Minkälainen levitin kiljupullosysteemiin ja miten öisin?

[Andres]

En ole ennen tarvinnut hiilidioksidilisää mutta luulisin siitä nyt olevan apua. Päätin kokeilla ainakain ensin kiljupullosysteemillä.
Mikähän olisi silloin sopiva tapa levittää hiilidioksidi akvaarioon? (Olen ymmärtänyt viesteistä, että A-tapauksessa puhutaan aktiivilevittimestä ja B-tapauksessa passiivilevittimestä.)
A. Laitanko letkunpään ulkosuodattimen tai kiertovesipumpun ottoputkeen (vai tuloputkeen?) suoraan sellaisenaan tai jonkinlaisen levittimen avulla? Mikä olisi hyvä kaupasta ostettavissa oleva levitin tässä tapauksessa?
B. Vai laitanko vaan letkunpään johonkin levittimeen ilman yhteyttä suodattimeen tai kiertovesipumppuun? Mikä olisi hyvä kaupasta ostettavissa oleva levitin tässä tapauksessa?

Yöllä hiilidioksidia ei saisi levittää. Miten levitys keskeytetään kiljupullosysteemissä A- ja B-tapauksissa?

[Fisutar10]

Myös akvan koko vaikuttaa...paljon litroja? Onko runsas kalasto ja kasvisto?

[Andres]

N. 250 litraa. Kaloja ei missään tapauksessa ole niin paljon kuin ne erilaiset kalasentti / vesilitra yms. yleisohjeet esittävät, vähemmän on kaloja kuin yleensä seura-akvaarioissa. Kasveja on ollut aika vähän, mutta nyt tarkoitus lisätä, kun valaisintehoakin on saatu lisää.

[Fisutar10]

Itse kun pohdin hiilarilevitystä ja budjetti piti olla kohtalaisen matala - muutenhan parempi painehiilari ei-kertakäyttösäiliöllä jne... Mutta 200 litran puljuun aika kivasti minulla on riittänyt viritelmä.

1½ litran limupullo ja sinne kilju.

http://millia.aqua-web.org/tekstit/jutu ... iilari.htm (kiljuohje, joka toiminut hyvin minulla)

Johdan kiljun hiilarin Tunze-aktiivilevittimeen, jonka katsoin kaikkein tehokkaimmaksi. Passiivi ym. suodatinviritelmät minusta tehottomia. Tämän kanssa kilpaili Fenrplastin aktiivilevitin. Kummastakin kokemuksia ja mutulla sanoisin, että Tunze ylivoimaisen tehokas että hiilari toisiaan tehoaa purkkiin. Fernplast taas minusta tehottomampi ja hiven eri logiikka.

Tunzen edut: minusta tehokas, magneettikiinnitys, nätisti kuplat näkyy muoviputkessa....tehonsäätöäkin. Aktiivinen.

Miinukset: hiven hutera, että vanhana voi osat irrota toisistaan. Vedenvaihdossa huomioitava, että ei jää veden yläpuolle ja pysäytettävä (mutta yleinen käytäntö monessa systeemissä). Käänsin virityksen alassuin, koska joku oli tehnyt niin siksi, että kun yöllä varmuudeksi ajastin katkaisee syötön, niin ilmaa ei jää laitteeseen ja käynnistyy.

MInulla siis laite ("moottori") alassuin, muut oikein päin. Ajastimeen valaisimen kanssa yöksi. Vaikka ohjeessa kehoitettiin yölläkin omalla vastuulla pitämään, mutten lopulta uskaltanut pitää niin. Yöllä helposti voi hiilaria tulla liikaa ja kalat kanttuvei.

Akvaarioon.fi:stä tilasin....hinta siellä hiven noussut. Mutta katsoin saksan verkkokaupasta Akuaristik netistä tätä ja sikahalpa - hieman harmitti, kun näin sen mestan hinnan:).
http://www.aquaristic.net/TUNZE-CO2-Dif ... 74-50.html (mielestäni koko laite...lue tarkasti speksit vielä)

Yritin nyt etsiä tuotetta akvaarioon.fi:stä, mutten löytänyt... Mutta tuon tilasin sieltä ja ollut vakiokamaa....hinta tuplaten tuo Saksan hinta....
http://www.akvaarioon.fi/TUNZE-CO2-levitin(näemmä lopussa ehkä tilapäisesti)

Tuon hyvä puoli, ettei tarvitse magneettiventtiiliä ja härveli vain ajastimeen ja yöllä pois päältä.

