Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Valvoja: Moderaattorit
Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Hunajarihmakalat kutivat tänään. Varastin urokselta osan vaahtopesästä teekuppiin, joka on nyt puolillaan akvaariovettä. Mukana tuli munia ehkä muutama kymmenen.
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Munat kuoriutuivat jo illalla. Seuraavassa kuvassa osa kuoriutunut.
Laitoin myös rataseläinviljelmän pystyyn kestomunilla. Jos rataseläimet eivät pysy minulla hengissä, hyllyssä on 5 purkkia täynnä tohvelieläimiä. Hyvin ruokittujen rataseläinten ravintoarvo olisi parempi.
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Poikaset pääsivät tänään isompaan "akvaarioon": 0,6-litraiseen keittiöboksiin, jossa toistaiseksi on vain reilu sentti vettä.
Poikaset eivät vielä syö, mutta laitoin sekaan jo ensimmäisen satsin tohvelieläimiä (Paramecium caudatum). Rakensin "tohveliansan", jolla on tarkoitus saada mahdollisimman vähän bakteeripitoista "tohvelivettä" "akvaarioon":
Tuo tulee siis pystyyn suppilo ylös. Alapää on tukittu. Ylhäältä kaadetaan tohvelivettä vähän suppilon alapään alapuolelle. Tohvelieläimet vaeltavat 2-3 tunnissa ylöspäin kohti happea ja poispäin maan keskipisteestä, eli ne keskittyvät yläpäähän, josta ne voi ottaa pipetillä.
Rataseläimistä ei tainnut tulla mitään. Niiden olisi pitänyt kuoriutua 20-48 tunnissa, nyt on jo 60 h kulunut, ja olen nähnyt yhden rataksen. Tein kaiken kuten ohjeet sanoivat enkä ymmärrä missä on vika. Ehkä munat olivat vanhentuneet. Tämä oli eka kerta eläissäni, kun yritän viljellä makeanveden rataseläimiä (Brachionus calyciflorus).
Poikaset eivät vielä syö, mutta laitoin sekaan jo ensimmäisen satsin tohvelieläimiä (Paramecium caudatum). Rakensin "tohveliansan", jolla on tarkoitus saada mahdollisimman vähän bakteeripitoista "tohvelivettä" "akvaarioon":
Tuo tulee siis pystyyn suppilo ylös. Alapää on tukittu. Ylhäältä kaadetaan tohvelivettä vähän suppilon alapään alapuolelle. Tohvelieläimet vaeltavat 2-3 tunnissa ylöspäin kohti happea ja poispäin maan keskipisteestä, eli ne keskittyvät yläpäähän, josta ne voi ottaa pipetillä.
Rataseläimistä ei tainnut tulla mitään. Niiden olisi pitänyt kuoriutua 20-48 tunnissa, nyt on jo 60 h kulunut, ja olen nähnyt yhden rataksen. Tein kaiken kuten ohjeet sanoivat enkä ymmärrä missä on vika. Ehkä munat olivat vanhentuneet. Tämä oli eka kerta eläissäni, kun yritän viljellä makeanveden rataseläimiä (Brachionus calyciflorus).
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Poikaset syövät nyt. Niiden kokonaispituus on alle 3 mm.
Rataseläimiä on sittenkin kuoriutunut vähän. Saa nähdä, saanko ne lisääntymään tarpeeksi.
Rataseläimiä on sittenkin kuoriutunut vähän. Saa nähdä, saanko ne lisääntymään tarpeeksi.
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Tänään aloitin päivittäiset 50% vedenvaihdot. Alan tästä päivästä lähtien myös lisäämään vähitellen veden määrää.
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Ostin tänään kaupasta merielukoille tarkoitettuja meriveden rataseläimiä (tod. näk. Brachionus plicatilis) ja yritin syöttää niitä hunajapoikasille samoin kuin artemiaa: huuhtelin niitä 48 mikronin sihdissä makeassa vedessä ja sitten huuhtelin ne poikasastiaan. Valitettavasti homma ei toimi: meriveden rattaat kuolevat HETI, kun ne joutuvat makeaan veteen, ja vajoavat pohjaan. Tämän joku olisi varmasti osannut kertoa minulle, kun olisin etukäteen kysynyt. Noin pienet hunajapoikaset eivät koske mihinkään, mikä ei liiku.
