Kasviakvaario - 15 vuoden jälkeen
Kasviakvaario - 15 vuoden jälkeen
12-vuotiaana sain joululahjaksi kauan toivomani 100-litraisen akvaarion. Opettelin kalojen elämää keltabarbien, palettikalojen ym. touhuja katsellessa.
Reilua kymmentä vuotta myöhemmin elin vaimoni kanssa ensimmäisessä yhteisessä asunnossa, jolloin pikkuakvaario väistyi hieman paremmin olohuoneen kalustoksi sopivamman kuusikulmaisen noin 200-litraisen tieltä.
Opettelu jatkui noin 20 vuoden ajan. Tuli pohjasuodattimia, pohjalannoitteita, hiilidioksidilevitintä ym. joista ei vuonna 1978 aloitellessani ollut kukaan kuullutkaan. Koska olen tekniikkafriikki, kaikki tuli testattua.
Kiinnostus kaloihin hiipui aikojen saatossa aika pahasti. Kalojen kärsimystä oli aika karmea katsella. Parhaani kuitenkin aina yritin. Huonosta hoidosta urheimmin selvisivät miljoonakalat.
Yhden kesäloman jälkeen koko kalaparveni kellui mätipuoli päällepäin pinalla. Siihen loppui se innostus.
Nyt 15 vuotta asioita pohdittuani ja kaunista akvaariota jatkuvasti kaivaten päätin vielä kerran yrittää. Tällä kertaa akvaario on riittävän suurikokoinen, siinä on nykyaikainen suodatus ja kasvien hyvinvoinnista huolehditaan superhyvin. On aivan mahdollista, että tähän akvaarioon ei tule yhtään kalaa.
Vertailin ja etsin käytettyjä sekä uusia akvaarioita kuukauden päivät. Ongelmana oli aina huoneessa käytettävissä oleva tila, jossa akvaa ei saa nurkkaan, vaan sen täytyy olla keskellä huonetta. Huoneistomme on myös hyvin valoisa, eikä varjoisempaa paikkaa oikein löydy. Viimein päädyin uuteen altaaseen, jonka mitat ovat 130 x 48 x 58. Ulkomittojen mukaan tuo on siis 350 litran vetoinen, lasit huomioiden jonkun verran tietenkin tuon alle. Valmistaja toimitti myös alustan.
Kasviakvaariossa maisema on kaikki kaikessa. Siitä syystä päätin heti panostaa huolelliseen taustan suunnitteluun. Tutkin valmiita taustaseiniä, taustakuvia sekä runsaan määrän erilaisia tapoja toteuttaa kallio tai juurakkoratkaisuja keinotekoisesti.
Päädyin styroksista muotoiluun. Ohessa kuva ensimmäisestä vaiheesta.
Reilua kymmentä vuotta myöhemmin elin vaimoni kanssa ensimmäisessä yhteisessä asunnossa, jolloin pikkuakvaario väistyi hieman paremmin olohuoneen kalustoksi sopivamman kuusikulmaisen noin 200-litraisen tieltä.
Opettelu jatkui noin 20 vuoden ajan. Tuli pohjasuodattimia, pohjalannoitteita, hiilidioksidilevitintä ym. joista ei vuonna 1978 aloitellessani ollut kukaan kuullutkaan. Koska olen tekniikkafriikki, kaikki tuli testattua.
Kiinnostus kaloihin hiipui aikojen saatossa aika pahasti. Kalojen kärsimystä oli aika karmea katsella. Parhaani kuitenkin aina yritin. Huonosta hoidosta urheimmin selvisivät miljoonakalat.
Yhden kesäloman jälkeen koko kalaparveni kellui mätipuoli päällepäin pinalla. Siihen loppui se innostus.
Nyt 15 vuotta asioita pohdittuani ja kaunista akvaariota jatkuvasti kaivaten päätin vielä kerran yrittää. Tällä kertaa akvaario on riittävän suurikokoinen, siinä on nykyaikainen suodatus ja kasvien hyvinvoinnista huolehditaan superhyvin. On aivan mahdollista, että tähän akvaarioon ei tule yhtään kalaa.
Vertailin ja etsin käytettyjä sekä uusia akvaarioita kuukauden päivät. Ongelmana oli aina huoneessa käytettävissä oleva tila, jossa akvaa ei saa nurkkaan, vaan sen täytyy olla keskellä huonetta. Huoneistomme on myös hyvin valoisa, eikä varjoisempaa paikkaa oikein löydy. Viimein päädyin uuteen altaaseen, jonka mitat ovat 130 x 48 x 58. Ulkomittojen mukaan tuo on siis 350 litran vetoinen, lasit huomioiden jonkun verran tietenkin tuon alle. Valmistaja toimitti myös alustan.
