300l akvaariota pystyttämässä

[Huitula]

Ostin useamman vuoden tauon jälkeen 300l (125x50x50) käytetyn akvaarion, mikä tällä hetkellä on edelleen tyhjänä olohuoneen nurkassa. Tarkoitus olisi se viikonlopun aikana pystyttää ja laittaa kypsymään (onko tähän jotain uusia vinkkejä, vai meneekö ihan kuten ennen vanhaan pitkän kaavan kautta..?). Akvaarioon tulee hiekkapohja (Biltema) ja suodattimeksi ajattelin mattosuodatinta, kun siihen aikanani ihastuin. Akvaarion mukana tuli vanha sisäsuodatin, missä on 950l/h kierrättävä pumppu ja laskujeni mukaan se kai olisi riittävä. Tarvittaessa sitten joku näppärä sisäsuodatin kaveriksi, jos siltä näyttää. Mielipiteitä ja suosituksia otetaan näiden osalta vastaan, kun tässä kuitenkin on jo kärryiltä kerennyt putoamaan tauon aikana

Akvaario tulee (toivottavasti) olemaan runsaskasvinen, sillä tykkään näperrellä ja suunnitella sisustuksia. Avomallin kasviviidakko kiinnostaa kovasti, joten ilmeisesti valaistukseksi olisi paras monimetalli tai joku ledijuttu..? Monimetallit ovat tuttuja ennestään, ledeistä en tiedä mitään. Lannoitusjutut olen ainakin ennen osannut, mutta mites nuo hiildioksidijutut, ovatko välttämättömiä? Nekin siis ovat itselleni vieras asia Kasvien ohella sisustuksena tulee olemaan juurakoita, oksia, laavakiviä ja jokunen tavallinen kivi suoraan hiekkakuopalta.

Ja sitten se asukaspuoli, kun näin hyvissä ajoin olen liikkeellä Pidän kaikenlaisista otuksista, joten haluaisin tuonne kalojen ohella myös muita eläväisiä. Eli kotiloita ja jotain värikkäitä sukarapuja (kirsikka, tulisuka tms). Kotiloiksi varmaan riittää kierteiset, kun omenakotiloita ei kai enää saa mistään..? Muita lajeja en tiedäkään kuin petokotilon ja erilaiset roskakotilot, eli onko nykyään edes mitään sallittuja lajeja noiden lisäksi? Tai jotain kala-/kasviystävällisiä isompia rapulajeja?

Ja sitten kalasto... Omia ehdottomia suosikkejani ovat seeprakalat, erilaiset monniset, piikkisilmät, nuolimonnit, helmirihmat ja lehtikalat. Myös pienemmät ja kiltimmät ahvenlajit ovat mieluisia. Haluan myös jonkun partamonnilajin edustajan, mutta en sitä perus ruskeaa maatiaista. Joku persoonallinen monni olisi myös kiva, kuten haarniskamonni.

Eli saisikohan noista yllä olevista lajeista jotain kivaa kokonaisuutta aikaiseksi? Kaikkia ei toki samaan purkkiin tarvitse mahduttaa Koska akvaario on edelleen tyhjä, ovat kaikki vesiarvot, virtaukset ym. säädeltävissä Myös omia ehdotuksia saa antaa! Kalliimmat lajit kannattaa kuitenkin jättää pois, sillä minun tuloillani ei hankita 25€/kpl maksavia parvikaloja tms. vaikka miten kivoja olisivatkin

[Huitula]

Jatketaas yksinpuhelua kalastosuunnitelman merkeissä... Allas siis on pystyssä ja kasveja on jo paljon, eli niiden osalta odotetaan vain kasvua ja viidakko on (toivottavasti) valmis! Hiekkapohjaa myllää jo joukko kierteisiä, eli joitain asukkaitakin jo löytyy

Mutta miltäs kuulostaisi seuraavanlainen kalasto?