Omat makeanveden rataseläimet lisääntyvät hiljalleen. Yritin vaihtaa niille vettä siten, että kaadoin vettä pois em. sihdin läpi ja sitten huuhtelin rataseläimet puhtaalla vedellä takas viljelypurkkiin. Onneksi en kaatanut vanhaa vettä heti pois, koska näköjään suuri(n?) osa rataseläimistä menee tuonkin planktonsihdin läpi. Eli vedenvaihto onnistuu vain siten, että vanhaa ratasvettä kaadetaan suoraan poikasille ja tuoretta vettä tilalle. No, poikaset saivat nyt sitten ensimmäisen rataseläinaterian. (Makeanveden rataseläimien vesi pitää pysyä hyvänä, muuten ne kuolevat kaikki - siksi vedenvaihto. Tohvelieläimiä taas ei saa kuolemaan melkein millään.)
Omat makeanveden rataseläimet lisääntyvät hiljalleen. Yritin vaihtaa niille vettä siten, että kaadoin vettä pois em. sihdin läpi ja sitten huuhtelin rataseläimet puhtaalla vedellä takas viljelypurkkiin. Onneksi en kaatanut vanhaa vettä heti pois, koska näköjään suuri(n?) osa rataseläimistä menee tuonkin planktonsihdin läpi. Eli vedenvaihto onnistuu vain siten, että vanhaa ratasvettä kaadetaan suoraan poikasille ja tuoretta vettä tilalle. No, poikaset saivat nyt sitten ensimmäisen rataseläinaterian. (Makeanveden rataseläimien vesi pitää pysyä hyvänä, muuten ne kuolevat kaikki - siksi vedenvaihto. Tohvelieläimiä taas ei saa kuolemaan melkein millään.)
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Rataseläimet ovat ilahduttavasti lisääntyneet. Sen verran, että tänä aamuna päätin ensimmäistä kertaa ottaa niitä tarkoituksella poikasille (toissapäivänä tarkoitus oli vain vaihtaa vettä, ja koska ne eivät jääneet haaviin, kaadoin vettä rataseläimineen poikasille, mutta niitä ei ollut siinä paljon). Rataseläinviljelmiä oli alun perin kaksi, mutta toinen niistä on kuollut. Metodini on toistaiseksi laittaa rataseläinten ilmastus pois päältä, sitten ne näköjään vajoavat parissa tunnissa lähelle pohjaa (vaikka ovat elossa), mistä niitä voi imuroida ilmaletkulla poikasille ilman, että vettä lähtee liikaa pois. Sitten puhdasta vettä tilalle sekä ihan vähän RotiBombia (ruokaa rataseläimille). Eli vedenvaihto hoituu siinä samalla. Nyt, kun otin rataksia pois, niitä on taas vähemmän ja saavat pari päivää lisääntyä. Toivottavasti rataseläinateriat parin päivän välein nopeuttavat poikasten kasvua, että päästäisiin nopeammin artemia-vaiheeseen. Hunajapoikaset ovat niin mahdottoman pieniä, ja likoeläimet (kuten nuo tohvelieläimet) ovat ravintoarvoltaan kehnoa sapuskaa. Hunajapoikasilla on nyt puoli litraa vettä ja rataseläimillä litra. Molemmilla ilmastus, poikasilla aivan kevyt.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2035
- Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Tampere
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Miksi et laita välillä keitettyä kananmunan keltuaista, erittäin energiapitoista?
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
En uskalla laittaa mitään kuollutta keinoruokaa tuohon pieneen kippoon. Kokonaistilavuus on vain 0,6 l eikä se ole ihan täysi: vettä ehkä 0,5 l. Edelliselle poikueelle yritin syöttää JBL NobilFluidia ja myöhemmin JBL NovoTomia mutta minusta vaikutti, ettei sitä oikein syöty, ja jäänteet pilasivat veden, jonka vuoksi menetin monta poikasta. Syömättömiä ruoantähteitä on mahdotonta saada kokonaan pois. Jos poikaset olisivat isommassa altaassa (kuten sulla taistelupoikaset 10-litraisessa), voisi hyvin kokeilla kananmunaa ja muuta. Pienen kipon tarkoitushan on, että likoeläimiä varmasti vilistää koko ajan poikasten ympärillä.
