutistuminen on mahdollista. Arvatkaa teinkö tuon vielä kolmannenkin kerran? Ilmeisesti en voinut uskoa että se tausta kutistuu, eihän se ole mahdollista, joten eihän tää voi toistua, yritänpä vielä? Ääliö täällä moi. No neljännellä kierroksella taustaksi vaihdettiin jätesäkki lasin ulkopuolelle. Ainakin jos se p*kele mystisesti kutistuu niin on helpompi vaihtaa Älkää kysykö montako kalaa tuossa typeryydessä kuoli.

[SiriusAng]

Ihania tai ehkä kamalia, mutta ainakin viihdyttäviä! Kiitos <3 Mä en luojan kiitos enää muista ihan kaikkia kämmejäni, mutta nyt merivesiallasta harkitessa varmasti lisää on tulossa.. Viimeisin kämmi oli altaan nitraattipiikki parin viikon takaa. Jostain syystä se piikkasi ylös ja en huomannut asiaa, lisäksi unohdin vielä sillä viikolla vaihtaa vedet tms. Noh nyt tulee taas seurattua tarkemmin. Sympatiat Doradille, itsekin olen seurannut tosi pitkään (vuoden) toisen altaan bakteerikalvoa wait-and-see filosofialla, nyt ajattelin alkaa tehdä asialle jotain (streamereitä tms).

Pahin kämmini oli ehkä koko akvaariokala harrastuksen aloitus. Hankittiin kilpikonnille 500l allas ja sen mukana tuli miljoonakalaa, leväbarbia jne.. ja ne kalathan meni luonnollisesti kilpikonnien 80l. Hoito oli myös samanlaista kuin vesikilpikonnilla eli altaan kokonainen tyhjennys ja huolellinen pesu. Voitte arvata mikä oli ainoa henkiinjäänyt..

Noin muuten perinteiset ämpäritöppäykset, letkun unohtaminen tyhjentämään/täyttämään allasta on tehty. Myös käytetyn 300l altaan hankinta ja käyntiin laitto ilman koetäyttöä olohuoneessa kokeiltu (ihminen tyhjentää altaan todella nopeasti tarvittaessa..). Lämmittimet tosiaan palaa kuiville jäädessään, lisäksi lämmittimet kannattaa tarkistaa pitkän tauon jälkeen (muutama kalakeitto/kalakeiton alku koettu). Nykyisin myös suosin enemmin paria pientä lämppäriä, kuin yhtä ylitehokasta. Itserakennettu valutussuodatin pitää myös hillitöntä meteliä jos EVO.

Myös viherniilinhauen ja Mystus gulioiden hankintaa kyseenalaistan vahvasti näin jälkikäteen. Lievemmin kyseenalaistan muita epäsopivia yhtälöitä, jotka tosin aina päättyivät yhden altaan hankintaan. x)

[toukopouko]

Mokista voi oppia tai sitten ei. Tuli erääseen laariin asennettua hauskan näköinen käytettynä ostettu Juwelin tausta, semmosta pehmeämpää solumuovia, ei polyuretaania, ikäänkuin musta kaarnakuvio. Mystisesti se kutistui altaassa, lyhentyen 2-3cm, ja muutaman kuukauden jälkeen alkoi tuon takia irvistellä ja irrota silikooneista. No sitä taustaahan oli pitkät pätkät, joten eikun vedenpinta kolmeen senttiin, kalojen stressi tappiin, ja kauhea taustan ja silikonien irrotusoperaatio ja uuden pätkän liisteröinti. Varmaan monikin on tän riemun kokenut kun käynnissä olevaan altaaseen yrittää räpeltää taustaa.. Muutama kuukausi myöhemmin sama juttu enkä käsitä mitenkään vieläkään, miten tuo kutistuminen on mahdollista. Arvatkaa teinkö tuon vielä kolmannenkin kerran? Ilmeisesti en voinut uskoa että se tausta kutistuu, eihän se ole mahdollista, joten eihän tää voi toistua, yritänpä vielä? Ääliö täällä moi. No neljännellä kierroksella taustaksi vaihdettiin jätesäkki lasin ulkopuolelle. Ainakin jos se p*kele mystisesti kutistuu niin on helpompi vaihtaa

Kolmas kerta toden sanoo.
Joskus laitoin jätesäkkiä myös joka muuten oli mielestäni ihan ok, mutta häiritsi se miten heijastaa ikävästi valoa. Onko sulla vielä sitä "mustaa kaarnaa"? Mitäs jos kokeilisit vielä kerran, jos se ei nyt enää kutistuisi.

