Biotooppi, Rio Cinaruco tributary

[Frinta]

Ajattelin laittaa tänne päiväkirjaa biotooppi projektistani (160l), koko homma lähti liikenteeseen kun asuntoon vihdoin vapautui tilaa akvaariolle. Olen ennenkin suunnitellut että haluan ehdottomasti biotoopin. Kuten olen tännekkin kysymyksiä ja mietintöjä kirjoittanut, joista käy ilmi että olen harkinnut useita eri biotooppeja. Osa suunnitelmista on kaatunut siihen että alueen kaloja ei ole saatavilla, osa taas että alueen ulkonäkö ei ole miellyttänyt silmää.


Kyseessä siis on Rio Cinarucon alueen biotooppi, kalasto on suoraan La Grandesta pyydystetyistä (osa tutkimusta, joten kalasto ei voi mennä pieleen) kaloista otettu. Lisänä kalastoon tulee Corydoras habrosus, jota tavataan Rio Cinarucon alueella (pääjoessa ainakin)

Alue on mustaavettä, mutta toisin kuin yleensä "blackwater" mielletään, kyseessä ei ole Rio Negromainen sysitumma tanniininen vesi, vaan kirkkaampi variaatio, jota esiintyy puromaisilla alueilla ("Igarape")



Tuossa otannot erillisistä tutkimuksista alueen vesi parametreistä, sekä pyydystysalueiden habitaatit selitetty, seuraavassa kuvassa näkyy lista kaloista




Kalasto tulee olemaan seuraava:

C. marthae
Hemigrammus rhodostomus
Corydoras habrosus
Apistogramma hongsloi

Innoituksena osittain akvaarion sisustukseen tulee olemaan https://www.youtube.com/watch?v=aYervXuqbu8 videon 1.55 eteenpäin näytettävä habitaatti. Akvaarioon tulee suuret määrät orgaanista materiaalia, ja hillitty määrä kasvillisuutta.

Seuraavaksi päivittelen kun akvaario saapuu joulun alla ja alan oikeasti duunaamaan akvaariota.

[Frinta]

Projekti alkaa nyt lauantaina kun vihdoin tilattu akvaario saapuu

Tarkotus ois kyhätä valaisinkannen T5 eteen jotain mikä rajottaa valonpääsyä kunnes pistia kasvaa kunnolla eteen, onko kellään sanoa juuta tai jaata että kuumeneeko 45W T5 liikaa jos sen eteen kääräsee folioa? Kumminkin watteja sen verran että en tiedä uskaltaako.

Varmasti vielä herää muita mietteitä kun saan veden akvaarioon ja alan kattelemaan miten KH ja PH käyttäytyy kun akvaariossa on suuri määrä orgaanista tavaraa.

[Frinta]

Nyt homma pärähti käyntiin eilen illalla/yöllä kun laitin hommat kasaan ja alustavan sisustuksen.




Iso kasaa lehtiä odottaa akvaarioon pääsyä, ja olin päässyt mokaamaan jo siten että olin laittanut ajatuksissani suodattimeen aktiivihiili läpyskän ja poistin sen äskettäin.

Ärsyttävästi avoimella alueella virtaus puhaltaa lehtiä, tarvii katsoa mitä tuohon keksin. Olisi tärkeää että olisi silti kohtalainen virtaus, koska suuri määrä orgaanista tavaraa kuluttaa happea pohjasta paljon.

[Frinta]

[Emmukka]

Hieno tulee. Voisihan tonne pistää pienen hapetuksen ainakin öiksi, jos hapen puute huolettaa.

[akvaostabil]

Hieno! taustakuvaksi vaikka jotain sen tapaista kun linkkaamassasi youtube-videossa:

[Frinta]

Joo taustakuvan väärimaailmaa pitää vähän testailla ja kokeilla, onneks sitä voi huoletta vaihdella ja testailla. Ei oikeastaan järkeä testailla ennen ku vesi on värjätty

[Lompsukka]

Vautsi! Tosi kivan näköisiä noi lehdet tuolla
Pitikö jotenkin käsitellä ennen akvaan laittamista/ootko kerännyt ihan itse? Ja kauanko tommoset mahtaa kestää akvassa?
Hauska seurata tämmöistä jännää prokkista

[Frinta]

Lehdet on tilattu ihan Saksasta, ja en oo käsitellyt yhtään mitään akvaariossa mitenkään paitsi puita/lehtiä lillutellut että pysyvät veden alla. En ees jynssännyt mitään puista, kun ajattelin että haluan nimenomaan sitä "skeidaa" tonne mahdollisimman paljon.