Kasviakvaariossa maisema on kaikki kaikessa. Siitä syystä päätin heti panostaa huolelliseen taustan suunnitteluun. Tutkin valmiita taustaseiniä, taustakuvia sekä runsaan määrän erilaisia tapoja toteuttaa kallio tai juurakkoratkaisuja keinotekoisesti.
Päädyin styroksista muotoiluun. Ohessa kuva ensimmäisestä vaiheesta.
Re: Kasviakvaario - 15 vuoden jälkeen
Tavoitteenani oli toteuttaa uurtunut kalkkikivikallio, joka on kaatunut hieman vinoon ja maannut siinä sitten pitkään. Pitkä paikallaan olo on uurtanut kallioon myös muutamia nykyisessä asennossa pystysuoria "puroja" ennen kuin koko kivi on joutunut veden alle. Kiven "historia" siis näkyy.
Leikkasin puukolla styroksin tarkemaan muotoon, tein uurteet ja syvemmät reiät (kalkkikiveen porautuu usein syviäkin onkaloita). Sitten raaputin pintaa kaikkialta, jotta pinnasta tuli epätasainen. Tuloksena oli jumalaton määrä styroxpurua, jota imuroidaan lattiolta vieläkin
Kultaisen leikkauksen kohtaan, kauas etenevän aukon reunaan tein yhden "melkein irroneen" kalkkikivikerroksen kappaleen. Lisäksi tein yhden jo irroneen kappaleen, joka tulee varsinaisen taustakallion eteen.
Vasemmalla olevat pienemmät kivet, jotka tulevat rajaamaan terassin vasempaan kulmaan muotolin pyöreiksi. Ne ovat olleet paikallaan niin kauan, että ova kuluneet jo melkein olemattomiin.
Leikkasin puukolla styroksin tarkemaan muotoon, tein uurteet ja syvemmät reiät (kalkkikiveen porautuu usein syviäkin onkaloita). Sitten raaputin pintaa kaikkialta, jotta pinnasta tuli epätasainen. Tuloksena oli jumalaton määrä styroxpurua, jota imuroidaan lattiolta vieläkin

Kultaisen leikkauksen kohtaan, kauas etenevän aukon reunaan tein yhden "melkein irroneen" kalkkikivikerroksen kappaleen. Lisäksi tein yhden jo irroneen kappaleen, joka tulee varsinaisen taustakallion eteen.
Vasemmalla olevat pienemmät kivet, jotka tulevat rajaamaan terassin vasempaan kulmaan muotolin pyöreiksi. Ne ovat olleet paikallaan niin kauan, että ova kuluneet jo melkein olemattomiin.
Re: Kasviakvaario - 15 vuoden jälkeen
Kalkkikivikallio kerää uskomattoman määrän värejä. Etenkin rauta ja kupari näyttävät tarttuvan siihen helposti. Niissä on usein mustia, vihreitä ja punaisia sävyjä. Kohdat, jotka ovat alituiseen veden huuhtomina saattaa tullaa vaaleampiakin sävyjä. Veden alla pintaan tarttuu paljon mikrobeja, leviä ym., jotka tekevät pinnasta usein rosoisen.
Pyrin tähän vaikutelmaan pohjustamalla styroksin ensin pikaisesti kuivuvalla betonilla. 25 kilon pussista käytin murto-osan. Olen hieman pettynyt tähän aineeseen, sillä se tuntuu murenevan ja putoavan helposti. Pinta oli kuivuttuaankin aika harmaa, sillä en halunnut sävyttää mielestäni ihan ok väristä kuraa.
Kuivumisen jälkeen suihkutin kallion syvempiin onkaloihin tulevan mustan värin. Värinä käytin akryylejä. Sekoitin purkillisen mustaa ja hieman punaista+keltaista katkaisemaan tätä muutamaan desilitraan vettä, laitoin suihkupulloon ja sutsuttelin koko komeuden läpi. Kun väri oli kuivanut maalasin 30 mm leveällä sudilla pintaan vaaleanharmaata, punaista, vihreää ja keltaista. Kun tuo oli kuivanut maalasin valokohdat valkoisella.
Valkoisen kuivuttua tein pinnoitteen. Erikeeperi on myrkytön ja kuivuttuaan vettä kohtuullisesti kestävä liima. Liuotin purkillisen noin desiin vettä ja suihkutin kappaleet sillä. Seuraavana päivänä tein uuden kerroksen ja testasin, ettei pinnasta irtova väriä.