Nämä on mielenkiintoisia, itse järjestettyjä sielujen sotia, tällaiset, kun ei voi uskoa, ei, kun ei suostu. Itselläni on samanlaista vikaa kasvien kanssa. On tiettyjä kasveja, jotka vain syystä tai toisesta ei viihdy/kasva/elä jossakin altaassa tai joku pirun elukka siellä tuhoaa sen. Mutta miksi sitä pitää kuitenkin kokeilla ainakin kerran vuodessa? Ostaa sitä samaa saakelin rehua, laittaa se altaaseen, ja todeta aamulla, että joo-o, kyllä se on silppurin läpi taas mennyt, ja ei kun siivoamaan. Mutta siinä on se jos, jos nyt?

Tällä hetkellä mulla on kahdessa altaassa törkeä bakukalvo. Toinen on ollut jo kolmatta kuukautta. Olen wait-and-see filosofian kannattaja, se on usein osoittautunut viisaaksi, mutta nyt on ehkä tullut vietyä liian pitkälle? Toisen sain ihan itse aikaan viime viikonloppuna kun vaihdoin kiljupulloa ja sain jotenkin räpellettyä tuoretta sokerilientä suoraan altaaseen mutta kun vedet oli jo vaihdettu, niin laiskana aattelin, että katotaas miten käy. Päivän bakusamennus ja puolen viikkoa myöhemmin komea pintakalvo.

Itselläkin ollut joskus kiljut väärällä puolella lasia, pariinkin kertaan. Ollut tuossa 600 litraisessa joskus miehen oluetkin kun laski hetkeksi lasin lampun päälle, juuri sen verran reunalle, että hitaasti kellahti siitä kauniisti sukeltaen akvaan. Mies olisi kyllä mahtunut sinne perässä... Tuli tehtyä kyllä heti vedenvaihdot näiden jälkeen, seuraavana päivänä myös. Menikö sulla sinne pelkkää sokerivettä vai menikö hiivoineen? Happeahan lähtee kulumaan vedestä reippaasti, kun sinne näitä omia keitoksia lurahtaa. Eikö suodatinta saa puhaltamaan niin ylös että alkaa pinnassa tapahtua? Talouspaprulla eka pahimmat pois.

[toukopouko]

- älä päästä nitraatteja nollaan

Oliko ne pitkään nollissa, osaatko sanoa? Ja mites kamalan leväinvaasion palkintona sait...? Tätä vähän jännitän nyt tuon kypsyvän "kasvilaarini" kanssa, että mitenhän pitkään uskallan pitää nollina vai alanko vain annostella sinne pieniä määriä nitraattia (mutta se on off-topikkia tässä ketjussa).

Empäs osaa tarkasti sanoa, kuinka kauan, mutta nitraatiton hyvin valaistu allas = sinilevä. Ei siihen kuitenkaan kauaa tarvita, muutamat viikot riittää. Jos altaassa on lisäksi kasveja, ne riutuu ja kasvu hidastuu/ pysähtyy ilman typpilannoitetta, joka tarkoittaa sitä, että levät iskevät välittömästi kasviin, kuin kärpänen sontaan. Sen jälkeen kun levä on siten elvytetty eloon, sitä ei enää ole vain kasveissa vaan se levittäytyy esineisiin, suodattimeen, lasiin jne. Näinhän se kuvio usein menee.

[toukopouko]

Kirsey: kävin kurkkaamassa projektitarinaasi, ja huomasin, että akvasi on ikkunan edessä, ja niin kuin kirjoitat, on siinä pakon edessä, mutta jos ja kun altaassa ei ole nitraatteja ja kaihtimista huolimatta valoa hohkaa valaisimen lisäksi ikkunasta, tuo on huolestuttava yhdistelmä. Mitäs, jos tekisit taustalle lisäksi akvaa suuremman taustan esim. pahvista ja mustasta maalista tuomaan lisää varjoa?

[Kirsey]

Kirsey: kävin kurkkaamassa projektitarinaasi, ja huomasin, että akvasi on ikkunan edessä, ja niin kuin kirjoitat, on siinä pakon edessä, mutta jos ja kun altaassa ei ole nitraatteja ja kaihtimista huolimatta valoa hohkaa valaisimen lisäksi ikkunasta, tuo on huolestuttava yhdistelmä. Mitäs, jos tekisit taustalle lisäksi akvaa suuremman taustan esim. pahvista ja mustasta maalista tuomaan lisää varjoa?

