180l kalaston kasvatusta

[Möllykkä]

Mul on 190 litrasessa akvariossa 8 kiilakylkeä, 8 kerritetraa, 3 platyä, partamonni ja nuolimonni. Mahtuisiko akvaariooni lisää kaloja ja jos mahtuu, niin mitä ehdottaisitte?
Arvot: Nitraatti n. 10, nitriitti 0, kokonaiskovuus 2, karbonaattikovuus n. 6, pH n. 7,6
Platyt ovat äitinsä masusta asti olleet tällaisessa vedessä...

[Fisutar10]

Mul on 190 litrasessa akvariossa 8 kiilakylkeä, 8 kerritetraa, 3 platyä, partamonni ja nuolimonni. Mahtuisiko akvaariooni lisää kaloja ja jos mahtuu, niin mitä ehdottaisitte?
Arvot: Nitraatti n. 10, nitriitti 0, kokonaiskovuus 2, karbonaattikovuus n. 6, pH n. 7,6
Platyt ovat äitinsä masusta asti olleet tällaisessa vedessä...

Mielestäni mahtuu. Kuinka tarkka tuo ph-arvo on? Moni peruskala tykkää neutraali-hapan vesi. 7.6 on hiven korkea esim. noille useimmille lajeillesi (tarkista vaikka Faunataren sivuilta, jos ei ole Varjon opusta). Jos ph olisi noin 7 ja lämmöt vähintään 26, niin jokin pieni pleko.

Myös monniset ovat vallan ihania, tykkäävät viileänköstä vedestä osa, mutta 26 vielä menee monelle lajille. Ottaisin helppohoitoisen monnisparven, niin pohjalle tulee kilttiä menoa:). Virtaus ja suodatus pitää olla hyvä silloin. Kuparimonninen helppo ja kiitollinen fisu, myös linssilude ja helppo saada kutemaan... mutta monnisia on paljon tarjolla muitakin lajeja. Itse suosin helppohoitoisia lajeja:).

190 litraan mahtuu myös pari haarniskamonnia, jotka upeita fisuja: kasvavat tosin melkoiseksi mötiköiksi, mutta ovat kyllä hienoja, kestäviä ja sosiaalisia, sopeutuu monenlaisiin vesiarvoihin:).

Plekot tykkäävät yleensä virtauksesta ja 26 pitää olla vähintään lämmöt useimmille lajeille. Helmipallopleko, salamanteripleko...jokin pieni puupleko.

Onko siis ph tuo 7.6? Onko hiilidioksidilevitys? Jos ei, niin ph:ta vaikea laskea ilman kh:n laskua. Kh sinulla melkoisen hyvän suuri....Nostatko esim. ruokasoodalla kh:ta?

Onko nuo arvot mitattu tippatestillä, joka tarkempi?

Tärkeää on huomioida: jos kaloja kohtalaisen runsaasti, suodatusta runsaasti ja vedenvaihtoja kohtuullisen usein...vaatii tarkempaa hoitoa ja tehokkaampaa suodatusta.

[Sinfonia]

Muuton jälkeen jätän itselleni vain yhden akvaarion, 190l "pikkupurkin" (mitat 120cm x 45cm x 35cm, missä korkeus on tuo 45cm). Ajattelin laittaa siihen tuon Aqua Medicin 150W x 1 monimetallin, mikä lojuu tällä hetkellä turhana 600l akvaarion jäljiltä. Kuvittelisin ainakin, että tuo lamppu on tuohon ihan ok, mutta sanokaa nyt mielipiteenne asiasta Korkeushan tuossa on säädeltävissä, kun se roikkuu katosta. Loisteputkista en tykkää, kun niiden kanssa ei voi antaa kasvien kasvaa ulos akvaariosta, ja itse tykkään viidakkomaisista ja runsaskasvisista akvaarioista. Suodattimena on Eheim Ecco 200 (jos oikein muistan) + vesipallo (vesipallon ajattelin vaihtaa ajattelin vaihtaa Eheim Pickup 2012 tai luultavimmin mattosuodattimeen sopivalla pumpulla). Kuulostaako ihan ok:lle vai onko matto jo ihan turha ulkosuodattimen kaverina? Paras roskankerääjäyhdistelmä tuo ei kyllä ole, mutta sellaista ongelmaa ei yleensä ole ollut muutenkaan. Pohjalla akvassa on bilteman hiekkapuhallushiekka.

