Näyttävä rauhallinen ahven 400l akvaarioon?

[JaJu]

Täällä varmaan on ideoita mitkä ahvenet sopisivat tulevaan akvaariooni, joka on nyt kypsytys vaiheessa. En ole lyönyt kalaston suhteen mitään lukkoon, mutta ainoa varma on, että tästä tulee pehmeän veden akvaario. Vähän on mielessä pyörinyt että etelä amerikka/amazon suuntainen tulisi, ja siihen suuntaan olen sisustusta aloitellut tekemään.

Pitkään olen ihastellut kirjoahvenia ja hinkunut niiden perään, nyt kun kohta olisi mahdollisuus niihin niin en tiedä minkä tai mitä niistä otan/ostan. Ensin haluaisin nyt päättää mikä olisi ns.pääkala akvaariossani, ja haluaisin että se on kirjoahven. Tässä viime kuukausien aikana on ollut mielessä ainakin viivakirjo, sinikirjoahven ja kymyotsa. Viivakirjoahveneen olen kallistumassa, mutta jos täällä olisi muita hyviä ehdotuksia niin olen niille avoimenaan.

Pitäisin jos kala olisi näyttävä, ei söisi kasveja eikä pieniä kaloja, ja olisi vähän kokoakin, mutta ei liikaa. Ehdotelkaa jotain, ja kertokaa lisää tuosta sinikirjo ja viivakirjoahvenesta?

[MrBrett]

Mites olisi tuo vannekirjoahven, kasvavat kyllä aika jötkylöiksi? Itsellä oli aikoinaan pari näitä 500-litraisessa, olivat noin 15 senttisiä, mutta säyseitä ja rauhallisia, eivät nahistelleet edes keskenään. Affenistahan ei silti koskaan tiedä, ja tätä rauhallisuutta en uskalla pitää minään universaalina totuutena. Minkälaisia kokemuksia muilla on vannekirjoista?

Kovin pienia kaloja samassa altaassa ei ollut, joten ei kokemusta että päätyvätkö sintit ruokalistalle.

[veksi]

Turhaa piättelet. Kiekkoja vaan allas täyteen.

[Sisso]

Olen kyllä kuullut legendan viivakirjoparista, joka ei syönyt kasveja mutta muutoin kaikki tietämäni, kuten myös meillä pyörähtäneet, on pistäneet kasvit ihan päreiksi. Kaipa kovalehtisimmät voisivat säilyä (joskin tiedän niitäkin revityn), mutta se taas asettaa kovasti rajoituksia kasvilajiston suhteen, joka äänee pariin-kolmeen. Noiden yhteydessä varoitellaan aina tästä harmittavaisesta tavasta joten todennäköisyys saada kasveja repiviä on iso, vaikka nääkin on yksilöitä. Sillä varauksella, siis.

Monet keskiamerikkalaiset affenet on aika äkeitä, etenkin kutuaikana ja saattavat terrorisoida muita kaloja pahasti. Jos sellaiseen lajiin päätyy, kannattaa etsiä käsiinsä kaikki mahdollinen käyttäjäkokemus ulkomaita myöten ko lajista. Usein esimerkiksi sisustuksella ja kalaseuralla voidaan vaikuttaa agressiivisuuteen ja tää on hyvä ottaa huomioon. Joidenkin kanssa ongelmaksi tulee pitelemätön lisääntyminen eikä poikasia tahdo saada minnekään.

Kannattaa myös tsekata paikallinen tarjonta ja lähteä liikeelle kartoittamalla se. Toiset kauppiaat tilaa kaloja ihan suosiolla, mutta joitain lajeja tilataan vähän nihkeästi jos ne tahtoo jäädä käsiin eikä parin kalan tilaaminen ole aina mielekästä kauppiaalle. Viivakirjo on esimerkiksi tälllainen, koska menee aika huonosti kaupaksi. Kaikista tukuista ei saa aina kaikkia lajeja joten tääkin voi muodostua hidasteeksi kauppiaan tilaushaluista huolimatta. Aika monasti täällä mietiään sopivaa kala sivukaupalla ja sitten homma tyssää saatavuuteen, harmillista kyllä.

Tonkijat on pääsääntöisesti melko rauhallisia, joskin monet ovat turhan isoja 4-sataseen (ainakin jos pohjapinta-ala on vähäinen). Löytyy kyllä lajeja senkin koiseen, mutta se saatavuus...Monet isot ahvenet (siis 15cm->) myös syövät mielellään pieniä kaloja, mutta pienuuskin on suhteellinen käsite. Isoimmat tetrat mennee hyvin useimpien kanssa.

