Topaasiplekolla outo sairaus

[Rigonda]

Elikkäs tänään huomasin meidän topaasiplekon selkäevän menneen riekaleiksi ja muutamia verestäviä alueita pyrstön alueella. Lisäksi huomattiin plekon menehdyttyä sen evissä myös verestäviä kohtia. Vedenvaihtorutiinit normaalit, veden arvot asianmukaiset mutta pleko menehtyi muutamissa tunneissa. Mikä voisi olla tämä tauti?

WP_20131217_001.jpg (97.24 KiB) Katsottu 2469 kertaa

WP_20131217_002.jpg (124.08 KiB) Katsottu 2469 kertaa

[Fisutar10]

Voi ei . Epäilen vahvasti, että saanut bakutartunnan. Ehkäpä vaikka evään tullut bakteeritulehdus, joka levinnyt sisäiseksi. Columniaris-bakteeri esim. tappaa nopeasti.

Hyvällä tuurilla kun tuollaisen huomaisi ajoissa voi Furanol2 -kylpy pelastaa fisun. MUtta usein se on kalan menoa ja nopeasti.

Kun baku pääsee fisun verenkiertoon, se on yleensä menoa, mutta esim. Furanol2 vaikuttaa myös sisäisesti, joten voisi olla ainut teoreettinen pelastus, jos ongelman huomaa ajoissa. Useimmitenhan sitä ei huomaa ajoissa.

En tosin olen kalatautiasiantuntija, mutta tuohon viittaisi vahvasti.

Toki, jos mikroskooppi, voi tutkia kalaa mikroskoopilla. Mutta bakuja ei hevin pysty näkemään, vain sen tuhotyöt tulehdukset sun muut.

Tarkastaisin kyllä vielä pohjan ja lappoasin. Ja suodattimien tarkistus ja mahdollinen putsaus vedenvaihtojen kera.

Jotkut noista bakuista tarttuu helposti, joten varo, ettei kyseinen pöpö tartu muihin fisuihin (välineet sun muuta).

[Rigonda]

Vettä vaihdoin tänään ja puhdistin pohjan ja suodattimet hyvin, eli pitäisikö tehdä huomenna sama homma? Plekolla en huomannut mitään haavaumia paitsi tuon selkäevän. Tuohon päähän tuli tuommoinen harmaa alue jossain kohtaa vedenvaihdon jälkeen, yritin saada plekoa piilostaan mutta hanakasti pisti vastaan. Muutamalle kuparimonniselle on tullut outoja valkoisia kohtia myös eviin joten onko tuo tauti nyt sitten tarttunut muihinkin? Eikös tuo Omnipur-lääke tehoa tuohon hyvin? Mitä muuta voin tehdä kuin vaihtaa vettä ja pitää huolen veden puhtaudesta? Tarvitseeko ruveta karanteenia pistään pystyyn?

[Fisutar10]

Ei varmaan suodatinta tarvitse sitten putsata. Vedenvaihtoja ehkä kannattaa tehdä tiuhaan, että varmasti puhdas vesi. Vedenparannusaineet sun muut mukaan tietysti. Mittaa kuitenkin nitriitti ainakin. Ettei jokin em. ongelma.

Kuinkas iso pytty? Ja millainen suodatus? Kun pohjalla on paljon fisuja ja kantoja sun muita, helposti voi tulla hapettomia kohtia ja pohjalle kertyä paljon orgaanista jätettä.

Plekot sun muut möyrii siellä ja saa helposti bakutartuntoja. Monniset tykkäävät kovasta virtauksesta pohjalla kuten plekotkin, joten pistäisin sinne hyvät puhurit, jos ei ole. Myös hyvä veden kierto joka paikkaan.

Kuprujen valkoiset laikut....onko evät syöpyneet? Valkoista haituvaa vai ilman?

http://cdn.sera.de/fileadmin/downloads/ ... che_US.pdf
Melko hyvä opus.

Juu, tuo Omnipur voisi tuohon sopia ok. Lääkitystä varten kova ilmastus.

Jos monilla kaloilla oireita, niin sitten koko akva. Mutta jos vain muutamalla, ehkä eristys, jos bakutulehdus ja sinne lääke. Riippuu kalastosta ja kuinka monella ongelmia.