- 3x sinirihmakala (1+2, vai olisiko turvallisempaa ottaa 1-2 naarasta lisää..?)
- 2x avainkirjoahven (tai joku muu leppoisa pienehkö ahvenlaji..?)
- 10x nuolimonni
- 2x haarniskamonni
- 15x monninen (liikaa vaihtoehtoja...)
- 30x kiilakylki (yksi iso parvi on omaan makuuni)

Onko liikaa tai voiko joidenkin määrää lisätä? Mites nuo haarniskamonnit, osa sanoo että voi pitää yksin ja osan mielestä parvikala..? Varsinaista faktaa aiheesta en löytänyt Olisiko ehdottaa jotain muuta yksin/kaksin pidettävää persoonallisen näköistä monnikalaa, mikä tuohon mahtuu litrojen puolesta..? Ja olisiko vielä jotain kivoja kotiloita ja rapuja, mitä voisi tuonne majoittaa?

[-Tetratar-]

Itse tykkään myös kun kasveja on runsaasti.
Kevättalvella vaihdettiin allas juwel rio 400 litraisesta rio 240 litraiseen, jonka yhteydessä osan kasveista karsin pois ja samalla hankin jotain uusia, osa kasveista taas otti muutosta nokkiinsa ja niiden toipumista tässä odotelaan, niin että joku päivä kenties se kasviviidakko vielä omastakin altaasta löytyisi .
Kun tilaa kerran on, niin sinirihmatyttöjähän voisi olla useampikin.
Kiiloja ja sinirihmoja samassa altaassa, aivan varmasti komeaa katseltavaa.
Kiiloja meillekkin ollaan aikeissa hankkia, sitruunatetraparven seuraksi.
Itse ainakin jos ottaisin haarniskoja, niin ottaisin vähintään sen kaksi, jos vaikka eivät olisikkaan suoranaisia parvikaloja niin kai se heille luulisi olevan mukavempaa kun olisi samansorttinen keveri tai kavereita altaassa.
Monnisissa todellakin riittää vaihtoehtoja ja itsekkin olin aikoinaan ihan päästä pyörällä kun mietin mieluisia lajeja, kun kaikki näyttivät olevan vaan toinen toistaan kauniimpia.
Noo, lopulta joukosta valikoitui safiiri- ja pandamonniset, safiireja löytyy altaasta jo tällähetkellä ja pandoja olen lähiaikoina aikeissa hankkia.
Toiset vaihtoehdot olisi olleet helmi- ja somamonniset, vaan kuten sanottu kaunokaisia kaikki.

[Huitula]

Eri lajin monnisia kai voi pitää yhdessä..? Eli siis eivät kärsi, jos on esim. 6kpl jotain lajia, 6kpl toista ja vaikka vielä saman verta kolmattakin? Käsittääkseni ainakin parveutuvat ihan yhtä tehokkaasti lajista riippumatta ja ovat ihan tyytyväisiä oloonsa..? Tällä hetkellä ykkösvaihtoehtoina on helmi-, leopardi- ja ja pandamonniset, mutta jos en osaa päättää niin pakko ottaa paria lajia

Sinirihmoissakin kai voisi olla sekaparvi keltaisia ja sinisiä eri värimuunnoksineen..? Sama lajihan niissä on kyseessä... Olisi ainakin väriä akvaariossa ja voisi erottaa yksilötkin paremmin toisistaan

[-Tetratar-]

Kyllä meillä ainakin on ollut useampaakin eri lajista monnista samassa altaassa, kutakin lajia kuitenkin vähintään sen pienen parven verran.
Niinpä, samaa lajia ovat, niin että varmasti toisilleen menevät eri väristä huolimatta lajitovereina ja tosiaankin näin altaaseen saa väriä.

[Huitula]

Jatketaanpas taas, eli olisikohan vielä ideoita näppäräksi, mahdollisimman huomaamattomaksi sisäsuodattimeksi, jonka ainoa virka olisi irtoroskan kerääminen? Eli ei mikään iso pönttö, joka myllää koko sisustuksen ja heittää kalat altaasta Tuo mattosuodatin altaasta jo löytyy ja se näyttäisi pelittävän mainiosti. Noista kasveista kuitenkin irtoaa jonkun verran vanhoja lehtiä ja niitä tuo ei tietysti kerää. Pohjalle vajoavat roskat päätyvät suunnilleen samaan kohtaan ja ne on helppo siivota (+ kierteiset käyttävät kyseistä kohtaa seisovana pöytänä), mutta nuo pinnalle päätyvät ovat rasittavia (joutuu noukkimaan pintakasvien joukosta).