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Kaikki 20 kpl ovat edelleen hengissä. Nyt alkaa näkyä jo kokoeroja, mutta isommatkin ovat vain 4 mm. Kaikkein pienimmät eivät ole kasvaneet juuri lainkaan, ja saattaa olla, etteivät nuo pienimmät lopulta jää henkiin.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2035
- Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Tampere
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Vesimäärä on aika pieni juu kieltämättä. Tosin, monnisia olen kasvattanut alkutaipaleen usein neliskanttisessa karkkirasiassa, tiedättehän niitä mitä kaupoista saa ostaa, muovisia, kirkkaita? Mitähän sinne menisi vettä, olisko 1.5l... ja puolilleen vettä, niin n. 7-8dl. Sinne on samat kananmuna-ateriat menneet, silloin vain putsaus pohjaa myöten 2x pv. Mutta kyllähän varovainen on hyvä olla.
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Pääsyy, miksi vierastan kuollutta ruokaa on, että minusta tosiaan vaikutti, että edellinen poikue ei syönyt sitä. JBL NobilFluid painuu pohjalle, ja poikaset viettävät aikaansa enimmäkseen lähellä pintaa. Mikromatojen kanssa sama juttu. JBL NovoTom pysyy pinnalla, mutta en nähnyt niiden sitäkään syövän. Jos tuossa ei ala tapahtua edistystä, pitää kai harkita sijoittamista isompaan boksiin ja ruokintakokeiluja keltuaisella ja muulla.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2035
- Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Tampere
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
No kylläpä siellä nirsoillaan.
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Kokeilin tänään ensimmäistä kertaa antaa vastakuoriutunutta artemiaa, ja pieneksi yllätyksekseni melkein puolet poikasista on syönyt sitä (senhän näkee oranssista mahasta). Kyseessä on Saksassa viljelty artemia (https://www.artemiafarm.de/brine-shrimp ... emia-eggs/), jonka pitäisi olla hiukan pienempää kuin yleiset merkit. Tämähän tarkoittaa sitä, että nämä poikaset (ja toivon mukaan pian muutkin) alkavat kasvaa paljon nopeammin.
Tällä hetkellä poikue näyttää tältä:
Kuvan ottamisen jälkeen ne söivät lisää artemiaa ja nyt niiden maha suorastaan pullottaa oranssina. Joukossa on yksi hyvin heikko yksilö, joka todennäköisesti tulee kuolemaan. Sen näkee siitä, että se on melkein musta (kuvassa ylimpänä). Yksi poikanen on jäänyt kuvan ulkopuolelle - niitä on vielä täydet 20 jäljellä.
Tässä vielä kuva hunajarihmakalan "kasvatuslaitoksestani":
Tällä hetkellä poikue näyttää tältä:
Kuvan ottamisen jälkeen ne söivät lisää artemiaa ja nyt niiden maha suorastaan pullottaa oranssina. Joukossa on yksi hyvin heikko yksilö, joka todennäköisesti tulee kuolemaan. Sen näkee siitä, että se on melkein musta (kuvassa ylimpänä). Yksi poikanen on jäänyt kuvan ulkopuolelle - niitä on vielä täydet 20 jäljellä.
Tässä vielä kuva hunajarihmakalan "kasvatuslaitoksestani":
-
- Advanced Member
- Viestit: 2035
- Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Tampere
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Voi nuijapäät sentään.
Hyvä, että sait artemiat uppoamaan. Tuo kastikekippo, mummoni saattaisi saada slaagin, jos näkisi, että tuollainen on kalojen käytössä .
Hyvä, että sait artemiat uppoamaan. Tuo kastikekippo, mummoni saattaisi saada slaagin, jos näkisi, että tuollainen on kalojen käytössä .
