Makeat ledit

[Koomikko]

Eli Led Finland mittaa spektrit mutta ei kerro tuloksia kenellekkään. Veksi eikä kukaan muukaan kuka valot ostaa ei tiedä yhtään mitä saa, niinkö? Toivotaan että Aasiassa tietävät mitä tekevät.
Vähän turha arvostella toisen valoja vääriksi jos ei tiedä millaiset omat lamput on.

[Niemma]

Eilen tuli tilattua vähän led tarvikkeita taas.. muutama driveri ja 20 kpl 3w valkoisia.
Tarkoitus muuttaa 100cm 2 putkinen giant valasin lediseksi.
Miettinyt tuossa että kokeilis rgp nauhaa ja siitä sitten käyttäs sinistä ja punasta, sais tasasen valon akvaarioon.

Tuossa isossa altaassa on pelkästään nuo 3x 10w valasinta joidenka väri on valkoinen 5500k ja kasvit ovat voineet ja kasvaneet hyvin, voihan olla että ripaus punasta ja sinistä parantas... ei osaa sanoa... ollut ainankin näin nyt tyytyväinen.

[Aqualung]

Itse en noista kasveista niin tiedä mutta kyllä hiukan sinistä ja punaista tuo kaloissa värit mukavasti esille.

[Sisso]

Led Finland kehuu mittaavansa kaikkien valojensa spektrit, mutta minulla ei ole dokumentaatiota. Punaisia ja sinisiä on silmämäärin toistakymmentä erilaista. Ledien teho perustuu osin siihen, että niillä saadaan 99% haluttua aallonpituutta, perinteisessä valossa suurin osa on jotain ihan muuta ja siksi valon valinta on helpompaa, kun "kaikki" allonpituudet tulevat kuitenkin mukaan. Haittana tietysti se, että suurin osa valosta menee "hukkaan" vääränlaisena. Ledien ongelma on taas se, että kun niistä saadaan halutun laiset, pitää tietää mitä haluaa. Sitä tällä ketjulla haarukoidaan.
Teoriaa on raapaistu akvaterran sivuilla; http://www.akvaterra.eu/at006.html
Omista käyttökokemuksista sen verran, että levänkasvu on röyhähtänyt ja jouduin himmaamaan tehoja alemmaksi. Lähtökohtaisesti valoa olikin liikaa.
Pistin vielä kolmannen valon tilaukseen toiseen altaaseen. Viimeninenkin loisteputki lähtee kierrätykseen.

En ole varma ymmärsinkö nyt ihan oikein kirjoituksesi, mutta korjaan sen verran, että oikeastaan vain vihreä aallonpituus menee hukkaan kasvien heijastaessa sen pois. Lisäksi kasveilla on kyky muuttaa aallonpituuksia, joskaan ei rajattomasti, itselleen sopivaksi. Sinänsä en epäile etteikö ledeillä päästäsi vähemmällä parempiin tuloksiin jos homma vaan opitaan hallitsemaan. Ei haluaisi olla taas kerran maksumiehenä hömppelispömppelikselle. Miksi ihmeessä spektrejä ei julkaista, se on musta ihan minimitietoa kun lähdetään kaupittelemaan valoja, etenkin noin kalliita ja noin itsekehuisia, kasvien kasvatukseen! En yritä vihjailla että ne olisivat epäkelpoja tai jotain, mutta olisihan se kiva nähdä jotain dataa hehkutuksen tueksi! LedFinland nyt kuitenkin on tällä saralla edelläkävijä ja muutenkin merkittävä tekijä Suomessa, miksi pimittää tietoa?

