Jaken nanoallas

[Jake_101]

Akvaario on nyt pyörinyt kolmisen viikkoa, ja mitään ihmeempää ei ole tapahtunut sitten viikkoon. Kalat tuntuvat pärjäävän hyvin ja syövät innokkaasti. Porukka tuntuu jakautuneen kahteen ryhmään. Osa tykkää ottaa spurtteja virtaa vastaan, osa tykkää rauhallisemmasta uiskentelusta siellä sun täällä. Yksi rasbora on ottanut takanurkan intianvesitähdikit omaan hallintaansa, eli ajaa sinne eksyvät lajitoverit, tai ainakin urokset, pois. Tästä yksilöstä on tullut hieman tummemman punainen, joten väritys ja käyttäytyminen taitaa viitata alfaurosteluun.

Kasvit sinnittelevät kohti parempaa tulevaisuutta edelleen. Koska iso osa argentiinanvesiruton vanhoista lehdistä on kuollut pois, niin vedenvaihdon yhteydessä on tullut lapottua melkoinen määrä höttöä pohjalta pois. Tämän vuoksi olen pitänyt vedenvaihtovälit suht' tiuhassa. Jatkan näillä lannoitusmäärillä ja valaistuksella (3h + 4h) nyt vielä toisenkin viikon ja sitten arvioidaan tilanne uudestaan. Esimerkiksi levää ei ole juurikaan näkynyt.

[Jake_101]

Pieni lisäys. Joku kauppasi käyttämätöntä Dennerlen SkimFilteriä täällä halvalla. Ostin pois ihan mielenkiinnosta. Saan ainakin sisäsuodattimen pois altaasta varasuodattimeksi mahdollista karanteenausta tai ykkössuodattimen rikkoutumista varten. Kotoa löytyi elintarvikehyväksytty muovilaatikko (http://www.clasohlson.com/fi/Säilytysla ... r349764001) tarpeettomana, joten käytän tuota karanteenaukseen jos tarvetta tulee.

Täytyy väsätä töissä lasileikkurilla vanhasta ikkunalasista uusi kansi, sillä tuohon nanon omaan kanteen en viitsi alkaa tekemään reikiä SkimFilterin letkuja varten.

[Jake_101]

Nyt on Dennerlen SkimFilter laitettu toimimaan. Suurin hyöty taitaa olla tehokkaampi veden kierrätys ja roskien keräys, sekä pidempi putsausväli kuin sisäsuodattimessa. Dennerle on selvästikin tarkoittanut suodattimen käytettäväksi ilman kansilasia, mutta kakkoskansi sopivilla koloilla oli pakkohankinta, sillä rasborat tykkäävät hyppiä.

Laitteeseen tutustuessa menee hetki jos toinenkin, sillä imuputkivaihtoehtoja on kaksi ja ulostuloja kolme. Lisäksi muita putkia, kulmakappaleita ja letkuja riittää. Suodattimen voi myös ripustaa koukuilla akvaarion reunaan tai sitten laittaa perinteiseen tapaan pöydälle. Laitteen säätäminen ei ollut juhlaa jo toimivassa akvaariossa, joten asennusta kannattaa kokeilla tyhjän purkin kanssa.

Purkilla menee muuten hyvin, mutta vasemman takakulman argentiinanvesiruttometsikkö on suhteellisen ruma. Kasvit voivat ihan hyvin, mutta ulkomuodoltaan puska vaikuttaa risukasalta. Amano ei olisi kateellinen. Eikä kovin moni muukaan. Yritän istuttaa hiljalleen uusia pistokkaita alkuperäisten "runkojen" tilalle, sillä alun sopeutumisvaikeudet tekivät niistä revityn näköisiä.

