Erytrosiini sinilevän torjunnassa: kokemuksia, annostus?

[Mikapo]

Kysyin eläinlääkärin mielipidettä erytrosiinin käyttämisestä sinilevän torjunnassa. Asiaa mietittyään ja tietoja hankittuaan hän kirjoitti reseptin mutta pyysi kysymään muilta harrastajilta tietoja annostuksesta. Onko jollakin kokemuksia? Millainen annostus eli paljonko, kuinka usein ja kuinka pitkään? Miten vaikuttaa nitrifikaatio- ja muihin bakteereihin?

Sen verran löysin itse tietoja, että erytrosiinikuurin aikana akvaariovettä ei saa joutua kosketuksiin ihon kanssa - tosin en löytänyt tietoja varoajan pituudesta.

[Teemu Salonen]

Vaaleanpunaista elintarvikeväriä sinilevän hoitoon? Mihin sen hoitavan vaikutuksen olisi tarkoitus perustua, jodiinko?

[Eartheater]

Muutenkin levän torjunta jollain litkulla... Eikö kannattaisi ennemmin puretua siihen levän syyhyn?

[oopee]

Green cure on keksitty,sillä lähti täällä kuin se tietty "tauti" Töölööstä.

[kirahvi1]

Aloittaja tarkoittanee erytromysiini-antibiootin käyttöä sinilevän torjunnassa. Siitä aiheesta on täällä kirjoitus:

http://www.malawicichlidhomepage.com/aq ... mycin.html

Sinilevän saa hävitettyä altaasta. Se ei ole ongelma. Altaan voi pimentää viikoksi. Voi käyttää erytromysiiniä tai akriflaviinihydrokloridiliuosta (Green Cure). Easy Life Blue Exit toimii myös. Lääkekäsittelyt tappavat helposti muunkin bakteeriston altaasta, valikoimatta.

Itselläni on sellainen käsitys ja hypoteesi, että sinileväinvaasiossa ei ole kysymys mistään kontaminaatiosta tai tartunnasta. Syanobakteereja on kaikkialla, eikä niitä voi välttää. Kysymys on vain joistakin Syanobakteereille suotuisista olosuhteiden yhdistelmistä, jolloin bakteerit alkavat lisääntyä holtittomasti. Vaikka tappaisit kaikki bakteerit altaasta, sinilevä tulee takaisin vääjäämättä 1-2 kuukaudessa (kts ed. linkki), jos jotakin muutosta ei tehdä. Asian tekee vaikeaksi syanobakteerien lajirunsaus. Suosittu kalanruoan ainesosa spirulina on myös sinilevä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Spirulina_ ... upplement)

[Mikapo]

Kiitos oikaisusta. Tarkoitin nimenomaan erytromysiiniä eli antibioottia. KIitos myös linkistä.

[Koomikko]

Green cure on keksitty,sillä lähti täällä kuin se tietty "tauti" Töölööstä.

Eikö tuo Green cute ole Satekin tuote. Saako tuota enään mistään kun Satek on lopettanut aikoja sitten. Verkkokaupoissa tuota kaupataan mutta onko sitä oikeasti myynnissä kun muitakaan Satekin tuotteita ei ole löytynyt mistään enään pitkään aikaan. Tosin tekeekö levämyrkyillä mitään kun leviä vastaan voi taistella muillakin keinoilla kuin myrkyllä.

[oopee]

Tuolta green curea aikoinaan ostin http://www.akvaariotekniikka.fi/products.php?p=32f54a
mutta kuten todettu ei firmaa taida olla enää olemassa.Kaikki muut keinot kokeiltuani tämä sitten puri ja sinilevää ei ole sen jälkeen näkynyt vaikka mitään suuria muutoksia en hoitorutiineihin tehnyt.Mutta kun toisesta pääsee eroon niin toista tuppaa.Viime aikoina olen tahinut tupsulevän vai onko se sitten turkkilevää,kanssa.Siihen ei taida myrkkyjä olla mutta jotenkin olen saanut sen kuriin kuitenkin.