Oliko nyt siis, veksi, niin, ettei toi kaksi lampettia riitä koko pytyn pituudelle valaisemaan tasaisesti vai miksi tilasit vielä yhden lisää jos levän kasvun roihahtaminen osoitti, että valoa on jo nyt tuhannesti liikaa? Eli voisi ajatella, että mikäli ei halua hiilariin ryhtyä, kannattaisi harkita reilusti pienempitehosia ennemmin, paitsi jos haluaa ajaa isotehoisempia alemmilla tehoilla jatkuvasti?

tommijun kirjoituksessa kiinnittyi huomio siihen, ettei sillä puolella missä ledit on olleet kauemmin, ole levää. Onko levä siis hävinyt ledien asennuksen jälkeen, vai...? Jos, niin se saattaa hyvinkin tarkoittaa sitä, että ledien valoteho on vähemmän kuin entisten putkien, jotka oli...mitkä? Yritän vetää jotain, ja ehkä lahjakkaasti vääriä!?, johtopäätelmiä asioiden tilasta.

[Koomikko]

Oliko nyt siis, veksi, niin, ettei toi kaksi lampettia riitä koko pytyn pituudelle valaisemaan tasaisesti vai miksi tilasit vielä yhden lisää jos levän kasvun roihahtaminen osoitti, että valoa on jo nyt tuhannesti liikaa?

Veksiä lainaten vastaten.

Pistin vielä kolmannen valon tilaukseen toiseen altaaseen.

[veksi]

Kolmas valo tulee eri pyttyyn. Spektrin salailu johtunee siitä, ettei haluta luovuttaa kilpailijoille valmista tuotekehitysinfoa. Kuitenkin lienee selvää, että työvalot tai jouluvalot tai merivesivalot eivät ole optimoitu makean veden altaaseen. Ledien etuna on, että niitä voidaan ajaa vajaateholla, perinteisillä valoilla se eo ole mahdollista. Pienempitehoiset makeanveden ledint ovat sellaisia rimpuloita, etten niitä halunnut. Tässäkin on kaupallista perustietoa ledeistä; http://www.akvaterra.eu/at031.html
Enkä pidä edes ledien hankintahintaa kalliina, saako tolla hintaa minkäänlaisia monimetalleja? Kokonaiskulut on varmasti kaikkein halvimmat, vertaa sitten mihin tahansa lampputyyppiin.

[Koomikko]

Enkä pidä edes ledien hankintahintaa kalliina, saako tolla hintaa minkäänlaisia monimetalleja? Kokonaiskulut on varmasti kaikkein halvimmat, vertaa sitten mihin tahansa lampputyyppiin.

Kokemus sen kertoo onko kokonaiskulut halvemmat kuin muissa lampuissa. Korjaushan noissa ledeissä on vaikeaa kun ledejä alkaa hajoamaan. Muihin saa polttimon vaihdettua helposti mutta meneekö koko ledi lamppu vaihtoon kun ledejä pimenee. Saako mistää varaledejä. Luvattuihin käyttötunteihin ei pidä sokeasti luottaa kun takuu on käyttötunteihin verrattuna olematon. Muutaman vuoden kuluttua voit jo sanoa jotakin kokonaiskuluista.
Naurettavaa ettei asiakkaalle kerrota Spektrejä ettei kilpailija saa sitä tietää. Aika hyvin olet perillä yrityksen asioista

Täältä löytyy vissiin samoja valoja. Hieman halvemmalla.
http://www.ensi-ilta.com/eshop/categories/1911/
Edit. Lamput on muuten heidän suunittelemia

[Zansku]

Enkä pidä edes ledien hankintahintaa kalliina, saako tolla hintaa minkäänlaisia monimetalleja?

Saa.

Mua kiinnostaa tää ledijuttu edelleen. LEDFinland alkaa tosin toimittajan tökkiä pahemman kerran, sitä enemmän mitä enemmän täältä näitä juttuja lukee.

Missäkohtaa valon spektristä tuli teollisuussalaisuus? Saahan kilpailijat sen selville halutessaan vaikka ihan sillä, että ostaavat yhden lampun ja tutkivat jos niikseen tulee. Spektri nyt vaikuttaa kuitenkin ostopäätökseen aika tavalla.