Kalastoksi tulee ainakin täplämonnisia ja ottoja, sillä näitä jo löytyy ennestään + ne ovat omia suosikkikalojani olleet aina. Vesiarvot ja olosuhteet muutenkin tulee siis määräytymään noiden mukaan. Ongelmaksi tosin voi muodostua tuo lämpötila, muutan kerrostalon ylimpään kerrokseen ja se on melkoisen lämmin kämppä näin kesäaikaan Jotain vinkkejä altaan viilennykseen, kun aiemmin lämpötila on pysynyt ilman lämmittimiä automaattisesti siinä 21-23 asteen tietämillä? Vielä tosin en osaa varmaksi sanoa miten lämpimäksi vesi tuolla asunnossa muuttuu, mutta asunto tosiaan tuntuu kuumalle.

Mutta sitten kalastosta... Paljon noita monnisia uskaltaa tuon kokoisessa akvaariossa pitää (pohjatila suhteessa suuri moneen vastaavan kokoiseen verrattuna)? Noilla on tapana lisääntyä itsekseen, joten osaisi vähän arvioida missä vaiheessa jälkikasvulle alkaa aina etsiä uutta kotia Ottoja on tällä hetkellä ehkä joku 10kpl, varmaan ihan ok määrä? Myös perus talkkaripartis löytyy. Keski- ja pintavesi vain ovat vielä kovin tyhjiä, eli mitä noihin olosuhteisiin on tarjolla? Itsellä on käynyt mielessä neontetra, seeprakala ja kardinaalikala, mutta mitä muita noita viileämpään veteen soveltuvia otuksia on? Joku väriläiskä voisi olla kiva, kun nuo monniset ja otot ei värikirjollaan juuri loista

[Möllykkä]

Mul on 190 litrasessa akvariossa 8 kiilakylkeä, 8 kerritetraa, 3 platyä, partamonni ja nuolimonni. Mahtuisiko akvaariooni lisää kaloja ja jos mahtuu, niin mitä ehdottaisitte?
Arvot: Nitraatti n. 10, nitriitti 0, kokonaiskovuus 2, karbonaattikovuus n. 6, pH n. 7,6
Platyt ovat äitinsä masusta asti olleet tällaisessa vedessä...

Mielestäni mahtuu. Kuinka tarkka tuo ph-arvo on? Moni peruskala tykkää neutraali-hapan vesi. 7.6 on hiven korkea esim. noille useimmille lajeillesi (tarkista vaikka Faunataren sivuilta, jos ei ole Varjon opusta). Jos ph olisi noin 7 ja lämmöt vähintään 26, niin jokin pieni pleko.

Myös monniset ovat vallan ihania, tykkäävät viileänköstä vedestä osa, mutta 26 vielä menee monelle lajille. Ottaisin helppohoitoisen monnisparven, niin pohjalle tulee kilttiä menoa:). Virtaus ja suodatus pitää olla hyvä silloin. Kuparimonninen helppo ja kiitollinen fisu, myös linssilude ja helppo saada kutemaan... mutta monnisia on paljon tarjolla muitakin lajeja. Itse suosin helppohoitoisia lajeja:).

190 litraan mahtuu myös pari haarniskamonnia, jotka upeita fisuja: kasvavat tosin melkoiseksi mötiköiksi, mutta ovat kyllä hienoja, kestäviä ja sosiaalisia, sopeutuu monenlaisiin vesiarvoihin:).

Plekot tykkäävät yleensä virtauksesta ja 26 pitää olla vähintään lämmöt useimmille lajeille. Helmipallopleko, salamanteripleko...jokin pieni puupleko.

Onko siis ph tuo 7.6? Onko hiilidioksidilevitys? Jos ei, niin ph:ta vaikea laskea ilman kh:n laskua. Kh sinulla melkoisen hyvän suuri....Nostatko esim. ruokasoodalla kh:ta?

Onko nuo arvot mitattu tippatestillä, joka tarkempi?

Tärkeää on huomioida: jos kaloja kohtalaisen runsaasti, suodatusta runsaasti ja vedenvaihtoja kohtuullisen usein...vaatii tarkempaa hoitoa ja tehokkaampaa suodatusta.