Anubiaan lehdet rypistyvät. Syy saattaa olla magnesiumin puute. Vesilaitokselta lähtevässä vedessä kalsiumia on 25 ppm, mutta magnesiumia 2 ppm. Itseväsätyistä lannoitteista ei myöskään löydy magnesiumia. Yllätyksekseni mikroravinnejauheessakaan ei ollut magnesiumia. En täysin ymmärrä miksi ovat sen jättäneet pois, mutta laitoin paketin magnesiumsulfaattia nettitilaukseen. Tukholmassa tulee ikävä Yliopiston Apteekkia. Kävin usean täkäläisen apteekkiketjun liikkeestä kyselemässä jauheita. Yksi liike olisi saanut tilattua varastosta, mutta toimitusaika olisi ollut pitkä ja hinta korkea. Helsingin Viikissä asuessani paikallinen Yliopiston Apteekki toimitti käytännössä kaikki tarvitsemani aineet yhdessä arkipäivässä hyvin edulliseen hintaa.

[Jake_101]

Rasboroiden kotiolot ovat olleet tällä viikolla hieman karua katseltavaa. Reviirikiistat vaivasivat porukkaa useamman päivänä ajan, kun kolme urosta selvitteli kai keskinäistä nokkimisjärjestystä. Kaikki olivat helakanpunaisia ja jokainen niistä oli miehittänyt yhden kulman akvaariosta itselleen. Sieltä käsin ne ärhentelivät toisilleen ja viidelle muulle lajitoverilleen. Tänään tilanne on rauhoittunut, sillä koko sakki uiskenteli yhdessä. En ole itseasiassa niiden nähnyt aiemmin noin tiiviissä parvessa liikuskelevan. Kuumakallet ovat myös vaalentaneet värinsä.

[Jake_101]

Jokin vaivaa kasveja tällä hetkellä. Koska nitraatti, fosfaatti ja kalium, sekä kalsium + muut mikrot ovat todennäköisesti kunnossa, niin pulmat liittynevät magnesiumin puutokseen. Magnesiumia ei hanavedessä ole juurikaan (2 ppm vesilaitoksen mukaan). Lisäksi magnesiumin puutos vaikuttaa raudan absorptioon, joten tähän keskityn seuraavaksi. Tilasin skånelaiselta täkäläisten akvaristien suosittelemalta tyypiltä magnesiumsulfaattia noin viikko sitten, joten toivottavasti paketti kohta saapuu.

Seuraan Tom Barrin suosittelemaa EI-metodia matalatekniikkatankeille. Eli kippaan viikottaisen vedenvaihdon yhteydessä viikkoannoksen itseväsättyjä litkuja (KNO3, KH2PO4 ja mikrot) noin kolmasosan perinteisen EI-metodin määristä. Laitan lisäksi kolme tippaa Easycarboa päivittäin.

Piilevän määrä on lisääntynyt hienoisesti viime viikon aikana. Syynä saattaa olla kasvien puutostilan ja uuden tankin lisäksi suodattimen vaihto. Katsotaan miten Mg plus hieman aikaa vaikuttaa. Nyt valaistus on 8 tuntia päivässä. Aurinko on alkanut paistaa, ja vaikka tankkiin ei aurinko pääsekään paistamaan, eli olohuoneemme ole kaikkein pimein paikka lukuisine ikkunoineen. Olen väsännyt pahvista sermin, joten pidän tankin edessä päivisin töissä ollessani.

Argentiinanvesirutto ei oikein ala menestymään. Noin puolia rungoista (uusista ja vanhoista) vaivaa lehtien sulaminen. Vaikka periaattessa kasvi on kestävä ja helppohoitoinen, niin silti nettipalstoilta saa lukea samasta ilmiöstä. Useammalla menestyvät vaativammatkin kasvit, mutta vesirutto tykkää jostain syystä kyttyrää. Excelin tai Easycarbon lisääminen on osalla saanut kasvin kiukuttelemaan. Tosin en tiedä onko pari tippaa vaikuttava tekijä. Täytyy käydä akvaliikkeestä katsomassa vaihtoehtoa vesirutolle. Tilaa on yhdelle taka-alan puskalle karsittuani joitain kärsineitä vesiruttoja pois.

[Jake_101]

Nano täytti tänään viisi viikkoa. Kävin hakemassa hieman rotalaa, kun tankissa tilaa kerran oli yhdelle taustakasville. Olen ihan kohtuullisen tyytyväinen tankin visuaalisen ilmeeseen. Koska suurta esteetikkoa minusta ei tekemälläkään saa, on tyyli melkoisen perinteinen.