Odottelen Sisson asiantuntemuksella tehtyä rapsaa LEDien vaikutuksesta akvaariokasveihin.

LEDFinlandin tieto kasvien kasvatuksesta heidän ledeillään on lähinnä maakasveista ja tietonsa akvaariokäyttöön soveltumisesta pyöreä nolla.

[tommiju]

http://www.ebay.com/itm/ws/eBayISAPI.dl ... OC:GB:3160
tuolta tilasin ne 3kpl ja ovat makea veteen tarkoitettu sieltä löytyy myös merivesi käyttöön ledejä.ite olen harrastanu kiekkoi yli 20v samal tätä akva hommaa mul on aina ollu semmone käsitys et perus hyvä valo on 6500kel.ite hankkisin ledit pienen virran takia ja hyvän kontrastin katia. mä luulin et täs vaan esitellään erillaisia vaihtoehtoja en tienny et on joku kilpailu. sen tiedän et moni ei näistä ledeistä tiedä suomes paljon.
täytyy tarkailla antaa välil infoo.

[Sisso]

Kuitenkin lienee selvää, että työvalot tai jouluvalot tai merivesivalot eivät ole optimoitu makean veden altaaseen.

Ei liene lainkaan selvää. Kukaan ei edellenkään oikeasti tiedä, mikä on akvakasveille optimaalisin ledvalaistus. Pitäisi tutkia riittävästi spektrejä, PAReja ja PUReja, vielä ei olla. Mikä sitten on riittävän hyvä? Jos löydät tästä tietoa, otan kiitollisuudella vastaan! Ja kuten on jo todettu sekä valokuvin osoitettu, myös maakasveja voidaan kasvattaa menestyksellä valkoisilla ledeillä. AWllakin on muistaakseni esitelty runsaskasvisia pyttyjä valkoisilla ledeillä eli se on periaatteessa mahdollista. Optimointi onkin jo eri juttu ja sen tarpeellisuudesta ylipäätään voidaan keskustella erikseen, mutta tässä kohtaa tiettyjen ledien leimaaminen huonoiksi ilman parempaa tietoa voi johtaa meitä harhaan hyvästä. Jos 6500K on muissa valaisintyypeissä (spektristä riippumatta jos sallitaan pieni "virhe"marginaali jolla ei ei ole mitään käytänännön merkitystä) kaikkein optimaalisin, miksei se ole sitä ledeissä?

Tuskinpa meidänkään valokokeilusta pystytään mitään sen ylevämpiä johtopäätelmiä tekemään, mutta kaikki kokemukset erilaisista ledeistä lienevät nyt tervetulleita, ja etenkin ne, joissa ei käytetä hiilaria koska sen lisäämisen myötä tulosten tulkinta menee lähes mahdottomaksi ainakin tietyissä rajoissa. Jos hiilari (tai UV) on mukana kuvioissa, astutaan ihan toiselle maalle.

Tää alkaa käymään jännäksi: meillä on veksin 120w ammattitason tuikut ja meillä on nimemman 10w raksavalot, ihan eri planeetoilta. Vai onko?

[veksi]

Tämän ketjun avaamisen tarkoitus oli selvitää tai ainakin keskustella siitä, minkälainen on optimaalinen makean veden akvavalaisin. Ajateltuna puhtaalta pöydältä ja teoreettisesti, ilman perinteisten valaisimien teknisiä rajotteita. Led-ammattilaiset pystyisivät sellaisen rakentamaan, tai ainakin hyvin läheltä. Pitäisi vaan tietää mitä haluaa. Led Finland olisi valmis iteroimaan omaa konstruktiotaan, jos näkemystä ja kokemusta löytyy. Itselleni asia ei ole enää ajankohtainen, kun pärjään led-valoillani oletusarvoisesti 15 vuotta. Mutta en näkisi pahana, vaikka Suomeen saataisiin vakavahenkinen toimija.