Kuitenkin jotain häikkää akvassa, jos kuprutkin oireilevat.

[Rigonda]

Suodatuksena on tällä hetkellä eheim 2048 lisämodulilla ja eheim 2217 suodatusmassoilla. Eli virtausta ei ole paljoa kun on lehtikaloja myös altaassa. Miten saan pohjalle hyvää virtausta ilman että kasvit irtoo ja lehtikalat vauhkoontuu? Kuparimonnisilla evät ovat normaalit lukuunottamatta niitä vaaleita kohtia, ei ole haituvaa tai höttöä ollenkaan. Eheim proffa 3 on odottamassa kiinnitystä, siinä on yksi kannenpidike rikki niin sitä ei tuohon laittaa ollenkaan.

[Fisutar10]

Kuinkas suuri allas? Mitat?

Minulla on tuo Classic ja -48 pöhöttämässä 200 litran kuparimonnispuljua. Jos sinulla on topaasipleko, litroja lienee runsaasti enempi?

Plekoille ja monnisille tuo on ihan alakanttiin isossa pytyssä. Ja suodatusta harvemmin on liikaa, jos virtaus ei ole kova, joten suodatuskapasiteettikin olisi hyvä olla kunnollinen.

Lehtikalat tosiaan rajoittaa jonkun verran virtausviritelmiä kun neikin pitää huomioida.

Stream pohjalle, jos pikku kalat eivät mene niihin. On ristikoita, jotka estää pienempien kalojen menon. Saa laajan pohjavirtauksen. Mutta pienet kalanpojat ja Sewelliat voivat mennä streamiin.

Mutta suodatuskapasiteettia lisää ulkosuodattimen merkeissä. Toinen samanmoinen ulkosuodatin. Ja virtauksen suuntaus auttaa. Fluval 4U Zooplussalta kaksin kappalein. Saa pohjalle suunnattua napikalla virtauksen. Halpa ja hyvä ja helppo vehje. Kts. Zooplus.

Pelkkä veden kierrrätys ei auta, vaan siis suodatuskapasiteettia reilusti lisää sen lisäksi.

Lehtikset kinkkinen yhdistelmä plekojen kanssa. Mutta jos korkea akvaario, niin pohjalle ainakin superpuhuri. Lehtikset isossa akvassa oppii väistelemään kun suuntailee virtauksia ja on tyventäkin.

Isoon altaaseen Powerline -52, jos osaa suunnata oikein. Tosin puhuri tulee melko pintaan. Suosittelen Fluval4U Zooplussalta akvan kumpaankin päätyyn.

[Rigonda]

Allas on 300 litrainen 120x50x50 kokoinen. Ulkkari varmaankin vetelee viimeisiään kun suihkuputken kanssa melko olematon virtaus tulee pintaan. Odottamassa on proffa 3 tosiaan mutta siinä kannenpidike on rikki postin kuljetuksen takia niin se joutaa odottamaan asennusta. Akvaariokalan omistaja tuon plekon mulle myi, ja sanoi että menee heittämällä meidän altaaseen. Pohjakaloina on kuparimonnisia, piikkisilmiä, partamonni naaras ja kärsänuoliainen.

[Fisutar10]

Oletko puhdistanut ulkosuodattimen letkut harjalla rassaten? Letkujen likaantuminen vie potkut uskomattomasti. Ne pitää harjalla harjata ja joka mutka. Pelkkä vesi ei riitä. Myös propelipesän putsaus harjalla ja suodatinmassojen putsaus riittävän usein.

Tuo suodatusteho on ihan liian pieni pohjakaloille erityisesti ja muutkin kalat alkavat nopeasti oireilla.

Mahdollisimman pian se pidike kiinni ja ulkosuodatin pörisemään. Mikä proffa 3:n malli?

Ja pohjalle kovempi virtaus.

Kalojen kuolemat ja lääkkeet maksavat nopeasti enempi kuin suodatuksen lisääminen. Puhumattakaan kärsimyksestä ja ylimääräisestä työstä.

http://www.zooplus.fi/shop/akvaario/suo ... gen/177811
Tulee viikossa, ilmainen kotiinkuljetus.

