Suosittelisin investoimaan valomikroskooppiin. Pidemmässä juoksussa sinulle fokusoituu akvaariosi tilanne ja se antaa huimasti tietoa arvalujen sijaan. Toki emme harrastajat pysty Eviran tarkkuuksiin, mutta aika matalla kynnyksellä saa irti kalasta esim. kidusloiset, alkueliöt, sisäloismadot, kalatubin ja hieman bakutulehduksiakin.
Kun kala vetelee viimeisiään tai juuri kuolee, kala vain tutkintaan. Siinä säästyy poukkoilut ja näkee tilannetta tarpeellisen ja turhankin dropituksen suhteen. Itse mikroskopoin jonkun verran ja minulle on tullut paljon tärkeää tietoa myös akvaristien loistilanteesta ja dropien vaikutuksesta.
Esim. mutuajatuksena tiedän vähän kuin autokorjaajat, autojen eli kalojen vikalistaa. Esim. yleisimmät delanneen fisun loiset ovat ylivoimaisesti kidusmadot. Tietysti yleisiä ovat bakutulehdukset yksin tai sekundäärinä. Hyvin paljon liikenteessä. Varmasti pitkän matkaa yli puolella fisuista, jotka olen tutkinut on ollut kidusloisa. Usein toki monen ongelman summa ja kidusloiset toki altistavat bakutulehduksisille tai alkueliöinvaasioilla.
Esim. kiekkokaloissa on kaikissa avaamissani kiekoissa ollut kidusmatoja. Omistajasta riippumatta
). Myös kiekkoharrastajilla on hyvin yleisessä käytössä Kusuri Wormer - joka on varsin hyvä, mutta mieto dropi. Laajakirjoisena madotuslääkkeenä huippu. Mutta useankin kuurin jälkeen on saattanut silti löytyä kidusloisia. Kusuri ei ole niin hyvä dropi kidusmatoihin kuin Fluke Solve ja Tremazol. Prazikvanteli on paras kohdistettu dropi kidusloisiin. Dactylogyrus on sitkeä sissi eikä matolääke (anteeksi sana lääke, sitä ei saa kaupassa käyttää...itsehoitotuote on virallinen nimi...) ja muniin se ei tehoa. Munia jää helposti ja on tapauksia, että jopa pratsihoitojen jälkeen kiekossa on kidusloisia melkoisesti. Usea toisto on tärkeä tarpeen mukaan.
Kalatubia en taas kiekoilta ole koskaan bongannut, mutta labyrinttikaloilla taas on löytynyt aika usein. Usein myös vanhan kalan riesa.
Itse myös madotan tervetuliaisena karanteenissa joka kalan. Näin säästyy pääkipot. En ole naismuistiin pääkipoissani yhtään madokasta bongannut kaloista. Mikroskopoin lähes kaikki delaavat kalat, mikäli suinkin. Näin säästyy pääkippojen rumba.
Itse sisäloismatoja en ole nähnyt todistettavasti mikroskoopilla kuin omalla partiksellani vuosia sitten, joka johti matoprojektiin kaikissa kipoissa. Kusuri lienee ilmeisen tehokas niihin. Yhdelläkään kiekolla en ole niitä bongannut, enkä muillakaan kaloilla. Toki osaa ei edes madotettu. Ja kaverillani oli kalassa sisäloismato, vaikka oli madottanut tujusti moneen kertaan. Oli villejä kaloja Kongosta ja yksi mato ehkä livahtanut suoliston läpi vatsaonteloon, jonne dropi ei tehonnut - tiedä häntä. Mutta mato vei kalan hengen.
Mutta itse madotan karanteenissa sekä Kusuri Wormerilla ja sitten Fluke solvella. Näin tulee laajakirjoinen madotus. Harvemmin mitään muuta käytän, en edes noita ennaltaehkäiseviä laajakirjoisia tuotteita kuin erikoistapauksessa. Mutta jos olisi tarpeen, käyttäisin.
Tukusta ja kauposta tulevat kalat toki stressitilassa ja pyydystäessä naarmua. Myös olotuhteet eivät voi vastata kotioloja ja mukana voi tulla kaikenlaista loista. Siksi karanteenaus n. 3 viikkoa olisi todella tarpeen. Kaikkeahan ei voi nähdä ja osa voi olla piilevää (kuten kalatubi). Mutta kaikkeen ei elämässä voi varautua tai voi panikeerata. Tässä ajassa kala sopeutuu myös hitaaasti talon bakukantaan ja päinvastoinkin, jos sitä haluaa.