[Zansku]

Tämän ketjun avaamisen tarkoitus oli selvitää tai ainakin keskustella siitä, minkälainen on optimaalinen makean veden akvavalaisin. Pitäisi vaan tietää mitä haluaa.

Öh? No niin. Daa-a.

Jos ei ledeistä ole riittävästi kokemusta, niistä ei ole riittävästi kokemusta. On vain yksinkertaisesti tehtävä sitä kokemusta jostain. Vai tekisköhän LedFinlandin poijjaat mulle optimaalisen valaisimen, jos sanoisin niille, et sellanen, mikä on optimaalinen vedenalaisille kasveille so. auringonvalo suodatettuna vedellä (?). Eivät taida tehdä. Kun ei ole sitä kokemusta = tietoa.

Tuskinpa meidänkään valokokeilusta pystytään mitään sen ylevämpiä johtopäätelmiä tekemään, mutta kaikki kokemukset erilaisista ledeistä lienevät nyt tervetulleita, ja etenkin ne, joissa ei käytetä hiilaria koska sen lisäämisen myötä tulosten tulkinta menee lähes mahdottomaksi ainakin tietyissä rajoissa. Jos hiilari (tai UV) on mukana kuvioissa, astutaan ihan toiselle maalle.

Just siksi rapsaa haluttaisikin sulta. Ymmärrät kasvit, eikä tuloksia sotkemassa ole hiilaria taikka uv-suodatinta. Jos ledit automaagisesti vaativat jommankumman tai molemmat, ne ei ole yhtään sen enempää ratkaisu mihinkään kuin mitä monimetallitkaan.

Yhtenä ongelmana tässä lienee se, että ei tiedetä mikä olisi ledien wattikerroin, jotta niitä voisi verrata jo tutuksi tulleisiin valaisintyyppeihin. Ja tätä ilmeisesti sotkee se, että yksillä ledeillä se voi olla eri kuin toisilla?

[Koomikko]

Kyllähän noista lampuista pitäisi ilmoittaa spektrit. Vähän älytöntä kun jätetään oleellisia tietoja kertomatta. Kysyin toiselta suomalaiselta joka myy noita samoja valoja. He ilmoittivat ettei makeavesi puolelle ole hyviä ledejä olemassa kun nuo punaiset valot läpäisevät huonommin vettä kuin siniset. Kyseiset tapaukset taitavat olla samoja lamppuja samalta valmistajalta. Molemmat vaan tilaavat lamput haluamillaan värisillä ledeillä. Ledit taitavat olla samoja. Kun he pyytävät valmistajalta lamput haluamillaan ledeillä niin heidän mielestä lamput ovat heidän suunittelemia. Jotain mittatuloksia pitäisi olla jotta voisi sanoa onko lamput hyvät vai huonot tai ylipäätään voisi sanoa lampuista edes jotakin.

[Niemma]

Meni hermo mekaanisiin kiekko ajastimiin, joko kellon aika heittää tai muuten alkaa jumittaa.
Tänään tuli hankittua Nexa:n 2 kauko-ohjattavaa kytkintä ja lisävaruste ajastin kaukosäädin.
Alustavasti hankin 250l ja 325l altaille nuo kauko-ohjaus kytkimet, tarkoitus hankkia muutama lisää ja takapihan ulkovalolle..ym

Ohjaimeen ohjelmoin niin että yksikössä 1 on molemmat akvaariot ja kello ohjaus, ysikössä 2 on 325l akvaario ja yksikkö 3 on 250l akvaario siksi että voin erillisesti sytyttää tai sammuttaa akvaarion valaistuksen.
Kapulassa on 16 yksikkö muistia ja 12 eri ajastus muistia, joita voi hyödyntää vaikka ja mihin kivaan, min ajastus on 1min.

http://www.clasohlson.com/fi/Monitoimik ... r364615000
http://www.clasohlson.com/fi/Kaukokytki ... r364603000 ostin siksi tämän kun tuli 2 kytkintä halvemmaksi kun että ostas yksittäisesti kaksi, tuota mukana tullutta perus ohjaimen voi ohjelmoida esim toiseksi ohjaimeksi millä voi kytkimiä suoraan pistää päälle tai sammuttaa.

