Muutaman kerran olen lueskellut täällä joistakin vastauksista, että ( sisä? ) suodattimen bakteerikanta jopa kuolee hyvinkin nopeasti, jos suodatin sammutetaan. Kysymys on jopa kymmenistä minuuteista? Onko näin? Ja jos on, niin miten ihmeessä akvaarion hiekassa ja muilla pinnoilla oleva bakteerikanta on ylipäätäänsä elossa, jos vesi ei koko ajan liiku voimallisesti. Onko kysymyksessä eri bakteerit?
Itselläni on tapana meinaa sammuttaa isot sisäsuodattimet kalojen syöttämisen ajaksi enkä aina muista niitä laittaa takaisin päälle. No, ei sillä niin väliä, irtoroskien kerääjiähän ne minulla kuitenkin vain ovat.
Levästä kysyisin sen, että eikö eräs levänestoon suositeltu keino, osittainen valokatko, haittaa kasvejakin siinä missä leviäkin. Mikä on tämän keinon pointti?
Kysymys bakteereista ja toinen kysymys levästä
Valvoja: Moderaattorit
-
Kimbela
- Senior Member

- Viestit: 522
- Liittynyt: 09:45, 02.11.2003
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Orimattila
Re: Kysymys bakteereista ja toinen kysymys levästä
Bakteerikannan tuhoutumiseen suodattimessa en osaa vastata suoralta kädeltä. Bakteerit tarvitsevat happea ja jos sitä ei ole saatavilla, niin ne kuolevat. Happi tulee suodattimeen virtaavan veden mukana. Oman kokemukseni mukaan tuntien katkokset alkavat olla tuhoisia, mutta ei kymmenen minuuttia kaikkia bakteereja tapa. Suodattimessa ja akvaariossa yleensä on useampaakin hyödyllistä bakteerikantaa. Kokeilepa hakua, niin nitrifikaatiosta löytyy kyllä tietoa.
Valokatkoksen ideana on se, että leville on tärkeää, että ne saavat valoa tasaisen pitkän ajan, kasveille se ei ole niin ronkelia.
Valokatkoksen ideana on se, että leville on tärkeää, että ne saavat valoa tasaisen pitkän ajan, kasveille se ei ole niin ronkelia.
Linux is like wigwam - no Gates no Windows and there is an Apache inside
-
Debugger
- Katalysaattori

