Mikä tonkija sopisi tähän?

[Mambo]

Eli allas on 500l (2m*50cm*50cm). Vesi hieman hapan (mutta melkein neutraali), ja lämpö siinä 26-27 astetta. Altaassa mm kardinaalitetroja, joita ei mielellään saisi syödä.. Tonkija saisi olla keskikokoiseksi kasvava (noin 15-20cm) ja mielellään värikäs katseenvangitsija. Onko tällaista olemassa? Aina kun löytyy joku kivannäköinen, niin se kasvaa liian isoksi, tai haluaa viileämpää vettä. Ja muuten sopivat, ovat sitten harmaita tai muuten tylsän värisiä Kelpaisi kyllä joku muukin kirjoahven, jos kriteereihin sopii. Ja mielellän saa olla aika aktiivinen kala, niin olisi lapsilla jotain katseltavaa, eli esim. pohjan kaivelu ei haittaa

------

Ketjusta poistettu aiheeseen kuulumattomat kommentit (koskien tiikerinuoliaista).
-Pullahiiri/ylläpito

[Anniquu_]

Mitenkäs rusokirjoahven? kuva Onko liian pieni, kun koiraasta tulee 10 cm ja naarasta vähän pienempi. Vesivaatimus tuon Varjon Akvaariokalat-kirjan mukaan on lähinnä se, että on vettä pH 6,5-7,5 ja lämpö 20-29... Ilman omakohtaista kokemusta kalasta sanoisin, että sinun altaaseesi niitä voisi mennä kymmenen tai ehkä enemmänkin. Itse nimittäin olen moisten hankkimista pohtinut, ja vähän suunnittelin, että niitä voisi omaan 120 cm pitkään mennä 6. Saattavat kuteakin ilman mitään kikkailua, niin siinäkin olisi lapsille seurattavaa,jos ne hoivaisivat poikasiaan.

[VesiEläin]

Eli allas on 500l (2m*50cm*50cm)Tonkija saisi olla keskikokoiseksi kasvava (noin 15-20cm)

Kardinaalitetrat saa kyytiä tuon kokoisilta(15-20 cm) affenilta/tonkijoilta, oli laji mikä tahansa, veikkaan.

[Eväkäs]

Meillä Winemillerit jättää ihan suosiolla kaikki muut rauhaan.
Kututouhuissa häätävät pois munien / poikasten luota, mutta muuten eivät ole muista moksiskaan.
Tosin meillä ei altaassa ole kardinaalitetroja... SF mukaan syö vain muutaman millimetrin mittaisia kaloja.

http://www.seriouslyfish.com/species/ge ... nemilleri/

Takuuvarma katseenvangitsija... =)
Kasvaa noin 20 senttiseksi.

500L altaaseen mahtuisi ihan hyvin 1 pariskunta.

Meillä näitä on 2 luonnosta pyydettyä kutuparia 720L tankissa ja poikasia kahdessakin eri kipossa kasvamassa.

[Mambo]

^Tuo Winemilleri kuulostaa kiinnostavalta.. Miten vaikeaa on sitten saada pariskunta? Tuolla sivulla luki, että sukupuolierot ovat näkyvissä selvästi vain kutuaikana.. Voiko vain ostaa kaksi ja toivoa parasta, ja yrittää myöhemmin vaihtaa jos meni pieleen (jos sitten enää saa varmasti samaa lajia..). Vai pitäisikö ostaa pieni ryhmä, ja odottaa että sieltä löytyisi pari? Ja onko sinulla Eväkäs poikasia ihan myyntiin asti?

[Eväkäs]

Itse asiassa en tiedä kuinka vaikea noista on kuteva pariskunta löytää.

Olemme aikanaan ostaneet nuo kutupareina.

Uskoisin että paras ratkaisu on hankkia muutama yksilö ja odottaa mahdollisen kutuparin muodostumista. Vähän niinkuin lehtikaloillakin tehdään.

Eiköhän noita F1 mallin winemillereitä myöhemmin riitä myytäväksikin asti. Tällä hetkellä isoimmat on jo myyty (6cm). Seuraavastakin setistä on jo varattu (3cm) ja pienimmät on vasta sentin mittasia.

Voidaan käydä läpi asiaa vaikka YV kautta?

Kannattaa huomioida mitä tuolla SF sanottiin että winemillereitä ei ole kovin usein myynnissä ja silloinkin ne on usein sekoitettu johonkin toiseen samansukuiseen tonkijaan.