Niin, sinilevän jos tuohon saan niin se ei kuulu enää tähän ketjuun, vaan pitää perustaa omansa otsikolla "millä tavoin olette leikkineet venäläistä rulettia" Ikkuna on "onneksi" pohjoisen suuntaan, ja itäpuoleltakaan ei tule valon häivääkään, sillä meidän ulkovarasto on siinä tukkeena. Mutta onhan siinä keväällä/kesällä omat riskinsä toki silti.

[Lode]

Muistan kun itse joskus unohdin laittaa suodattimen ja lämmittimen päälle vedenvaihdon jälkeen. Viikon päästä, ennen seuraavaa vedenvaihtoa, aloin ihmetellä, miten akvaario näyttää niin kamalan likaiselta ja pinnalla on bakteerikalvo, kun ei se yleensä siltä näytä Kauhukseni sitten totesin, että töpselit lojuivat lattialla, ja vaihdoin sitten vettä aika reippaasti ja kiireellä. Onneksi kaikki kalat olivat kestäviä, eikä kukaan heittänyt henkeään.

Sitten on tietysti ollut niitä kaikkia klassisia nuorempana: vääriä kaloja aivan liian pieneen altaaseen tai vääränlaisiin olosuhteisiin. Joskus mulla oli miljoonakaloja ja täplämonnisia sorapohjalla noin 70-litraisessa purkissa, kun ei silloin eläinkaupassa näistä asioista tiedetty, eikä itselläkään vielä tietoa ollut. Lyhytikäisiksi tietenkin jäivät. On myös ollut taistelukalaa huoneenlämpöisessä ja kovasti virtaavassa vedessä esimerkiksi neontetrojen kanssa. Se on kyllä kummallista, että nuo väärissä oloissa olleet taistot elivät mulla muistaakseni jopa 3 vuotta, kun taas myöhemmin oikeisiin oloihin ostetut kuolivat aina vuoden sisään johonkin bakteeri-infektioon, muistan monia yrittäneeni lääkitä tuloksetta. Nykyään en enää ole taistoja harkinnut ainakaan seura-akvaarioon, ehkä joskus perustan niille oman purkkinsa ja yritän löytää jostain vastuullisesti kasvatettuja ja vähemmän jalostettuja taistoja...

[toukopouko]

Lode: tuo on harmi, että taistojen tilanne on mennyt terveyden osalta tähän jamaan, missä se on. Itse rakastan taistoja, pidän myös sen jalostetuista näyttävistä muodoista, mutta en terveystilanteesta. Mitä näyttävämpi ja erikoisempi väritys, sitä kalliimpi ja tod.näk. lyhytikäisempi.

[Lode]

Lode: tuo on harmi, että taistojen tilanne on mennyt terveyden osalta tähän jamaan, missä se on. Itse rakastan taistoja, pidän myös sen jalostetuista näyttävistä muodoista, mutta en terveystilanteesta. Mitä näyttävämpi ja erikoisempi väritys, sitä kalliimpi ja tod.näk. lyhytikäisempi.

Munkin mielestä taistot ovat mahtavia persoonia, ja niiden naamasta jotenkin näkee sen, jos ne vaikka ihmettelevät jotain akvaarion sisustuksessa tapahtunutta muutosta tai uutta kalaa. Tulivat myös aina heti moikkaamaan, kun akvaarion eteen meni, kun muut kalat lähinnä pakenivat kauemmas. Värejä ja evämuotoja on vaikka millä mitalla, ja nehän ovatkin kauniita kuin korut. Siksi itsekin harmittelen tuota terveystilannetta.

En muista kuka linkkasi täällä johonkin taistoketjuun videon taistojen kasvatusoloista, olikohan se kr70? Niitä kasvatettiin sadoittain pienissä lasipulloissa, joissa ei ole mitään sisustusta eikä tilaa liikkua. Järkytyin tästä, enkä yhtään ihmettele, jos taudit iskevät tuollaisten olosuhteiden ja pitkien kuljetusmatkojen jälkeen. Jos joskus vielä sen taistopurkin perustan, yritän suosia kotimaisia kasvattajia, vaikka taistot olisivatkin sitten ulkonäöllisesti hieman vaatimattomampia. Näiden persoonallisuutta olen kyllä jäänyt kaipaamaan. Mutta nyt menee jo offtopiciksi.

[toukopouko]

Off-topikin maisteri jatkaa...

Taistojen kohdallahan enemmänkin on kyse siitä, että lajia on jalostettu ulkonäöllisistä syistä niin pitkälle, että se heikentää taistojen vastustuskykyä, lisää herkkyyttä erilaisiin synnynnäisiin vikoihin ja rangan vääristymiin, erityisesti kasvaimet ovat olleet todella yleisiä nykyisin jo hyvän aikaa. Eli se ongelma ei ole vain se, että taistot kasvavat pikku purkeissa jossakin kiinalaisessa hallissa stressaantuneina, jonka päätteeksi matkustavat pitkän matkan meidän altaisiin ja sitten saisivat jonkin taudin tuon seurauksena, vaikka sekin on täysin mahdollista, vaan se ongelma on jo siellä pitkällä perimässä.