Lämpötila on 26-27. Akvariossa on pH ollut joskus 8 ja oon saanut sen laskemaan 7,6 ostamalla juurakon ja käyttämällä turvegranulaattia. Olen kokellut myös Ph miinusta mutta ei auttaut. Kokonaiskovuus on tippatestillä. pH oli tippatestillä 7,5 silloin kun viimeksi mittasin sillä, mutta nyt on loppu tippatesti ja toi pH on liuskalla mitattu, samoin muut. En ole nostanut kh:ta millään... Eikä ole hiilidioksidilevitystä.

[Fisutar10]

Mul on 190 litrasessa akvariossa 8 kiilakylkeä, 8 kerritetraa, 3 platyä, partamonni ja nuolimonni. Mahtuisiko akvaariooni lisää kaloja ja jos mahtuu, niin mitä ehdottaisitte?
Arvot: Nitraatti n. 10, nitriitti 0, kokonaiskovuus 2, karbonaattikovuus n. 6, pH n. 7,6
Platyt ovat äitinsä masusta asti olleet tällaisessa vedessä...

Mielestäni mahtuu. Kuinka tarkka tuo ph-arvo on? Moni peruskala tykkää neutraali-hapan vesi. 7.6 on hiven korkea esim. noille useimmille lajeillesi (tarkista vaikka Faunataren sivuilta, jos ei ole Varjon opusta). Jos ph olisi noin 7 ja lämmöt vähintään 26, niin jokin pieni pleko.

Myös monniset ovat vallan ihania, tykkäävät viileänköstä vedestä osa, mutta 26 vielä menee monelle lajille. Ottaisin helppohoitoisen monnisparven, niin pohjalle tulee kilttiä menoa:). Virtaus ja suodatus pitää olla hyvä silloin. Kuparimonninen helppo ja kiitollinen fisu, myös linssilude ja helppo saada kutemaan... mutta monnisia on paljon tarjolla muitakin lajeja. Itse suosin helppohoitoisia lajeja:).

190 litraan mahtuu myös pari haarniskamonnia, jotka upeita fisuja: kasvavat tosin melkoiseksi mötiköiksi, mutta ovat kyllä hienoja, kestäviä ja sosiaalisia, sopeutuu monenlaisiin vesiarvoihin:).

Plekot tykkäävät yleensä virtauksesta ja 26 pitää olla vähintään lämmöt useimmille lajeille. Helmipallopleko, salamanteripleko...jokin pieni puupleko.

Onko siis ph tuo 7.6? Onko hiilidioksidilevitys? Jos ei, niin ph:ta vaikea laskea ilman kh:n laskua. Kh sinulla melkoisen hyvän suuri....Nostatko esim. ruokasoodalla kh:ta?

Onko nuo arvot mitattu tippatestillä, joka tarkempi?

Tärkeää on huomioida: jos kaloja kohtalaisen runsaasti, suodatusta runsaasti ja vedenvaihtoja kohtuullisen usein...vaatii tarkempaa hoitoa ja tehokkaampaa suodatusta.

Lämpötila on 26-27. Akvariossa on pH ollut joskus 8 ja oon saanut sen laskemaan 7,6 ostamalla juurakon ja käyttämällä turvegranulaattia. Olen kokellut myös Ph miinusta mutta ei auttaut. Kokonaiskovuus on tippatestillä. pH oli tippatestillä 7,5 silloin kun viimeksi mittasin sillä, mutta nyt on loppu tippatesti ja toi pH on liuskalla mitattu, samoin muut. En ole nostanut kh:ta millään... Eikä ole hiilidioksidilevitystä.

Ihan hyvät lämmöt monille fisuille. Juu, juurakko laskee ph:ta sekä turveuute. Ph-miinus jotenkin ikävä, kun kh myös laskee. Itse laittaisin hiilidioksidilevityksen ja sitten lisää fisuja.

Akva lähes 200l ja mahtu jo monenmoista:). Hyvä suodatus oleellista - ulkosuodatin + sisäsuodatin ja riittävästi tehoa. Sitten hankkisin lisää fisuja:).