[Rigonda]

Siivoan letkuharjalla jokaisella puhdistuskerralla kaikki letkut. Proffa 3 on 2073 sarjaa. Vesikin on hieman sameaa mutta tippatesteillä ei näy mitään, ja oon viittä vaille valmis pistään paljun pois ja lopettaa koko harrastuksen kun jatkuvasti tulee jotain vikaa altaan veteen tai johonkin tekniikkaan. :/

[Fisutar10]

Oisko letkut vanhat, että faskaavat hiven tai hyvin pitkät, jolloin potku menee. Tiivisteet pitää rasvata usein.

Proffa 3, -73 ok sekin, joskin ei mikään superpöhöttäjä. Mutta parilla ulkosuodattimella ja lisäsisäsuodattimilla tuo pyörii hyvin.

Samea vesi kertonee alitehoisesta suodatuksesta. Vaihtele nyt tiuhaan vettä kompensoidaksesi suodatusongelma ja sitten vain lisää suodatuksia. Vaikka joka päivä 50%, jos hyvät vedenparannusaineet.

Näitä ongelmia tulee varmasti joka harrastalle. Topaasiplekon kuolema varmasti harmittaa suunnattomasti. Mutta toivottavasti pidät hienon harrastuksen.

Uusi ja riittävä laitteisto helpottaa elämää.

[Rigonda]

Ulkkari tuli käytettynä ja siitä puuttuivat puolet letkuista ja tuplahanoista ja oli pesemättä ollut pari viikkoa kun mulle tuli. Pesin sen heti kun kotiin pääsin, ja letkut ostin uusina kaikki. Tuplahanat ovat myös uudet ja tiivisteet uusittu kesällä. Rasvaan ne jokaisella puhdistuskerralla hyvin. Ulkkari on muuten saanut väkivaltaa osakseen, kannesta näkee että on avattu väkisin meisseliä käyttämällä. Ulkkari ei myöskään käynnisty helposti, vaan kun oon imenyt vettä sen sisään niin korisee ja rohisee, ja joudun sitä heilutteleen ja viskeleen että alkaa vesi virtaamaan normaalisti. Uusittu roottori, roottoripidike, akseli ja holkit sekä se varmuuslukitsin. Siltikään ei ole mitenkään erityisen tehokas virtaus siinä, en tiiä sitten miten uusissa classic-malleissa virtausta on.

[Fisutar10]

Kaikkesi olet tehnyt:). Kantsii usein ostaa uusi, kun vanhaan ostaa varaosia. Verkkokaupoista saa edullisesti.

Tyyppi ei varmasti tajunnut, että hanat pitää avata, että imu lähtee masinan sisältä ja kansi avautuu. Itsekin sitä tovin pähkäilin. Mutta useimmiten kun pitää käyttää liikaa voimaa, älyn käyttö unohtuu.

Itse olen tilaillut noita JBL 1501:iä Zooplussalta. Melko hyvä hinta-laatusuhde. Joskin muoviosat hiven heppoisia ja yksi tiiviste ainakin vanhassa mallissa.

Kyllä minun kyseisessä classicissa on tehokas virtaus. Vesi lentää kaaressa.

Letkujen lyhentäminen voi hieman auttaa. Mutta voipa se sitten olla kohta tiensä päässäkin:(.

[Rigonda]

No tuon ulkkarin omistaja sanoi että voi laittaa suoraan vaan toimintaan, onneks tajusin avata sen kun tuntui kauhean painavalta kannettaessa. Uusi tarvii ostaa sitten jostain nettikaupasta. Oli pakko katsoa netistä ohjeet kuvineen kun ei antanut edellinen omistaja käyttöohjeita ollenkaan. Tuossakin on ihan kiva puhuri ilman suihkuputkea, mutta kun laitan sen kiinni niin eipä pinta kierrä kunnolla reunoilta. Pakko sanoa miehelle että haluun sen letkujärjestelmän jo ensi viikolla, ei selkä kestä tuota ainaista ämpärillä vaihtoa. Tänään jouduin käyttään patenttiani, erinäisistä letkuista ja letkunkiristimistä koottua letkujärjestelmää, toimi hyvin kyllä vaikka itse sanonkin.