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Tämän hetken tilanne:
11 syö artemiaa eli varmoja tapauksia
6 ei vielä syö artemiaa mutta näyttäisivät olevan kunnossa, pieni epävarmuus vielä kuitenkin
3 heikkoa tummaa, jotka ovat jääneet pieneksi, eli todennäköisesti eivät selviä, mutta näitähän on aina joka poikueessa
11 syö artemiaa eli varmoja tapauksia
6 ei vielä syö artemiaa mutta näyttäisivät olevan kunnossa, pieni epävarmuus vielä kuitenkin
3 heikkoa tummaa, jotka ovat jääneet pieneksi, eli todennäköisesti eivät selviä, mutta näitähän on aina joka poikueessa
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Ensimmäiset kuolemantapaukset sattuivat tänään: kaksi heikkoa pientä jo edellisessä viestissä kuolemaantuomituiksi ennustettua poikasta kuoli. Tämän hetken tilanne:
13 syö artemiaa
4 ei vielä syö artemiaa mutta kunnossa
1 heikko luultavasti kuolemaantuomittu
Isoimmat ovat jo 6 mm eli ovat puolitoistakertaistaneet pituutensa muutamassa päivässä - artemian voimalla.
Tarjosin tänään ensimmäistä kertaa mikromatoja, mutta niitä ei syöty. Kiinnostuneena muutama poikanen kyllä tutkiskeli niitä mutta eivät pitäneet matoja ruokana. Kun niitä ei ollut syöty yhtään parissa tunnissa, yritin imeä kaikki madot pois pohjalta pipetillä, etteivät kuollessaan pilaa vettä. Seuraavaksi tarjoan mikromatoja vasta, kun poikaset ovat isommassa tilassa, mihin ei mene enää montaa päivää.
13 syö artemiaa
4 ei vielä syö artemiaa mutta kunnossa
1 heikko luultavasti kuolemaantuomittu
Isoimmat ovat jo 6 mm eli ovat puolitoistakertaistaneet pituutensa muutamassa päivässä - artemian voimalla.
Tarjosin tänään ensimmäistä kertaa mikromatoja, mutta niitä ei syöty. Kiinnostuneena muutama poikanen kyllä tutkiskeli niitä mutta eivät pitäneet matoja ruokana. Kun niitä ei ollut syöty yhtään parissa tunnissa, yritin imeä kaikki madot pois pohjalta pipetillä, etteivät kuollessaan pilaa vettä. Seuraavaksi tarjoan mikromatoja vasta, kun poikaset ovat isommassa tilassa, mihin ei mene enää montaa päivää.
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Yksi poikanen siirtyi tänään artemiansyöjien leiriin.
Rataseläimet ovat vähentyneet viime päivinä ja taitavat kuolla sukupuuttoon, mutta eipä enää juuri haittaa, kun kohta kaikki syövät artemiaa. Yksi poikanen on tosin niin pieni, että on vaarana, että se siirtyy kuolemaantuomittujen leiriin. En tosin ole varma, oliko rataseläimistä ylipäätään hyötyä, koska niitä oli melkein koko ajan liian vähän.
Katsoin mikroskoopilla planktonviljelmiäni. Rataseläinviljelmässä on todellakin niitä rataseläimiä, mutta siellä on myös jotain tohvelieläintä hiukan pienempää yksisoluista likoeläintä. Suurempi yllätys oli, että tohvelieläinviljelmässä on niiden tohveleiden lisäksi suunnilleen yhtä paljon jotain rataseläintä; ei samaa, mitä minun rataseläinviljelmässä, vaan samanlaista kuin tässä videossa vasemmalla (oikealla on tohvelieläin):
https://www.youtube.com/watch?v=uPWXZlKvO6w
Rataseläimet ovat vähentyneet viime päivinä ja taitavat kuolla sukupuuttoon, mutta eipä enää juuri haittaa, kun kohta kaikki syövät artemiaa. Yksi poikanen on tosin niin pieni, että on vaarana, että se siirtyy kuolemaantuomittujen leiriin. En tosin ole varma, oliko rataseläimistä ylipäätään hyötyä, koska niitä oli melkein koko ajan liian vähän.