Rasborat saivat täydennystä ruokavalioonsa. Ostin pakastettua "cyclops" eläinplanktonia (http://en.wikipedia.org/wiki/Cyclops_bicuspidatus). Näytti maistuvan tyypeille erittäin hyvin. Koko parvi oli täysin ekstaasissa.

Edelleen, valokuvaustaitoni ja kiinnostukseni riittävät tasan perusnäppäyksiin, joten kuvan taso ei päätä huimaa. Valokuvaaja itsekin näyttää pääseen heijastuksena kuvaan mukaan. Lämmitintä pitäisi siirtää hieman, jotta se olisi piilossa mangroven ja jaavansammaleen takana.

[Jake_101]

Koska vesirutto kärsi, jätin Easycarbon pois. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, rehu tykkäsi hyvää tästä siirrosta. Kävin myös hankkimassa vähän pintakasveja, jotta akvassa olisi varjoisampia paikkoja. Altaassa on uiskennellut vajaan viikon myös 6 tulisukarapua ja 10 valkoista "lumipalloa". Ravut ovat kotiutuneet hyvin, tai ainakin siltä näyttää. Tänään pari tulisukarapua alkoi uiskentelemaan vauhdilla ympäriinsä. Käsittääkseni tämä saattaa liittyä pariutumishommiin. Katsotaan ja toivotaan.

Olen seuraillut rasboroiden touhua viime aikoina vähän huolestuneena. Reviirikiistat kolmen uroksen kesken ajavat muut 5 rasboraa todella ahtaalle. Jos meno ei tuosta rauhoitu, joudun harkitsemaan parista uroksesta tai koko porukasta luopumista. Tällä kokoonpanolla tuo jengi saattaa tarvita isomman akvaarion.

Taitaa olla aika laittaa uusi kuva kohta altaasta. Nyt valot ovat jo sammuneet, joten odotan huomiseen "fotaamista".

[Jake_101]

Rasboroille löytyi uusi, hyvältä vaikuttava koti. Ikävä luopua mokomista veijareista, mutta tunnen aika suurta vastuuta kalojen hyvinvoinnista. En voi hyvällä omallatunnolla pitää niitä nanossani, nyt kun kurmotus on jatkunut monta päivää. Hieman aiemminkin oli merkkejä samanlaisesta pullistelusta, mutta nyt 5 rasboraa joutuu sätkimään karkuun kolmea mahtailijaa keskeytyksettä, eikä rauhallista kulmausta niille oikein löydy tunkion kukkojen vallatessa lähes kaiken tilan. Huoh.

[Jake_101]

Kuvaa tankista.

[Jake_101]

Olen nyt muutaman viikon syöttänyt tankkiin lannoitteita sovelletulla Estimative Index -menetelmällä. Viikottainen kerta-annos on noin 1/3-1/4 normaalista EI-annoksesta. Kasvit näyttävän voivan hyvin ja argentiinanvesirutto näyttää päivä päivältä paremmalta Easycarbon annostelun lopetettuani. Seuraavaksi alan hilaamaan yhtä ravinnetta askel askeleelta alaspäin, kunnes löydän riittävän annoksen alarajan.

Syy tähän ovat sukaravut. Vaikken kippaakaan pyttyyn täyttä EI-satsia, vaikuttaisi kaiken haalimani informaation perusteella seuraava lainalaisuus pätevän: Mitä vähemmän lannoitteita vedessä, sen parempi sukaravuille. Aloitan vähentämällä kaliumnitraatin (KNO3) annosta. Ravut ovat kovia äyriäisiä kakkimaan, joten typpeä tulee lannoitteeksi myös sitä kautta.

[Jake_101]

Akvassa ei ole tapahtunut mitään erityistä muutamaan viikkoon. 30 % vedenvaihdot kaksi kertaa viikossa, lannoitteiden lisäämiset ja rapujen ruokinta ovat olleet ainoat varsinaiset hoitotoimenpiteet. Pari neitokorennon nymfiä olen poistanut kun olen ne äkännyt. Muuten ne eivät ole ehtineet aiheuttaa pulmia, mutta yksi tulisukarapu oli saanut vammoja, jotka saattaisivat olla nymfin aiheuttamat. Sen verran raadellulta rapu vaikutti, että oli turha pitkittää kärsimystä.