[Fisutar10]

Juu, ehdottomasti hyvä letkusysteemi, ettei mene aika vedenvaihtoon ja paikat märkänä ja selkä rikki.

Kyllä suodatin pitää avata ja kevyesti ainakin pestä, jos tulee jostakin muualta. Ja kaikenlaisia neuvoja ei ole aina syytä uskoa:).

Joo, selaile nettiä ja tilaa sieltä hyvä uusi ulkosuodatin. Samalla saa uudet massat, jotka nekin erikseen maksaa paljon. Itselläni on samoja malleja paljon. KUn yksi rikkoontuu, jätän varaosiksi sen. Näin saa hintansa takaisin hyvin.

Pukinkonttiin vain toivomaan tekniikkaa:).

[Rigonda]

No mietin kans että pistäisin tuohon isoon altaaseen tuollaisen jbl:n isoimman ulkkarin pyöriin classicin tilalle, ainakin olisi puhuria tarpeeksi että vesi on happirikasta ja virtaavaa, mutta ei liian virtaavaa ettei meidän Ämmä ja Uho ota nokkiinsa. Rapulassakin saisi olla enemmän virtausta kun pintaan tulee ruoan sisältämistä öljyistä tuo inhottava kalvo aina. Mutta ulkkari voi olla jo liian raisu noille sukasille.

[Fisutar10]

Hyvä idis:). Minulla on jopa 86 litran pytyissä pienet Classicit, eikä virtausta yhtään liikaa. Melko tehoton pieni kyykkä Classic -13 on, mutta hoitaa pienen akvan homman sisäsuodattimien kanssa.

Tehokas suodatus kaiken a ja o. Joten kannatan:). Sisäsuodattimet sitten täydentävät hommaa.

[Rigonda]

Tuo nykyinen rapula on 65 litrainen joten kauheen isoo ulkkaria tuohon ei voi laittaa. Mitenköhän tuo greenlinen pienin ulkkari toimis tuossa? Ettei tulis liikaa virtausta. Minkälaisen suuttimen siihen imuputkeen sitten laittais että ei kaikki sukaset oo ulkkarissa uimassa?

[Fisutar10]

Ei kokemuksia Greenlinen 701:stä, mutta 901 pörisi 120 litran akvassa sisäsuodattimien kera ja ok hoiti hommansa.

65 litran akvaario voisi pärjätä ilman ulkosuodatintakin, jos hommaa hyvät sisäsuodattimet. Biopower menee tukkoon melko nopeasti ainakin, jos on lisäkorit, mutta sinne saa bioraksuja. Toisena suodattimena tuon kokoisessa varmaan ok. Mutta ulkosuodatin kyllä antaa bakuille paljon tilaa ja sukarapuja yleensä ulkosuodatin täynnä ja näyttävät siellä hyvin lisivän:). Itse olen kyllästynyt verkkoihin ulkosuodattimen imuputkessa, koska ne taas likaantuvat alta aikayksikön ja suodin on siksi taas tukossa. Kalapoikasetkin helposti menee ulkosuodattimen ritilöistä läpi.

Passaa miettiä josko pelkillä sisäsuodattimillakin pärjää, jos ei tule edes fisuja sinne. Mutta pari sisäsuodatinta ainakin voisi olla poikaa ja mahdollinen ilmastin. Ilmastin nostaa pyörteen pintaan ja antaa pohjalle happea. Tosin voi joskus olla äänekäs, jos ei valkkaa hyvää laitetta.

[Sisso]