Mikäs suodatus? Mahdollista hankkia co2-levitys Minulla on 200 litran toisessa puljussa hiilaripullo, neulaventtiili sekä ajastin. Toisessa halppissysteemi: kiljuviritelmä + aktiivilevitin. Kummassakin hilautuu ph 6.8-linjoille ja kasvit rehottavat...tehokas valaistus myös kummassakin.

Itse laskisin ph:ta hiilidioksidilla. KH ei sitten romahda. Kasvit kasvaa.

[Sisso]

Jos asiat on nyt muutoin kohdillaan, en lähtisi hiilaria lisämään, koska siinä on omat temppunsa. Ja riskinsä. Eri juttu jos kokee sen tarpeelliseksi tai halua sen muusta syystä mutta pelkän pHn laskun takia en sitä lähtisi laittamaan paitsi jos kalasto on oikeasti happamen ystävää. Jos nyt kuitenkin haluaa päästä helpommalla, valitsee kaloja joiden pH-suositus pyörii 7,5ssa, tällöin et nykyistä vettä tarvitse muokata mitenkään. Eikä tehdä mitään muutamakaan totutusta poikkeavaa. Kannattaa ainakin ensin selvittää mitä hiilarin lisäys tuo tullessaan, sillä on etunsa ja riskinsä, ja siiten päättää onko valmis siihen. Mukaan nimittäin tulee sitten muitakin juttuja, lannoitukset ym, pelkkä hiilari ei tee autuaaksi eikä paineelliset setit ole ihan halpojakaan jos kilju vielä onkin. Jos on ihan noviisi akvajutuissa, kannattaa ensin opetella perusjutut ja vasta sitten sekaantua hiilareihin sun muihin. Muuten tulee ruumiita. Kasvit saa kasvamaan upeasti ilman hiilariakin kun valitsee lajit oikein ja valaistus on sopiva. Nestehiilellä pärjää loistavasti jos valoa on maltilla ja tuntee tarvetta siihen suuntaan (=parantaa kasvien kasvua ja/tai torjua leviä). Pieni heitto pHssa suosituksesta ylöspäin ei hiukan emäksisemmän lajeja haittaa jos pH vaan on tasainen, heittelyt ja taitamattomasti suoritettu muokkaus (muokkausaineet tai epätasaisesti käyvä kilju) rassaa kaloja eniten. Ainakin rikkihappopohjainen pH-miinus laskee pHta varmasti, joskin joidenkin kokemusten mukaan sitä pitää lisätä kerran viikossa sen vedenvaihdossa lisättävän lisäksi. En nyt kuitenkaan näkisi edes sen käyttöä välttämättä tarpeelliseksi, kun kaikille lajeille 7,5 menettelee. Fishbase antaa kerrille ylärajaksi 8, joskin se on varmasti vähän happamemman ystävä, muille 7,5 on täysin passeli.

Itse ottaisin lisää kiilakylkiä ja pohjalle voisi toisaan laittaa jonkun mukavan monnisen parvena.+26 veteen löytyy monta, monta lajia täältä vähän vinkkiä http://www.akvaariokeskus.com/ab2005/ka ... monnit.htm. Nuolimonneja voisit hommata lisää. Voisit harkita myös töyhtökääpiöahvenhaaremia asustamaan pohjalle. Voisi olla mielenkiintoinen lisä ja tulee hyvin toimeen myös pohja-asukkien kanssa joskin kudulta ja poikasilta tule lähdöt tunkeutujille. Tolla lisäyksellä akva pärjää ihan hyvällä normisuodatuksella, etenkin jos kasveja on paljon ja vedenvahtovälit pidetään sopivina. Haarniskamonnit on aika mainioita, mutta meillä on niitä kaksi 3-satsessa ja ne on kyllä niin järjettömän aktiivisia ja isoja, että tuppaavat jo vähän häiritsemään muita kaloja. Sävyisiähän ne on, mutta tuo koko ja ennen kaikkea aktiivisuus, en ole varma ehtiikö/pystyykö kukaan syömään niiden edestä kun jyräävät kaikki koollaan ruoka-aikana!

