Kovuuden nostaminen

[möhkökala]

Kovuuttahan saa nostettua näkinkuorirouheella, mutta tietääkö kukaan mitään sääntöä, kuinka paljon sitä pitää lisätä?

Sitten vielä Tetran GH testistä. Ohjeessa sanotaan että kovuuden ilmoittaa punainen väri. Kuinka punaista sen pitää olla että se on tarkka arvo, vaaleaa vai tummanpunaista ?

Kuinka kovaa vettä suosittelisitte miljoonakaloille?

[VilleJ]

kovuuttahan saa nostettua näkinkuorirouheella, mutta tietääkö kukaan mitään sääntöä, kuinka paljon sitä pitää lisätä.

0 grammaa.

Kokonaiskovuus nostetaan askartelukipsillä (CaSO4)
Karbonaattikovuus nostetaan ruokasoodalla (NaHCO3, purkissa yleensä lukee 'sisältää natriumbikarbonaattia')

Sitten vielä Tetran GH testistä. Ohjeessa sanotaan että kovuuden ilmoittaa punainen väri. Kuinka punaista sen pitää olla että se on tarkka arvo, vaaleaa vai tummapunaista ?

Riittää kun väri vaihtuu. Sen ei tarvitse vaihtua kirkkaan punaiseksi, riittää kun edellinen väri hälvenee pois.

Kuinka kovaa vettä suosittelisitte miljoonakaloille

Keskikovaa-kovaa.

[Merri]

Ostin askartelukipsiä Sinooperista. Onko tämä käypää ainetta kovuuden nostoon? Mistä tiedän sisältääkö pussi juuri oikeaa CaSO4 (kipsiä). Myyjä ei osannut sanoa asiaan juuta eikä jaata. Pussissa ei lue mitään muuta kun Askartelukipsi/Sinooperi/Ei saa käyttää kuin aikuisen valvonnassa

[jarvij]

Askartelukipsi on juuri oikeaa. Tärkeintä on että "kipsi" on kipsiä.

[möhkökala]

Kuinka paljon sitä kipsiä pitää lisätä ?

[Ville K.]

Kuinka paljon sitä kipsiä pitää lisätä ?

Kipsiä lisätään 3,1 g 100 litraan akvaariovettä, jolloin kovuus nousee 1 ° dGH.

[mjalava]

Ja tuohon lisäykseen voi omalle altaalleen kehitellä jonkin näppärän konstin kuten minulla (tosin kovuuden lisäyksestä luovun kunhan uudet tulokkaat tottuu pehmeään): tehdään kylläinen kipsiliuos ämpäriin ja odotetaan sen selkiytymistä. Siitä otetaan puolentoista litran kannullinen litkua ja kaadetaan 320 litran akvaarioon. Kovuus nousee yhden asteen. Kannullisia sitten niin monta kuin haluaa kokonaiskovuusasteita ylös.

Mika

[jarvij]

Ja tuohon lisäykseen voi omalle altaalleen kehitellä jonkin näppärän konstin kuten minulla (tosin kovuuden lisäyksestä luovun kunhan uudet tulokkaat tottuu pehmeään): tehdään kylläinen kipsiliuos ämpäriin ja odotetaan sen selkiytymistä. Siitä otetaan puolentoista litran kannullinen litkua ja kaadetaan 320 litran akvaarioon. Kovuus nousee yhden asteen. Kannullisia sitten niin monta kuin haluaa kokonaiskovuusasteita ylös.

Mika

Mikäli nuo uudet tulokkaat ova luonnossa kovan veden kaloja, ne eivät totu koskaan pehmeään.
Ne voivat sopeuttaa sisäisen tasapainonsa pehmeään veteen toki, mutta eivät lmaiseksi, sillä niiden on maksettava siitä eri tavoin, ensinnäkin uuden (vieraan) tasapainon ylläpito maksaa energiaa ja se taas on jostain pois. Kalojen elin-ikä voi lyhentyä, kasvu heikentyä, tauien ja loisten vastustuskyky alentua jne.

Ei siis ole mitenkään oikein kaloja kohtaan, pitää niitä tai totuttaa niitä lajille vieraaseen veteen.
Lisäksi tämän kieltää viranomainenkin:
http://www.aquahoito.info/suomi/etiikka/maarays.php
"Akvaarion veden määrän, laadun, lämpötilan, vesipinta-alan ja veden syvyyden on oltava sopivat ottaen huomioon kalalaji, kalojen koko ja lukumäärä.
"

[mjalava]

Mikäli nuo uudet tulokkaat ova luonnossa kovan veden kaloja, ne eivät totu koskaan pehmeään.

Uudet tulokkaat eivät ole luonnossa ainakaan pelkästään kovan veden kaloja. Kyseessä ovat täällä: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=10360 mainitut timanttipuikkokalat joille sopii lähteestä riippuen vesi pehmeästä keskikovaan tai jopa murtovesi. Toistaiseksi en ole löytänyt yhtään lähdettä, jonka mukaan pehmeä vesi EI kelpaisi, mutta edellisellä omistajallaan ne olivat kovassa vedessä enkä halua niitä hyvin kovasta hyvin pehmeään yhtäkkiä, nostelin yhden altaan GH:ta hieman ylöspäin ja sieltä nyt hitaasti alaspäin jotta saadaan "pehmeä lasku pehmeään".