Topaasipleko on kotoisin runsasvirtaista vesistä ja arvostaa siis melkoisen kovaa virtausta joka nimenomaan hapettaa samalla vettä hyvin. Lisäksi sen lämpötilavaatimukset on hiukan alemmat kuin plekoilla oletetaan olevan. Toisin kuin helposti kuvitellaan, kaikki plekot eivät tykkää kovin lämpimästä vedestä, vaan tässä on lajikohtaisia eroja jotka olisi hyvä huomioida lajia valittaessa. Tällä yläraja kieppuu +25 (-26), mikä taas on monille muille Amazonasin perinteisille asukkaille, joista iso osa on kotoisin suht tyvenestä vedestä, alarajoilla, esim lehtiksille. Kaloilla on tapana sairastella herkästi silloin kun ne joutuvat elämään jatkuvasti siellä ylärajoilla, etenkin jos muut seikat eivät ole kunnossa. Viileä vesi sitoo happpea paremmin kuin lämmin ja jos lajille liian lämmin vesi on vielä happiköyhää, ei ole ihme jos se heittää lopulta lusikan kehään. Luonnossa viileämpi vesi muutoin lämpimässä vesistössä tarkoittaa kovaa virtausta, ei se vesi "itsestään" yhtäkkiä viilene! Kova virtaus ja viileä vesi tarkoittaa runsasta happimäärää. Bakutulehdukseen kallistuisin minäkin, kala saa sellaisen herkästi kun yleiskunto on heikentynyt ja se tappaa hyvin nopeasti, jopa tunneissa. Monnisten valkoiset alueet voivat olla samettitautia, Oodiunim.

Monnisten takia en lähtisi akvaan yksioikoisesti raastamaan hirvittävää virtausta asiaan edes hiukan paneutumatta, osan on todettu elävän vallan mainiosti myös lähes liikkumattomissa vesissä, mutta osa lajeista arvostaa virtaavaa=hapekasta vettä. Akvaariossa virtaus ei ole aina sama asia kuin hapekas vesi! Vesi hapettuu käytännössä vain veden ja ilman rajapinnassa. Monnislajeja on niin paljon niin erilaisista olosuhteista kotoisin, ettei voida antaa yleispätevää ohjetta millainen elinympäristö pitäisi "monnisella" olla jos tahtoo tarjota ko lajille parasta. Samoin on plekojen kanssa. Lajit kannattaa valita muun kalaston mukaan niin että kaikilla akvan asukkailla on mukava olla niin sisutuksen, lämpötilan kuin virtauksenkin kannalta. Niin plekoissa kuin monnisissa riittää mistä valita!

Edelleen kritisoin perusteettomia suosituksia lisätä suodatusta. Eikä nyt sotketa keskenään virtausta, hapetusta ja suodatusta! Niin kauan kun akvassa ei ole nitriittiä, suodatus on riittävä ja typenkierto toimii kuten pitääkin. Jos akvan vesi on riittävän kirkasta, suodatus on riittävä. Nitraatti kertoo kuormitulksen määrästä, ei laadusta, ja siitä että bakteerit toimivat kuten pitääkin. Mikään suodatus ei poista nitraattia plus muuta orgaanista jätettä jota akvaan kertyy aina ja jota me ei mitata. Vain kasvit ja vedenvaihto poistaa. Jaksan paasata tästä koska me helposti luotetaan tekniikan hoitavan "kaiken" ja unohdetaan perusasiat ja hyvä perushoito. Ja ihmisluonto kun on mitä on, kuvitellaan että mitä kalliimpi/hienompi (=enemmän vipua ja nappulaa, ehkä relettäkin, kuten nouseva trendi näyttää olevan) laitteisto, sen enemmän se hoitaa ja sen enemmän me ollaan sekaisin ja hämmentyneitä kun sitten tuleekin ongelmia.

[Rigonda]

Altaan vesi on hieman sameaa mutta testeissä ei näy mitään niin sain kuulla että mun altaassa on aivan liian vähän suodatusta joten ulkkari pitäisi pistää vaihtoon välittömästi. Kraanavedessäkään ei ole muutoksia ollut, joka viikko ne tarkistan ennen vedenvaihtoa. Ja nyt tuon kirjoituksen jälkeen menin aivan sekaisin enkä nyt tiedä mitä pitää uusia ja pitääkö uusia mitään.