[Sisso]

En näe mainintaa oletko laittamassa hiilaria pyttyyn? Toi 150w metallivaloa 190-litraseen on ihan järrrrrjetön määrä valoa vaikka menisi paineellinenkin hiilari. Se riittäisi hyvin kunnon hiilarin kanssa 400-litraseenkin. Vaikka laittaisit paineellisen hiilarin ton valomäärän kanssa, olet helposti pulassa kaiken sen lannoittamisen (siinä ei tosiaan enää profitot riitä...) ja karsimisen kanssa, ja kun mikään menee yhtään pieleen ravinnepuolella, levät on salamana paikalla. Paljon valon kanssa on kaikki paljon herkempää ja tasapaino on hyvin, hyvin herkkä häiriöille. 70w metallia olisi vielä OK ton kokoisessa jos menee hiilari. Korkeutta säätämällä et voita juuri mitään ton 150-wattisen kanssa. Vaikka se olisi katossa kiinni, valoa todennäköisesti olisi silti liikaa. Eikä ehkä kovin miellyttävää tilassa olemisen kannalta...Tolla valomäärällä lannoittaminen päivittäin on ihan must ja viikko ilman lannoitusta johtaa vääjäämättä leväkatastroofiin, johon se kyllä johtaa muutenkin hyvin helposti. Jos haluat reilusti valoa ja olet valmis ahkeraan lannoittamiseen (mukaan lukien hiilari), niin suosittelisin T5-valaisinta, muutoin pitäytyisin T8ssa joita laittaa sitten useampi jos tarvis. Tai sit 70w monimetalli. Maltilla valoa, lannoitukset kohdilleen, akvaan peruskasveja ja käyttöön nestemäinen hiili, niin saa jo viidakon. Helppohoitoisen viidakon. Jos tahtoo kasvatella erikoiskasveja on valmis siihen työhön minkä se tuo tullessaan, niin sitten kandee satsata metalliin, mutta silti 70w riittäisi oikein hyvin, tai T5. Lukaise vaikka alkuunsa tää mun jo kuopattu ketju http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 5&t=198411, siitä saa vähän osviittaa mihin on lusikkansa työntämässä kun haluaa alkaa valon kanssa leikkimään.

Ton kokosessa pytyssä riittäisi yksinään mattosuodatin (jonka kaverina roskia keräämään piskuinen sisäsuodatin) tai sitten vain ulkosuodatin. En näe mitään hyötyä laittaa mattoa (ellei se sitten ole hienomatosta tehty ja vastaa sisäsuodatinta) ulkosuodattimen lisäksi. Matto ja ulko vastaavat osin toisiaan, miksi laittaa molemmat? Matto tahtoo olla sen verran tilaavievä, että ehkä laittaisin ton kokoiseen pyttyyn ulkosuodattimen, joskin oma 250-litranen pyörii vain sisäsuodattimella kun kalasto on keskinkertainen ja kasveja paljon.

Otot tykkää lämpimästä, miksi yhdistää niitä viileän lajien, esim kardinaalikalojen, kanssa? Olisko helpompaa valita vähän lämpimämmän lajeja jos on epäilys että tuleva kämppä on lämmin niin ei tarvitsisi murehtiä mahdollista viilentämistä? Uskallatko jättää akvan tuulettimen varaan esim kesäisen lomamatkan ajaksi? Paljon auttaa sekin, jos akvassa ei ole laseja, tai niissä on reilut raot ja pintaan järjestetään kunnon virtaus ja valasimet eivät ole kiinni akvassa. Toi jäähdyttää hiukan ja lisäksi kunnon pintavirtaus pitää akvaveden hapekkaana mikä saattaa olla suurempi ongelma kuin varsinainen veden lämpö. Tai siis seliseli ongelmaksi voi muodostua se, että lämmin vesi sitoo huonosti happea mikä voi olla kaloille isompi ongelma kuin pelkkä lämmin vesi. Muutoin on tässä paha ehdotella lajeja kun muut vesiarvot on kertomatta.

[avene]

Moikkelis!

Auttakaapas minua suunnittelemaan kalaston kasvatusta 180l altaaseeni. pH 6,5, lämmöt 26-28*c välillä, pehmeä vesi.
Tällähetkellä purkissa polskuttelee partamonninaaras, 10 sitruunatetraa ja 20 kardinaalitetran parvi. Uusimman kalatilauksen
mukana olisi tulossa vielä taistohaaremi (1u 2-3n). Kasvillisuutta on jo aika paljon sekä kiviä & kanto piilopaikkoina kalasille, pohja on tumma.
Suodattimen virtaus ei ole hirveän kova, perus Juwelin pönttö sisäsuodatin kyseessä.
Mitäs tähän kalasoppaan uskaltaisi vielä ottaa lisää? Albiinomonnisia olen harkinnut.