[Andres]

http://millia.aqua-web.org/tekstit/jutu ... iilari.htm (kiljuohje, joka toiminut hyvin minulla)

Passiivi ym. suodatinviritelmät minusta tehottomia.

Ajastimeen valaisimen kanssa yöksi. Vaikka ohjeessa kehoitettiin yölläkin omalla vastuulla pitämään, mutten lopulta uskaltanut pitää niin. Yöllä helposti voi hiilaria tulla liikaa ja kalat kanttuvei.

Tuon hyvä puoli, ettei tarvitse magneettiventtiiliä ja härveli vain ajastimeen ja yöllä pois päältä.

Kiitos avusta.
Siis kilpupullosysteemissä Tunze ajastimeen ilman mitään magneettiventtiiliä. Pullo kuitenkin tuottaa hiilidioksidia silloinkin kun Tunze ei toimi. Mihin se kehittyvä hiilidioksidi silloin menee tai mitä sille tapahtuu?

Tämä kohta "millia-linkistä" jäi mietityttämään:
"Tällaiset kaasukellolevittimet ovat turvallisia kalojen kannalta. Hiilidioksidia liukenee veteen vain tarvittava määrä. Liukenemattomat pulpahtavat kellon reunan alta pintaan." Ymmärränkö oikein, että "kaasukellolevitin" on juuri sellainen tehoton passiivilevitin?

[pisarat2]

Meillä on Hagen Nutrafin CO2 Natural System. Etuna se, ettei tarvitse niitä limsapulloja käyttää, eikä säilyttää näkyvillä: setissä on pullo, jossa käytän käymisseoksena ihan sokeria, vettä ja hiivaa.
Tuon pullon lisäksi letkut ja levitin samassa setissä. Meillä pulputtaa yötä päivää.

[vallumaarit]

Mulla myös pulputtaa aina, omatekoisesta kiljusta tulee sen verran hitaammin kuplia, että ylisyötön vaaraa ei mielestäni ole.
Akva 240 L, paljon kaloja ja kasveja. Myös kaikissa pikkuakvoissani 30-90 L pulputtaa yötä päivää kilju ilmastinkiven kautta.

[Fisutar10]

http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=25&t=95965
Tuolla muuten paljon juttua...aktiivilevitin yleensä tehokkaampi kuin passiivilevitin. Yöllä hiilari menee ns. harakoille systeemissäni, koska ei liukene kunnolla. Voi toki kokeilla yölläkin päällä, jos kapasiteetti ei olisi makimaalinen omaan haluun nähden. Mutta runsas kalastoni auttaa asiassa ja myös pistää varovaiseksi. Toki voisi olla kaksi eri ajastinta, toinen valoille ja toinen hiilarille, jos haluaa hienosäätää aikoja.

[Andres]

Kyllä tämä tästä vähitellen alkaa valjeta...kai. Ainakin sen olen ymmärtänyt, että pisarat2:n ja vallumaaritin systeemit ovat niitä passiivisia ja Fisutar10:n sellainen aktiivinen eli siinä tulee yksi pikkupumppu lisää ennestään olevien suodattimen ja kiertovesipumpun lisäksi.

Kiitos Fisutar10:lle tuosta linkistä. Sieltä ja hiilidioksidi-linkkikoosteesta löytyi asiaa yllin kyllin. Enpä vaan ollut kuin osan niistä löytänyt enkä löytämiänikään ollut ymmärtänyt kun nuo tekniset perusasiat ja nimitykset ovat olleet outoja. Nolottaa kysella samoja asioita, joihin pitäisi hakutoiminnalla osata löytää vastaus. Varmaan ottaa vanhempia foorumilaisia päähän tällainen kyselyni.