[Koomikko]

Tämän luvataan hävittävän kaikki levät makeavesiakvaariosta.
http://www.zooplus.fi/shop/akvaario/kas ... 04502#more

[Teemu Salonen]

No hyvä, että aineen oikea nimi selvisi Omaa kokemusta ko. aineen käytöstä ei ole mutta kaivelin noita netin sopukoita ja vähän selvittelin asiaa. Oma johtopäätökseni on se, että ei akvaarioon.

Erytromysiini ei ole varsinainen bakteereja tappava antibiootti vaan sen tarkoitus on estää bakteerien lisääntyminen. Jos nyt oikein ymmärsin, se ei valikoi bakteereja sen enempää vaan estää kaikkien bakteerien lisääntymisen, myös typpibakteerien eli niiden bakteerien joiden tarkoitus on pitää akvaario toiminnassa.

Muutenkin suhtaudun hyvin skeptisesti leväongelman hoitoon mitään aineita käyttämällä. Vaikka aine tappaisikin sillä hetkellä altaassa elävän leväkasvuston se ei silti estä uuden leväkasvuston muodostumista. Varsinkin sinilevää aiheuttava cyanobakteeri painii mycobakteerin (sen tubibakteerin) kanssa samassa sarjassa: Sitä on lähes jokapaikassa mutta se alkaa oireilemaan vasta silloin kun olosuhteet on sillet otolliset. Lisäksi levämassan kuollessa äkillisesti se saattaa myrkyttää veden jollain muulla tavalla, joka taas saattaa tappaa kalat, kasvit tai molemmat.

Kannattaisikin ennemmin etsiä syy sille sinilevän kasvulle ja pyrkiä hävittämään se sitä kautta. Eli se perinteinen kysymys: Kerrotko tarkemmin akvaariosta, koosta, vesiarvoista, tekniikasta, kalastosta, sisustuksesta jne. Kaikki seikat, mitkä vaan tulee mieleen.

[Kalakaverit]

Cyanobakteeri eli sinilevä haluaa jotain näistä yksin tai yhdessä
- tietynlaista valoa (suuri hajavalon määrä , varsinkin keväällä ja kesäisin kun yleisesti valoisa aika lisääntyy)
- optimaalisen lämpötilan
- sopivan epätasapainoisen suhteen nitraatin ja fosfaatin osalta; eli nitraattia on liian vähän tai ei ollenkaan, ja fosfaattia on mitattavissa

Nämä kun pistää kuntoon ja antaa ajan hoitaa niin cyano kuolee itsekseen pois. Tämän jälkeen on hyvä pitää huolta bakteeritasapainosta sekä altaan huollosta, koska usein sinilevän kuoleminen altaaseen johtaa bakteerisamennukseen.
Näillä olen itse hoitanut useita sinilevätapauksia niin meri- kuin makeanvedenaltaista. Jokaisesta näistä altaista sekä myös luonnon vesistä sinileväkukinnon aikaan on ilmennyt, että nitraattia ei ole tai se on alle 10mg/l ja fosfaattia on mitattavissa. Monet hoitaa tuon nitraatin lisäyksen ruokkimalla kaloja enemmän, mutta paras tapa on vaan hankkia lisää kaloja. Kalanruuan lisääminen voi jopa pahentaa tilannetta jos ruoka sisältää kala- / äyriäispitoisia ainesosia. Kalassa sekä mustekalassa on paljon fosforia ja tästähän sinilevä tykkää.

[Fisutar10]

Itse yhdyn siihen, että sinileväongelma pitää selvittää. Itse olisin arka käyttämään "levämyrkkyjä" eikä koskaan tarvetta ollutkaan. Vihersamennuksen aikoinani selätin uv-c:llä, mutta alkuperäisonglelma pysyi kauan hämäränä ja yhdessä kipossa homma uusiutui, kunnes hommasin kunnon suodatuksen. Ongelma katosi nopeasti.

