Päivityksiä pitkästä aikaa
Kerkesin tuossa jossain välissä jo ääneenkin sanomaan, että pitkään on ollut akvaarioiden kanssa kaikki niin hyvin...
...että melkein tylsäksi käy? No, sittenhän sitä rupesikin jo tapahtumaan:
Pikkualtaasta oli helmiseeproja putoillut hissukseen jo pidemmän aikaa ja kun kerran olin akvakauppaan menossa ja yksi laihtunut helmiseeprakala sattui sopivasti silmään ja haaviin, niin otin sen mukaan tutkimuksia varten. Trichodina sieltä mikroskoopin linssin alta paljastui, mutta nyt, kun olen asiaan isommin tässä kuukauden aikana perehtynyt, niin se ei ainoana löytönä ole sinänsä mitään hälyttävää. No, helmiseeprat saivat siitä huolimatta Protozin kuurin ja kun tämäkään ei poistanut noita yksittäisiä ongelmia, päätin heivata loputkin parvesta. Harmittaa se, että niinkin hintavat kalat ovat niin arkoja, piilottelevat suurimman osan ajasta puskissa, ovat vieläpä ilmeisen herkkiä ja muutenkin lyhytikäisiä. Tuntuu, että näistä saatu ilo oli varsin pieni nähtyyn aikaan ja vaivaan suhteutettuna. No, elämä on...
Tänään tilasin pikkualtaaseen sitten hehkutetroja.

Toivottavasti niitä näkee enempi ja pidempään! Toivottavasti loistavat kilpaa altaan kansoittaneiden oranssien sukarapujen kanssa! Onneksi sukikset ovat lisääntyneet reippaasti. En tiedä syövätkö nuo oikeasti levää vai onko vähentynyt valoisuus vain vaikuttanut, mutta allas on oikein puhdas ja siisti. Kohta uskaltaa istuttaa vähän hitaamminkin kasvavia kasveja, ilman harmitusta, että tupsut iskevät lehtien reunoihin pilaten kauniin näkymän!
180 litraisen kanssa homma on ollut pientä rihmalevää lukuun ottamatta ihan ok. Siellä polskivat Orinocon seeprat ja puna-aaveet voivat hyvin. Hiukkasen silti tuntuu, että tetroja voisi olla enemmän kuin 16. Ehkä ostan niitä samalla, kun haen hehkutetrat.
Iso allas toimii kuin junan vessa! Tässä kohtaa allekirjoitan kyllä väitteet, että mitä pienempi allas sen herkempi se on ongelmille. Tämä iso kippo on ja toimii, kalat kasvavat ja kaikki on hyvin. Ainoa harmitus oli, kun loppukesästä pidin kansia auki liian lämmön takia ja pari levistä päätyivät hippaa leikkiessään lattialle kuivumaan. Aikamoinen molske tuolta välillä kuuluu, kun lamput iltaisin sammuu.

Sisustus on vielä mielestäni kesken, en ole tyytyväinen, mutta hiljaa hyvä tulee. Onhan tuota kohta vuoden verran aprikoitu, että mikä se "juttu" olisi...