Akva on aikamoinen kasvisekamelska, mutta ihan tarkoituksella olen laittanut sinne kasvamaan sitä sun tätä. Muuttopäivä lähenee, ja sen jälkeen laitan toisen akva tulille, sitten enemmän maisemointiin panostaen. Maa-akvaario on alkanut kiinnostamaan, erityisesti luettuani "Tom's Bucket O' Mud" -päiväkirjaa UKAPS-sivustolta ( http://www.ukaps.org/forum/threads/toms ... spe.14521/). Asukeiksi altaaseen tulisi killijä. Noh, saas nähdä. Tässä on viime kuukausien aikana käynyt monta eri ideaa mielessä monnispaludaariosta virtaavaan plekolaan ja nyt maapohjaiseen killiakvaarioon. Lisäksi kiinnostaisi pystyttää jossain vaiheessa yksi high-tech allas (esim. Dennerlen Scaper's Tank) Iwagumi-tyyliin. Aiemmin on ollut maksimissaan kaksi tankkia, mikä siis on tarkoittanut silloisen asuinkumppanin kanssa käytyjen neuvottelujen lopputulosta.

Joka tapauksessa tässä tuorein kuva purkista.

[Jake_101]

Viime viikkoina on tapahtunut kaikenlaista pientä, lähinnä kasvirintamalla. Argentiinanvesirutto ei oikeastaan missään vaiheessa alkanut kukoistamaan, vaan lähinnä sinnitteli. Lannoitteiden annostuksia kokeillessani vesirutto sanoi sopimuksen kokonaan irti, joten poistin viimeiset rangat akvasta pari viikkoa sitten. Etualalle oikeaan reunaan hankin poimupatsulia (Pogostemon helferi) ja vasempaan takakulmaan suikerolehteä (Staurogyne repens). Etualalle lisäsin pienen oksantyngän, jossa kokeilen "Peacock moss" -sammalta ja hentojatulinsammalta (Monosolenium tenerum). Tilasin sammalet Saksasta Aquamoos -nettikaupasta. Tulivat perille nopeasti ja hyvässä kunnossa. Molemmat tuntuvat myös viihtyvän nanossani.

Olen siis kokeillut lannoittamista pienentämällä viikkoannoksia löytääkseni tämän hetkiset alarajat. Aloitin tiputtamalla fosfaatin annostusta 1 ppm:stä 0.75 ppm:ään ja siitä sitten muutamien viikkojen kuluttua 0.5 ppm:ään. 0.5 ppm:n viikottaisella lisäyksellä akvaarion lasiin ja hitaasti kasvaviin rehuihin ilmestyi jonkin sortin viherlevää. Nostin annoksen takaisin 1.0 ppm:ään, jonka jälkeen levän määrä on vähintään puolittunut kahdessa viikossa. Ehkäpä 0.75 ppm olisi riittävä annos, mutta yritän nyt ensin päästä näkyvästä levästä eroon, kokeilen sen jälkeen 0.75 ppm:ää ja katson tuleeko levä takaisin.

Lisäsin asukkaiksi kaksi tappajakotiloa. Toivoakseni ne ainakin vähentävät kotiloparven etenemistä siinä määrin, ettei omin käsin tarvitse niin usein parvea harventaa. Lopuksi jälleen kuva purkista.

[Jake_101]

Altaaseen on pesiytynyt pieni, mutta ärsyttävä leväesiintymä. Jonkinlainen rihmalevä kasvattelee siimaohuita lankoja rotalasta. Kasvuvauhti on hurja. Päivässä tulee 5 senttiä rihmaa lisää. Mikään esteettinen haitta ne eivät ole, eikä niitä ole helppo huomata. Syyksi epäilen valaistusolosuhteiden muuttumista, sillä leikkasin solumuovista pienen kehikon amerikankilpukalle, sillä kasvi vaikuttaa menestyvän paremmin kun reipas pintavirta ei sitä heittele. Tällä hetkellä kehikko on näkyy rumasti, mutta toivon kilpukan kasvavan niin, että se peittää muovin kokonaan.