Yhtä asiaa (no, onhan niitä muitakin...) en ymmärrä vieläkään: Fisutar10, kirjoitit että "Yöllä hiilari menee ns. harakoille systeemissäni, koska ei liukene kunnolla". Tarkoittaako tämä sitä, että kiljupullosta tulee Tunze-levittimeen hiilaria, mutta koska Tunzen pumppu ei ole yöllä päällä, se hiilari ei leviä veteen? Haihtuuko se ilmaan, kun pumppu ei toimi?
Kiljupulloon yhdistetyt passiivilevittimet taas ilmeisesti väkisinkin levittävät samaan tahtiin hiilaria vuorokauden läpi, koska hiilarin tuloa ei voi säätää? Mutta passiivilevittimellä sitä leviää veteen niin vähän ettei ole haittaa, vaikka sitä veteen yölläkin tulee?

[vallumaarit]

Onohdin mainita, että mulla siinä 240L kyllä tunzen aktiivilevitin ( tykkään kovasti) ja kilju tulee kahdesta litran kanisterista. Ja siis päällä myös öisin. Ylimalkaan tällaisella systeemillä ei saavuteta maksimaalista hiilidioksiidin tuotantoa noin isoon akvaan, sen kyllä tiedän, mutta parempi kuin ei mittää!

[pisarat2]

...ja ihan oikein: meillä kuplat pulpahtelevat pullosta letkua pitkin altaaseen ja sieltä "flipperiä" myöden pintaan asti. Vähän kuin mutkaista vuoristotietä nousevat. Passiivisesti.
Ei tarvitse sähköä, ei ajastinta. Ja itse on käytä valmistajan täyttöpakkauksia käymiseen, vaan ihan vain kotikeittiön aarteita; sokeria ja kuivahiivaa +vettä.
Tämä systeemi suositeltu vähän pienempiin altaisiin, joten en usko yliannostukseen, vaikka porisee yötä päivää. Jopa toista samanlaista ajattelin rinnalle hankkia, kun on kasvejakin altaassa runsaasti. Voisi pullot täyttää ja vaihtaa vuorotellen.
Ainoa miinus systeemissä on ollut se, että jokunen kala on päässyt levittimen taakse jumittumaam levittimen ja lasin väliin.

[Fisutar10]

Kyllä tämä tästä vähitellen alkaa valjeta...kai. Ainakin sen olen ymmärtänyt, että pisarat2:n ja vallumaaritin systeemit ovat niitä passiivisia ja Fisutar10:n sellainen aktiivinen eli siinä tulee yksi pikkupumppu lisää ennestään olevien suodattimen ja kiertovesipumpun lisäksi.

Kiitos Fisutar10:lle tuosta linkistä. Sieltä ja hiilidioksidi-linkkikoosteesta löytyi asiaa yllin kyllin. Enpä vaan ollut kuin osan niistä löytänyt enkä löytämiänikään ollut ymmärtänyt kun nuo tekniset perusasiat ja nimitykset ovat olleet outoja. Nolottaa kysella samoja asioita, joihin pitäisi hakutoiminnalla osata löytää vastaus. Varmaan ottaa vanhempia foorumilaisia päähän tällainen kyselyni.

Yhtä asiaa (no, onhan niitä muitakin...) en ymmärrä vieläkään: Fisutar10, kirjoitit että "Yöllä hiilari menee ns. harakoille systeemissäni, koska ei liukene kunnolla". Tarkoittaako tämä sitä, että kiljupullosta tulee Tunze-levittimeen hiilaria, mutta koska Tunzen pumppu ei ole yöllä päällä, se hiilari ei leviä veteen? Haihtuuko se ilmaan, kun pumppu ei toimi?
Kiljupulloon yhdistetyt passiivilevittimet taas ilmeisesti väkisinkin levittävät samaan tahtiin hiilaria vuorokauden läpi, koska hiilarin tuloa ei voi säätää? Mutta passiivilevittimellä sitä leviää veteen niin vähän ettei ole haittaa, vaikka sitä veteen yölläkin tulee?

Eiköhän täällä ole lähes kaikki asiat jo käsitelty moneen kertaan - joten no problem . Ja tämä foorumi on viidakko tehdä joistakin asioista synteesiä. Kun lukee sikermiä, aina joku on puolesta, joku vastaan. Juuri kun on kääntymässä jonkun laitteen kannalle, niin seuraava kommentti on laitteesta ihan "pepusta" ja päinvastoin...mielipiteitä on niin monta kun virittelijää:).