[Sisso]

No jos suodattimen kanssa on ollut ongelmia kuten ymmärsin, niin tietysti hommaat uuden tai korjaat vanhan. Jos vesiarvot on hyvät eikä nitriittiä ole (tuskin?) ja vesi on roskasta puhdasta, niin en näe tarvetta lisäsuodatukselle ellet sitten ole hommaamassa plekoja lisää. 2-3 pienehköä plekoa menee hyvin ihan normimitoitetulla suodatuksella kunhan järjestää niille sopivan (pinta) virtauksen hos sellaista kaipaavat. Hyvä vedenkierto on aina tärkeä niin pinnalla kuin pohjallakin, mutta jos kalasto, kuten sun lehtikalasi, ei ole kotoisin ylettömän virtaavista vesistöistä, miksi lähteä sellaista järjestämään? Mun pointti on se, että ehkä topaasi vaan ollut passeli kala muiden olemassa olevien kanssa samaan pyttyyn esim lämpötilan ja hapen takia, mutta jos plekoja mielit, niin varmasti löytyy sopiva(mpi) muun kalaston kanssa. Meillä ei ole yhdessäkään pytyssä ulkosuodatinta ja virtauksetkin suht rauhalliset (mm lehtisten takia), mutta siitä huolimatta muutama eri ko pyttyyn tarkkaan valittu plekolaji on näyttänyt voivan hyvin useamman vuoden. Samoin monniset, joita löytynee 60+.

[MP]

Vettä vaihdoin tänään ja puhdistin pohjan ja suodattimet hyvin, eli pitäisikö tehdä huomenna sama homma? Plekolla en huomannut mitään haavaumia paitsi tuon selkäevän. Tuohon päähän tuli tuommoinen harmaa alue jossain kohtaa vedenvaihdon jälkeen, yritin saada plekoa piilostaan mutta hanakasti pisti vastaan. Muutamalle kuparimonniselle on tullut outoja valkoisia kohtia myös eviin joten onko tuo tauti nyt sitten tarttunut muihinkin? Eikös tuo Omnipur-lääke tehoa tuohon hyvin? Mitä muuta voin tehdä kuin vaihtaa vettä ja pitää huolen veden puhtaudesta? Tarvitseeko ruveta karanteenia pistään pystyyn?

En ota kantaa suodatukseen tai muuhun, mutta kestääkö plekot yleensä tuollaista käsittelyä? "Tuohon päähän tuli tuommoinen harmaa alue jossain kohtaa vedenvaihdon jälkeen, yritin saada plekoa piilostaan mutta hanakasti pisti vastaan." Ymmärsin, että plekoa on yritetty vetää pois kannon kolosta kun se oli vielä elossa. Alemmassa kuvassa näkyy, miten plekon päästä on kuoriutunut pintakerros melkein koko pään alueelta pois. Olisiko selkäevä voinut vaurioitua samalla, eikös plekot nosta nuo selkäpiikit pystyyn, jos niitä yrittää vetää ulos piilostaan. Onko akvaariossa välttämättä silloin mitään outoa sairautta, kun pleko menehtyy vammoihinsa ja niihin iskeneeseen tulehdukseen?

[Kalakaverit]

Eikös denitrifikaatiobakteerit muuta nitraatteja typpikaasuiksi, jolloin nitraatti laskee. Kyllä ainakin itse tiedän harrastajia jotka muodostavat altaaseensa hapettomille bakteereille mukavat olot ja saavat näin nitraatit laskemaan. Itse olen yksi niistä, joten sen verran korjaan tuota kirjoitusta etteikö nitraatteja saisi millään laitteilla tai massoilla laskettua.

Ketjun aloittajan altaassa on ollut kuukauden verran erilaisia oireita. Niin kaloissa kuin altaassakin. Näistä on enemmänkin kirjoittelua tuolla Facebookin ihmeellisessä maailmassa ja siksi varmaan on kommentoitu tuosta suodatuksen riittämättömyydestä. Harrastaja kun itse on sanonut, ettei ulkosuodatin puhalla kunnolla ja joutuu sitä 3kk välein putsaamaan. Nitriittiä on altaasta mitattu 0,5mg/l jossain vaiheessa, vesi on ollut bakteerisamennuksen kaltaisesti sameana, kaloja on menehtynyt ja muutamat oireilee.