Toinen kysymys koskee kasvien lannoitusta. Tähän asti olen käyttänyt PMDD (itse kuiva-aineista sekoitettu) ja Biolanin tikkuja miekkakasveille, vallisnerioille ja lumpeelle (pätkittynä toki, yhteensä altaassa muistaakseni kuusi puolikasta). Kasvit näyttäisivät kasvavan kivasti ja levääkään ei ole toistaiseksi ilmestynyt. Kasvien mukana tulleet rihmalevätkin näyttäisivät olevan häviämässä. Mistä tiedän, koska mahdolliselle hiilarilisälle on tarvetta? Tekisi mieli kokeilla alkuun niitä nestemäisiä hiilijuttuja, onko vinkkejä ja suosituksia käyttöön / merkkiin?

Kalastostakin ottaisin mielelläni vielä vastaan vinkkejä määrien ja lajien suhteen, sillä en halua sössiä tätä heti alkuunsa Ja sen jos minkä olen jo oppinut, että liikkeiden myyjiin ei kannata aina luottaa

Ja monnisista vielä kysymys, että miten paljon niitä haittaa, jos akvaarion pohja on kauttaaltaan kasvien peitossa? Alkaa nimittäin tuo joku matala etualan kasvi (kääpiövallu tai joku muu vastaava, en tunnista varmaksi ja myyjä ei tiennyt mikä se on) vallata koko vapaaksi jättämäni etualan pohjan osuuden ja omaan silmään se näyttää kivalle

[-Tetratar-]

Huomaamaton suodatin, no huomaamattomaksi ehdottamani suodattimen tekee vihreä väri, maastoutuu hyvin kasvien taakse , elikkäs suodatin olisi eheimin pick up.
Kysyessäni toisaalla, Koss kertoo suodattimen olevan hyvä roskien kerääjä, joten itsekkin sellaisen hankin.
Ensimmäiset päivät laitteen kanssa on vasta menossa, mutta tyytyväinen suodattimeen kaikinpuolin olen ollut ja virtauksenkin voi suodattimessa säätää altaaseen sopivaksi.
Itse käytän nestemäistä hiiltä, levät pysyy hyvin kurissa ja merkki on easy life, nestemäisenä kasviravinteena olen käyttänyt samaa merkkiä, annostuksena olen käyttänyt putelin kyljestä löytyviä suositusmääriä.
Ihan vinkkinä vaan, että ainakin täälläpäin ko. tuotteilla hinta on sellainen että kun ostat näiltämain 500 ml, saa zooplussalta samalla hinnalla 1 litran, no postikuluthan tietysti on laskettava hintaan, vaan kun ostaa vähintään 49 eurolla, ei postikuluistakaan tarvitse huolehtia.
Itse tilaan aina molempia kerralla sen verran, että ei postikuluja tarvitse maksaa ja sillä vajaalla viidelläkympillä saa jo niin paljon kasviravinnetta ja hiiltä että kotvan aikaa pärjää.
Kalojen määrässä olen itse tullut siihen tulokseen että kun hankkii akvaarioliikkeestä kaloja, ne ovat vasta nuorikoita ja kasvavat aikuiseksi vasta ajan myötä, elikkä olen antanut hankkimani kalaston kasvaa ensin aikuiseksi ja katsonut sitten miltä näyttää, sopisikko vielä lisää asukkaita altaaseen.
Meillä monniset käyskentelevät vähintään yhtä mielellään kasvien varsia ja lehtiä myöten kuin pohjassa, joten etualankaan runsas kasvillisuus ei liene ongelma.

[Huitula]

Ja taas pähkäillään, aloittaen kalastosta

Oma allas on nyt muutaman päivän ajan ollut kypsä ja uskalsin hankkia sinne ensimmäiset, ei niin herkkinä pitämäni asukkaat: 2 nuorta haarniskamonnia ja 3 keltarihmaa. Toistaiseksi kaikki sillä rintamalla hyvin ja keltarihmatkin näyttävät sietävän toisiaan.

