Paluu akvaristiksi pikkupurkilla

[Akvaharrastaja]

Vuosia onkin jo tainnut vierähtää siitä, kun akvaarioharrastukseni jäi pitkäaikaiselle tauolle opiskelujen aiheuttaman ajanpuutteen takia. Nyt on kuitenkin hyvä sauma aloittaa taas kaikki uudelleen, ja jonkinnäköistä päiväkirjankin tapaista olisi tarkoitus purkista pitää.

Aikaisemmin läträsin ~50 litraisella, jos tarkalleen muistan oikein niin 54 litraisella purnukalla, joka harrastuksen lopettamisen jälkeen on pyörinyt lämpimässä varastossa. Huomenissa olisi se nyt tarkoitus sieltä noutaa ja koetäyttää. Toivonmukaan silikonit ovat edelleen hyvässä kunnossa. Kaikki vanhat varusteet ja akvaariotarvikkeet ovat myös varastossa, niitä tulen käyttämään mikäli ovat yhä toimintakuntoisia. Niistä tarkemmat speksit kerron myöhemmin, kunhan saan itse tekniikan käsiini.

Tarkoitus olisi siis pistää pystyyn pieni seurala. Kovan veden millikset, platyt ja miekkapyrstöt ovat jo aiempina teinivuosina koettu, eivätkä ne kiinnosta. Akvaario toimi aikaisemmin käytössäni korurihmalana hehkurasboroiden kanssa. Myöhemmin allas oli myös makkarakalojen käytössä. Nytkin haluaisin akvaarioon jonkun ns. pääkalan ja parven pieniä kaloja seuraksi. Purkin pohjapinta-ala taitaa olla niin mitätön, että monnisista taitaa olla turha edes haaveilla. Ehdotuksia siis mielellään otetaan vastaan, haluan kuulla mahdollisimman paljon vaihtoehdoistani. Onneksi kalojen kotiutumiseen on reippaasti aikaa kypsytyksen vuoksi.

Akvaariossa ollut hiekka oli pyöreäreunaista soraa. Sen aion joka tapauksessa vaihtaa johonkin hienompaan. Muistaakseni tälläkin foorumilla on ollut puhetta rautakauppojen akvaarioon sopivista hiekoista. Löytyisiköhän K-Raudasta vastaavaa?

Paljoa ei nyt tähän alkuun oikeastaan ole kerrottavaa, kun ei ole vielä varmuutta edes akvaarion vedenpitokyvystä. Pikkuhiljaa päivittelen kuitenkin projektia ja yritän saada jotakin edes aikaiseksi

Toivottavasti edes joku jaksaa seurata projektin etenemistä ja neuvoa uudelleen aloittavaa akvaristia myöhemmin mieltä askarruttavista kysymyksistä. Ja kalaston kanssa voisin apuja kaivata, pää lyö ihan tyhjää, että mitä tuonne nyt uskaltaa ottaa ja mitä ei. Markku Varjon kirjat lähtee kyllä taas lainaukseen tällä viikolla.

[Akvaharrastaja]

Noniin, pienten mutkien ja vastoinkäymisten jälkeen akvaario on vihdoin saatu kannettua sisälle. Seuraavaksi lähtee testaukseen akvaarion vedenpitävyys. Jos silikonit eivät ole ajansaatossa vahingoittuneet, projekti etenee taas hiukan. Allas on nyt tällä hetkellä kylppärissä täytettynä, katsotaan miten käy

Nyt kun sai kaikki nuo akvaariokrääsät käsiini, osaan kertoa enemmän tekniikasta. Akvaario on kokolasiakvaario, johon kuuluu musta valaisinkansi. Valaisinkannessa on paikka yhdelle loisteputkelle, joka tällä hetkellä on Sylvania Aquastar T8, 15 wattinen. Ilmeisestikin ihan riittävä peli tuolle purkille, ainakin muistaakseni olen ollut tyytyväinen. Suodatin on merkkiä Hailea, laatikon mukaan malli on HL-BT700. Jos en väärin muista, sen kanssa altaassa kävi melkoinen puhuri, mutta mukana tulleiden suihkuputkien avulla virtausta pystyi jakamaan useaan ulostuloreikään ja suuntaamaan takalasiin. Tuosta varastosta kaivamastani taikalaatikosta löytyi myös joku Fluvalin suodatin ja joku erittäin vanha vihreä suodatin merkkiä Rena. Lämmitin on joku Aquaelin 50 wattinen.