Tosiaan sinilevä on bakteeri. Seran oppaan mukaan Baktopur direkt jopa tappaisi sitä, mutta samalla menee hyvätkin bakut, joten "ei kiitos" sille.

Itse pidän Akvaarion tietopankki -sivuston tekstistä, jossa saiaa käsitelty ja muualta poimin lisätietoja.
http://www.akvaariojalintu.com/ezfiles/ ... SLISTA.pdf (kts. sivu 8)

http://akvaario-tietopankki.blogspot.fi ... aatti.html
http://akvaario-tietopankki.blogspot.fi ... 0-ongelmat

Mutta tosiaan nitraattia/fosfaattia molempia liikaa, joka melko yleistä (liikaruokinta, harvat vedenvaihdot, paljon kaloja). Tai esim. nitraattia lähes 0, joka akvassa yleensä harvinaista, joskin mahdollista jos vaihtaa vettä hurjasti ja kaloja ei juuri lainkaan.

Myös nitraattia vähän suhteessa fosfaattiin, sillä sinilevä pystyy hyödyntämään ilmakehän typpeä, jota kasvit eivät tee.

Myös nitraatin ja fosfaatin nopea muutos, vaikka suhteet ihan ok. Sillä kasvit sopeuvat huonommin nopeisiin muutoksiin kuin sinilevä.

Huono ja sopimaton valaistus tai esim. ikkunasta tulee valoa.

Sinilevä voi olla esim. hiekkapohjilla ja pinnoilla, mutta myös veden pinnalla kalvonakin, jos pintakierto olematon.

Pohtisin kyllä syita ja välttäisin noita kemikaaleja. Mutta jokainen päättä toki itse:).

[Sisso]

Mutta tosiaan nitraattia/fosfaattia molempia liikaa, joka melko yleistä (liikaruokinta, harvat vedenvaihdot, paljon kaloja). Tai esim. nitraattia lähes 0, joka akvassa yleensä harvinaista, joskin mahdollista jos vaihtaa vettä hurjasti ja kaloja ei juuri lainkaan.

Myös nitraattia vähän suhteessa fosfaattiin, sillä sinilevä pystyy hyödyntämään ilmakehän typpeä, jota kasvit eivät tee.

Myös nitraatin ja fosfaatin nopea muutos, vaikka suhteet ihan ok. Sillä kasvit sopeuvat huonommin nopeisiin muutoksiin kuin sinilevä.

Täysin irrelavanttia. Sinilevää löytyy KAIKEN tyyppisistä akvaarioista, niin hyperlannoitetuistakin kuin täysin lannoittamattomistakin ja täysin riippumatta nitraatin tai fosfaatin määrästä. Ravinteiden suhteilla toisiinsa ei ole todettu olevan mitään tekemistä juuri minkään (levän) kanssa. Ainoa fakta on se, ettei kukaan tiedä varmasti mikä laukaisee sinileväinvaasion. Se saattaa yhtäkkiä ilmestyä akvaarioon jota on hoodettu vuosia tasan samoilla rutiineilla ja vahvalla tieto-taidolla.