Taivahan tosi on, ettei markkinoilla ole montaa n 15cm ahventa, jonka voisi heittää varauksetta pyttyyn kuin pyttyyn. Alta kymmensenttisiä sitten jo löytyykin mukavasti.

[annek]

Vaikka sinikirjoahven on kaunis kuin koru, se ei ole sieltä kilteimmästä ja rauhallisimmasta päästä, ja lisääntyy likipitäen samaan tahtiin kuin palettikala. Ei nyt mikään pahin rettelöitsijäkään, mutta esim viivakirjoahven on keskimäärin rauhallisempi.

[JaJu]

Kiitos vastauksista. Tuo vannekirjoahven olisi kyllä näyttävä mutta mitä nyt äkkiä luin niin taitaa sen lajin yleisimmin myynnissä oleva muoto kasvaa liian isoksi 400l altaaseen. Viivakirjoahvenesta olen edelleen kiinnostunut, mutta vähentää kyllä kiinnostusta sellanen kasvien repiminen. Mites tuo sinikirjoahven, onko enempää kokemuksia? Syökö se pienet kalat? Repiikö se kasveja? Eikö ole enään muita ehdotuksia?

[VesiEläin]

Mites olis siro- tai neitotonkijaparvi? Mahtavia, kohtalaisen kokoisiksi jääviä tonkijalajeja.
Vanne on kyllä liian iso tuohon allaskokoon(Varjon kirjassakin suositus 530-litraa), itselläni oli joskus näitä ja olivat isoja möhkäleitä, lisäksi repivät kasvit ja kiusasivat monnisia.

[Eväkäs]

Winemilleri =)

[Sisso]

^ No eikös just ollut keskustelua ("Mikä tonkija..."-ketjussa vai mikä se nyt oli) että winemillerit saattavat pistää pienet kalat kitusiinsa ja tässä kysyttiin kalaa joka ei syö?

Kannatan myös noita VesiEläimen ehdottamia siro-/neitotonkijoita jos totaalinen lisääntymättömyys ei ole ongelma. Ja sitten nää Geophagus Tapajos sp Orange Headit, jättävät kasvit ja ainakin kardinaalien kokoiset kalat ihan rauhaan. Rauhallisiakin ovat, mitä nyt keskinäistä suukopua joskus.

[Eväkäs]

Eikös tässä nyt ketjun aloittaja etsinyt "Näyttävää ja rauhallista" ahventa 400L akvaan. Muut kalat oli tarkoitus valita sen mukaan?

Todettakoon että meillä ei Winet ole olleet mitenkään kiinnostuneet muista kaloista kuin toisesta kutuparista. Kaikki pienetkin tetratkin on jätetty rauhaan.

[JaJu]

Kiitos taas vastauksista.

Uuusia tuttavuuksia nuo punaotsatonkijat ja winemillerit, molemmat todella hyvän näköisiä kaloja. Mitä nyt äkkiä taas sain googlella selville niin punaotsatonkija (15cm) jää vähän pienemmäksi kuin winemiller (20cm). Ja olisi myös vähän säyseämpi muita kaloja kohtaan? Se alkoi nyt tuntumaan hyvältä vaihtoehdolta, mutta onko vaikeasti saatavilla? ja pitääkö noiden kaikkien tonkijoiden kanssa kasvit istuttaa ruukussa?

Kertokaa myös lisää vaihtoehtoja, näköjään tulee mielenkiintoisia ehdotuksia.

[Sisso]

Pitäisin jos kala olisi näyttävä, ei söisi kasveja eikä pieniä kaloja, ja olisi vähän kokoakin, mutta ei liikaa. Ehdotelkaa jotain, ja kertokaa lisää tuosta sinikirjo ja viivakirjoahvenesta?

Ihan tällä perusteella totesin ettei ehkä winemillereitä kuitenkaan kun siinä toisessa keskustelussa niiden tiedettiin pienimpiään natustelleen. Mitä ne pienemmät sitten on, onkin toinen juttu, sitähän tässä ei määritelty sen tarkemmin. Isolla osalla, meilläkin, esimerkiksi Tapajosten kanssa on ainakin kardinaalitetrat menneet ongelmitta, mutta muistelisin että vastaisiakin tarinoita on. Jos varman päälle haluaa pelata, valitsee isomman tai korkeamman mallisen lajikaverin sillekin.