Aiemmin kilpukkaa kellui myös rotalan päällä, juuret kasviin takertuneena, jolloin rotala oli enemmän varjossa. Kokeilen mielenkiinnosta onko kahden tunnin valaistustauolla (nyt 8h putkeen) mitään vaikutusta kyseiseen levään. Rotala muuten kasvattaa nyt akvaariossani pitkulaisia kapeita lehtiä, kun kaupasta tullessaan lehdet olivat lyhyempiä ja lähes pyöreitä. Kasvitehtaassa rotalaa ei liene kasvatettu upoksissa, joten pinnan alle joutuessaan se sopeutui uuteen ympäristöön hämmästyttävällä tavalla. Luonnon mekanismit ja monimuotoisuus tuottavat itselleni jatkuvasti kiehtovia ihmettelyn aiheita.

Olen laittanut muutamaa eri sammallajia ikkunalaudalle lasipurkeissa kasvamaan. Kraanavesi + päivittäiset vedenvaihdot ovat toimineet hyvin. Ei levää ja sammalet kukoistavat. Cladophora (joka joskin on levä eikä sammal) helmeilee mukavasti, samoin muutkin lajit (riccia ja jaavansammal).



Hankin muutaman leväsukaravun talonmiehiksi. Isoin niistä alkoi heti altaaseen päästyään ottamaan matsia suurimman tulisukaravun kanssa, mutta nyt ovat jo ihmisiksi, tai no, sukaravuiksi. Lisäksi yksi ravuista oli erittäin kiinnostunut tappajakotilosta. Vietti aikaa hetken jos toisenkin kotilon kyljessä ja päällä.

[Jake_101]

Muuttorumba!

Vihdoin pysyvä koti on löytynyt. Sinne pääsemme tosin muuttamaan vasta elokuussa, ja tästä luukusta pitää häipyä ylihuomenna. Eli kaksi muuttoa parin kk:n sisään. Koska peritukholmalaiseen tyyliin asunto on tietenkin vuokrattu epävirallisesti, ei vuokraajan oikeuksista kannata paljoa puhua. Omistaja alkoi tietenkin nillittämään akvaariosta. Ei kuulemma käy. Joko tulemme ilman akvaariota tai sitten emme tule ollenkaan. Muuta kämppää emme saaneet kahdeksi kuukaudeksi, joten ei auta, vaikka kiukuttaa vietävästi. Onneksi kaverini tuli hätiin, eli nano siirtyy pariksi kuukaudeksi hänen asuntoonsa.

Tavallaan tässä tulee lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sillä olemme reissussa heinäkuussa 3 vkoa putkeen. Nyt ei kenenkään tarvitse ravata meidän asunnollemme huolehtimaan akvasta.

Koska nykyinen pohja on kaksikerroksinen, eli alla lannoite ja päällä inertti Dennerlen "hiekka", niin en yritä kaapia sitä talteen kerroksittain. Koska toinenkin muutto on tosiaan edessä. Vaihdan pohjamatskun huokoiseen ECS (Easy Care Substrate, 1-4 mm) "savisoraan" (en tiedä mikä olisi oikea suomennos "clay substrate" -käsitteelle). Toisen muuton yhteydessä ei tarvitse sitten kikkailla pohjamatskun kanssa.

Joka tapauksessa tunnelin päästä häämöttää vihdoin valoa, eli pääsen muutaman kuukauden kuluttua vihdoin aloittamaan isomman tankkiprojektin.

[Jake_101]

Akvaario on palannut kotiin! Hoitotäti piti tankista hyvää huolta ja kaikki rapuset tulivat elävinä takaisin. Hieman oli päässyt levää kertymään, mutta ei mitään hälyttävää. Vaihtaessani pohjan savisoraan katosi pohjalannoite kuvioista, ja kasveilta meni aikansa tottua uuteen pohjaan. Moni alkoikin kasvattamaan "varsijuuria" huomattavasti aiempaa enemmän. Kesän akva pärjäsi pienellä sisäsuodattimella, mutta eilen sain laitettua ulkosuodattimen taas toimintaan.