Harmiton örkki voi olla aiheutta toisen alueen kalakannassa infektion, jos kala on heikkokuntoinen tai ei ole sille immuniteettia. Esim. Aasian ja Amazonian kiekot kun törmäävät toisiinsa, voi terveetkin kalat sairastua toiste normaaliflooraankin.
Merihepan platyt ovat myös aika lyhytikäistä sakkia ylipäätään. Itselläni joskus ns. sisarusparvi lakoaa aika samoihin aikoihin. Katoa käy jonkun verran. Sitten taas kippo täynnä pentuja ylibookkaukseen asti pian...Toki olosuhteet tärkeät pitää kala kunnossa.
Mutta tosiaan kalatubi on ja pysyy. Mutta varsin yleisenä on ja helposti toki saa uusiksi. Polttotuhkaus tuskin siinä mielessä auttaa. Mutta ehkä hivuttaisin vanhan tubialtaan ja odottaisin, että kalat vanhenee ja luontaisesti eläköityy ja poistuu.
Kesällä jos liikut pks, niin kalat voi kiikuttaa tänne.
Mutta suosittelisin riittävän hyvää mikroskooppia. Pohdin jopa opaan putiikkiini niitä ohjeiden kera. Kutkuttaa ajatus akvaristien mikroskooppiapuverkostosta eri puolilla Suomea, missä perusasiat olisi hallussa. Osaan opastaa perusasioihin. Ja kysyä voi yv. Väittäisin satkun investoinnin poikivan. Kun laittaa usb-kameran, voi videoida ja kuvata ja pohtia viisaampienkin kanssa näkymää. Se on todella tärkeä juttu ja tässä voisi olla paras ratkaisu.
Kyllähän tämä varusteiden huolto on ihan oma maailmansa... Eikä ole tullut mieleenkään että vesitestiä ei ottaisi suoraan akvasta vaan jollain välikipolla. Ehkä lisään varustearsenaaliin vielä Neo-amiseptin, mutta muuten en aio olla turhan hysteerinen tautien tarttumisen suhteen. Voihan kissoista/koiristakin saada ties mitä pöpöjä, ja niitten kanssa ihmiset kuitenkin nukkuu samassa sängyssä... Suodattimet olen putsannut lyhyet hanskat kädessä, juurikin olettaen että siellä voi olla suurin tartuntariski, mutta lasit putsaan varmaan jatkossakin ilman hanskoja, ellen sitten löydä jostain tosi hyviä. Lisäsin viikkovedenvaihtoa hiukan reilummasi n. 40%:iin ja toivon, että loput kalat kestää hengissä ainakin vähän pitempään. 
![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink"){kind=icon}
Kalanruokamittaa en kuitenkaan ole hankkinut, vaan mittaan sapuskan ruokapurkin kanteen.![[}:)]](./images/smilies/icon_evil.gif "Evil or Very Mad"){kind=icon}
Eli altaassa siis todettiin tubi, kun vein Eviralle pari kuolemaisillaan olevaa platya tutkittavaksi. Heidän ohjeensa oli, että kaikki kalat pitää tappaa ja putsata allas. Silloin tuo ajatus tuntui karmivalta, ja täältä sain tukea että taudin kanssa voisi myös elellä, joten en altaan tyhjennykseen lähtenyt. Jatkoin siis muuten kutakuinkin ennallaan, paitsi en toki ottanut uusia kaloja ja koskin altaaseen vain hanskat kädessä. Platyja tippui tasaiseen tahtiin noin parisen kuukaudessa, kunnes kaksi viimeistä näyttivät ulkoisesti ok:lta. Taiston laitoin pois, monnisista kaksi oli kuollut aika alkuunsa mutta loput edelleen hengissä, samoin partis. Kun muutaman kuukauden katselin metrin leveässä altaassa ainoina "uivina" kaloina niitä platyja (muut siis pohjalla), niin ajattelin että eiköhän sitä voisi jo lisätä kalamäärää. 
Mutta ehkä diagnoosin puutekin....mutta tutkin pääsääntöisesti aina jos kala delaa, eikä ole mennyt piloille liikaa.