Tapajokset ei koske kasveihin eikä pahemmin edes kaiva kuoppia, lähinnä sihtailevat hiekkaa, joka saa olla melko hienoa siis. Eivät meillä saaneet varmaan ikinä yhtäkään kasvia ylös. Tulivat hyvin toimeen myös pohjakalojen kanssa, joskin poikasia tietysti vahdittiin asiaan kuuluvalla tarmolla. Mitä tulee saatavuuteen, joskus näitä on tarjolla "joka paikassa" ja joskus ei tahdo löytää millään. Hinnat vaihtelevat paljonkin, omistani maksoin alta 10e kpl, mutta tiedän liikkeessä pyydettävän jopa kolmisen kymppiä per pää. Poikasia on AWlla ollut joskus tarjolla.

[JaJu]

Joo, en ajatellut pienempiä kaloja kuin kardinaalitetrat laittaa, mieluummin vähän isompia ne pienimmät, mutta jotain tetroja sinne olis kiva saada uimaan.

Tarvitseeko nämä kaikki tonkijat hienoa hiekkaa jottei kidukset vahingoitu? Olisi pitänyt jo ennen perustamista tätä miettiä, nyt laitoin niin että vain osassa allasta on hienoa hiekkaa, muuten aika isoakin soraa. Tämä taitaa olla este noiden punaotsien tai winemillereiden ottamiselle?

Onko muita ideoita kuin tonkijat?

[Zansku]

Rauhallisia ahvenia (vähän isompikokoisia, ei tonkijoita) Varjon kirjasta pikasilmäyksellä:

Valjaskirjoahven
Avainkirjoahven
Rusokirjoahven (superrauhallinen, melko pieni kyllä, mutta sitäkin kivampi ja myös tosi kaunis kunnolla väreissä ollessaan)
Lehtikala (jos se akva on minimissään 50cm korkea, ihan pieniä tetroja saattaa kyllä hätyytellä, mutta esim. intiaaninsulankokoiset on meillä jo jääneet rauhaan eikä kaikki yksilöt hätyytä pienempiäkään)

Keski-Amerikan lajeja ei kannata katsoakaan, koska ovat usien hyvinkin ärhäköitä ja melkoisia poikaskoneita, joten niiden kanssa on helposti hukassa poikastulvan vuoksi.

Yksi mielenkiintoinen ahvenryhmä on kääpiöahvenet. Niitä menisi pariakin lajia isot haaremit tuohon akvaan (eikö se ollutkin 150cm pitkä?) tai esim. rusokirjo ja joku apistogramma. Voivat olla kyllä kutuaikana ärhäköitä, mutta toiset ovat rauhallisempia.

Iso+rauhallinen+kasviyhteensopiva+eipieniäkalojasyövä+ahven=melkolailla mission impossible Jostain toiveominaisuudesta joutunee luopumaan. Helpoiten se käy tinkimällä koosta ja/tai minikalojen syömistaipumuksesta.

[JaJu]

Iso+rauhallinen+kasviyhteensopiva+eipieniäkalojasyövä+ahven=melkolailla mission impossible Jostain toiveominaisuudesta joutunee luopumaan. Helpoiten se käy tinkimällä koosta ja/tai minikalojen syömistaipumuksesta.

Rauhallisella meinaan juuri ettei syö muita kaloja, ei sen muuten tarvitse olla rauhallinen, itseasiasiassa olisi hyvä jos uisi paljon ja olisi vilkaskin. Olisi pitänyt myös määritellä pieni kala, mutta mielessä oli pienimmiksi ehkä valita jotain yli 5cm kalaa, luultavasti tetroja.

Itselläkin on ollut mielessä että ottaisko sinne muutamia kääpiöahvenia, ja unohtais isommat. Mutta ois se kuitenkin mukavampi saada sinne joku kääpiöahventa isompi kaveri. Lehtikalatkin on hienoja mutta jotenkin ehkä liian tavallisia. Vaikka tarkoitus ei olekaan mitään harvinaisuuksien allasta tehdä. Ja minulla on jo lapsuudessa ollut lehtikaloja, nyt haluais kokeilla jotain muuta.

Pitää tutustua tuohon vannekirjoon tarkemmin. Viivakirjo tuntuu vieläkin hyvältä vaihtoehdolta. Saisko pysymään pois kasvien kimpusta jos syöttäs niille salaattia? Eikä se nyt kamalaa ole jos joskus joku kasvi tulee syödyksi, mutta onko se akvaario kokoajan kuin hävityksen jäljiltä jos on noita viivakirjoja?

Lisääkin saa vielä ehdottaa.