Yhtään kalaa en halua pitää vedessä joka ei sille sovi. Meillä on nyt yksi pehmeän, happaman veden seura-akvaario, yksi emäksinen murtovesiallas sellaista haluaville pallokaloille, yksi pehmeähkö neutraali allas karanteenina ja kotilonkasvatuksessa (pehmeys ei sinänsä sovi kotiloille kovin hyvin mutta nämä menevät ruuaksi) ja yksi kovan veden allas tulossa kyhmypallokalalle.

Varsinkin vähänkään erikoisempien kalojen vesivaatimuksista näyttää muuten olevan todella vaikea löytää yhteneviä mielipiteitä. Esim. olen ymmärtänyt että Fishbase olisi aika arvostettu lähde. Sen mukaan kuitenkin esim. Tetraodon Biocellatus (rengaspallokala) nimenomaan ei ole murtovesikala, kun taas käytännön kokemukset ja monet muut lähteet osoittavat sen tulevan melko huonosti toimeen makeassa vedessä.

Mika

[LaPez]

Sitten vielä Tetran GH testistä. Ohjeessa sanotaan että kovuuden ilmoittaa punainen väri. Kuinka punaista sen pitää olla että se on tarkka arvo, vaaleaa vai tummanpunaista ?

Punaista? Itelläni on samainen testi, mutta ohjeissa lukee että veden pitää muuttua vihreäksi. Onkohan ihan sama testi sittenkään, tai sitten vain vanhempi painos.
Kokeillut olen kovuuden (karbonaatti) nostamista ruokasoodalla (pH oli niin alhaalla että pakko kokeilla jotain) ja hyvin toimi. Varovaisuus ennen kaikkea.

[~~IQnaz~~]

Kokeilin kipsillä veden kokonaiskovuuden nostamista ensin tavalliseen ämpäriin, ja aina mittasin teelusikallisen jälkeen. Muutosta ei tapahtunut kuudenkaan teelusikan jälkeen, joten alkoi nyt epäilyttää tuon kipsin kipsisyys. Tänään heitin akvaan lusikan sitä, eilen kaks. Pakko oli jotain tehdä, sinirihmakala näyttää jo selviä merkkejä akvaarion veden epätasapainosta. No, kipsi oli äidin koululta tuomaa, pitänee lähteä hakemaan sinoperista (tai sinooperista) uutta kipsiä ja kokeilla sillä...

[Tindra]

Joo kyllä se Tetran gH-testissä vesi muuttuu ensin punaiseksi kun testiainetta laitetaan tippoja testattavaan veteen, sitten kun tulos on valmis niin vesi muuttuu hetkessä punaisesta vihreäksi.

[marianne*]

Jatkampa tähän..

Tuli mieleen, että pystyykö veden kovuutta nostamaan jauhetulla kananmunankuorella?

[JPuranen]

Ehkä, ehkä ei, jos kananmunankuori liukenee veteen niin sitten toimii... Kokeile vesilasiin, jos sulamista ei ollenkaan tapahdu, niin on turhaa puuhaa. Kalkkiahan se kuori pääasiassa on ja ainakaan kalkkikivi ei kovin nopeasti veteen liukene..


ps. Kipsi on oikeasti halpaa ja hyvä keino, kananmunana kuoret pitäisi ensin kerätä, pestä kunnolla, miksi tehdä vaikeasti kun on olemassa selkeä, helppo ja yleisesti käytetty menetelmä?

[marianne*]

..ellei satu asumaan tuppukylässä josta ei taatusti löydy minkäänsortin askartelukauppaa vai saako kipsiä marketistakin? tääläpäin en ole kyllä nähnyt.

Itelle ei olis vaikeaa toi kananmunankuorien keräily+keittäminen kun sattuu taloudessa noita kulumaan ihan jonkin verran. Tuli vain siitä mieleen kun pikkuveli joskus murskasi huhmareessa jollekin gekoilleen tuota ruuan sekaan mutta koitampas nyt vkl aikana tapahtuuko mitään muutosta vesilasissa.

[millia]

..ellei satu asumaan tuppukylässä josta ei taatusti löydy minkäänsortin askartelukauppaa vai saako kipsiä marketistakin? tääläpäin en ole kyllä nähnyt.

Apteekista saa ja netistä.

http://www.akvaariotekniikka.fi/products.php?p=5cf110" onclick="window.open(this.href);return false;

[marianne*]

Mulla oli siis puolikas kananmunankuori isoiksi paloiksi paloteltuna (kun ei sattunut käteen mitään hyvää murskainta just silloin ) viikon verran vesilasissa. En sekoitellut eikä siihen kukaan koskenut, vettä haihtui toki jonkin verran.