Tuolla ison meren takana ne käyttävät hanakasti eryä sinilevän hoitoon, mutta meillä se on pannassa ja ihan syystä. Annostuksia voi hakea englanniksi, vamasti löytyy jos tahtoo sitä akvaarioonsa tuupata. Ketjussa mainittu BlueExit on hyvin siedetty, mutta kokemukset sen tehosta ylipäätään ovat ristiriitaisia, joskus toimii joskus ei. Pimennys toimii usein, joskus ei, joski nissä tapauksissa, joissa se ei ole toiminut, on voitu huomata tehdyn virheitä, joilla on voinut olla tekoa epäonnistumisen kanssa. Tai sitten ei. Myös vetyperoksidilla sen saa hävitettyä ja kun sen tekee oikeilla annostuksilla ohjeiden mukaan, turvallisesti. Vetyperoksidi hajoaa vedeksi ja hapeksi, mutta väärin tehtynä sillä saa kalatkin tapettua. Sinilevä on siitä hassu ölliäinen, että kun sen saa hävitettyä, se ei välttämättä palaa enää koskaan vaikka akvaariossa ei mikään muuttuisi. Todennäköisesti sen ilmaantuminen on seuraus jostakin, yhdeksi syyksi on arvelut myös paha bakteeri-hyvä bakteeri-tasapinon järkkymistä, vaikka eihän luonnon kannalta ole hyviksiä tai pahiksia, on vain joku joka osaa hyötyä ja saapi ylivallan muiden kustannuksella (iho ja suolisto on tästä yhdet esimerkit). Tässä kohtaa keskittyisin siis vain sinievän hävittämiseen jollain valitsemallasi tavalla ilman pään vaivaamista millään ravinneasioilla tai -epätasapainoilla, mutta jos levän hävityksen jälkeen on edelleen ongelmia, sitten uusi tilannekartoitus. Jos nyt alat säätämään ravinteita lainauksen, tai minkään muidenkaan minkä-lie-, ohjeiden mukaan, et enää tiedä lopulta mikä johtui mistäkin eikä kukaan osaa sua auttaa. Ei, koska kukaan ei tiedä mistä sinilevän ilmaantuminen varmasti johtuu, joskin tietyissä tilanteissa voidaan kokeilla eräitä juttuja. Keep it simple. Usein, vaan ei aina, se on tuoreiden akvaarioiden riesa, mikä voisi viitata hyvis-pahis-teorian suuntaan, akvaarion kaikki pinnat kun ovat täynnä erilaisia baktereita, joita eri olot suosivat eri tavalla.

[Fisutar10]

^^
http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php? ... i#p7059209
Teoriat näyttävät tosiaan muuttuvan.

Olisiko viitteitä tästä uudesta teoriasta? Mieluusti "ei-hihhulitutkijoiden" vaan yleisesti hyväksyttyjä tieteellisiä lähteitä?

Ja harvan akvaristin akvaario on vuosikausia täysin samassa tilassa, että sen jokin tekijä ei muuttuisi. Suorastaan mahdotonta. Ja tieto-taito - lienee melko suhteellinen ja subjektiivinen käsite monella.

[Sisso]

Tämä nyt ei ikävä kyllä auta alkuperästä kysyjää lainkaan, mutta jos Fisutar huomasit, lainauksesi kirjoituksestasi on kolmen vuoden takaa ja halutessasi olisit varmasti löytänyt tuoreempaakin lainausta jostain ihan muusta. Säkin voisit vihdoin oppia jotain uutta ravinteista, jos vaivautuisit käyttämään jotain muitakin lähteitä kuin niitä yhtä-kahta mitä aina olet tyrkyttämässä ja jotka vilisee virheitä, tulkintavirheitä, vanhaa tai muuten vaan mutua. Akvaario-olosuhteiden tieteellisiä tutkimuksia ei juurikaan löydy, koska ei löydy rahoittajia sen luokan pilipalitouhulle, mutta ainahan voi tehdä kuten sinä, verrata akvaariota Itämereen tai johonkin yltiösaastuneeseen jokeen Kiinassa ja perustella niillä ravinteiden aiheuttamia ongelmia akvaarioissa jä jättää täysin huomiotta ne eroavaisuudet mitkä on ko luonnon oloilla ja akvaarioilla. Jos nyt kumminkin palataan asiaan, niin kehoittaisin ravinneasioissa tutustumaan sellaisten akvaariokasviharrastuksessa ns vähän pidemmällä olevien maiden foorumeihin (esim britit ja useat kaukoidän maat) ja etsimään sieltä (ravinteiden) käyttäjien kokemuksia, koska niitä löytyy tuhansia ja taas tuhansia, eikä luottaa "tietonsa" ja neuvonsa vain pariin suomalaiseen sivustoon. Ulkomailta löytyy useitakin pitkän linjan harrastajia, jotka ovat hyvin perehtyneitä akvaariokemioihin ammattitaustansa takia ja joilla on mahdollisuus tehdä erillaisia mittauksia ym ammattilaisvälinein labraolosuhteissa, ei tippatestein kotoa käsin, ja lasken melkoisen painoarvon myös heidän sanoilleen ja kokemukselleen. Jos tarkkoja ollaan, se, että tiedämme akvaariokemiasta, -kasveista ja ravinteista (akvaariossa) sen minkä tänä päivänä tiedämme, kuuluu kiitos näille "ammattiharrastajille", ei todellakaan tieteelliselle tutkimukselle-jota-ei-ole! Tämänkin unohdat sopivasti .