[Sisso]

Viivojen vimma repiä kasveja tuntuu kumpuavan jostain sielujen syövereistä, ainakaan meillä ne eivät syöneet kasveja, repivät ja silppusivat vain. Tää oli ihan ajanvietettä, akva oli tosi nopeasti pahasti räävitty. Kaikki isot sammalpuskat tuhottiin samana iltana kun toin kalat kotiin. Kannattaisi tsekata ulkomaisilta foorumeilta jos joku on onnistuneesti pitänyt niiden kanssa joitain tiettyjä kasveja ja kuten totesin, on myös yksilöitä jotka ei revi. Meillä oli niiden aikaan vähän speziaalimpia kasveja, harmitti niiden tuhoaminen mutta osasin kyllä olla siihen varautunut ja kaloille oli etukäteen tiedossa varakoti. En tiedä miten esim anubiaiden, vallujen tai jaavansaniaisten kävisi, tai ei kävisi, niiden kanssa.

Tonkijoille mielellään tietysti suht hieno hiekka, kuten ounastelitkin.

Rusot on vallan mainioita, suosittelen! Pieni kala, suuuuuri ego! Musta se ei kyllä ole superrauhallinen siinä mielessä, että keskenään niillä on meno ja meininki! Muista kaloista ne ei tiedä mitään ja keskinäisetkin välienselvittelyt jää pahimmillaan suutappeluasteelle, mutta pullistella kaverille pitää aina! Tunnen hyvin tuon halusi löytää sopiva affen, olen itsekin paininut saman asian kanssa ja päädyin silloin Tapajoksiin kun isoin pytty oli 450-litranen. Nyttemmin meillä on, vähän onnettomien sattumien kautta, "pääkalana" isossa pytyssä sateenkaarikaloja (kun sattuu tuo hanavesikin olemaan keskikovan tuntumassa, ainakin nyt) eikä taida olla justiinsa isoja affenia tulossa, on nuo niin paljon helpompia. Tai sanotaan pikemminkin että vastaa omiin tarpeisiin (=menee kasvien kanssa, näyttävä eikä rähise keskenään/muiden kalojen kanssa) ja porukalla säilyy sopu ukkojen jatkuvasta voimanmittelöistä huolimatta.

[Zansku]

Superrauhallisella tarkotin sitä toisenlajisten kalojen rauhaanjättämistä. Kyllä niillä rusoilla tosiaan vilkkautta löytyy ja ovat tosi mielenkiintosia seurattavia mutta toisaan siinä mielessä superrauhallisia, etteivät syö tai hätyyttele muita kaloja.

Mä nyt mielsin ton rauhallisuuden muutenkin sellaseksi härkkimismieliseksi ominaisuudeksi eikä niin, et rauhallinen=jököttäjä.

[Kalaa kalaa]

No lehtikala on aika sopuisa kutuajan ulkopuolella, mutta kutuaikana hätistää muita kyllä jonkun aikaa kutulehtensä läheltä pois.
Ja itseään kovin paljon pienemmät kalat kyllä syö, ei käy minkään pikkutetrojen seuraan.

Sinileukakirjoahvenet ovat sensijaan minulla olleet hyvin sopuisa laji, yhtään äksyä ei ole niissä parvessani ollut, eivät juuri kutuaikanakaan viitsi (pesäänsä lukuunottamatta) reviiriä puolustaa.

Mutta yksilöitä toki ovat.

Palettikalat ovat meillä olleet kaikki hyvin sopuisia, niitä mulla on nytkin iso parvi pohjakaloina nelisatasessa. Eivätkä hätyytä muita kaloja kutiessaankaan juurikaan.

Tonkijoissa on aika rauhallisia lajeja, itsellä nuo iporangersit on olleet rauhallisia ja muille kaloille ystävällisiä. Joillakin tosin nekin kuulemma on olleet reviiristänsä tarkkoja.

Joten aikalailla persoonasta kiinni varmaan millaisia ahvenia sattuu saamaan.
Suuntaa antavaa neuvoa voi toki saada, mutta olen huomannut että kirjoahvenissa on lajien sisälläkin melkoisen suuria luonne eroja.

[Sisso]

Superrauhallisella tarkotin sitä toisenlajisten kalojen rauhaanjättämistä. Kyllä niillä rusoilla tosiaan vilkkautta löytyy ja ovat tosi mielenkiintosia seurattavia mutta toisaan siinä mielessä superrauhallisia, etteivät syö tai hätyyttele muita kaloja.

Mä nyt mielsin ton rauhallisuuden muutenkin sellaseksi härkkimismieliseksi ominaisuudeksi eikä niin, et rauhallinen=jököttäjä.