Olen tässä vaiheessa kohtuullisen tyytyväinen lopputulokseen.
Kun kaikki oli kuivaa, kiinnitin kaikki kappaleet pohjalasiin silikonilla. Voimakkaan kellunnan vuoksi en liima-ainetta juuri säästellyt.
Pyrin tähän vaikutelmaan pohjustamalla styroksin ensin pikaisesti kuivuvalla betonilla. 25 kilon pussista käytin murto-osan. Olen hieman pettynyt tähän aineeseen, sillä se tuntuu murenevan ja putoavan helposti. Pinta oli kuivuttuaankin aika harmaa, sillä en halunnut sävyttää mielestäni ihan ok väristä kuraa.
Kuivumisen jälkeen suihkutin kallion syvempiin onkaloihin tulevan mustan värin. Värinä käytin akryylejä. Sekoitin purkillisen mustaa ja hieman punaista+keltaista katkaisemaan tätä muutamaan desilitraan vettä, laitoin suihkupulloon ja sutsuttelin koko komeuden läpi. Kun väri oli kuivanut maalasin 30 mm leveällä sudilla pintaan vaaleanharmaata, punaista, vihreää ja keltaista. Kun tuo oli kuivanut maalasin valokohdat valkoisella.
Valkoisen kuivuttua tein pinnoitteen. Erikeeperi on myrkytön ja kuivuttuaan vettä kohtuullisesti kestävä liima. Liuotin purkillisen noin desiin vettä ja suihkutin kappaleet sillä. Seuraavana päivänä tein uuden kerroksen ja testasin, ettei pinnasta irtova väriä.
Olen tässä vaiheessa kohtuullisen tyytyväinen lopputulokseen.
Kun kaikki oli kuivaa, kiinnitin kaikki kappaleet pohjalasiin silikonilla. Voimakkaan kellunnan vuoksi en liima-ainetta juuri säästellyt.
Re: Kasviakvaario - 15 vuoden jälkeen
Lisäsin Eheimin Classic 350-suodattimen, JBL ProFlora Taifun -hiilidioksinlevittimen, Aquaelin Comfortzone Gold -lämmittimen sekä pohjalle 2 cm hiekan päälle lannoitteeksi kaksi sangollista TetraPlantin CompleteSubstratea. Kasvilannoitteen päälle laitoin vielä kerroksen 1-3mm raekokoista hiekkaa.
Ostin pari kiljupänikkää, jotka ovat akvaarion alla. Päniköiksi valitsin 5l vetoisia "jerrykannuja" joista tuleva hiilidioksidi kerätään 1,5 litran limpparipulloon. Sieltä kaasu sitten menee kuplamittarin läpi hiilidioksidinlevittimeen.
Valaisinratkaisua pohdin pitkään. Yhtenä merkittävänä vaihtoehtona oli 5m kela hyvälaatuista, kosteussuojattua RGB-ledinauhaa, joka olisi kiinnitetty noin 30 cm altaan yläpuolella olevaan kaarevaan harjattuun teräspeltiin.
Budjettiratkaisun nyt alkajaisiksi käytän kuitenkin 130 cm kaksiputkista valaisinkoteloa. Etuvalona on neutraali ja takana, kasvivalona 122 cm pitkä 40W/T8 FloraGlo.
Nyt työn alla on taustakuva, jonka toteutan akryyleilla maalaten.
Ostin pari kiljupänikkää, jotka ovat akvaarion alla. Päniköiksi valitsin 5l vetoisia "jerrykannuja" joista tuleva hiilidioksidi kerätään 1,5 litran limpparipulloon. Sieltä kaasu sitten menee kuplamittarin läpi hiilidioksidinlevittimeen.
Valaisinratkaisua pohdin pitkään. Yhtenä merkittävänä vaihtoehtona oli 5m kela hyvälaatuista, kosteussuojattua RGB-ledinauhaa, joka olisi kiinnitetty noin 30 cm altaan yläpuolella olevaan kaarevaan harjattuun teräspeltiin.
Budjettiratkaisun nyt alkajaisiksi käytän kuitenkin 130 cm kaksiputkista valaisinkoteloa. Etuvalona on neutraali ja takana, kasvivalona 122 cm pitkä 40W/T8 FloraGlo.
Nyt työn alla on taustakuva, jonka toteutan akryyleilla maalaten.
Re: Kasviakvaario - 15 vuoden jälkeen
Ja vielä vähän eri perspektiivistä.