[Debugger]

Käytetäämpä kahden melkein kolmen samanlaisen altaan synergiat yhteen kun ollaan samaa tekemässä.

[avene]

Upitusta, taistot muuttavat meille ensiviikolla, katsotaampas kasvaako nälkä todellakin syödessä :D

[Möllykkä]

Jos asiat on nyt muutoin kohdillaan, en lähtisi hiilaria lisämään, koska siinä on omat temppunsa. Ja riskinsä. Eri juttu jos kokee sen tarpeelliseksi tai halua sen muusta syystä mutta pelkän pHn laskun takia en sitä lähtisi laittamaan paitsi jos kalasto on oikeasti happamen ystävää. Jos nyt kuitenkin haluaa päästä helpommalla, valitsee kaloja joiden pH-suositus pyörii 7,5ssa, tällöin et nykyistä vettä tarvitse muokata mitenkään. Eikä tehdä mitään muutamakaan totutusta poikkeavaa. Kannattaa ainakin ensin selvittää mitä hiilarin lisäys tuo tullessaan, sillä on etunsa ja riskinsä, ja siiten päättää onko valmis siihen. Mukaan nimittäin tulee sitten muitakin juttuja, lannoitukset ym, pelkkä hiilari ei tee autuaaksi eikä paineelliset setit ole ihan halpojakaan jos kilju vielä onkin. Jos on ihan noviisi akvajutuissa, kannattaa ensin opetella perusjutut ja vasta sitten sekaantua hiilareihin sun muihin. Muuten tulee ruumiita. Kasvit saa kasvamaan upeasti ilman hiilariakin kun valitsee lajit oikein ja valaistus on sopiva. Nestehiilellä pärjää loistavasti jos valoa on maltilla ja tuntee tarvetta siihen suuntaan (=parantaa kasvien kasvua ja/tai torjua leviä). Pieni heitto pHssa suosituksesta ylöspäin ei hiukan emäksisemmän lajeja haittaa jos pH vaan on tasainen, heittelyt ja taitamattomasti suoritettu muokkaus (muokkausaineet tai epätasaisesti käyvä kilju) rassaa kaloja eniten. Ainakin rikkihappopohjainen pH-miinus laskee pHta varmasti, joskin joidenkin kokemusten mukaan sitä pitää lisätä kerran viikossa sen vedenvaihdossa lisättävän lisäksi. En nyt kuitenkaan näkisi edes sen käyttöä välttämättä tarpeelliseksi, kun kaikille lajeille 7,5 menettelee. Fishbase antaa kerrille ylärajaksi 8, joskin se on varmasti vähän happamemman ystävä, muille 7,5 on täysin passeli.

Itse ottaisin lisää kiilakylkiä ja pohjalle voisi toisaan laittaa jonkun mukavan monnisen parvena.+26 veteen löytyy monta, monta lajia täältä vähän vinkkiä http://www.akvaariokeskus.com/ab2005/ka ... monnit.htm. Nuolimonneja voisit hommata lisää. Voisit harkita myös töyhtökääpiöahvenhaaremia asustamaan pohjalle. Voisi olla mielenkiintoinen lisä ja tulee hyvin toimeen myös pohja-asukkien kanssa joskin kudulta ja poikasilta tule lähdöt tunkeutujille. Tolla lisäyksellä akva pärjää ihan hyvällä normisuodatuksella, etenkin jos kasveja on paljon ja vedenvahtovälit pidetään sopivina. Haarniskamonnit on aika mainioita, mutta meillä on niitä kaksi 3-satsessa ja ne on kyllä niin järjettömän aktiivisia ja isoja, että tuppaavat jo vähän häiritsemään muita kaloja. Sävyisiähän ne on, mutta tuo koko ja ennen kaikkea aktiivisuus, en ole varma ehtiikö/pystyykö kukaan syömään niiden edestä kun jyräävät kaikki koollaan ruoka-aikana!

