Pohjasta..,

[akiholm]

Altaittemme pohjasta aloittaisin , en tieten tahtoen starttaa keskustelua hiekka/ sora vaan ;
Minkä värisellä pohjalla kalasi elävät, suuri osa kaloistamme on kotoisin varsin hämyisistä sademetsä oloista , sekä
aasia että et . amer. lajit , joita kuitenkin meillä harrastajilla useimmin altaissamme on, usein varsinkin suurempien
lajien kohdalla unohdamme että Riikinkukkokirjoahvenkin on yhdellä imaisulla arapaiman /kaimaanin suupala.
Erittäin suuri riskitekijä (lähtee henki) ovat linnut , miksiköhän ylhäältä päin kalamme (luonnonmuodot) ovat tummia ?

Kalojen arkuuteen/ käyttäytymiseen vaalealla pohjalla en uskalla "lopullista totuutta" tähän provosoida, omat kokemuk-
seni niin kirjoahventen kuin tetrojenkin suhteen kuitenkin selvät, vaalea pohja = pelottaa, vaihdampa vaaleampaan
"rotsiin". Tässä luonnollisesti kyseessä hengissä pysymisestä joka ikinen kala laji kun oman alansa spesialisti

Nyt sitten tahallinen provokaatio Heiko Bleher (ilman Sandaaleita & milj. malariaa...,) on kertonut tyhmem-
mille, köyhemmille.., Amazonin päävirtojen / altaiden pohja on hienoa hiekkaa!
Ehkä (miksei?) näin onkin' päällä kuitenkin niin paljon lietettä etc. jotta voimme huoletta puhua tummasta pohjasta.
Megalechis (banjomonnit) äåärimmäisen hyviä esimerkkejä paitsi pehmeästä (lahoavaa lehteä ), myös tummasta
pohjan sävystä.

ps. 1 (koiras)+ 2 (naarasta ) tumma pohja , miel. esim. vuotisia tammen lehtiä pH 5.5 , ei liikaa liikkuvia osia= olet
banjoisti!

[Tilpehööri]

Altaittemme pohjasta aloittaisin , en tieten tahtoen starttaa keskustelua hiekka/ sora vaan ;
Minkä värisellä pohjalla kalasi elävät, suuri osa kaloistamme on kotoisin varsin hämyisistä sademetsä oloista , sekä
aasia että et . amer. lajit , joita kuitenkin meillä harrastajilla useimmin altaissamme on, usein varsinkin suurempien
lajien kohdalla unohdamme että Riikinkukkokirjoahvenkin on yhdellä imaisulla arapaiman /kaimaanin suupala.
Erittäin suuri riskitekijä (lähtee henki) ovat linnut , miksiköhän ylhäältä päin kalamme (luonnonmuodot) ovat tummia ?

Kalojen arkuuteen/ käyttäytymiseen vaalealla pohjalla en uskalla "lopullista totuutta" tähän provosoida, omat kokemuk-
seni niin kirjoahventen kuin tetrojenkin suhteen kuitenkin selvät, vaalea pohja = pelottaa, vaihdampa vaaleampaan
"rotsiin". Tässä luonnollisesti kyseessä hengissä pysymisestä joka ikinen kala laji kun oman alansa spesialisti

Nyt sitten tahallinen provokaatio Heiko Bleher (ilman Sandaaleita & milj. malariaa...,) on kertonut tyhmem-
mille, köyhemmille.., Amazonin päävirtojen / altaiden pohja on hienoa hiekkaa!
Ehkä (miksei?) näin onkin' päällä kuitenkin niin paljon lietettä etc. jotta voimme huoletta puhua tummasta pohjasta.
Megalechis (banjomonnit) äåärimmäisen hyviä esimerkkejä paitsi pehmeästä (lahoavaa lehteä ), myös tummasta
pohjan sävystä.

ps. 1 (koiras)+ 2 (naarasta ) tumma pohja , miel. esim. vuotisia tammen lehtiä pH 5.5 , ei liikaa liikkuvia osia= olet
banjoisti!

Ylläolevasta en ymmärtänyt muuta kuin sen, että Megalechis eli haarniskamonni on onnistuttu sekoittamaan Bunochepalukseen (banjomonni) joilla yhteistä on juurikin tuo monni nimessään.

Jos tarkoituksesi on olla provosoiva ja rivien välistä tulkittuna pitää arapaimahaaremia altaassasi niin aloittaisin noin 150 kuution altaasta, lisäisin pinta-alaa tarpeen mukaan enkä laittaisi seuraksi mitään aasialaista jokimonnia (ainakaan wallago-sukuisia) koska keskenkasvuinen arapaima on niille lähinnä hupaisa tapa ruokailla. Suuren suosion ison veden takana saavuttaneet goonch-monnit voi myös unohtaa jos ei tavoitteena ole yhden lajin allas. Näihin [sensuroitu] verrattuna lapamonni lajista riippumatta on melko harmiton ja lauhkea otus.

[akiholm]

Kiitos tilpehööri!
Kuten jo aiheesta korjasitkin, kyseessä todellakin Bunocephalus- suku , eikä MEGALECHIS !
törkeähkö mokani johtunee samaan aikaan kirjoittaessani vierestä seuranneen Megalechis thoracatum;in vilkkaasta
olan yli kurkkimisesta, virheestä "viisastuneena" oikaisu ;Bunocephalus- suku (banjomonnit) ja vahingossa parjatut hurmaavat Megalechis ( Haarniskat) ovat todellakin eri lajeja
Yleensä maltan olla käyttämättä tiet.nimiä , kun jo kirjoitusvirheestä pudotaan asian viereen.
Tarkennuksena vielä ed. lauseeseen , eivät kovin läheisiä suvultaankaan!