Katsoin mikroskoopilla planktonviljelmiäni. Rataseläinviljelmässä on todellakin niitä rataseläimiä, mutta siellä on myös jotain tohvelieläintä hiukan pienempää yksisoluista likoeläintä. Suurempi yllätys oli, että tohvelieläinviljelmässä on niiden tohveleiden lisäksi suunnilleen yhtä paljon jotain rataseläintä; ei samaa, mitä minun rataseläinviljelmässä, vaan samanlaista kuin tässä videossa vasemmalla (oikealla on tohvelieläin):
https://www.youtube.com/watch?v=uPWXZlKvO6w
-
- Advanced Member
- Viestit: 2035
- Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Tampere
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Videon ratasötökällä on bileet verrattuna tohvelin seinäruusuiluun.
Mukava yllätys sulla. Siellähän menee oikein hyvin, nuo tippujat kuluu systeemiin, niin kuin itsekkin totesit.
Sitten ihan asian vierestä... mitä maksaa mikroskooppi, sellainen kotiversio, ei mikään megahifistelylaite? On aina ollut mielessä, mutta se vain jää ja jää aina jonkin muun alle. Olisi kyllä mielenkiintoinen peli.
Mukava yllätys sulla. Siellähän menee oikein hyvin, nuo tippujat kuluu systeemiin, niin kuin itsekkin totesit.
Sitten ihan asian vierestä... mitä maksaa mikroskooppi, sellainen kotiversio, ei mikään megahifistelylaite? On aina ollut mielessä, mutta se vain jää ja jää aina jonkin muun alle. Olisi kyllä mielenkiintoinen peli.
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
En tiiä. Mun mikroskooppi on ikivanha. Isäni osti sen, kun olin pikkupoika. Toimii kuitenkin vielä muuten hyvin, mutta lamput ovat rikki - ei kuitenkaan haittaa paljoa, koska siinä on myös peili alhaalla, joten voi käyttää ulkopuolista valonlähdettä. Siinä on 50x, 75x, 200x ja 300x -suurennokset. Liikkuvien kohteiden kanssa ei voi käyttää kuin kahta ensimmäistä. En usko, että paljon maksaa perusmikroskooppi. Käytettynäkin voisi löytyä.
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Eilen tai tänään yksi liittyi jälleen artemiansyöjien klaaniin. Siten tilanne on:
15 syö artemiaa
2 ei vielä syö artemiaa mutta kunnossa
1 heikko luultavasti kuolemaantuomittu
Nuo artemiansyöjät tarvitsisivat oikeastaan jo isomman tilan, mutta en ole ehtinyt laittaa akvaariota kuntoon. Huomenna tai ylihuomenna viimeistään. Poikue näyttää nyt tältä:
Heikko on kuvassa keskellä. Isoimmat voisivat kohta jo syödä sen, ja ihme, että se ylipäätään vielä on hengissä. Kategorian 2 poikaset ovat vasemmalla alhaalla ja oikeassa yläkulmassa. Ne vaikuttaisivat olevan terveitä mutta ihmeen hitaasti kasvavat. Luulen, että ne kuitenkin selviävät; tosin saattaa olla riski, että niille jää joku vamma hitaasta kasvusta.
Yksi poikanen näkyy olevan kuvan ulkopuolella.
15 syö artemiaa
2 ei vielä syö artemiaa mutta kunnossa
1 heikko luultavasti kuolemaantuomittu
Nuo artemiansyöjät tarvitsisivat oikeastaan jo isomman tilan, mutta en ole ehtinyt laittaa akvaariota kuntoon. Huomenna tai ylihuomenna viimeistään. Poikue näyttää nyt tältä:
Heikko on kuvassa keskellä. Isoimmat voisivat kohta jo syödä sen, ja ihme, että se ylipäätään vielä on hengissä. Kategorian 2 poikaset ovat vasemmalla alhaalla ja oikeassa yläkulmassa. Ne vaikuttaisivat olevan terveitä mutta ihmeen hitaasti kasvavat. Luulen, että ne kuitenkin selviävät; tosin saattaa olla riski, että niille jää joku vamma hitaasta kasvusta.
Yksi poikanen näkyy olevan kuvan ulkopuolella.