Onko liikaa, jos ottaisin 2 kpl nuolimonneja, 6 kpl monnisia, 1 pusukala ja 6 kpl intiaaninsulkia tai keltabarbeja?

[Möllykkä]

Jos asiat on nyt muutoin kohdillaan, en lähtisi hiilaria lisämään, koska siinä on omat temppunsa. Ja riskinsä. Eri juttu jos kokee sen tarpeelliseksi tai halua sen muusta syystä mutta pelkän pHn laskun takia en sitä lähtisi laittamaan paitsi jos kalasto on oikeasti happamen ystävää. Jos nyt kuitenkin haluaa päästä helpommalla, valitsee kaloja joiden pH-suositus pyörii 7,5ssa, tällöin et nykyistä vettä tarvitse muokata mitenkään. Eikä tehdä mitään muutamakaan totutusta poikkeavaa. Kannattaa ainakin ensin selvittää mitä hiilarin lisäys tuo tullessaan, sillä on etunsa ja riskinsä, ja siiten päättää onko valmis siihen. Mukaan nimittäin tulee sitten muitakin juttuja, lannoitukset ym, pelkkä hiilari ei tee autuaaksi eikä paineelliset setit ole ihan halpojakaan jos kilju vielä onkin. Jos on ihan noviisi akvajutuissa, kannattaa ensin opetella perusjutut ja vasta sitten sekaantua hiilareihin sun muihin. Muuten tulee ruumiita. Kasvit saa kasvamaan upeasti ilman hiilariakin kun valitsee lajit oikein ja valaistus on sopiva. Nestehiilellä pärjää loistavasti jos valoa on maltilla ja tuntee tarvetta siihen suuntaan (=parantaa kasvien kasvua ja/tai torjua leviä). Pieni heitto pHssa suosituksesta ylöspäin ei hiukan emäksisemmän lajeja haittaa jos pH vaan on tasainen, heittelyt ja taitamattomasti suoritettu muokkaus (muokkausaineet tai epätasaisesti käyvä kilju) rassaa kaloja eniten. Ainakin rikkihappopohjainen pH-miinus laskee pHta varmasti, joskin joidenkin kokemusten mukaan sitä pitää lisätä kerran viikossa sen vedenvaihdossa lisättävän lisäksi. En nyt kuitenkaan näkisi edes sen käyttöä välttämättä tarpeelliseksi, kun kaikille lajeille 7,5 menettelee. Fishbase antaa kerrille ylärajaksi 8, joskin se on varmasti vähän happamemman ystävä, muille 7,5 on täysin passeli.

Itse ottaisin lisää kiilakylkiä ja pohjalle voisi toisaan laittaa jonkun mukavan monnisen parvena.+26 veteen löytyy monta, monta lajia täältä vähän vinkkiä http://www.akvaariokeskus.com/ab2005/ka ... monnit.htm. Nuolimonneja voisit hommata lisää. Voisit harkita myös töyhtökääpiöahvenhaaremia asustamaan pohjalle. Voisi olla mielenkiintoinen lisä ja tulee hyvin toimeen myös pohja-asukkien kanssa joskin kudulta ja poikasilta tule lähdöt tunkeutujille. Tolla lisäyksellä akva pärjää ihan hyvällä normisuodatuksella, etenkin jos kasveja on paljon ja vedenvahtovälit pidetään sopivina. Haarniskamonnit on aika mainioita, mutta meillä on niitä kaksi 3-satsessa ja ne on kyllä niin järjettömän aktiivisia ja isoja, että tuppaavat jo vähän häiritsemään muita kaloja. Sävyisiähän ne on, mutta tuo koko ja ennen kaikkea aktiivisuus, en ole varma ehtiikö/pystyykö kukaan syömään niiden edestä kun jyräävät kaikki koollaan ruoka-aikana!

Onko liikaa, jos ottaisin 2 kpl nuolimonneja, 6 kpl monnisia, 1 pusukala ja 6 kpl intiaaninsulkia tai keltabarbeja?

En taidakkaan ottaa pusukalaa, ku se tarviiki isomman akvaarion... Luin yhdestä akvaario kirjasta, että akvaarion vähimmäispituus on 80 cm, mut nettissä luki et joku 250 litranen...