Paikka mistä lehdet sun muut on Bens jungle, mikä on samaa lafkaa kun kerf.de ja e.n.t terrarientechnick ja luotan että noi on turvallisia. Puut on samasta paikasta tilattu ja osa haettu läheisestä tammimetsästä lumen seasta ja paiskattu uppoamaan.

Lehdet ei varmaan kestä kovin kauaa, mutta alkaa säikeilemään ja hajoamaan pohjalle ja tuo aika kivan ja luonnollisen pohjan pitkällä juoksulla, se miten se asioihin vaikuttaa ja kuinka paljon "imuroin" aina pois, jää auki toistaiseksi. Mulla on järjetön kasa noita lehtiä että katotaan kuinka pitkälle noilla pötkitään.

[Frinta]

Tänään ohensin hiekkakerrosta, en tiedä miksi lättäsin sitä sinne noin paljon. Nyt ollaan 3-5cm paikkeilla ja "kukkula" poistettu, myös oksat järjestelty uudestaan että niitä pystyy ramirezitkin käyttämään suojana.

[Verna]

Lehdet kestävät aika hyvinkin, jos niitä ei turhaan sorki. Minä laitan omaan akvaani käsittelemättömiä tammenlehtiä silloin tällöin, ja yleensä lisäänkin niitä pari kertaa ennen kuin imuroin mitään pois. Muutaman kerran vuodessa otan silput roskiin ja laitan taas "aloituskasan" lehtiä altaaseen. Hiekalta muhju on helppo siivota. Isoimmat käsin ja loput letkulla.

[Frinta]

Kiva kuulla ettei tule välttämätä tule isoa rumbaa lehtien kanssa!




Allas jaksaa kypsymistä, muokkasin vähän oksien paikkoja että "isommat" ramirezitkin pystyy sitä paremmin hyödyntämään piilona. Ja lisäsin catappa lehden antamaan väriä, ja vesi onkin hitaasti saanut tanniinisempaa sävyä.




Lisäsin myös vihdoin ekan palmun pähkinän ja odottelen toisen uppoamista, kivaa pientä hifistelyä autenttisuuden kanssa.

[paul]

Näyttää kyllä kivalta

[buttnekkid]

Mukava nähdä täällä tämän tyylisiäkin tankkeja! Tämä on hieno!

http://stores.ebay.com/Amys-Ketapang-Inc

Tuolta löytyy Catappa-lehtiä kanssa hyvään hintaan. Tammenlehdet toki kestää pitempään akvassa. Ja ovat ilmaisia.

Meinasitko Blackwater-tiivistettä tehdä? Aika vahva cocktail tuli kun sekoitin turvetta, tervalepän käpyjä, catappa-lehtiä ja tammenlehtiä.
Mihis tuo hapen puutos pohjalla perustuu? Eikös nuo lehdet ole kuolleita?

https://tanninaquatics.com/ JA tuoltakin löytyy vaikka mitä mielenkiintoista.

[Frinta]

Joo mulla on testit tuon blackwater extractin suhteen menossa, sitten kun alotan tekemään vedenvaihtoja ekaa kertaa yritän saada jotain suhdelukua paljon pitää lisää että saan ylläpidettyä tietyt vesiparametrit ja tanniinisuuden.

Catappa lehdet tilasin tosiaan ebaystä Singaporesta pilkkahintaan ison kasan, ja niistä varmaan leikkailen pienempiä ja pidän akvaariossa.

Kaikki suhteet on vielä vähän hakusessa kun en ole saanut vielä PH:ta laskemaan ja en tiedä millä aikavälillä sen voi odottaa laskevan ja sitten pitäisi saada se pysymään tasaisena vedenvaihtojen yhteydessä vielä.

Keititkö oman blackwater extractisi vai annoitko vaan kaman lillua aikansa?

Hapenpuute tulee siitä kun orgaanista tavaraa hajoaa ja kuluttaa happea, se kuinka konkreettinen ongelma tää on, en osaa sanoa.

Toi nettisivu on aika huikee, oon selannu ennenkin mutta luulen että postarit voi olla vähän raffit eurooppaan. Pitää selvitellä, pitää vähän vedellä rajoja rahan kulutukseenkin pian, jos pihalta saa lehdet tosiaan ni ehkä se on ihan ok tapa säästää

[buttnekkid]

Joo mulla on testit tuon blackwater extractin suhteen menossa, sitten kun alotan tekemään vedenvaihtoja ekaa kertaa yritän saada jotain suhdelukua paljon pitää lisää että saan ylläpidettyä tietyt vesiparametrit ja tanniinisuuden.