Pieni video http://www.youtube.com/watch?v=FJ4tHWK5 ... e=youtu.be

[Koomikko]

Kerrotko vielä Niemma miten tämä liittyy aiheeseen Makeat ledit

[Niemma]

No en viittinyt alkaa erillistä aihetta tekemään kun nyt liittyy noihin omien valasimiin ja ohjaahan ne led valoja.
No ei siitä sen enempää sit... anteeksi off topikki...

[Sisso]

Tästä lähdettiin: Akva siirtyi vanhasta (450->600l) tähän 2kk sitten, kasvien kasvu nyt reipasta. Valaistuksena T8 4x58w (1x10 000K Philips Aquarelle, 3x Philips 865). Ei hiilaria, EC 12-15ml päivittäin, levää ei käytännössä missään. Valaistusaika oli putkia vuorotellen klo 7.30-12 + 15-20.30, kaikki yhtäaikaa päällä vain viitisen tuntia.

DSC00902.JPG (88.91 KiB) Katsottu 7757 kertaa

Näitä kiviä ajattelin seurata levän kasvun suhteen, koska ne ovat alttiina kaikelle mahdolliselle valolle. Kuvaan siis näitä ja kasveja viikon välein.

DSC00894.JPG (133.22 KiB) Katsottu 7757 kertaa

Ja seurantakasvi(t), hyvässä kasvussa oleva sirovedensuosikki joka saa kimppuunsa piilevän heti jos valoa on liian vähän, loistava kasvi siis vertailtavaksi. Tarkkasilmäinen huomaa kohtuullisen lyhyen nivelvälin joka kielii valon määrästä. Vieressä vasta pari päivää sitten akvan siirtynyt vielä lyhyt rusolehti, L. repens, sen väreistä, kunhan kasvaa, voidaan myös päätellä yhtä ja toista valon määrästä. Rusolehden kohdalla siis yleiskuvassa aukko, katsotaan jaksaako nousta ja jos, niin missä ajassa ja minkä värisenä?!

DSC00909.JPG (131.54 KiB) Katsottu 7757 kertaa

Eilen saatiin hylly ja sen mukana valaistus paikalleen: 4x http://www.jussinmaki.net/verkkokauppa/ ... w/14487/73. Kelvinit kun vielä saisi jostain ongittua, työn alla...Silmämääräisesti akva on hämärämpi, mutta väreily pohjassa on selvää. Harmi kyllä pari valaisimista osui juuri tukien kohdalle (mies asensi ne mittojen mukaan tarkistamatta tukien paikkaa. Ei kuulemma saa enää irti), mutta koska valot on suht ylhäällä, varjo ei ole paha. Sävy EI ole noin keltainen! Lattiakin näyttää kuvassa melko punaiselta, vaikka on väritön lehtikuusi. Mitä tulee lämpenemiseen, käsi voi havaita valaisimen lämmön 6-8cm päästä ja valaismeen voi hyvin koskea. Huonelämpötila ei ole muuttunut mihinkään. Valaistuaika sama kuin aiemmin, mutta kaikki valot päällä. Himmennintä noihin ei saa, soon jokotai.

