Juovaperhosnuoliaisten kudettaminen

[Ronzkala]

Käytiin hankkimassa meille Helsingin Akvaariokeskuksesta juovaperhosnuolijoita kaksi, koiras ja naaras. Myyjä sanoi, että voidaan ottaa nuo kaksi, kunhan ovat eri sukupuolta, kutevat kuulemma helposti. Onko teillä kokemuksia, kutevatko siis ihan seura-akvaariossa ihan helposti, vaiko omassa kutemisakvassa?? kun kysyttiin, että miten ne tuodaan, myyjä sanoi, että heillä ne varmaan on kutenut ja lisääntynyt ihan itsestään, että seura-akvaariossakin. Jäin miettimään, että tapahtuuko kuteminen ihan seura-akvaariossa, ja että voivatko poikaset kasvaa normaalissa seura-akvaariossa, vai tarvitaanko oma poikasakvaario, tai käykö ainakin sellainen mikä meillä on, semmoinen veden päällä kelluva poikasallas, jossa (ehkä) voi kudettaakkin niin, että naaras ja koiras laitetaan yläosaan, naaras kutee niin, että munat menevät altaan alaosaan, jossa elävät, kunnes ovat tarpeeksi suuria isoon maailmaan. Näin mulle sanottiin.

[Ronzkala]

Korjaus: poikaset kuoriutuisivat alaosassa, ja eläisivät siellä kuukauden. Altaaseen saa kahden kalan mädit. Hyi, ällöttää sanoa mädit. Sanon mieluummin munat, jos sopii.

[Sand]

Juvaperhosnuoliainen on parvikala, joten kuinkahan viihtyvät kahdestaan.

Näiden kosiomenot ovat melkoisen vauhdikkaat ja tilaa vaativat. "Virallisia" kudetusohjeita en tiedä. Meillä poikasia ilmaantuu seura-akvaarioon tasaisin väliajoin (vesi n. 26-asteista)

[Fisutar10]

Käytiin hankkimassa meille Helsingin Akvaariokeskuksesta juovaperhosnuolijoita kaksi, koiras ja naaras. Myyjä sanoi, että voidaan ottaa nuo kaksi, kunhan ovat eri sukupuolta, kutevat kuulemma helposti. Onko teillä kokemuksia, kutevatko siis ihan seura-akvaariossa ihan helposti, vaiko omassa kutemisakvassa?? kun kysyttiin, että miten ne tuodaan, myyjä sanoi, että heillä ne varmaan on kutenut ja lisääntynyt ihan itsestään, että seura-akvaariossakin. Jäin miettimään, että tapahtuuko kuteminen ihan seura-akvaariossa, ja että voivatko poikaset kasvaa normaalissa seura-akvaariossa, vai tarvitaanko oma poikasakvaario, tai käykö ainakin sellainen mikä meillä on, semmoinen veden päällä kelluva poikasallas, jossa (ehkä) voi kudettaakkin niin, että naaras ja koiras laitetaan yläosaan, naaras kutee niin, että munat menevät altaan alaosaan, jossa elävät, kunnes ovat tarpeeksi suuria isoon maailmaan. Näin mulle sanottiin.

Kerron oman kokemukseni Sewellia sp. spottedista, joka kuitenkin muistuttaa hyvin paljon tätä "juovapervistä" elintavoiltaan ja ulkonäöltään, on vain isompi ja toki muitakin eroja.

Itse pitäisin vain sellaisessa seura-akvassa, jossa pervis viihtyy: runsas ja kova virtaus, hyvä vedenlaatu jne. eli ensiksikin hyvät vesiarvot ja kovat virtaukset. Paljon kantoja ja koloja, joista tykkää.

Lajikaverit seuralassa vain sellaisia, etteivät syö suihkunsa perviksiä eikä poikasia. Minulla pervikset ovat seuralassa, jossa on esim. rusokirjoahvenia, harlekiininuoliaisia, lehtikaloja jne, joten ei ihan kilttejäkään fisuja, jos poikanen suun eteen sattuu. Poikaset selviävät melko hyvin seuralassa...mutta...

Minulla paras selviytymisprossa on ulkosuodatin. Eli pervikset kutevat luultavasti melko heittäen mätimunat kannonkoloon tai pinnoille. Ne ajautuvat virran mukana ulkosuodattimeen tai sitten poikaset viihtyvät virtauksessa ja menevät sinne. Siellä ne kasvaa oikein iloisesti, josta haavin:). Osa poikasista selvinnee ilman ulkosuodattimen imutusta, mutta suurin osa hyötyy minulla ulkosuodatusimutuksesta, josta kaadan ne Kokki-lävikön läpi itselle.

Pistin aluksi verkkopoikashäkkiin akvan laidalle, jos oli pieniä ja ruokin niitä babyfoodilla. Kova ilmastus häkkiin. Hyvin selvisi, mutta työläs. Sieltä pikku fisut sitten kasvamaan 86 litran poikasakvaani helmipalleropleksujen kanssa. Osan laitoin omaan pääakvaan.

Molemmat selvisi hyvin siellä ja pääakvassakin melko hyvin pääsee karkuun lehtikalaa sun muita. Seurailin poikasia, eikä minusta katoa pahemmin käynyt, vaikka pääakvan ahvenet hieman persoja kalanpojille. Pervis melko hyvä selviytyjä.

Runsaat vedenvaihdot stimuloivat perviksiä kutupuuhiin. Itselläni lämmötkin on hiven yläkanttiin eli 26, mutta pervikset voisivat olla hiven viilemmässäkin. Minulla kova hapetus ja virtaus kompensoinee tätä, sillä hapekas veden pitää olla.

Jos olisi muut lajit sellaisia, että antaisi myöden, pistäisin pari astetta matalamman veden. Mutta ainakin minulla lisivät oikein mainiosti. Monta kymmentä pervistä vipeltää altaissa ja koko ajan lisää tulee:). Ovat eloisia ja mukavaa seurattavaa:).

Itse en mihinkään erityiskutuhäkkiin pistä yleensäkään fisuja, kun tuntuu, että stressaantuvat fisut ja itse siitä:). Luomusynnytys näillä . Toki tuo synnytyshäkki voi olla jollekin lajille välttämättömyys, mutta en jaksa nähdä liikaa vaivaa - pervikset kutevat kun sille päälle sattuu ja poikasia selviää näin hyvin ja riittävästi.

Ja ovat parvikaloja, joten meno on huima, kun jengiä on parvi:).

http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php? ... a#p7145229 (myös juttua)