Jos otat taiston/taistoja, niin lähde perusperustaviksesta , sekä värin, että muodon kanssa. Mielestäni alamäki lähti huntuevän (Veiltail) jälkeen surraamaan huonompaan. Plakat on edelleen aika voimissaan. Villeinähän näitä saa myös, mutta silloin on jo ihan "eri" kala ulkonäöltään kuin nämä, mistä tässä yhteydessä kirjoitan.

Jalostushan ei ole ollenkaan aina huono asia, riippuu mitä jalostetaan ja parannellaan. Silloin yleensä, kun mennään ulkonäkö edellä, siitä ei terveystilastoissa seuraa mitään hyvää, niin kaloissa, kissoissa kuin koirissakin.

T: erikois sporttiranskanbulldoggimummon 10v omistaja, joka ei ole eläissään ollut päivääkään sairas, mutta käynyt vain hyvä flaxi

[Lode]

Joo, sitähän tuo ulkonäöllinen jalostus valitettavasti yleensä teettää, vaikka lopputuloksena kalat ovatkin sen aikaa kauniita, kunnes iskee kasvain/tauti/mikä ikinä. Mulla ovat tainneet kaikki jalostetuimmat kuolla lopulta vesipöhöön, vaikka yritin taannoin taistoille järjestää optimaaliset olosuhteet. Kuplapesiäkin rakentelivat silloin innolla. Muistaakseni mun pitkäikäisin taisto oli punainen huntupyrstö, joka eli sen suunnilleen kolme vuotta. Valkoinen kruunupyrstö puolestaan taisi kupsahtaa alle vuosi ostamisesta, vaikka silloin olosuhteet olivat jo oikeanlaiset.

Haave taistopurkista siirtyy kuitenkin kauas tulevaisuuteen, sillä tällä hetkellä asunnossa riittää tila vain tuolle nykyiselle akvaariolle. Ja jos senkin ongelmat saataisiin hoidettua ensin kuntoon...

[doradi]

Kolmas kerta toden sanoo.
Joskus laitoin jätesäkkiä myös joka muuten oli mielestäni ihan ok, mutta häiritsi se miten heijastaa ikävästi valoa. Onko sulla vielä sitä "mustaa kaarnaa"? Mitäs jos kokeilisit vielä kerran, jos se ei nyt enää kutistuisi.

Sitähän ois, haluaisiko joku muu kokeilla? Voisin melkein maksaa siitä, että joku vie pois. Uusi onnellinen omistaja pääsee tutkimaan ihmeellistä ilmiötä, joka tuntuu olevan kaikkien luonnonlakien vastainen. Mä ajattelin nyt tässä kohtaa ihan vakavissani luovuttaa ja uskoa vaan uskomattomaan

Menikö sulla sinne pelkkää sokerivettä vai menikö hiivoineen? Happeahan lähtee kulumaan vedestä reippaasti, kun sinne näitä omia keitoksia lurahtaa. Eikö suodatinta saa puhaltamaan niin ylös että alkaa pinnassa tapahtua? Talouspaprulla eka pahimmat pois.

Kyllä meni ihan hiivoineen, ehkä semmonen neljännesdesi vajaa 50-litraiseen akvaan. Ei ihan pitänyt takaiskuventtiili, kun kiljupullo meni nurin.. Pintakalvon tosiaan saa rikki kun kääntää virtausta kunnolla pintaan. Kalvottumiseen johtavaa ongelmaa se ei ratkaise, eli jos sitä jostain syystä pukkaa, niin sitä pukkaa heti lisää kun pintavirtaus rauhoittuu. Eli sillä voi hoitaa ongelmaa kyllä, mutta juurisyy on jossain muualla Tässä kiljunkeittäjän klassikossa tilanne rauhoittui, kun muutama vedenvaihto oli mittarissa. Mutta tuossa toisessa laarissa, missä en tiedä mistä tuo kalvo johtuu, se palaa iloisesti jokaisen vedenvaihdon jälkeen, vaikka kuritan sitä pintaimurilla. Eli ongelmalla on joku mystinen syy, jota en ole vielä löytänyt. En viitsisi kovin kovaa pintavirtausta kierrättää koko aikaa, kun menee kiljunkeiton tuotokset hukkaan, mutta pikku pakkohan se on.