[Mambo]

Laitoin Eväkkäälle yv:tä

[VesiEläin]

Kaverillani G. winemillerit olivat syöneet parvellisen punapäätetroja ja ne ovat kuitenkin isompia kuin kardinaalitetrat. Kuten sanoin, en suosittele pieniä, sukkulanmallisia tetroja yhdistettävän affenten kanssa, ne on kuitenkin petoja loppuviimeksi, mutta jokainen tietysti tavallaan.

[annek]

Tungen tähän samaan ketjuun ehdottamaan hieman pienemäksi ainakin useimpien lähteiden mukaan jäävää Geophagus parnaibaeta. Ja ihan ilman minkäänlaista kokemusta ko. lajista, mutta itse olen sitä "sillä silmällä" katsellut että sopisi ehkä hieman pienempäänkin litramäärään?

Mutta se saatavuus! Noita ei ole missään liikkeissä eikä listoillakaan osunut nyt kohdalle, vaikka aikanaan niitä on Suomeen tullutkin jokunen vuosi sitten.

[Mambo]

Pitää kai sitten miettiä vielä, jos tetrat saattaa joutua ruokalistalle Rusokirjoahven on hieno, mutta hieman pieni.. Onko sellaista kalaa edes olemassa, mitä etsin

[Anniquu_]

Arvelinkin, että rusokirjo olisi liian pieni, mutta ehdotinpa kuitenkin.

Mitä ominaisuuksi ja käyttäytymispiirteitä kalalta vaadit? Kun voisiko se olla jokin muu kuin kirjoahven? Kun mitenkäs parvi luonnonmuodon pusukaloja tai muita isoja rihmakaloja? Ei ole värikäs, mutta voisi olla lapsien mielestä hauska eli rantamonnipopppoo.

[Eväkäs]

Kaverillani G. winemillerit olivat syöneet parvellisen punapäätetroja ja ne ovat kuitenkin isompia kuin kardinaalitetrat. Kuten sanoin, en suosittele pieniä, sukkulanmallisia tetroja yhdistettävän affenten kanssa, ne on kuitenkin petoja loppuviimeksi, mutta jokainen tietysti tavallaan.

Meillä ei tämmösiä ongelmia ole ollut vaikka toinen kutupareista oli aikaisemmin hyvinkin pienten kalojen kanssa yhteiskipossa.
Onko tuossa kaverin akvaariossa mahdollista et siel ois joku muu kala tehnyt selvää punapäätetroista?

Lehtikalat (aika pienetkin) napsii tetrat aamupalaksi, mutta ei olla havaittu et winemillerit tekis mitään tuon suuntaista.

Ja rusokirjoista kun oli puhetta niin aivan yllättäen meiltä löyty tuon samaisen winemilleri kipon nurkasta eilen illalla noin 30 millin mittasta rusokirjoahvenen poikasta.
Ne on nyt siirretty turvaan lehtikaloilta vauvalaan.

[VesiEläin]

Onko tuossa kaverin akvaariossa mahdollista et siel ois joku muu kala tehnyt selvää punapäätetroista?

Käsittääkseni altaassa oli vain nämä ja plekoja.

[Sisso]

Kukaan ei ole ehdottanut aika yleisesti saavilla olevaa punaotsatonkijaa eli Geophagus tapajos sp Orange Headia. Meillä jätti tetrat, kardinaalit ja timantit ihan rauhaan, samoin nuoret suppusuutkaan ei saaneet löytämään petoa sisältään. Mielenkiintoinen ja hyvin helppohoitonen kala, joka myös lisääntyy helposti. Kaikin puolin mukava, ei revi kasveja, tonkii kohtuullisesti ja osaa elää ihmisiksi niin keskenään, ainakin jos tilaa piisaa yhtään, kuin monnistenkin kanssa. Poikasina ihan harmaita hiirulaisia mutta värit tulee esille hiljaksiin ja ovatkin sitten aika upeita, kutuaikana etenkin!