[Mika Sandell]

Minkä värisellä pohjalla kalasi elävät

Yritin säätää hiekan värin sellaiseksi kuin se akvaariossa näyttää, keskellä aika oikea sävy.

IMG_1630.JPG (52.01 KiB) Katsottu 1472 kertaa

Erittäin suuri riskitekijä (lähtee henki) ovat linnut , miksiköhän ylhäältä päin kalamme (luonnonmuodot) ovat tummia ?

Ilmeisesti olet iksekkin oivaltanut värityksen suojaavan merkityksen.

Kalojen arkuuteen/ käyttäytymiseen vaalealla pohjalla en uskalla "lopullista totuutta" tähän provosoida

vaalea pohja = pelottaa, vaihdampa vaaleampaan "rotsiin". Tässä luonnollisesti kyseessä hengissä pysymisestä joka ikinen kala laji kun oman alansa spesialisti

Oma kokemukseni on, että pohjan väri on yksi kalan väritykseen vaikuttava tekijä, ei kuitenkaan ainoa. Valaistus vaikuttaa, samoin kannattaa miettiä mikä vaikutus on suojaavalla kasvillisuudella. Samoin on hyvä muistaa, että luonnossa veden väri vaihtelee, kirkas hanavesi ei ole luonnollinen vaihtoehto kaikille lajeille. Mutta viittauksesi kalojen arkuuteen ja käyttäytymiseen ei ole suoraan verrattavissa värien voimakkuuteen. Toki arka kala on todennäköisesti vaalea ja hyvin viihtyvällä värit ovat paremmat, mutta vaalea tai tumma väritys ei suoraan tarkoita arkuutta tai viihtymistä.

Nyt sitten tahallinen provokaatio Heiko Bleher (ilman Sandaaleita & milj. malariaa...,) on kertonut tyhmem-
mille, köyhemmille.., Amazonin päävirtojen / altaiden pohja on hienoa hiekkaa!
Ehkä (miksei?) näin onkin' päällä kuitenkin niin paljon lietettä etc. jotta voimme huoletta puhua tummasta pohjasta.

Tästä voidaan päätellä hiekan olevan luonnollisin valinta. Mainitsemasi banjomonnit pohjamateriaalin sekaan kaivautuvina eivät varmaan piittaisi vaikka lietettä olisi reilusti, mutta voisi olla hiukan hankala yhtälö akvaarion hoidon kannalta. Kuolleet lehdet eivät ainakaan oman kokemukseni mukaan riitä, vaan kaivautuvat syvälle hiekkaan, joten jälleen yksi syy jättää karkeammat materiaalit pois jos pohjalla liikkuu kaloja.

Eräs havainto pohjamateriaalin värin vaikutuksesta kalojen väritykseen tuli tehtyä juuri äskettäin. Ostamani monniset, joiden lajista en vielä ole itsekään varma, olivat myyntiakvaariossa hyvin tummalla pohjalla. Kalat olivat hyvin tummia, ja värikuviotkin olivat arvoitus. Kotona karanteenissa värit vaalenivat, jolloin kuvioistakin saa selvää. Luonnossahan parvikaloille on hyvin tärkeää, että muutkin kalat erottavat kuviot, muuten parvessa liikkuminen ja lisääntymiskumppanin löytyminen estyy. Tummassa vedessä elävillä lajeilla värit ovat voimakkaampia, kirkasvetisissä joissa riittää vähempikin väri.

[akiholm]

Terve Mika!
Oli hyvä että otit huomioon kalojen värityksessä muutakin kuin yksioikoisen käsitykseni kalan mielialasta, vaalea kala vaalealla pohjalla kertoo enemmän yksilön taidosta naamioitua ympäristöönsä, kuin välttämättä maanisdepressiivisuu-
desta.

[Maisu]

Banjomonneistakin tummat lajit ovat vain puoli totuutta, siellä on myös pähkinän värisiä ja yllättävän vaaleita lajeja. Se ei tosin ainakaan näistä kuvista käy hyvin ilmi http://tolweb.org/Aspredinidae/15208 , http://www.planetcatfish.com/catelog/fa ... mily_id=10 . Täytyy katsoa jos löytäisin kotikoneeltani kelvollisen kuvan.

[akiholm]

Mika sandellille ( omalla nimellä!) vielä , itselläni Corydoras arcuatus parvi joka ei vaihtoehdosta ( tumma / vaalea) huolimatta viihdy tummemmalla pohjalla , vaan selkeän sopuisasti pyrkivät vaaleamman pohjan aluetta hallinnoimaan . En olisi ilman "pohjan kirkastamaa" kommenttiasi asiaa huomannutkaan ,vaan nyt on tunnustettava että tummempi sukulaisensa C. shwartzi viihtyy tummemman pohjan alueella . Todellakin surkea johtopäätös kun vesikuutioita , parvimääriä (miljoonia kpl ) ei tässäkään pysty päättelemämään.
Laitoit ainakin minut pähkäilemään lopullisten totuuksien perässä..,

[Mika Sandell]

Muistelen että C. arcuatus on laji, josta löytyy YouTubesta luonnossa kuvattu video. Muutenkin sieltä on hyvä katsella millaisia olot luonnossa oikeasti ovat. Ei aina ihan sellaista minkä monet mieltävät olohuonekelpoiseksi.

Yksi oma esimerkki väritykseen liittyen. Ruostemonniseni, C. rabauti, lepäilevät usein tummien juurakoiden päällä, ja ovat pohjaväriltään (varsinkin pään ja selän osalta) selvästi tummempia kuin monissa kuvissa näkyvät.

C.rabauti.JPG (50.76 KiB) Katsottu 1336 kertaa