DSC00912.JPG (107.3 KiB) Katsottu 7757 kertaa

Toisin kun kuvasta voi päätellä, valaisimista ei leviä oikeastaan yhtään hajavaloa, mikä miellyttävä yllätys, mutta vielä on testaamatta miten on kun pötköttää sohvalla joka on akvaa vastapäätä ja valaisimia paljon alempana. Asensin hyllyyn (valkoisen) led-spotin kuukavaloksi mutta sehän menee vaihtoon kun herkesi heti räppimään. kansilasit on nyt poissa reunimmaisia lukuunottamatta, toivon ja rukoilen että sinisilmät, joita on hankala löytää mistään, pysyy tallessa. Kyllä mä viimeistään kahden kuivuneen jälkeen laitan lasit takaisin joskin uskon reilun pintakasvillisuuden rajoittavan hyppimisintoa.

PS. Tuo pirteän viheriä letku taustalla oikealla kasvien takana on kokeilussa ollut pitkä suihkuputki (lue: suihkuletku), tänään saan mustaa tilalle.

[Sisso]

Noiden meidän ledien Kelvinit on 6-6500K. Spektriä en edes yritä kaivella koska niitä tuskin on missään esitelty tuohon tarkoitukseen tarkoitettujen valaisinten kohdalla...

[tpraut]

Tuossa tuotteen kuvauksessa luki että ovat creen ledejä. Spektri ei paljon vaihtele valmistustavasta johtuen ja yleisesti käytetty Cree XP-E 6500k on varmasti melkoisen lähellä ellei sama ledi.

Spektri tuohon suuntaan:

CRI 70

[Sisso]

Kiitos, tpraut. Ripaus punaista voisi tehdä terää, mutta katsellaan kuis sujuu. Onko ledien cri aina noin huono? Käpistelin eilen liikkessä led-spotteja ja kaikilla niillä näytti olevan, eivät kyllä olleet mitään laatulamppujakaan.

Mittailin eilen hiukan lämpöjä. Varaavaa takkaa on nyt lämmitelty, se on akvasta parin metrin päässä ja siksi korkeahko vertailulämpö. Huoneen toisella laidalla oleva mittari näyttää 21,5c. Mutta siis n. 1m akvasta takkaan päin 24c, mittari akvan keskituen päällä 24c (haihtuminen jäähdyttänee hiukan, akvan lämpötila 26c) suoraan ledin alla, ja mittari ylhäällä hyllyllä ihan lampun vieressä 26c. Eli ei noi musta pahemmin lämmitä ainakaan huoneilmaa, parisen astetta ihan valaisimen vieressä. Ongelmaa tuskin kesälläkään.

Ihmeen keltavihreä akvan sävy on, joskaan ei tosiaan sentään kuten kuvassa näyttää, ottaen huomioon spektrin, mutta tällä hetkellä noin puolet pinnasta on kasvillisuuden peittämää ja tästä en hentoisi luopua. Etenkin kun nyt pääsin vihdoin eroon kansilaseista ja pintakasviliisuus hillitsee kalojen hyppimishaluja. Toi Manado-pohjamatsku muuttaa sävyä myös valtavasti, meillä on ollut isossa pytyssä ja 3-satasessa samat putkiyhdistelmät, mutta lopputulos ollut ihan erilaiset mikä johtui tod näk siitä, että 3-satkussa on Kaunisto. Myös isot kannot muokkaavat värimaailmaa vaikkei noi enää humusta laskekaan.

[tpraut]

On CRI melko huono aina (yksitäisellä sävyllä). Valkoinen led valmistetaan käsittääkseni vieläkin sinisestä ledistä jonka pinta päällystetään fluorisoivalla aineella jolloin osa valosta muuttuu punaiseksi. Silmä tällöin näkee valkoista valoa.

Enemmän lämpimillä ledeillä piikki punaisen kohdalla on suurempi ja taas sinisen puolella pienempi. Luulen että akvaariovalaistukseen auttaisi kasvien kasvun kannalta jos käytettäisiin esim. 3000k, 6500k ja 10000k ledejä sekasin. CRI on parempi lämminsävyisillä ledeillä.