Kävin tänään perhetuttuni luona, joka on luopumassa akvaariostaan ja hän tarjosi kalojaan minulle (köyhälle ilmainen olisi aina ilmainen ). Altaassa näytti olevan 8kpl kuparimonnisia, n. 20kpl kuparitetroja, n. 10kpl kirsikkabarbeja ja pienikokoinen ahvenpari, mikä mielestäni näytti perhoskirjoahvenelle. Lisäksi oli ilmeisesti 4 nuolimonnia, mutta laji ei ollut itselleni tuttu. Olivat siis kauttaaltaan tummia, mutta jonkinlainen vaalea verkkomainen kuvio niissä taisi olla... Pyrstön yläosa oli vaalea.

Menisivätkö nuo kaikki sujuvasti tuohon omaan altaaseeni siellä jo majailevien kalojen kaveriksi..? Nykyisin tuo joukko asuu n. 150l akvaariossa. Ja jos nuo mahtuvat, niin mahtuisiko pohjalle vielä piikkisilmiä? Mieheni niitä kovasti haluaisi, kun niihin kuulemma pikkupoikana kovasti tykästyi Entä pitäisikö ottoja hankkia lisää vai pärjäisivätkö noin? Niin ja en ottaisi tuota koko joukkoa kerralla, vaan saisin hakea ne osissa. En siis halua räjäyttää akvaarion tasapainoa heti alkuunsa, kun se kuitenkin on vielä hyvin tuore... Mattosuodatin tosin toimii hienosti, ettei tuo tasapaino varmaan ihan pienestä pääse järkkymään

Ja sitten toinen pähkäily, koskien taas kasveja... Istutin viime viikolla mattosuodattimen taakse kultaköynnöksen, mikä näyttää voivan hyvin ja tekee kovasti uutta lehteä. Tällä tosin taitaa olla melkoinen vaikutus akvaarion lannoitteiden käyttöön... Tuntuu ainakin, että tuota nestemäistä pitäisi nyt käyttää runsaammin (mielestäni kasvutahti yleisesti hiukan hidastunut ja esim. konnanputki tekee pienempää lehteä), mutten oikein osaa arvioida määrää... Tähän asti olen käyttänyt sitä ohjeen mukaiset 30ml / 1x viikossa (PMDD, 10ml/100l) ja nyt viikon ajan on mennyt myös carbo. Sitäkin mietin, että kun kerran joka tapauksessa laitan kerta päivään tuon carbon, niin olisiko fiksumpaa laittaa myös tuo lannoite pienemmissä erissä päivittäin? Samalla vaivallahan se menisi...

Akvaarion kasvillisuutena on tällä hetkellä kahta eri melalehteä, kahta anubiasta, kahta miekkakasvia, tiikeri- ja kääpiövallisneriaa, jaavansaniaista ja -sammalta, (liuska?)vesisaniaista sekä sitten noina "lannoitesyöppöinä" karvalehteä, konnanputkea, vesiruttoa, punarotalaa ja pujorusolehteä + se kultaköynnös. Pinnalla on vielä pistiaa sekä limaskaa + samaa saniaista mitä pohjallakin. Ja noita kaikkia on siis pääosin paljon, vapaata pohjapinta-alaa ei juurikaan ole (kohta ei lainkaan) ja varsinkin konnanputki ja karvalehti ovat tehokkaasti vallanneet koko altaan. Eli ravinteiden kuluttajia on kyllä paljon ja levää ei edelleenkään ole ilmaantunut.

Ja ymmärtääkö joku muuten tiikerivallisnerian sielunelämästä jotain? Kun tuo tekee hirveällä tahdilla uusia rönsyjä, mutta toistaiseksi pituuskasvu on jäänyt väliin... Värit on kyllä komeat ja muutenkin kasvi on hieno, mutta onko sillä tapana "täyttää maa" ennen kunnon puskaksi kasvamista? Nyt nuo rönsyt jäävät vain sellaiseen max 10cm mittaan

[Riippasaarni]

Monniset ja kirsikkabarbit varmaan ainakin ok. Muista saa sanoa se ''kuuluisa'' joku ''muu''.