Älä sitten järkyty tuon extractin sähkönjohtavuudesta. On meinaan aika tujua kamaa.

Kaikki suhteet on vielä vähän hakusessa kun en ole saanut vielä PH:ta laskemaan ja en tiedä millä aikavälillä sen voi odottaa laskevan ja sitten pitäisi saada se pysymään tasaisena vedenvaihtojen yhteydessä vielä.

Minkäslaiset vesiarvot hanasta? Entä tankissa. Jos korkea KH, niin ei ehkä pelkillä lehdillä ja puulla tehdä isoa lovea PH -arvoon. Ph tahtoo heitellä jonkin verran tämän tyylisissä tankeissa, mutta sen varmaan tiesitkin. Jonkinverran tietysti hyvä olla Karbonaattikovuutta (KH), ettei PH romahda. Meillä hanasta dGH1, dKH 4, Noin 120 µS. Turve toimii loistavasti!

Keititkö oman blackwater extractisi vai annoitko vaan kaman lillua aikansa?

Keitin sen 48 tunnin syklin aikana. Voipi olla myös turhaa tuommoinen kikkailu. Ensin tunnin keitto ja 24 h jäähyä, sitten toisen kerran keitto ja jäähyn jälkeen jääkaappin. Voisi olla ihan hyvä jos tuon liemen tekisi DI tai RO- veteen. Hillitsisi johtavuutta vähän.

Toi nettisivu on aika huikee, oon selannu ennenkin mutta luulen että postarit voi olla vähän raffit eurooppaan. Pitää selvitellä, pitää vähän vedellä rajoja rahan kulutukseenkin pian, jos pihalta saa lehdet tosiaan ni ehkä se on ihan ok tapa säästää

Kyllä, postikulut on aika karkeat mutta tilaus on silti sisässä. Eivät olleet aikaisemmin toimittaneet Suomeen, niin piti ensin olla sähköpostilla yhteydessä.

Mistä muuten löysit tuon tutkimuksen? Google scholar? Nuo on aina mielenkiintoista luettavaa.

[Frinta]

Mä en varsinaisesti ymmärrä tota sähkönjohtavuutta määreenä, kertoo vain kuinka paljon ylimäärästä vedessä on tai ns. likasuudesta. Onko tolla mitään merkitystä käytännössä?

Vesijohtovesi on dKH 3 ja PH 8.3 ja altaassa oli 7.6~ PH ja 3dKH. Katson hitaasti mihin asettuu, ja alan kikkailee lisä tanniineilla yms. vasta n. viikon kuluttua.

PH swingit pystyis välttää RO vedellä mutta se on sellanen rumba että ei napostele, eli pitäs saada maanläheinen tapa puskea PH alas ja vedenvaihdoilla olla aiheuttamatta shokkia. Katsotaan... Pienet vedenvaihdot isojen sijaan ja hillitty kalasto taitais olla aika kova sana.

[buttnekkid]

Mä en varsinaisesti ymmärrä tota sähkönjohtavuutta määreenä, kertoo vain kuinka paljon ylimäärästä vedessä on tai ns. likasuudesta. Onko tolla mitään merkitystä käytännössä?

Itse pidän tuota yhtä tärkeänä arvona kuin lämpötila. Osmoottinen shokki ei ole leikin asia.
Väitän, että tämä arvo on myös suuressa roolissa, jos aletaan lisäännyttämään kaloja.
Esim. Kardinaalitetroja en ole saanut kutemaan kuin reilusti alle 100 µS (mikrosiemens) arvolla.

https://web.archive.org/web/20140106210 ... aum-method

Niitä harvoja arvoja joita akvaariosta voi luotettavasti/toistettavasti mitata, PH:n lisäksi.

http://www.tbas1.com/Exchange/The%20New ... d%2011.pdf

Vesijohtovesi on dKH 3 ja PH 8.3 ja altaassa oli 7.6~ PH ja 3dKH. Katson hitaasti mihin asettuu, ja alan kikkailee lisä tanniineilla yms. vasta n. viikon kuluttua.

Oletko katsonut arvoja veden toimittajan sivuilta, vai onko kaivovesi?