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Tänään 15 artemiansyöjää pääsi 9 litran akvaarioon, jossa aluksi on kuitenkin vettä vain vähän. Muutaman päivän kuluessa täytän akvaarion vähitellen. Oikean akvaarion myötä avatui ensimmäistä kertaa sivunäkymä:
Maha täynnä artemiaa! Isoimmat poikaset ovat nyt 8,5 mm. Näin tarkka mittaus oli mahdollista aiemmassa pikkupurkissa (missä kolme artemiaa syömätöntä on edelleen): laitoin viivottimen purkin alle, kun siinä oli vain vähän vettä ja odotin, että poikanen tulee mitta-asteikon päälle. Isoimmatkaan eivät vielä käy haukkaamassa ilmaa.
Akvaariossa tarjosin mikromatoja, ja nyt menivät kaupaksi. Isojen ruokavalio koostuu toistaiseksi pääruoka artemiasta ja vaihteluna mikromadoista. Pienet syövät edelleen tohveli- ja rataseläimiä.
Maha täynnä artemiaa! Isoimmat poikaset ovat nyt 8,5 mm. Näin tarkka mittaus oli mahdollista aiemmassa pikkupurkissa (missä kolme artemiaa syömätöntä on edelleen): laitoin viivottimen purkin alle, kun siinä oli vain vähän vettä ja odotin, että poikanen tulee mitta-asteikon päälle. Isoimmatkaan eivät vielä käy haukkaamassa ilmaa.
Akvaariossa tarjosin mikromatoja, ja nyt menivät kaupaksi. Isojen ruokavalio koostuu toistaiseksi pääruoka artemiasta ja vaihteluna mikromadoista. Pienet syövät edelleen tohveli- ja rataseläimiä.
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Hauska seurata prosessia! Mulla hunajarihmat lisääntyivät seura-akvaariossa itsekseen, mutta silloin poikueista tietysti selvisi vain pari yksilöä havaittavan kokoiseksi asti.
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Kiitos kommentista, prologi - hauskaa, että tällä ketjulla on lukijoita!
Olen lukenut joitain kertomuksia, että hunajarihmakalat ovat lisääntyneet seura-akvaariossa, jos kalatiheys on pieni ja akvaariossa on tiheä kasvillisuus. Kehittyikö sulla poikasista vahvoja yksilöitä ilman mitään kehityshäiriöitä? Meinaan, että jos alkuaikoina poikaset eivät saa tarpeeksi syömistä, niin siitä saattaa seurata korjaantumattomia vikoja. Mutta jos kasvillisuutta on paljon eikä akvaario ole liian puhdas, niin siellä on kyllä aina kaiken maailman yksisoluisia. Tuo minun purkkimetodi vaatii purkin huolellista imurointia päivittäin ja on aika työläs, muuten bakteeritiheys kasvaa jätteiden myötä pienessä tilassa liian suureksi ja siitä voi tulla poikasille ongelmia, kuten yllä jo totesin.
Olen lukenut joitain kertomuksia, että hunajarihmakalat ovat lisääntyneet seura-akvaariossa, jos kalatiheys on pieni ja akvaariossa on tiheä kasvillisuus. Kehittyikö sulla poikasista vahvoja yksilöitä ilman mitään kehityshäiriöitä? Meinaan, että jos alkuaikoina poikaset eivät saa tarpeeksi syömistä, niin siitä saattaa seurata korjaantumattomia vikoja. Mutta jos kasvillisuutta on paljon eikä akvaario ole liian puhdas, niin siellä on kyllä aina kaiken maailman yksisoluisia. Tuo minun purkkimetodi vaatii purkin huolellista imurointia päivittäin ja on aika työläs, muuten bakteeritiheys kasvaa jätteiden myötä pienessä tilassa liian suureksi ja siitä voi tulla poikasille ongelmia, kuten yllä jo totesin.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2035
- Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Tampere
Re: Erään hunajarihmakalapoikueen tarina
Mahtavan kokoinen masu. Siinä on syöty koko rahan edestä . Hienosti ja vauhdikkaasti kasvavat. Aiotko pitää osan itselläsi vai myytkö pois?
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...