Hmm, mitähän vielä olisi.... Akvaariossa oli pyöreäreunaista pientä soraa, se menee vaihtoon, mikäli akvaarioon tulee joitain pohjaeläjiä, kuten pieniä monnisia. Onkohan edes niin pieniä monnisia, jotka menisi tuonne? Muutenkin kalastosta saisi alkaa jo vinkkaamaan, sillä haluaisin tehdä kalallisen kypsytyksen Prodibio Bio Digest -ampullien avulla. Mulla ei ole vaan mitään hajua, mitä tuonne nyt voi oikein laittaa, joten rojekti junnaa siinäkin mielessä paikallaan Itse haluaisin jotain pieniä pohjakaloja, pariskunnan tai haaremin jotain suurempaa ja näyttävämpää kalaa ja jos tilaa riittää, niin pienen parven. En vain oikein tiedä, löytyykö noin pieneen purkkiin sopivaa "isompaa" kalaa. Auttakkee minnuu

Pahvilaatikossa oli myös paljon eri vedenparannusaineita ja kasviravinteita, ruokia jne. mutta niissä kaikissa on päiväys mennyt vuonna 2016. Ei ilmeisesti voi enää käyttää...?

[VSK]

Monnisasiaa sen verran että esim. kääpiömonniset menisivät tuohon paremmin kuin hyvin.
Ja mielummin vielä +10 yksilön parvena.

[Akvaharrastaja]

Noi kääpiömonniset kuulostaakin todella hyvältä ratkaisulta. Käsittääkseni ne voisivat toimittaa virkaa myös keskiveden parvikalana, kun ilmeisesti ne uivat myös paljon keskivedessä? Vähän netistä tutkiskelin lajia, ja oikein ihanilta vesseleiltä vaikuttavat. Hiekkapohja siis seuraavaksi hankintalistalle.

Haluaisin akvaarioon muutakin kuin noita kääpiömonnisia. Mahtuukohan akvaarioon siis jotain hiukan näyttävämpää "pääkalaa"? Labyrinttikalat (taistelukalat ja pienimmät rihmakalat) taitaa olla kääpiömonnisten vaatiman lämpötilan takia kieltolistalla. Toisaalta löytyykö niin pientä ja säyseää kääpiöahventa, että niitä menisi pariskunta monnisten kanssa? Onko minulla mitään vaihtoehtoja? Apuaaaa

Projekti etenee, akvaariossa on nyt pysynyt vedet sisällä muutaman tunnin, aion kuitenkin varmistaa asian ja odottaa vielä huomiseen ennen akvaarion siirtämistä paikoilleen.

[Jempsis]

Kyllä pitäisi mennä hyvin taistelukalan tai kääpiörihman kanssa samoihin lämpöihin, 26 asteeseen (googlaus antaa kääpiömonnisten maksimilämmöksi 27 tai 28 astetta). Taistelukalauroksella saisit hienosti näyttävyyttä.

Ilmeisesti olet ihastunut noihin monnisiin, mutta kun pyysit ideoita, niin esitänpä kuitenkin sellaisenkin vaihtoehdon kuin
-taistelukala tai kääpiörihmakala
-10 kardinaalitetraa tai rusokiilakylkeä
-5 leväsukarapua

Ahvenia en ehkä laittaisi monnisten lisäksi, voisi tulla pohjalla ahdasta. Mikä sun suosikki on, onko se nuo monniset vai joku muu? Jos valitsisi ensin sen ”pakko saada” -jutun ja muut siihen ympärille.