Geophagus rhabdotusta on ollut nyt tarjolla useassakin paikassa, mutta voi olla sen kokoinen tettä etrat kelpaa vatsan täytteeksi vaan millepä 20cm ahvenelle ei? Eikä sekään just kovin värikäs ole, mutta eipä taida tonkijat ylippäätään kovin olla. Niiden värien viehätys perustuu enemmänkin hienoihin kylkien kimalluksiin eri sävyissä kuin silmille hyppivään tulitukseen. Oma kirjoahveninnostukseni on hiipunut niiden tappelu- ja/tai kutuhalujen takia joskin Tapajokset vielä menetteli. Melkeimpä aina päädytään pariin ja sitten ongelmana on taas kalaston vähyys kun jossain pohjalla puskissa ja kannoissa lymyilee 1 pariskunta joka kyllä sinänsä voi olla mukava seurattava. Olen tullut siihen tulokseen että on helpompia, mukavampia ja ihan yhtä mielenkiintoisia kaloja kuin affenet muitakin ilman jatkuvaa lisimistä ja härkkimistä omien ja muiden kalojen kanssa.

Rusot on ihan pop, mutta voivat olla ton kokoiseen pyttyyn tosiaan vähän pieniä ellei pistä oikein isoa porukkaa. Niissä on kyllä seurattavaa! Meillä ne kutevat jatkuvasti mutta yleensä plekot syö kudut samontein. Ennen plekoaikoja poikaset selvisi uimaikään, mutta sitten aina katosivat vaikka välillä kokeiltiin niiden kasvattamista omassa purkissaankin. Veikkaan että meidän vesi on vähän turhan kinkkistä siihen hommaan, liian kovaa ja emäksistä ehkä koska mikään määrä vedenvaihtoja ei saanut niitä pysymään elossa. Täältä luetun perusteella samat tarinat lähes kaikilla. Ehkä homma olisi toiminut jos niillä olisi ollut vakaa lajiakva. Toivottavasti Eväkkäällä parempi onni poikastensa kanssa!

[Eväkäs]

Kukaan ei ole ehdottanut aika yleisesti saavilla olevaa punaotsatonkijaa eli Geophagus tapajos sp Orange Headia. Meillä jätti tetrat, kardinaalit ja timantit ihan rauhaan, samoin nuoret suppusuutkaan ei saaneet löytämään petoa sisältään. Mielenkiintoinen ja hyvin helppohoitonen kala, joka myös lisääntyy helposti. Kaikin puolin mukava, ei revi kasveja, tonkii kohtuullisesti ja osaa elää ihmisiksi niin keskenään, ainakin jos tilaa piisaa yhtään, kuin monnistenkin kanssa. Poikasina ihan harmaita hiirulaisia mutta värit tulee esille hiljaksiin ja ovatkin sitten aika upeita, kutuaikana etenkin!

Geophagus rhabdotusta on ollut nyt tarjolla useassakin paikassa, mutta voi olla sen kokoinen tettä etrat kelpaa vatsan täytteeksi vaan millepä 20cm ahvenelle ei? Eikä sekään just kovin värikäs ole, mutta eipä taida tonkijat ylippäätään kovin olla. Niiden värien viehätys perustuu enemmänkin hienoihin kylkien kimalluksiin eri sävyissä kuin silmille hyppivään tulitukseen. Oma kirjoahveninnostukseni on hiipunut niiden tappelu- ja/tai kutuhalujen takia joskin Tapajokset vielä menetteli. Melkeimpä aina päädytään pariin ja sitten ongelmana on taas kalaston vähyys kun jossain pohjalla puskissa ja kannoissa lymyilee 1 pariskunta joka kyllä sinänsä voi olla mukava seurattava. Olen tullut siihen tulokseen että on helpompia, mukavampia ja ihan yhtä mielenkiintoisia kaloja kuin affenet muitakin ilman jatkuvaa lisimistä ja härkkimistä omien ja muiden kalojen kanssa.

Rusot on ihan pop, mutta voivat olla ton kokoiseen pyttyyn tosiaan vähän pieniä ellei pistä oikein isoa porukkaa. Niissä on kyllä seurattavaa! Meillä ne kutevat jatkuvasti mutta yleensä plekot syö kudut samontein. Ennen plekoaikoja poikaset selvisi uimaikään, mutta sitten aina katosivat vaikka välillä kokeiltiin niiden kasvattamista omassa purkissaankin. Veikkaan että meidän vesi on vähän turhan kinkkistä siihen hommaan, liian kovaa ja emäksistä ehkä koska mikään määrä vedenvaihtoja ei saanut niitä pysymään elossa. Täältä luetun perusteella samat tarinat lähes kaikilla. Ehkä homma olisi toiminut jos niillä olisi ollut vakaa lajiakva. Toivottavasti Eväkkäällä parempi onni poikastensa kanssa!