Valaisinkotelo tulee aika eteen. Kotelon takaosaan ja ulkopuolelle ajattelin laittaa ledinauhan ja akvaarion takareunaan verkkoon kiinnitettynä vesiviljelyyn normaaleja pintakasveja. Ne tulevat sitten saamaan valon siitä ledinauhasta.
Akvaarion takaosaan tulee myös lumpeita sekä kaislatyyppisiä, veden päälle tulevia kukkivia kasveja (minikurjenmiekkaa tms.).
Valaisinkotelo tulee aika eteen. Kotelon takaosaan ja ulkopuolelle ajattelin laittaa ledinauhan ja akvaarion takareunaan verkkoon kiinnitettynä vesiviljelyyn normaaleja pintakasveja. Ne tulevat sitten saamaan valon siitä ledinauhasta.
Akvaarion takaosaan tulee myös lumpeita sekä kaislatyyppisiä, veden päälle tulevia kukkivia kasveja (minikurjenmiekkaa tms.).
-
- Junior Member
- Viestit: 204
- Liittynyt: 20:50, 23.08.2010
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Pirkanmaa
Re: Kasviakvaario - 15 vuoden jälkeen
Jestas kuinka hieno! Tuo tausta on ihan älyttömän aidon näköinen ja kun lähtökohtana oli vain styroksikönttiä. Onpa sulla vain silmää ja osaamista. Kiva, kun viitsit noin tarkasti kertoa, tällainen tietämättömämpikin pysyi ihan kartalla, jatka ihmeessä 

Re: Kasviakvaario - 15 vuoden jälkeen
Taitava olet, tuosta tulee hieno! Ja persoonallisempi kuin valmistaustat.
M.
M.
Re: Kasviakvaario - 15 vuoden jälkeen
Oh, mielenkiinnolla seuraan, hieno tausta on!
240l monnisia ja rihmakaloja ja 30l nano (poikasallas)
Eritysikiinnostuksen kohteena Corydoras-monniset <3
Eritysikiinnostuksen kohteena Corydoras-monniset <3
-
- Advanced Member
- Viestit: 1389
- Liittynyt: 20:16, 15.08.2013
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: VANTAA
Re: Kasviakvaario - 15 vuoden jälkeen
Tosta kun taustan tekovaiheista olis ollut vielä lisää kuvia, todella aidonnäköinen kallio.
Monipuolinen aine tuo Erikeeperi, Saunasuojaksikin käy kuulemma vedellä laimennettuna.
Tätä projektia täytyy seurailla.
Monipuolinen aine tuo Erikeeperi, Saunasuojaksikin käy kuulemma vedellä laimennettuna.
Tätä projektia täytyy seurailla.

Malawipossuja 2metrin karsinassa+ poikasallas malaweille.
Re: Kasviakvaario - 15 vuoden jälkeen
Styroxin painoksi laitoin myös kiviä ja junttasin "kallion" kiinni pohjaan hyvin runsaalla määrällä silikonia. Ja kuinkas kävikään...
Iso kallio otti ja pomppasi ylös reilun kuukauden jälkeen vieden mennessään myös pienemmän kallion. Kasvit pärjäilevät mainiosti, mutta nyt uusi tausta on otettava työn alle.
Onko ideoita, millä voisi lähteä liikkeelle? Betoni, savi tai muu keramiikka? Mikä on veden suhteen neutraalein? Pinnoituksessakin käytän toisella yrityksellä jotain muuta kuin akryylimaalia (kallista isommilla pinnoilla) ja erikeeperiä (joka vesiliukoisenä lähti jo hieman rispaantumaan).
Pinnoituksen suhteen kuulisin myös mielelläni kommentteja tai mahdollisesti linkkejä keskusteluihin.
Eli pientä takapakkia, mutta kasvit kasvavat hirveää kyytiä!
Iso kallio otti ja pomppasi ylös reilun kuukauden jälkeen vieden mennessään myös pienemmän kallion. Kasvit pärjäilevät mainiosti, mutta nyt uusi tausta on otettava työn alle.
Onko ideoita, millä voisi lähteä liikkeelle? Betoni, savi tai muu keramiikka? Mikä on veden suhteen neutraalein? Pinnoituksessakin käytän toisella yrityksellä jotain muuta kuin akryylimaalia (kallista isommilla pinnoilla) ja erikeeperiä (joka vesiliukoisenä lähti jo hieman rispaantumaan).
Pinnoituksen suhteen kuulisin myös mielelläni kommentteja tai mahdollisesti linkkejä keskusteluihin.
Eli pientä takapakkia, mutta kasvit kasvavat hirveää kyytiä!