[Kaimaani]

Tervehdys,

Samaa mieltä Jempsiksen kanssa. Taistelukala ja kääpiömonniset sopivat tuohon litramäärään kokonsa ja vaatimustensa puolesta. Omasta mielestäni taistelukalaa on ns. pääkalana näyttävyyden osalta vaikea päihittää. Värejä ja ulkomuotoja on valtava määrä ja pieneksi kalaksi taistelukalalla löytyy kovasti persoonallisuutta. Taistelukalan kanssa täytyy muistaa, ettei altaassa ole hyvä olla kovaa puhuria. Näiden lisäksi porukkaan sopisi mukavasti pohjalle/pinnoille sukaravut, joiden eri lajikkeita on myös paljolti saatavilla.

[Akvaharrastaja]

Kiitoksia kovasti neuvoista ja tietojeni oikaisemisesta

Myönnettäköön, että pienet apistogrammat kiinnostavat eniten parina/haaremina, mutten usko, että altaan koko sellaisia sallii. Siksi suosiolla taidan tyytyä jättämään ne isompiin altaisiin. Seuraavana toivelistalla onkin sitten varmaan ne monniset Kamalan vaikeaa näin pienen altaan kanssa, olisipa tilaa ja varaa isompaan.

Ravut eivät valitettavasti minua kovinkaan innosta, vaikka varmasti ovatkin mielenkiintoista seurattavaa. Samoin ajattelen taistelukalasta. Joskus minulla niitä on vanhempien akvaariossa ollut. Näyttäviä ne kyllä ovat ja oikein ihania veitikoita, mutta haen jotakin erilaisempaa. Ehkä tärkeää olisi myös päästä seuraamaan kalojen mahdollista lisääntymistä. Myöskin sen takia lajin on oltava sellainen, jonka poikasten eteenpäin saamisessa ei olisi älyttömästi ongelmia. Tästä syystä esim. synnyttävät hammaskarpit eivät kiinnosta laisinkaan.

Ehkä olen vain liian nirso kaikelle, pitäsköhän vaan suosiolla siirtyä vaikka postimerkkien keräilyyn

[Jempsis]

Ei se mitään nirsoilua ole, pitäähän sen purkin asukkaineen olla sulle kunnolla mieluisa, että sitä on kiva tuijotella ja hoitaa.

Ahvenia ei tosiaan taida mennä, vaikka monniset jättäisi pois. Mutta mitä tykkäät hunajarihmoista? Niistä on aivan ihastuttava, kirkkaan keltainen gold-värimuoto. Niitä saattaisi mennä tuonne pari, jos laitat kunnolla kasveja, että on mihin vetäytyä omaan rauhaan, jos tarve vaatii. Mutta tämä on nyt vahva jos ja viisaammat korjatkoon, jos olen väärässä. Moni sivu näyttää parille altaan minimikooksi 60l, mutta mulla on ihan sellainen mielikuva, että Markku Varjon kirjassa olisi sanottu 54l (harkitsin näitä itse aiemmin, niin tuli katsottua useamman kerran, mutta voin muistaa väärinkin). En kannata kalojen ahtamista liian pieniin kippoihin, mutta tässä ei isosta erosta ole kyse ja olen taipuvainen uskomaan, että sopivalla sisustuksella, huolellisella hoidolla ja muun asukasmäärän kohtuullisena pitämisellä tuo vois toimia. Ainakin kannattaa keskustella asiaa paremmin tuntevien kanssa, jos laji kiinnostaa. Pariskunta kirkkaan keltaisia huniksia ja kunnon parvi kääpiömonnisia voisi olla oikein kaunis ja mielenkiintoinen seurattava. Noille gold-huniksille luulisi olevan myös kysyntää, jos poikasia tulisi.