[Huitula]

Kävin nyt sitten hakemassa tuon kalajengin parin päivän aikana ja kokonaisuus ei ole yhtään hullumman näköinen ! Tosin noille kuparimonnisille ei kukaan ole kertonut, että niiden pitäisi pysyä pohjalla... Lähinnä ne pitävät bileitä mattosuodattimella tai vilistävät kasvipusikoissa pinnan tuntumassa Kutemaankin ne jo kerkesivät, samoin kirsikkabarbit ja kuparitetrat. Ja nuo ahvenet ovat kertakaikkisen ihania: rohkeita, touhukkaita ja hyvin kauniita. Varsinkin koiraan väriloisto on melkoinen! Mysteerinuolimonnit näyttävät myöskin viihtyvän hyvin (näitä pelkäsin eniten, kun pidetään yleisesti herkkinä ja tämä kyseinen nuolimonnilaji on itselleni vieras, en edes ihan tarkkaan tiedä mitkä vesiarvot nuo vaatii). Eli selvitystyö niiden suhteen jatkuu ja täytyy pitää silmät auki, jos vaikka löytäisi niille vielä 2-6kpl kavereita jostain. Monnisiakin varmaan mahtuisi vielä muutama lisää tai sitten parvi niitä miehen kaipaamia piikkisilmiä... Ei ainakaan omaan silmään tuo allas näytä vielä ylikansoitetulle ja vesiarvotkin pysyvät hyvin hanskassa.

Kokoajan runsastuva kasvillisuus aiheuttaa tällä hetkellä hiukan harmaita hiuksia; vesi ei joko pääse kunnolla kiertämään koko pohjan tuntumassa tai sitten puhuria pitäisi olla niin, että kasvit ja hiekat ei pysy paikoillaan. Pieni virtaus pohjalla toki on pääsääntöisesti edelleen, mutta muutamaan suojaisampaan kohtaan meinaa kertyä noiden köynnöskasvien vanhoja lehtiä ym. kasviroskaa. Onneksi nuo on helppo imuroida pois noista parista kohdasta, mutta ärsyttää ne silti Paskat jaksavat vielä valua mattosuodattimelle asti tai sitten ne hajoavat jonnekin matkanvarrelle.

[Norhie]

Piikkisilmiä ei sitten kannata ottaa alle kymmentä, jos meinaat niiden olevan yhtään näkyvillä. Tuplaten tuo, jos meinaat oikeaa parvikäyttäytymistä nähdä. Samaten huolehdi että pohjassa on paljon pieniä suojaavia kiviä, kasveja, juurakonpätkiä jne parin sentin välein ihan samasta syystä. Minulla tiettävästi hengissä kahdeksan piikkisilmää ja ne ovat kyllä ihan päiväsaikaakin liikkellä ts. säännöllisesti pieni viiksekäs pää kurkistaa jonkin kasvin/kiven kolosesta. Silloin kun ei ollut suojaa, niin eivät olleet.

Hieno hiekka on myös ihan syystäkin piikkisilmille suositeltu kahdesta syystä: ne koittavat kaivautua ihan mihin tahansa pohjamateriaaliin, jota saavat liikuteltua, joten teräväreunainen sora raapii niiden ihon auki (tästäkin valitettavasti kokemusta on). Ne eivät myös pääse syömään lempitavallaan, eli imemällä hiekan suuhunsa ja kidusten kautta ulos.

Muoks: Lisäksi kyselit tuossa hiilarijärjestelmästä. Riippuu ihan mitä kasvatat. Minulle kahteen tankkiin menee ja kahteen tankkiin ei mene (kolmeen jos karanteeniallas lasketaan). Anubiaitten, jaavansaniaisten, vesimiekkojen, melalehtien jne. helppokasvuisten kasvien kanssa en juuri huomaa eroa oli hiilaria tai ei. Sama juttu noissa helpoissa peruskasveissa kuten vedensuosikki, patsulit, ja sulkaärviä, jotka kasvaa ihan ok ilmankin. Ehkä enemminkin näkyy kasvuvauhdissa, väreissä, tietyissä punasissa kasveissa, sekä ruohomatossa ja tietyissä sammaleissa ts. esimerkiksi suorusolehti kasvaa huomattavasti tiiviimpänä ja terveemmän oloisena hiilaritankissa ja sulkasammal sekä isonäkinsammal nopeammin.