Aika sopivaahan tuo on suoraan hanasta Jos haluat kovuutta muuttaa, turve puree hyvin. Tästä se etu, että ei nosta sähkönjohtavuutta. Kaikki aineet mitkä lisätään pullosta, nostaa. Ja tästä ei Etelä-Amerikan elukat pidä. Tietysti suhteellisuudentaju on hyvästä. Jos sinun tankkiin lurautetaan esim. nestemäistä kasviravinnetta, niin tuskin on kaloilla maha heti pystyssä.

PH swingit pystyis välttää RO vedellä mutta se on sellanen rumba että ei napostele, eli pitäs saada maanläheinen tapa puskea PH alas ja vedenvaihdoilla olla aiheuttamatta shokkia. Katsotaan... Pienet vedenvaihdot isojen sijaan ja hillitty kalasto taitais olla aika kova sana.

Tämä on hyvä systeemi. Kevyt kalasto pitää myös suodatustarpeen vähäisenä. Tietysti jos kaloina on pari isoa sottapyttyä, tilanne on eri.

[buttnekkid]

Minkäslaista kasvustoa olet tuonne suunnitellut?

[Frinta]

Minkäslaista kasvustoa olet tuonne suunnitellut?

Se on vielä auki, alueelta ei ole juurikaan vesikasveista tietoa, oon ollut yhteydessä alueella tutkimuksia tehneisiin sekä paikalliseen tutkijaan, ihan avuliaita ovat olleet mutta varsinaisia vesikasveja alueella ei juuri ole, Pistia on aika turvallinen valinta.

Cabomba furcata myös, mutta tällä hetkellä vaikuttaisi että kun joudun "arvaamaan" ja Corydoras habrosus tekee biotoopista "B2 biotoopin" (Biotope aquaristics määritelmien mukaan) saatan vetää hatusta suht turvallisen pistian/limaskan/azollan. Ehkä laitan jonkun kituvan Cabomban pohjalle simuloimaan mikä on homman nimi

[buttnekkid]

Pistia on kyllä paras mahdollinen valinta. Aivan järjettömästi hyviä puolia.

[Jake_101]

Mä en varsinaisesti ymmärrä tota sähkönjohtavuutta määreenä, kertoo vain kuinka paljon ylimäärästä vedessä on tai ns. likasuudesta. Onko tolla mitään merkitystä käytännössä?

Sähköjohtavuus toimii tärkeänä suureena juuri tuossa mainitsemassasi tarkoituksessa. Itse en mittailu nykyään juuri mitään muuta kuin sähkönjohtavuutta. Kalojen kudettaminen on yksi asia, mutta sähköjohtavuutta seuraamalla pystyy saamaan paljon tietoa veden "likaantumisesta". Vedenvaihtojen välillä akvaan lisätään joko pelkästään ruokaa tai sitten myös lannoitteita. Lannoitteiden vaikutuksen pystyy helposti mittaamaan iskemällä mittarin veteen ennen lannoitelitkujen lisäämistä ja niiden lisäämisen jälkeen, joten kaikki muu muutos on veden likaantumista.

[Jake_101]

PH swingit pystyis välttää RO vedellä mutta se on sellanen rumba että ei napostele, eli pitäs saada maanläheinen tapa puskea PH alas ja vedenvaihdoilla olla aiheuttamatta shokkia. Katsotaan... Pienet vedenvaihdot isojen sijaan ja hillitty kalasto taitais olla aika kova sana.

Tuo pH:n muuttaminen riippuu täysin veden puskurointikyvystä, joka akvaariossa on lähinnä seurausta vetykarbonaattien määrästä. Pieni puskurointikyky, helppo muuttaa esim. kaikenlaisilla uutteilla. Iso puskurointikyky, RO-vesi tai sadevesi on ainoa järkevä tapa. Toisaalta jos puskurointikyky on pieni, voivat pH:n muutokset olla suuriakin ilman että sillä on vaikutusta kalojen hyvinvointiin. Toisaalta taas jos puskurointikyky on suuri, ei pH välttämättä muutu paljoakaan vaikka säätöainetta lappaisi litratolkulla ja se jo vaikuttaisi negatiivisesti kalojen vointiin.

[Frinta]

Edelleen PH 8 paikkeilla ja GH 3dH, zzzz

Tarvii varmaan "keitellä" lisää myrkkyjä tonne, kuvittelin PH:n laskun menevän huomattavasti helpommin pelkillä lehdillä

[Lompsukka]

Joko sulla on lepän käpyjä altaassa? Ne on kuulemma kanssa tosi hyviä eikä pitäis värjätä vettä