[Akvaharrastaja]

Noi hunajarihmakalat voisivatkin olla oiva ratkaisu! Googlettelin hiukkasen kuvia ja vaikuttavat hienoilta kaloilta. Ne voisivat olla tuon purkin se ns. "pääkala" ja katseenvangitsija. Niiden seuralaiseksi sitten noita kääpiömonnisia. Muuta tuskin tarvitsee, saatikka edes mahtuu. Nuo kääpiömonniset kun valtaavat helposti pohjan ja keskiveden. Toinen vaihtoehto taas on unohtaa monniset ja hankkia joku pieni parvikala. Tällöin pohja kyllä jäisi oikeastaan tyhjäksi ja saisi akvaarion varmasti muutenkin näyttämään sitten melko tyhjältä. Ehkä mennään nyt sitten sillä hunajarihmalla sekä kääpiömonnisilla, ellei parempia ehdotuksia tule

Jos ja kun päädytään hunajarihmakalaan ja kääpiömonnisiin, mikä olisi sopiva lukumäärä kullekin lajille? Faunattaren sivuilta luin jonkun artikkelin parvikaloista ja niiden vaatiman parven suuruudesta ja akvaarion pituudesta. Sen mukaan kääpiömonnisia voi ottaa 40cm pituuseen akvaarioon 15kpl. Muistaakseni tuo purkki on kutakuinkin 40cm pitkä, tarkistan asian asap, kunhan löydän mittanauhan. Voin myös etsiä ja linkata artikkelin, pääsevät muutkin sitten lukaisemaan sen. Ihan hyödyllistä tietoa oli ylipäätäänkin.

[Akvaharrastaja]

Niin, ja tietysti se vielä, että minkälaisen kokoonpanon voi hunajarihmoja ottaa tuonne, mikäli ne ovat ainoat kalat kääpiömonnisten lisäksi? Vain yksi kappale jompaa kumpaa sukupuolta? Vaiko kenties pariskunta? Vai kenties haaremi, jossa naaraita on kaksi ja koiraita vain yksi? Koitin netistä katsoa, mutta eri lähteet sanovat hiukan eri asioita akvaarion koosta pariskunnalle ja haaremille.

[Akvaharrastaja]

Projekti etenee pikkuhiljaa...

Totesinkin aikaisemmin, että akvaario piti vettä, eikä silikooneja tarvitse vaihtaa. Tästä intoutuneena pesin nyt koko akvaarion, valaisinkannen (varoen) sekä suodattimen. Pyöreäreunaisen soran poistin akvaariosta kokonaan. Valitettavasti en ehtinyt käydä K-Raudassa hakemassa hiekkaa, se jääköön siis huomiselle. Ajattelin akvaarioon Weberin 0,5-1,2mm hiekkapuhallushiekkaa. Ymmärtääkseni tämä on akvaarioon sopivaa tavaraa.

Testasin myös tekniikan toimivuuden, kaikki pelittää oletetusti. Mahtavaa! Kuvia voisin lisätä sitten huomenissa, kunhan saan hiekat pestyä ja laitettua akvaarioon. Hiukan on tyhjännäköinen akvaario vielä.

[Akvaharrastaja]

Jaaha, tämähän menee jo vallan yksinjuttelemiseksi... toivottavasti edes joitain kiinnostaa kirjoitteluni täällä

Eniveis, tänään hain Weberin hiekkapuhallushiekat (0,5-1,2mm) K-Raudasta. Hiekan pesemisessä kesti yllättävän kauan, vaikka käsitykseni mukaan toi Weberin hiekka on sieltä puhtaimmasta päästä. Ihan ei koko 20 kiloa mennyt, vähän vajaa puolet jäljellä, saa hakea pois jos kokee tarvitsevansa

Akvaariossa on nyt hiekat ja muu sisustus kasveja lukuunottamatta, alla kuva. Vielä on erittäin samea, en pessytkään hiekkaa niin hyvin kuin luulin. Ehkäpä se siitä kuitenkin kirkastuu, kun hetken suodatin puhaltelee. Sisustuskin tulee varmasti muuttumaan, kunhan ensiviikolla pääsen kasviostoksille.