[Huitula]

Tuossa akvaariossa on Bilteman hiekkaa, eli käy kyllä piikkisilmille Ja piilojakin kyllä on, kun vapaata pohjapinta-alaa ei juurikaan ole runsaan kasvillisuuden takia. Lisäksi on vielä pari juurakkoa, kiviluolasto, laavakiviröykkiö (paras paikka istuttaa anubiaat ja jaavansaniaiset ) ja koko akvaarion täyttävä ja sieltä uloskin tuleva iso käppyrä oksa, joka on kauttaaltaan köynnöstävän konnanputken ja sammalen valtaama Eli olosuhteiden pitäisi olla piilojen suhteen kunnossa. Ja ihan kunnon parven ajattelin hankkia, kun tietääkseni nuo eivät ole niin "tilaa vieviä". Ainakin niitä suositellaan hyvinkin pieniin altaisiin isoja porukoita... Eli 10-20kpl voisi kai olla ihan ok tilan puolesta..?

Kiitokset tuosta hiilarikommentista! Eli ehkä en ainakaan vielä sitä lähde hankkimaan, kun tuolla on lähinnä vain peruskasveja. Eli ei mitään supervaikeita harvinaisuuksia tms Toistaiseksi voin siis jatkaa ihan vain carbo -linjalla ja katsoa millaiseksi tuo lannoitteiden ym tarve muovautuu, kun kaikki kasvit saavat täyden mittansa ja kotiutuvat kunnolla (tiikerivallukin osoittaa vihdoin merkkejä myös pituuskasvusta...).

[-Tetratar-]

Ainakin meidän altaassa carbo, kuuriluontoisesti käytettynä, on toiminut ihan riittävästi ja samalla levien kasvukin pysyy hyvin kurissa.

[Norhie]

Kuulostaa hienolta tuo juurakkosysteemi. Laitas akvaariosta kuvia tänne!

Piikkisilmät ei tosiaan ole kovin tilaavieviä, kun viettävät suurimman osan ajasta jossain mukavassa kolossa kimpassa köllötellen. Kovin parvisidonnaisia tuntuvat olevan. Pidän niitä tuossa hieman lämpimämmässä akvassa (26 astetta) jossa ne hoitavat monnisten tehtävät ts. kuuluvat kipon jätejärjestelmään. Eivät tosin ehkä yhtä tehokkaita kuin monniset. Netissä mainostavat, että niiden biokuorma on suhteellisen pieni ja sitä se myös vaikuttaa olevan.

Sen verran nuista, että fisut tuntuu olevan todella herkkiä vesiarvojen muutokselle. Tuntuu että niillä on akvaan muuton jälkeen sellainen parin kuukauden totuttelujakso milloin ne eivät siedä juuri mitään muutosta vesiarvoissa. Jos siitä selviävät, niin sitten ei ole ongelmaa. Jos pitäisi nyt startata uudestaan niin odottaisin useamman kuukauden ennen kuin ottaisin noita akvaan, kun kunnolla kypsässä altaassa selviää pienemmillä vedenvaihdoilla.

Omaa kantaa pitää pikkuhiljaa taas lisäillä.

[Huitula]

Voin laittaa kuvia sitten, kun tuo tiikerivallisneria kasvaa kunnon mittaan (lähtenyt vihdoin kasvamaan myös pituutta tuon hemmetillisen rönsyilyn ohella)! Siihen asti tuo on liian "kesken" omaan silmään eikä siis julkaisukelpoinen

[Norhie]

Akvaariopäiväkirja vaan pystyyn tuonne akvaariopäiväkirjat ja projektit osioon. Sinne voi laittaa keskeneräisiäkin altaita. Sitten on mukavaa jälkikäteen katsella miten allas kehittyy.