Kovinhan tuollainen ihon samennus viittaa bakteeritulehdukseen, mutta mistä se johtuu. Sen ainakin itse selvittäisin. Olen muutamia kertoja selvittänyt samankaltaisia samennusongelmia ja evien rispaantumisia, ja on ihmetelty miksi ei bakteerilääke tehoa. Tämän jälkeen on kala tutkittu mikroskoopilla ja sieltä on löytynytkin kalan iholta oodiniumia, chilodonella tai muita parasiitteja / loisia. Näihin eivät bakteerilääkkeet tehoa ja ne ovat saaneet herkutella kalan antimilla ihan rauhassa sen aikaa kun harrastaja on hoitanut sekundääristä oiretta.

Toivottavasti altaassa rauhottuisi meno.. näin joulun alla on ikävää joutua stressailemaan.

[Rigonda]

En ole tuota plekoa väkisin kiskonut puun alta tai mistään piilosta vaan pleko makasi moorapuun oksan vieressä, ja yritin saada sitä peruuttamaan mutta eipä kaveri suostunut joten jätin sitten rauhaan. Evät tai koko kala ei ollut juuttunut mihinkään tuossa vaiheessa. Lääkityksen aloitin tänään aamulla, ja tässä sitten odotellaan että lääke alkaa auttamaan. Mikroskooppia en omista ja Tampereen akvaarioseuran skoopista ei ole tähän hätään apua kun en sinne tiloihin yksin pääse. Akvaarioliikkeen omistaja sanoi että topaasi sopii hyvin meidän altaaseen lehtiksien kanssa. Altaassa on virtausta jonkin verran myös pohjalla, mutta ei niin paljoa että lehtikset eivät voisi uida tuolla. Monnisillakin on viikset tallella ja muuten voivat olosuhteisiin nähden hyvin. Plekokin oli tuhdissa ja hyvässä kunnossa sairauden puhjetessa ja menehtyi todella nopeasti.

[Sisso]

Eikös denitrifikaatiobakteerit muuta nitraatteja typpikaasuiksi, jolloin nitraatti laskee. Kyllä ainakin itse tiedän harrastajia jotka muodostavat altaaseensa hapettomille bakteereille mukavat olot ja saavat näin nitraatit laskemaan. Itse olen yksi niistä, joten sen verran korjaan tuota kirjoitusta etteikö nitraatteja saisi millään laitteilla tai massoilla laskettua.

Pahoittelut, että menee jo OTksi, muta kun nyt mainittiin niin... Kyllä. Ongelma on vaan siinä että typpikaasu on myrkyllistä (joskin kasvit voivat hoitaa niistä osan pois) enkä näin ollen hirveästi lähtisi sillä kikkailemaan nitraatin pitämiseksi alhaalla. Kikkailu on siinäkin mielessä hankalaa, että akvoissa sen muodotuminen vaihtelee anaerobisten ja aerobisten bakteerien määrästä/suhteesta riippuen ja tähän taas vaikuttaa mm suodatintyyppi ja/tai suodatustapa. Toisekseen sillä nitraatin määrällä mikä akvassa muuttuu N2-kaasuksi, ei ole mitään käytännön merkitystä. Tarkoitan, että se vähäinen määrä mikä muuttuu kaasuksi, ei käytännössä vaikuta nitraattiarvoon merkittävästi. Jos nitratti on korkea, se on sitä aina vaikka tunkisi akvan täyteensä suodatusmassoja. Kolmanneksi: nitraatti ei ole ongelma. Se on vain matemaattisen lausekkeen tulos. Se ei ole ongelma koska suurin osa kaloista a) sietää sitä todella koerkeina pitoisuuksina ja b) se on vain luku, joka kertoo omaa kieltään akvan tapahtumista. Nitraattia voidaan käyttää mittarina akvan kuormituksesta koska akvaan kertyy samaan aikaan paljon muuta minkä takia vettä kannattaa vaihtaa (ja tämä korreloi nitraatin, joka on myös lopputuote, jätettä, kertymisen kanssa), niin kasveista kuin kaloistakin mm erilaisia hormoneita ja kasvien aineenvaihduntatuotteita jotka on hyvä poistaa ajoittain. On mahdollista tehdä akva, josta ei koskaan vaihdeta vettä niin että kasvit hoitaa puhdistuksen. Tälläisessa pytyssä on jo toki oma merkityksensä N2 muodostuksella, mutta silti kasvit ovat pääroolissa! Jossain muualla jo kirjoitinkin, että tutkimuksissa on selvitetty että kasvien hoitama suodatus on 10x tehokkaampaa kuin "vain bakteerit"-systeemien, mutta tässä on siis mukana myös kasvien "sisältämät" bakut eli me ei puhuta tässäkään täysin bakuttomasta systeemistä. Ja tämähän ei liity Rigondan ongelmaan mitenkään, itseäni vain kiinnostaa nämä biologian jutut, koska uskon että paras vedenlaatu (vähällä hoidolla) on saavutettavissa hoitamalla bakuja ja kasveja niin kuin vaan parhaiten voidaan ja se voi (ei aina!) hyvinkin onnistua ilman tolkutonta määrää suodatusta. Käytännössä halpointa ilman harmaita hiuksia siitä mitä mitkä bakut tekee mitä tai eivät tee, on järjestää riittävä suodatus itselleen sopivalla tavalla, hoitaa kasveja hyvin (ja niitä mieluusti runsaasti) ja vaihtaa vettä riittävästi. Ikävä kyllä tuttavapiiristä löytyy monta jotka ovat pistäneet rahaa akvaan tonnikaupalla (kyllä!) ja siiten ihmetellään mikä on vikana kun kalat tippuu ja levät rehottaa, vaikka sokea reettakin näkee että kyse on ihan perusasioiden laiminlyönnistä kun kesityttiin tuijottamaan ulkkarin pitkin päivää vaihtelevaan pH-arvoon, pisteenä iin päälle lähdettiin rukkaamaan sitten vesiarvoja oikein urakalla. Enkä tarkoita että tässä Rigondan tapauksessa olisi siitä kiiinni ja eiköhän nämä seikat ole käyty läpi muualla (?).