Kuten jossain aiemmassa postauksessa tuli mainittua, niin rasborat vaihtoivat omistajaa jatkuvien aggressiivisten reviirikiistojen vuoksi. Kalaton akvaario ei oikein makuuni passaa, joten Akvarielagretista lähti eilen mukaan pieni parvi hohtomilliksiä. Seuraava askel on käänteisosmoosilaitteen viritteleminen vessaan. Koska tavanomainen pesukoneenottohana puuttuu, emmekä aio sitä juuri nyt hankkia, kehittelin hanasysteemin suihkuhanan ja letkun väliin. Pari osasta puuttuu vielä, mutta lähipäivinä pääsen kääteisosmosoimaan.

Maalaamme huoneen seinät ja vaihdamme lattian syyslomalla lokakuussa. Sitten kaikki onkin valmista isompaan tankkiin. Laitoin jo matalan (90x60x35) altaan tilaukseen. Olen akvaarion tyylin suhteen kahden vaiheilla. Akvasta tulee joko Walstad-henkeen toteutettu maapohja-akvaario/ripaario, tai sitten Amazonin kirkasvetinen, rehevä biotooppi monnisille, otoille ja tetraparvelle.

http://fish.mongabay.com/biotope.htm#So ... r%20Stream

Biotoopin saisi myös ehkä toimimaan maapohjalla, vaikka virtausta hieman olisikin. Luin tässä taannoin artikkelin maapohjan käyttämisestä tehokkaasti suodatetussa akvaariossa. Maapohja paketoitiin hyvin pienireikäisellä verkolla tai harsolla, jolloin kasvien hennot juuret pääsevät kyllä verkon läpi ravinteita imemään, mutta kasveja siirrellessä tai muuten pohjaa tonkiessa ei multaa juuri pääse verkon alta pöllähtämään veteen.

[Jake_101]

Nano sai paikan keittiöstä tiskialtaan vierestä. Vedenvaihdot ovat nyt silkkaa unelmaa täydellisen sijainnin ansiosta.

Kaikenlaista pientä on ehtinyt tapahtumaan viime aikoina. Osa kasveista ei sitten sopeutunut muuttoihin ja pohjamateriaalin vaihtumiseen, vaan löysivät itsensä biojäteastiasta. Reunasta roikkuvaa oksakarahkaa koristaa taxiphyllum sp. "peacock" sammal, vasemmalla keskellä on sagittaria subulataa ja takana IKEA:sta löytämääni nimetöntä viuhkalehteä (taitaa olla cacomba carolinianaa tai aquaticaa).

Hiljalleen olen alkanut oppia nanoilun aakkoset, esim. turha myllääminen on jäänyt väliin. Tai jos on ollut tarvetta myllätä niin olen tehnyt sen juuri ennen vedenvaihtoa. Anubias on kerännyt hieman levää, muttei mitään hälyttäviä määriä. Suurin mysteeri liittyy hygrophilaan, jonka vanhat lehdet reikiintyvät. Kaliumin puutoshan aiheuttaa reikiä, mutta mineralisoin ro-vettä Seachemin Equilibriumilla, joten kaliumista ei voi olla puutetta. Lisäksi rei'issä ei ole keltaista reunusta tms. Joka tapauksessa sama on vaivannut hygrophilaa ihan alusta alkaen. Vesi kiertää akvassa myös hyvin, joten ravinteita on saatavilla myös siitä näkökulmasta katsottuna.

Otin kaverilta turvaan partispoikasen. Ajattelin sijoittaa noin nelisenttisen vesselin kuukaudeksi nanoon odottelemaan isomman akvan käynnistymistä. Yritin kotiuttaa partista kaikkien tuntemieni taiteen sääntöjen mukaan, mutta poikanen kuoli alle vuorokaudessa. Harmi oli iso, mutta ilman yritystä olisi sama kohtalo odottanut kaveria. Hohtomiljoonakalat lisääntyvät kuin jänikset, ja kohta on aika luovuttaa eka erä halukkaalle. Ruotsista en ole löytänyt yhtä hyvää kaiken kattavaa foorumia kuin aqua-web, vaan rapuihmisille, kasvifriikeille jne. löytyy omat aktiiviset foorumit, joten sama viesti tulee kopioiduksi moneen otteeseen.

Lopuksi kuvaa tältä päivältä.