[Sisso]

Enemmän lämpimillä ledeillä piikki punaisen kohdalla on suurempi ja taas sinisen puolella pienempi. Luulen että akvaariovalaistukseen auttaisi kasvien kasvun kannalta jos käytettäisiin esim. 3000k, 6500k ja 10000k ledejä sekasin.

Kuulostaisi järkevältä.

Ensimmäinen kasvi ilmoitti eilen mielipiteensä, sehän tulikin nopeasti ja samalla huoli liian vähästä valosta vaihtui huoleen liiasta valosta, mutta ei mennä asioiden edelle. Valot on n 30cm vedenpinnasta, nostaminen on hiukan työlästä kun hylly pitäisi irrottaa kipsiseinästä. Lyhensin valaistuaikaa 12h->10h vaikka se ei auttane kuvan ongelmaan. Seuraillaan.

DSC00919.JPG (114.47 KiB) Katsottu 7652 kertaa

Rusolehti vedensuosikin vieressä (kuvassa oik yläkulmassa näkyy hiukan) nousee ylös silmissä joten ei valomäärä voinut ihan mahottoman alas tipahtaa. Taidan suosiolla antaa pintakasvien varjostaa ainakin nyt alkuunsa. Valoa riittää hyvin pohjalle asti vaikka siivilöityisikin osin pintakasvillisuuden läpi.

[veksi]

Led Finland makeanveden led 120W. Kolme kuukautta käytössä, summa summaarum.

Levän kasvua on ollut, mutta se on vain merkki tehokkaista valoista. Olen joutunut säätämään tehoja vähän pienemmälle. Perinteisissä lampuissa tilanne olisi ollut paha, kun mitään säätömahdollisuutta ei olisi ollut.
Vanhat putkivalot valaisivat altaan tasaisemmin. Nyt altaassa on enemmän valoa ja varjoa pistemäisemmästä valonlähteestä johtuen. Allas on paljon eläväisemmän näköinen. Mun kalat on vähän tämmöstä ujompaa sorttia ja uskon että nekin tykkää, kun pääsevät tarvittaessa varjoon parrasvaloista. Kasvit kasvavat kuin keväällä. Ei mitään järjetöntä röyhähtämistä, mutta uusia elinvoimaisia versoja ympärinsä.
Huoltotyöt ovat helpottuneet, kun putkivalokannet eivät ole enää tiellä.
Onko aallonpituudet sitten aivan optimaaliset, onkin vaikeampi kysymys. Ajatellaanko sitä sitten kasvien, kalojen, "ekosysteemin" vai katsojan kannalta. Kaikilla on omat vaateensa.
Valojen ulkonäkö on hyvä ja ääni myös.
Kokonaisuutena olen oikein tyytyväinen.

[Koomikko]

Välillä tuntuu että Veksi on Led Finlandin edustaja niin kovasti hän lamppuja kehuu eikä löydä yhtä ainutta negatiivista asiaa lampuista tai Led Finlandista.

Voi olla että itsekkin tulee nämä lamput hankittua. Vaihtoehtoja kun ei taida paljon olla. Näin talvella monimetallit lämmittää mukavasti mutta kesällä niiden kanssa tulee hiki. Tämän led lampun ulkonäköä pitää vielä sulatella tai sitä johtojen ja vaijerien määrää. Veksi millä teholla nyt pidät lamppuja ja mikä on lamppujen virrankulutus. Sähkölaskun kannaltakin tulee myös mietittyä näitä ledejä. Voi kun näitä lamppuja pääsisi näkemääm jossain.

[veksi]

Lamput on nyt 3/4 teholla. Valaistusaika 12 tuntia, josta valkeat ja värilliset palaa molemmat 7-8 tuntia (osan siis yhtäaikaa). Jos tosta laskee keskiarvoa niin 50-60W/lamppu on tehonkulutus eli puolella teholla mennään. En usko, että niitä pääsee näkemään muualla kun Oulussa. On ne sen verta hyvät, että kohta on toimittajia ja tarjontaa enempikin ja hinnat laskee.