Juu, ymmärsin ja tiedän mitä tarkoitat, mutta ajattelin täsmentää ettei noin hauskasta fisusta tulee kuvaa että olla möllöttää vaan, kun hakusessa on kuitenkin vähän toimeliaampi kala. Siihen kategoriaan rusot menee oikein hyvin. Rusojen suosio on selvästi nousussa ja hyvä niin, sehän on maailmalla tosi suosittu ja musta vetää vertoja monessa ominaisuudessa esim perhosille. Musta Tapajokset on luonteeltaan hiukan kuin jättikokoisia rusoja.

Lehtikset...Voi lehtikset. Meillä asustaa nykyään enää vain yksi kutupari, jolla kokoa nyt reilut 20cm. Isossa pytyssä asuessaan ne oli ihan raivohulluja kutiessaan, mutta muutettuaan 3-sataseen ne jostain syystä rauhoittuivat, joskin kutuinto myös laantui hiukan kun lämpötilakin laski. Nykyään plekot hoitelevat niiden kudut jo ekana yönä joten ne ei enää pääse kuumenemaan poikasten kanssa, mutta siis nehän oli ihan hulluja poikasia vartioidessaan! Kaikki muut kalat sai asua kymmenessä litrassa vodaa akvan takanurkassa kun poikaset oli uimaikäisiä. Musta tuntuu, että kutuikään tultuaan ne joko kutee (tapeltuaan ensin verissä päin kuka ja kenen kanssa) tai kerjää safkaa leipäluukulla, ei mitään muuta tekemistä. Pöh. Vaan on ne silti jotenkin symppiksiä, onneksi kuitenkin asuvat pojan huoneessa lasissa möllöttämässä.

Rusot ja lehtikset tulee sinällään oikein hyvin toimeen keskenään koska rusot asuvat ihan pohjalla ja lehtikset keskivedessä joten niiden yhdistäminenkin on täysin mahdolista jos vaan akvan koko antaa myöten. Samoin menee vähän isommat tonkijat ja lehtikset mutta tällöin akva saa olla ainakin 60cm korkea. Meillä lehtiset ja Tapajokset asuttivat samaa pyttyä ihan sopuisasti jos lehtisten kuturiehumista ei lasketa mukaan. Itse asiassa Tapajokset sai ainoina kaloina olla suht rauhassa, lehtikset ei ehkä kokeneet niitä niin suurena uhkana kun Tapajokset pysyivät aina alhaalla. Lähdöt kyllä sai jos likelle poikasia sattuivat, mutta Tapajokset pysyy yleensä aina pohjalla, kuten rusotkin. Yritän tässä kait sönköttää, että jos ei löydy yhtä kalaa joka täyttäisi kaikki toiveet, jospas löytyisi jokin kiva ja toimiva yhdistelmä, joka täyttäisi? Mites esim lehtikset ja Apistogrammat, nuo pienet ja näyttävät hyvällä egolla varustetut akvojen korut?

[JaJu]

Taitaa tässä ajatukset vielä vaihtua tyystin aivan viime metreillä. Olen lähes kokoajan ajatellut että kalastosta tulee Etelä amerikkalainen, mutta jospa laittais kuitenkin vähän sekasin noita kaloja. Esim afrikkalaiset ahvenet rupesivat kiinnostamaan, varsinkin kyhmyotsa. Kun ei noista etelä amerikkalaisista tunnu nyt löytyvän sopivaa.

Jotenkin on vaan sellainen tunne että teen jotain todella väärää, jos laitan esim. afrikkalaisia ja etelä amerikkalaisia kaloja sekasin. Ihmeen tärkeää siitä on tullutkin. Siitä kyhmyotsasta olen jo lukenutkin täältä ja muualta jonkun verran. Mutta jos vielä on muita ehdotuksia niin kertokaa?

[JaJu]

Vielä kysyn muutaman jutun, kun vähän ristiriitaista tietoa saa netistä. Onko tuo hieno hiekka aivan pakollinen juttu kaikille tonkijoille? Entä kuinka isoksi voi kasvaa neitotonkija? jossain on että jää n.10cm ja jostain käsitin että lähes 15cm?

[VesiEläin]

Tonkijathan purskuttelee "työkseen" tuota hiekkaa suussaan, etsien sapuskaa hiekan seasta. Eli ei missään nimessä soraa! Itselläni ei ole kokemusta neitotonkijoista, mutta Varjon kirjassa sanotaan: Koiras 14 cm, naaras 12 cm.