Jos maailmalla tunnetut ja eri aquascaping kisoissa vuodesta toiseen kärkisijoilla pärjänneet harrastajat ovat raportoineet kasvien hoidostaan jo vuosia, ehkä jopa toistakymmentä vuotta, kuvin ja sanoin, lasken tällaisten harrastajien tieto-taidolle paljon enemmän arvoa kuin "akvaario ja linnun". Määrä ei aina korreloi laatua. Vaikka itse mieluusti seuraan tieteellisiä tutkimuksia, en näe niille tässä kohtaa juuri mitään sijaa. Enkä myöskään usko, että tuhannet harrastajat valehtelisivat tai vääristelisivät tekemisiään niin järjestelmällisesti, vaikka kenties joku yksittäinen harrastaja voi näin tehdäkin, että meillä olisi syytä epäillä tulevamme huijatuiksi. Mutta... mun puolesta case is closed, olet aina huutamassa tutkimusaineiston perään kun joku on kanssasi eri mieltä kun samaan aikaan itse tyrkytät arpoen lääkkeitä ja suodattimia toisensa perään ilman turhia kyseenalaistamisia. Ilman tutkimustuloksia kaikkien toimivuudesta yhtään mihinkään. Eikö paljon perustellumpaa olisi tarjota tutkimustuloksia jos/kun kyseessä on sairauden hoito ja elävien olentojen henki? Mutta et tee näin.

Ketjun aloitajalle pahoittelut että tämä meni taas tähän, halutessasi voit laittaa mulle pm niin voin neuvoa eri tavoissa hankkiutua sinilevästä eroon yksinkertaisemminkin kuin täällä ihmettelemällä mikä leväännytti Jangtse-joen.

[Angara]

En ole vähääkään kiinnostunut Sisson henkilökohtaisuuksia sisältävistä vuodatuksista. Jos ei osaa pönkittää omaa egoaan muilla tavoin, kuin toisia haukkumalla, kannattaa kääntyä erikoislääkärin puoleen.

[Teemu Salonen]

Täältä nousee kyllä iso käsi Sisso:n teksteille. Niin tässä yhteydessä kuin muuallakin tällä palstalla.

[Koomikko]

Toivotaan vaan ettei taas lähdetä linjalle minä minä minä ja minun akvaarioni ja minun tapani eikä muita oikeita tapoja ole. Toivotaan että mahdumme tällä kertaa kaikki tänne foorumille tosin taas aika hyökkäävää käytöstä Fisutarta kohtaan. Toivottavasti ei taas saa mitä tilaa täällä kun on ollut niin rauhallista.

[Mikapo]

No hyvä, että aineen oikea nimi selvisi Omaa kokemusta ko. aineen käytöstä ei ole mutta kaivelin noita netin sopukoita ja vähän selvittelin asiaa. Oma johtopäätökseni on se, että ei akvaarioon.


Kannattaisikin ennemmin etsiä syy sille sinilevän kasvulle ja pyrkiä hävittämään se sitä kautta. Eli se perinteinen kysymys: Kerrotko tarkemmin akvaariosta, koosta, vesiarvoista, tekniikasta, kalastosta, sisustuksesta jne. Kaikki seikat, mitkä vaan tulee mieleen.

