Sirri kirjoitti: ... Joku kaipaili viestiketjussa konkreettisia ratkaisuja 'idealismin' ja teoretisoinnoin sijaan - mutta periaatteelliselta pohjaltahan eettiset pohdinnat ja valinnat nimenomaan lähtevät.
...
Periaatteellisuus ilman konkretiaa johtaa erittäin helposti kohtuuttomiin ja kokonaisuuden kannalta haitallisiin tuloksiin, koska resursseja (vaikkapa eettisen pohdiskelun energiaa) voidaan käyttää kohteeseen, jossa aikaansaatu parannus on vähäisempi kuin käytetty resurssi.
Ääriesimerkki tästä: Henkilöllä on periaate suojella elämää. Hän ei kuitenkaan tee mitään rajausta siihen, miten pitkälle elämää pitää suojella, joten hän joutuu näkemään valtavasti vaivaa ollakseen tallaamatta maassa olevia pikkuelikoita. Hän kärsii kipuja ja kutinoita, kun ei voi läiskiä hyttysiä poskeltaan. Syöminenkin vaikeutuu, kun ei voi syödä mitään eläinperäistä. Kasviperäistenkin tuotteiden syömisessä hänellä on huoli myrkkyihin kuolleista rotista, niittämisessä rampautuneista sammakoista, auraamisen aikana tapetuista myyristä ja muusta ruoan kasvatukseen liittyvästä. Sehän on tiedossa, että soija on murhaa!
Sirri kirjoitti: ... Tietystikään pelkkä periaatteellinen pohdinta ei riitä, jos halutaan tehdä konkreettisia valintoja, vaan tarvitaan tietoa, tässä tapauksessa tietoa mm.kalojen luonnosta pyynnin ja kasvatuksen ympäristövaikutuksesta, kalastajien/kasvattajien työoloista ja yksittäisten kalojen (ja lajien) hyvinvoinnista. Mutta tätä konkreettista tiedonhankintaa on edeltänyt vaihe, jossa ollaan pohdittu kysymystä periaatteellisella tasolla: onko tämä ja tämä käytäntö hyvä, mitä eettisiä ongelmia akvaarioharrastukseen liittyy jne. Tiedonhankinta ja mahdollinen muutos lähtee tästä kyseenalaistamisesta - toinen vaihtoehto on jatkaa samaa toimintaa laput silmillä ajattelematta koko asiaa.
Tässäkin asioiden mittasuhteiden arviointi on
vähintään yhtä tärkeää kuin periaatteellinen pohdinta. Ei ole järkevää harkita kovin pieneen asiaan kohdistuvia toimenpiteitä, jos sama ilmiö esiintyy monta kertaluokkaa suuremmassakin asiassa.
Esimerkki tästä on tällä samalla palstalla jokin aika sitten käyty keskustelu, jossa jotkut olivat sitä mieltä, että kuollutta akvaariokalaa ei saa heittää vessanpönttöön, vaan sen ainoa oikea paikka on biojäteastia. Epäilemättä näin onkin, mutta asian johdosta ryhdyttäisiin
oikeisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi tehtäisiin säädös, jolla kielletään kuolleen akvaariokalan heittäminen vessanpönttöön, resurssien kulutus olisi kohtuuttoman suuri - ja siis kokonaisuuden kannalta haitallinen - verrattuna tuloksiin.
Sirri kirjoitti: ... Kuten joku sanoi, jos lähden pohtimaan tätä asiaa, joudun miettimään myös voinko syödä kasvatettua kalaa jne jne. elämänvalintoja...
Nimenomaan näin pitäisikin tehdä. Periaatteellisuus ilman suhteiden tajua ja halua konkreettisiin tuloksiin on kuin ... öh en nyt keksi mitään säväyttävää vertausta tähän.
Sirri kirjoitti: ... mutta yksittäisten olentojen elämä ja hyvinvointi on myös tärkeä kysymys, samoin kuin ihmisen oikeus pitää toisia eläinlajeja vangittuna omaksi huvikseen, minkä voi hyvin kyseenalaistaa. Periaatteellisesta pohdinnasta kuitenkin lähdetään liikkeelle ja siltä pohjalta lähtee muutos jos on tarpeen - esimerkiksi ilman monien 'voivottelua' vaikkapa työläisten, naisten, lasten ja eläinten puolesta tämä yhteiskunta olisi huomattavasti kurjempi paikka. ...
Epäilemättä yksittäisenkin olennon elämä ja hyvinvointi on tärkeä kysymys. Minun maailmanjärjestyksessäni ihmiset ovat tärkeimpiä, sitten kädelliset, sitten muut isot nisäkkäät, sitten linnut ja pienet nisäkkäät. Kalat tulevat jossain niiden takana. Tämän järjestyksen mukaan arvioin myös asioiden tärkeyksiä.
Olen kantapään kautta oppinut, että monet ovat eri mieltä tällaisesta järjestyksestä. Se on tietysti aivan ok ... jokainen toimikoot kuten parhaaksi näkee, kunhan välttää muiden häiritsemistä ja noudattaa lakeja kohtuuden rajoissa. Tästä maailmanjärjestyksestä kuitenkin seuraa se, että en jaksa aivan rajattomasti innostua akvaariokalojen lentokuljetuksiin liittyvistä ongelmista, ainakaan vertaamatta sitä muihin ongelmiin.