Nyt kun asensin tekniikkaakin paikoilleen, huomasin että lämmitin osuu pohjaan. Haittaako tämä? On siis vaan niin pitkä tuohon akvaarion korkeuteen nähden, että vähän osuu väkisinkin... Toki hiekan siirtäminen lämmittimen alta onnistuu.

[VSK]

Laita lämmitin poikittain : )

[Akvaharrastaja]

Muuten joo, mut tuossa lämppärissä ei enää ykskää imukuppi pysy akvaarion seinässä kiinni, niin sen kanssa joutuu hiukkasen kikkailemaan

[Monnifan]

Tahtoo olla sameaa aluksi vaikka pesisi hiekan. Hieno kanto.

[Akvaharrastaja]

Tahtoo olla sameaa aluksi vaikka pesisi hiekan. Hieno kanto.

Joo, vieläkin on vähän sameaa mutta eiköhän tuo tuosta kirkastu. Kiitoksia!

[Akvaharrastaja]

Jahuu, ekat kalat kotiutettu Prodibio Biodigest -ampullien kera. Tänään kävin hakemassa Kouvolan Petzoosta niitä himoitsemiani kääpiömonnisia. Raukkoja oli valitettavasti jäljellä enää kuusi kappaletta, joten otin sitten ne kaikki viimeiset Myöhemmin on kyllä pakko ottaa lisää, tilavalta tuntuu ainakin vielä. Eipä kyllä opiskelijan budjettikaan olisi kestänyt suuremman parven hankkimista, monniset olivat nimittäin 4,90 kpl joten upposi noihinkin jo se 30 euroa Mahtavaa asiakaspalvelua kuitenkin oli!

Lisäksi ostin kolme kasvia, nimet ehti jo unohtua, mutta kaivan ne esiin myöhemmin. Todella "avoin" ja kasviton tuo vielä on, jos jollakulla täällä Kouvolassa on lahjoittaa/myydä opiskelijabudjetilla kasveja, laittakaa YV:tä tulemaan.

Kuvia pistelen sitten taas myöhemmin, kunhan tuo mylläämisen nostattama hiekkapöly taas laskeutuu...

[Akvaharrastaja]

Vähän menee taas yksinpuhumiseksi, mutta väliäkö tuolla. Ainakin tulee kirjattua tänne ylös kaikenlaista, jota voi sitten myöhemmin muistella.


Valitettavasti tänä aamuna yksi monnisista löytyi kuolleena. Se oli ilmeisesti ottanut osumaa joko pyydystyksen tai kuljetuksen aikana ja saanut tulehduksen, jota en ehtinyt lääkitä. Muut monniset voivat kyllä hyvin ja ovat vilkkaita ja reippaan oloisia. Jostain noita täytyisi kyllä nyt saada lisää, harmi kun raha on aika tiukilla nyt..

[Norhie]

Sen verran akvaharrastuksesta voi sanoa, että niin paljon ylimääräistä rahaa tavallisella tallajalla tuskin on ettei sitä saisi kulumaan - ehkä jos olisi sikarikas, eikä pelkkä sika. Noihin monnisiin, niin kannattaa pitää jotain peruslääkettä aina saatavilla. Kaikki ei lääkkeisiin usko, mutta en ole kertaakaan nähnyt tilannetta missä kala paranisi esim. saprolegniasta, pilkkutaudista, tai muusta loistaudista ilman lääkkeitä.

Lievät bakteeritulehdukset vielä paranee vedenvaihdoilla ja kunnon ruoalla, mutta pahemmat ei. Toki jokainen voi päässään laskeskella, että kannattaako 5€ kalan hoito 15€ lääkkeellä. Minulle se on enempi periaatekysymys. Toki olen murhannut kaloja saksilla jos vahvasti epäilen ettei ne lääkkeellä parane tai yksinkertaisesti ylikansoituksen takia (esim. tapaus palettikalat).