Työkiireiden takia vastaus tulee näin myöhään, pahoitteluni. Akvaarion koko on 320 litraa. Tässä kahden edellisen mittauksen tulokset, molemmat mitattu juuri ennen osittaista vedenvaihtoa:

28.12.2014 10.1.2015
pH 8 7,5
GH, dH 8
KH, dH 5
Ammonium, NH3/NH4, mg/l 0 0
Nitriitti, NO2, mg/l 0 0
Nitraatti, NO3, mg/l 0 10
Rauta (Fe), mg/l 1 0,5
Happi, 02, mg/l 8
Fosfaatti, PO4 0,5 0,5
CO2, mg/l 5
Lämpötila 26,2 26,1

Luullakseni nitraatilla on yhteys sinilevien esiintymiseen. Joulukuussa sinilevää esiintyi jonkin verran, ehkä kämmenen kokoisella alueella alueella oikeassa etukulmassa pohjassa ja vasemmassa yläkulmassa vesisaniaisen ja papukaijalehden ylimpien lehtien päällä. Nitraatti oli ollut silloin useita kuukausia nollassa. Nyt nitraattia oli ilmaantunut hieman, ja sinilevä on poissa, kuten kuvasta näkyy:

Valaistus: Hagen Life-Glo ja Power-Glo, molemmat 40 wattia, T8, otettu käyttöön viime kesäkuussa
Suodatus: UIkosuodatin Tetra Professional 2, sisäsuodatin Tunze 3163 Conmline Streamfilter

50 - 80 % vedestä vaihdetaan yleensä 7, joskus 14 päivän välein. Pääruokana TetraMin-hiutaleet, lisäksi pohjalle silloin tällöin vähän katkarapupellettejä (varovaisesti, ovat kuulemma fosfaatin lähde). Kasvilannoitteina Easy-Lifen Profito ja Ferro, molempia annetaan 5 ml/päivä. Osittaisen vedenvaihdon yhteydessä Tetran AquaSafe. Hiilidioksidilannoitteena Easy-Lifen EasyCarbo ja paineistettua hiildioksidia pullosta.

Kaloina 25 kirsikkatetraa ja 25 ruusutetraa, 8 touhunuoliaista, 2 isoa leväbarbia, 1 pienehkö imumonni, 2 kääpiöitynyttä platyä ja 1 aikuinen lehtikala, ei muita eliöitä.

[Kalakaverit]

Useiden luettujen kokemuksien ja testailujen perusteella on aika selkeää, että nitraatin ja fosfaatin määrillä on merkitystä.
Se miten niitä muokataan ja muut kasvuolosuhteet sitten vaan vahvistaa sinilevän kasvua esim. korkeampi lämpötila ja virtauksen puute.

[kalaton1]

Mun kokemukseni ei nojaa mihinkään nettiartikkeliin saatika mihinkään tieteelliseen tutkimukseen vaan ihan omaan havaintoon.
Itselläni oli alkava sinileväongelma, akvaariossa tosi paljon kasveja ja kaloja ehkä jopa hiukan yli suositusten. Kasveja lannoitin ihan peruslannoitteella (profito)päivittäin ja hiilaria meni diy menetelmällä lidlin 2l pullosta.
Jostain muistin lukeneeni että voisi johtua nitraatti/fosfaatti tasapainosta.
Testasin veden ja näinhän asia oli, nitraattia 0 ja fosfaatit koholla.
Moni koittaa hoitaa ongelmaa runsailla vedenvaihdoilla ja pohjan lappoamisella, joka mun oman kokemuksen mukan pahentaa tilannetta jos levä johtuu nitraatin vähyydestä.
Mitään muuta muutosta en altaaseen tehnyt kun tuon nitraatin lisäyksen vedenvaihdon yhteydessä, jos tuo keino ei olis tehonnut niin olisi ollut helppo jättää nitraatin lisäys ja istua pohtimaan asiaa toisesta näkökulmasta. Joten mun mielestä ei ole iso vaiva testata ja kokeilla nitraattia altaaseensa kun sinilevä näkyvästi alkaa tekee oloaan kotoisaksi altaassa.
Mutta jokainen kokeilee ja tekee omat huomionsa asioista, mutta sinilevästä voi päästä eroon pienellä vaivalla jos ongelma samankaltainen kuin minulla oli.