Akvaliikkeen myyjät on kuin mitä hyvänsvä myyjiä: niiden on myytävä saadakseen särvintä leipänsä päälle. Osa on hyvinkin tunnollisia ja asioista perillä olevia, valitettavan iso osa ei. Bakutulehdukset on yleensä joko vammaperäisiä tai sitten ns elintapasairauksia eli puhkeavat kun olot ovat otolliset. Akvassa on bakuja, kuten meillä ihollamme, aina, mutta terveet kalat pärjää niiden kanssa hyvin. Lämpimässä kalojen elintoiminnot kiihtyvät ja kala, joka ei ole tähän sopeutunut, "kuluu" nopeammin sen lisäksi että sen elimistö on jatkuvassa stressitilassa ylikierrosten takia.

Luonnossa virtaus tarkoittaa hapekasta ja vettä joten virtaus pohjalla ei paljon hapekkaaseen veteen tykästyneitä kaloja lohduta ellei pintavirtaus ole samalla hoidettu kuntoon ja varmasti hapekas vesi sitten kiertää pohjia myöten. Suodatin syytää hapetonta vettä, kiertovesipumppu vain...vettä jo jos vesi ei pinnalla liiku pumpuista huolimatta, se ei hapetu. Toki hyvä pohjakierto tarjoaa myös muita hyötyjä kuin hapekas vesi joten siitä kannattaa huolehtia aina, nyrkkisääntö on virtauksessa kevyesti keinahtelevat kasvit, sen pitäisi riittää ellei sitten omaa kaloja jotka todella arvostaa, ellei jopa vaadi, reipasta virtausta (pinnan kautta). Musta olisi mukavaa että kun kanssaharrastajia neuvotaan johonkin, sille olisi perusteet jotta kanssaharrastaja voi päättää tarvitseeko todella ryhtyä yhtään mihinkään, voiko asian hoitaa toisin tai kenties ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Koska Rigondan aihetta on ilmeisesti käsitelty muualla, en lähde arpomaan enempää näillä tiedoilla mikä saattaisi olla vikana jos ongelmia on ollut jo pidempään. Jos käsitin oikein, tätä on jo selvitelty ainakin jonkin verran? Toivon minäkin, että saat akvan balanssiin ja sen kanssa touhuaminen on taas mukavaa. Lohdutan että taatusti meillä kaikilla tökkii välillä. Niin pahasti, että meinaa mennä harrastus katkolle.