[Akvaharrastaja]

Joo, oon huomannu että tämä harrastus on vienyt nyt jo paljon rahaa vaikkei ole vielä ehtinyt kunnolla alkaakaan

Ja tietysti kalojen terveys tulee etusijalla. Oisko sulla heittää jotain hyvää vinkkiä jostain "yleislääkkeestä" jonka pitäisi tehota yleisimpiin tauteihin tai tulehduksiin? Vai täytyykö jokaista eri sairautta varten hommata omat lääkkeensä?

[Norhie]

No periaatteessa täsmälääkket on aina parhaita, mutta diagnosointi on usein vaikeaa. Itellä lääkkeet menee melkein kahteen ryhmään: ulkoloislääkkeet ja sisäloislääkkeet - joista ensimmäiset usein tehoaa myös lieviin bakteeritulehduksiin koska niillä on antiseptinen vaikutus. Olen kokeillu useampiakin lääkkeitä ja Eshan tuotteet on ihan ok ja suhteellisen halpoja yleislääkkeenä (Esha 2000 ja Exit). Seralla on kanssa paljon hyviä lääkkeitä, mutta en pääsääntöisesti nykyisin käytä lääkkeitä jotka tuhoaa suodatinbakteerikannan.

Hätätapauksiin missä en halua menettää jotain 20-50€ kalaa pidän Baktopur Directiä ja kylvetän ne. Tosin täytyy sanoa ettei hirveästi kokemusta tuosta ole - ja minusta tuntuu että pienien kalojen kanssa tuo on niin rankkaa tavaraa, että ne usein heittää henkensä jo lääkkeestä.

Enempi tosiaan käytän loishäätöjä ja antiseptisiä/limakalvoa suojaavia lääkkeitä, kun nuo bakteeritulehdukset on usein toissijaisesti loisten aiheuttamia siinä vaiheessa kun kala menee oikein huonoon kuntoon. Toki huono vesi ja stressi myös altistavat.

Oma suosikki on juuri tuo paraguard mihin linkitin edellisessäkin threadissä. Se on todella laajakirjoinen, lempeä kaloille, ei tuhoa suodatinbakteereita (vähentää toki), suojaa kalojen limakalvoa ja säilyy vuosia avattunakin. Haittapuolena voidaan pitää että kuuri sen kanssa on yleensä pitkä ja se ei tehoa pahempiin infektioihin tai mihinkään sisäiseen vaivaan. Lisäksi mietona lääkkeenä sitä kuluu paljon, joten vaatii pienen lääkintäaltaan. Toisaalta sille ei pitäisi kehittyä herkästi vastusutuskykyä, koska se on aldehydipohjainen (ei kannata tuon "ei sisällä formaldehydia" antaa hämätä, aldehydi kuin aldehydi, kaikki niistä fiksaa proteiineja). Tuon vaikutus perustuu enempi siihen että se tuhoaa vedestä ja haavoista bakteereita (hyviä ja pahoja) sekä loisia ja siten auttaa kalan omaa immuunipuolustusta. Sitä pitää ajatella enemmän desinfioivana kuin antibioottina.

Sisäloishäätöön käytän sitten Kusuri Wormeria ja Fluke-Solvea, joita olen tilaillut UK:sta. Fisutar taitaa suomessa myydä noita. Enempi murhe villien kalojen kanssa (esim. kardinaalitetrat) kuin viljeltyjen, mutta toki viljellyilläkin loisia voi olla - ja usein onkin. Nuo tehoaa useampiin sisä- ja ulkoloisiin.

Seran tuotteista Protazol ja Nematol on ihan hyviä. Eivät myöskään vaarallisia kaloille oikein annostettuina, mutta noiden kanssa pitää ehdottomasti muistaa tehdä tuo 80% vedenvaihto tai tulee raatoja. Loiset on toki siitä armollisia, että ei ne kalaa ihan päivässä tai kahdessa yleensä tapa, joten lääkkeet kyllä kerkee hommata. Toki oikein heikossa kunnossa oleva kala voi heittää muutossa lusikan nurkkaan.