Tänään mittasin kovuuden ja sain tulokseksi 10. Voiko tuo kovuus nousta ihan itsestään vai johtuiko tosiaan noista munankuorista? Vielä kun löytäisi huhmareen jostain niin voisi ruveta leikkimään vähän isomman vesimäärän ja suodattimen kanssa.

[Helina]

Muistaisin lukeneeni, että kalsium on se varsinainen aine näissä, joka toimisi kokonaiskovuuden nostajana. Ja että sitä on näissä ahneissa seuraavat määrät.

Kipsi 20% kalsiumia
Kalkkikivi 30% kalsiumia
Kananmunan kuori 100% kalsiumia
Simpukankuorien ja Seepian suomun olettaisin olevan samoin 100% kalsiumia

[Helina]

Ruokasooda NaHCO3 ja sooda Na2CO3 ainakin nostavat ph'ta hyvin tehokkaasti ja lisäksi sooda Na2CO3 sitoo itseensä rautaa jonka ei pitäisi olla hyvää kasvien lannoituksen kannalta ja toisaalta sitä käytetään pesuaineen valmistuksessa veden PEHMENTÄJÄNÄ!? Sitomalla muitakin ahneita tai miten? Olisi hienoa jos joku valaisisi asiaa.

Itse toivoisin neuvoa tilanteeseen jossa hanaveden pH on jo valmiiksi korkea, mutta vesi pehmeätä ja pH altaassa sen vuoksi heiluvaa. Eli pitäisi löytää karbonaattikovettajaa ilman paljoa vaikutusta pH'n nostoon.

Lisäksi, jos joku tietää, mikä nostaa karbonaattikovuuden luonnossa, vai nostaako mikään?

[Sisso]

Onko ongelma ^ siis pHn heiluminen? Asteen-puolen heilumiset vuorokaudenkaan sisällä ei kaloja haittaa. Ainetta, joka nostaisi KHn mutta ei pHta, ei olekaan, mutta pärjää ne muutkin harrastajat ilman. Näin meilläkin, hanasta pH 8, KH 3 ja GH5. Tässä lisää http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 2&t=209014. En ole sitten viime kevään jaksanut mittailla akvojen pHta enkä ole huomannut kaloilla mitään ongelmia, vaikka osa on ns. alhaisen pHn lajeja so alhaisen sähkönjohtavuuden lajeja. Keskityn veden pitämiseen puhtaana.

Jos nyt puhutaan kovuuden nostamisesta, ei siihen voi käyttää ruokasoodaa. Se nostaa KHta ja pHta. pH heiluu alhaisen KNn takia koska se ei puskuroi pHta, ei alhaisen kovuuden. KHsta puhutaan kun puhutaan alkaliteetistä tai puskurointikyvystä, kovuus on nimenomaan GH tai jos ihan tarkkoja ollaan, se mittaa vain magnesium- ja kalsiumsuoloja vedestä kun vettä voi samaan aikaan kovettaa toistakymmentä muuta suolaa! Meillä esimerkiksi on juuri tällainen tilanne, hanavesi tulee ilmeisesti suoraan Tanganjika-järvestä ja sähkönjohtauvuus, joka kertoo lopullisen totuuden veden kovuudesta (johtavuus laskee yhteen kaikki suolat), on korkea.

Mitä taas tulee rautaan, on vain haitaksi jos mikään sitoo sitä koska se on kasveille tärkeä ravinne ja sen puutoksen sa aikaiseksi melko herkästi. Ilman lisää ei käytännössä saa mitenkään aikaiseksi tilanetta, että sitä olisi liikaa kasveille tahi kaloille.

karbonaatit luonnossa http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilen_kiertokulku

[mjalava]

sähkönjohtauvuus, joka kertoo lopullisen totuuden veden kovuudesta (johtavuus laskee yhteen kaikki suolat), on korkea.

Sähkönjohtavuus riippuu kaikista ioneista, mutta kovuutta aiheuttavat monenarvoiset kationit, lähinnä kuitenkin Ca ja Mg (molemmat siis 2+). Esimerkiksi ruokasuolan lisääminen veteen nostaa voimakkaasti sähkönjohtavuutta muttei vaikuta kovuuteen muuten kuin mahdollisten epäpuhtauksien vuoksi.

Mika

[ristiakva]

Ostin eilen argentiinanvesiruttoa, joka kuulemma tarvitsee kovaa vettä. Itselläni hanavesi on vain keskikovaa, ehkä 6 astetta. Kaverina kukalla on milliksiä, joilla vesi kelpaa näinkin. Kipsiläträilyitä en jaksa/uskalla. Auttaisiko kasvipehkoani, jos pohjasuodatinrakeiden päälle lisäisi jotain kalkkikivirouhetta tms.? Tuonne ei siis pohjamateriaalin - savipaloja pohjasuodattimen takia- vuoksi voi varsinaisesti istuttaa mitään pohjaan, mikä rajoittaa kasvivalintoja, mutta argentiinanvesirutto oli löhiakvaariokaupassa pakattu näteiksi nipuiksi, jotka sai kätkettyä tuonna pohjaan, ja juuriahan tuo kasvi ei oikein tarvitsekaan.