Joo, Tunze on aktiivinen ja siinä laitteessa on pieni "moottori" jonka tarkoitus on pyörittää vettä korkeassa muoviputkessa ja kuplittaa/rikkoa hiilidioksidikuplia, että ne imeytyisivät mahdollisimman tehokkaasti. Laite tekee itse hiven kuplia ja pyörittää vettä muoviputkessa ja siihen putkeen johdetaan alapäähän hiilarikuplat. Näin hiilidioksidi imeytyy tehokkaasti. Mitä pidemmän matkan hiilari kulkee alhaalta ylös ja kuplat rikotaan, sen paremmin käsittääkseni hiilari imeytyy veteen. Fernplastilla hiilari johdetaan myös motoroidun järvelin läpi, jossa on pieni suodatusmassapala. Fernplast ei liene ihan niin tehokas kuin Tunze ja sen muoviosat hajoavat käytössä pidemmän päälle (kansi irtoaa yms.). Esisuodatuslevy myös tukkeutuu melko nopsaa, mutta sen voi periaatteessa poistaa, mutta sillä taas omat haitat (propeliin menee moskaa helposti).

Tunzen kilju siis tekee hiilarikuplia ja liivate litkussa hidastaa käymistä, ettei kuplia tulee likaa. Tehoihin vaikuttaa siis kiljun käymisnopeus (monta kuplaa minsassa). Laitteen kyky liuottaa hiilaria myös. Yöllä kilju käy ja kuplia tulee härveliin, joka on ajastimella pois päältä. Näin hiilari menee hieman ns. harakoille, koska ei hyvin liukene veteen. Ohjeen mukaan voisi yönkin pyöriä laite, mutta vaarana voi kuitenkin olla hiilarimyrkytys. Minulla on koko ajan hirveä ilmastuskin ja kansilasin sijaan ritilä osin. Näin hiilari ei jäisi jumiin kansilasin ja veden väliin. Ilmastin poistaa hiilaria ja hapettaa. Laitteen käänsi siksi alassuin, että ritilä sitten moottorin päällä ja ilma pääsee pois ja aamulla härveli käynnistyy hyvin mielestäni. KH on hyvä olla 3-4 puskuroinnin vuoksi, ettei ph romahda. Seurailin ph:ta ja joskus yöllä se oli matala, joten siksi hiilari on ajastimella pois yöllä.

Olen myös lukenut kauhutarinoita kalojen hiilarimyrkytyksestä kun yöllä CO2 pöhöttää, joten en halua riskiä. Mielummin liian alhainen hiilaritaso, kun kalat kanttuvei. Mutta hyvä seurailla myös kh/ph-suhde ja laskea hiilarimäärä sen mukaan ja säätää optimiksi.

[Andres]

Yöllä kilju käy ja kuplia tulee härveliin, joka on ajastimella pois päältä. Näin hiilari menee hieman ns. harakoille, koska ei hyvin liukene veteen.

Kiitos Fisuttar10:lle ja muille kirjoittajille.
No niin, nyt selvisi taas yksi asia. Hiilari tulee kiljupullosta Tunze-levittimen muoviputken alaosaan silloinkin kun levitin ei toimi (siis virta pois pumpusta). Se vaan nousee muoviputken alapäästä kupla kerrallaan pintaan ja siitä leviää vain sen hitusen verran hiilaria veteen kuin kuplista on mahdollista. Loput menee "harakoille".

[Fisutar10]

https://www.youtube.com/watch?v=6wqkBibo1xQ Ei oma video:).

[Alfaranta]

Itse ostin kaupasta 2l ja 1l pakastepullot, neliskanttisia ja korkeita. Korkit isoja joten reikien teko helppoa ja näkee ilmakuplat. Tein reiästä 0,5mm pienemmät kuin letkun ulkohalkaisija. Tein seoksen ilman liivatetta ja soodaa. Takaiskuventtiili ja astiat vesitason alapuolella. Huonelämpötila on vain +21C. Seos ei oikein käynyt, ostin Honkkarista patteritoimiset kengänlämmittimet ( 4,5V), johdot poikki, muuntajaksi 3V joku lelujen muuntaja, säiliön kylkeen teipaten lämmityselementit, pipo päälle. Nyt säätämällä pipon korkeutta pystyy lämpötilan säätämään tarkasti. Pidän +27C ja arvot just oikein. Kilju kestää useamman viikon. Astiat oli 5e, lämmittimet 9e, muuntaja joku roskiin heitetystä lelusta, pipo oli remonttivaate läjästä.