- Viestit: 610
- Liittynyt: 18:36, 20.11.2008
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Lahti
Re: Kysymys bakteereista ja toinen kysymys levästä
Bakteerien elämästä on monenlaista tietoa tosiaan. Nitrifikaatiobakteerit ovat aerobisia, eli ne tarvitsevat happea kuten mekin. Niitä on monen sorttisia ja eri tasoilla toimivia, pääasiassa ne pilkkovat kalojen ulosteista ja muusta jätteestä nitriitin ja muuttavat ne eri tasoisiksi yhdisteiksi, mistä toiset bakteerit edelleen jalostavat niitä ja lopulta nämä yhdisteet muuttuvat nitraatiksi viimeisessa voitelussa joissa tämä bakteeriportaali toimii. Vedessä on sitoutuneena typpi/happi sidoksessa aina happiatomi. Tämän kaiken poistumiseen altaassa vaaditaan viikkoja, siltikään kaikki happi ei poistu. Niin kauan kun on vettä on happea. Oikein kunnolla väkevöityneessä liemessä, joka johtuu veden haitumisesta ja nitraatin kasvusta vedessä tekeytyy lopulta keitos, jossa alkaa kaikki toimia päälaellaan. On olemassa toisenlaiset bakteerit, jotka eivät tarvitse happea elintarpeikseen. Nämä bakteerit ovat anaerobisia ja niiden yhteyttämistuotokset ovat eri ammonium lajikkeita jotka ovat hyvin myrkyllisiä. Tähän kehitykseen tarvitaan kuukauden sähkökatko, jos toisenkin. Kalat tosin ovat kuolleet jo aikoja sitten, koska ne tarvitsevat runsaasti happea. On runsaasti alkueläimiä ja likomatoja jotka menestyvät melkein missä hyvänsä, ne mässäilevät tässä vaiheessa kasvien ja kalojen jäännöksillä.
Ihan hetken (ruokinan ajan katko) ei siis bakteereita tapa, siis niitä hyviä bakuja. Vuorokausi lienee kriittinen piste suodatiimen täydelliselle bakteerifaunan joukkotuholle, ei tosin kaikille. Vuorokauden seissyt suodatin, ulkopönttö alkaa haiskahtamaan kun kannen avaa, silloin on peli menetetty ja suodatin on täyspuhdistettava ja kypsyteltävä uudelleen. Akvaario toimii päiviä ilman suodatusta, kunhan kalat saavat jostain happea. Pohjan bakteerit toimivat myös, vedessä on runsaasti happea niiden tarpeisiin. Aikana ennen suodattimia jo noin 3000 vuotta sitten Kiinalaiset vaihtelivat vettä, tai rakensivat kultakala akvaarionsa puron veden kiertoon. Lasiakvaarioiden keksimisen jälkeenkin vedenvaihto oli ainoa hapetus ja tuoreutustapa monta sataa vuotta.
Bakteereista ei tiedetty mitään ennen mikroskoopin keksimistä, noin 150 vuotta sitten. Nykyään bakteereita, täsmäbakteereita kasvatetaan teollisesti niin teollisuuden kuin akvaarioharrastajienkin tarpeisiin. Normaalitypenkierto on ollut olemassa niin kauan kun elämää on ollut olemassa. Ihminen on myös valjastanut tämän maailman kaikkeuden miljoonien liikevaihdoksi. Maalaisjärjellä pärjää jo melko pitkälle bakteerien maailmassa. Kun joskus ihminen on kadonnut lajina ja ehkä kaikki muukin, bakteerit ovat edelleen. Ne kuolevat viimeisenä.
Ihan hetken (ruokinan ajan katko) ei siis bakteereita tapa, siis niitä hyviä bakuja. Vuorokausi lienee kriittinen piste suodatiimen täydelliselle bakteerifaunan joukkotuholle, ei tosin kaikille. Vuorokauden seissyt suodatin, ulkopönttö alkaa haiskahtamaan kun kannen avaa, silloin on peli menetetty ja suodatin on täyspuhdistettava ja kypsyteltävä uudelleen. Akvaario toimii päiviä ilman suodatusta, kunhan kalat saavat jostain happea. Pohjan bakteerit toimivat myös, vedessä on runsaasti happea niiden tarpeisiin. Aikana ennen suodattimia jo noin 3000 vuotta sitten Kiinalaiset vaihtelivat vettä, tai rakensivat kultakala akvaarionsa puron veden kiertoon. Lasiakvaarioiden keksimisen jälkeenkin vedenvaihto oli ainoa hapetus ja tuoreutustapa monta sataa vuotta.
Bakteereista ei tiedetty mitään ennen mikroskoopin keksimistä, noin 150 vuotta sitten. Nykyään bakteereita, täsmäbakteereita kasvatetaan teollisesti niin teollisuuden kuin akvaarioharrastajienkin tarpeisiin. Normaalitypenkierto on ollut olemassa niin kauan kun elämää on ollut olemassa. Ihminen on myös valjastanut tämän maailman kaikkeuden miljoonien liikevaihdoksi. Maalaisjärjellä pärjää jo melko pitkälle bakteerien maailmassa. Kun joskus ihminen on kadonnut lajina ja ehkä kaikki muukin, bakteerit ovat edelleen. Ne kuolevat viimeisenä.
Minä kerkiän portille 0,8 sekunnissa, entä sinä?
My love: Chiclidae
My love: Chiclidae
-
Jenssoni
- Starting Member

- Viestit: 7
- Liittynyt: 22:23, 13.11.2012
- Akvaarioseurat: Meri-Lapin Akvaristit
- Sukupuoli: Nainen
Re: Kysymys bakteereista ja toinen kysymys levästä
Pistän tähän jatkoksi oman kysymykseni bakteereista: Tarvitsevatko bakteerit valoa? Alan kypsyttämään kolmatta allasta ja lamppu tulee viiveellä, voinko aloittaa jo altaan kypsyttämisen ennen lamppua?
450l sillipurkki, 55l rapula.
Re: Kysymys bakteereista ja toinen kysymys levästä
Eivät tarvitse valoa, aloita vaan kypsytys. 
500-litrainen seurala.
Myykää minulle rantamonni! Mieluusti kaksi.
Myykää minulle rantamonni! Mieluusti kaksi.
-
Anniquu_
- Advanced Member

- Viestit: 1333
- Liittynyt: 16:07, 28.03.2009
- Akvaarioseurat: TAS
- Paikkakunta: Kangasala
Re: Kysymys bakteereista ja toinen kysymys levästä
Bakteerit eivät tarvitse valoa, eli ihan kannattakin pitää allas ilman valoja kypsytyksen aikana, niin eivät ala levät kukkimaan.
Vasta siinä vaiheessa kun on hankkinut kasveja allas tarvitsee valoa. Itse olen kasvit laittanut siinä vaiheessa kun nitriitti on lähtenyt selvästi laskusuuntaan.
Sanja ehtikin ensin:)
Sanja ehtikin ensin:)