Kiitos sisso ja koitetaan pitää poikue hengissä. =)

Meillä vaihdetaan poikasaltaan vesi isosta kiposta. Pysyy tasalaatuisena ja ei tule isoja heittoja vesiarvoissa.
Olen ymmärtänyt että poikaset olisivat hyvinkin herkkiä vesiarvojen heilahduksille.

Winemillereiden kaverina tuolla on 20 monnista... Winemillerit ei edes huomaa niitä. Edes kutuaikana eivät jahtaa moisia pikkukaloja. Sen sijaan toinen winemilleripariskunta, lehtikalat, plekot ja leväbarbit saavat kyytiä jos tulevat liian lähelle munia/poikasia. Winemillerit tuntuisivat pitävän noin 20-30cm varoetäisyyttä rajana. Sen sisällä voi tosin hyvin olla muutama monninen ihan rauhassa. Toisen winemilleriparin varoetäisyys on tosin tasan keskellä kippoa. Akvaario on jaettu kannolla keskeltä kahteen yhtäsuureen puolikkaaseen. Toinen pariskunta ajetaan armotta pois omalta alueelta myös kutuajan ulkopuolella, poikkeuksena on ruokinta-aika jolloin naapurin puolelle saa mennä.

[Zansku]

Noi meiän rusonpoikaset on kyllä harvinaisen sitkeetä sorttia muutenkin. Altaassa on siis plekoja, niin pieniä kuin isompiakin, sekä kasvin- että sekasyöjiä ja lisäksi toissapäivänä myllättiin koko allas uuteen uskoon, lähes kaikki sisustuselementit suurta kurttukriinumia lukuun ottamatta vaihtoivat paikkaa ja lisäksi vielä pöllytettiin hiekkaakin toiseen järjestykseen (plekot oli tehneet siitä varsinaisen hiekkadyynistön). Ja eilen, vuorokausi mylläyksen jälkeen löytyivät uivat rusonpoikaset, tukikohtanaan kivikasa ja plekoputki, joista kivikasa oli rakennettu edellispäivänä osin altaassa olleista osin uusista kivistä, kyseinen plekoputki ei ollut ollut altaassa aiemmin. Mitään kutuun viittaavaa ei oltu rusoilta nähty, tosin 720-litrasessa altaassa niille riittää piiloja niin, ettei niitä todellakaan aina näe.

Rusojen poikaset ovat nyt winemillereiden poikasten kanssa samassa akvassa, joka on periaatteessa täysin käynnissäoleva akvaario, jossa hiekat, kantoja, kasveja jne. Kuten Eväkäs tuossa totesikin, vedenvaihdot tehdään isosta akvasta päivittäin. Rusot on toki poikasverkkohäkissä, muuten winet söis ne (ovat muuten poikasina ihan hulluja petoja, syövät ihan tasan niin isoja kaloja kuin mitä suusta sisään mahtuu. Opimme tämän kantapään kautta, kun yhdistimme kerran sen kummempia ajattelematta turhan pieniä tulisuunpoikasia jo vähän isompien winenpoikasten kanssa samaan altaaseen).

[Mambo]

Tuo Red Head/Orange Head on myös kaunis Järkevä vaihtoehto olisi varmaan isompi porukka rusokirjoja.. Mutta tonkijat ovat kyllä lähempänä sydäntä.. Meillä on aikaisemmin (tuhatlitraisessa, joka on jo myyty) ollut helmiäistonkioita, ja niissä kyllä oli "SITÄ JOTAIN"..

[Mambo]

Päätin olla kuitenkin järkevä, ja hankin tähän altaaseen ja porukkaan rusokirjoja Ehkä joskus tulevaisuudessa on taas mahdollista hankkia isompi allas, ja siihen näyttävämmät ahvenet Mutta tykkään, että kaloilla on runsaasti tilaa, ja tulevat mutkattomasti toimeen, niin tämä on tällä hetkellä paras ratkaisu. Mies käy hakemassa ne kotimatkalla, soitin juuri ja tein varauksen Niitä oli kuulemma ainakin viisi. Toivottavasti olisi vielä joku siellä piilossa, että saisi ainakin kuusi.. Mutta ehkä noista jo löytyisi pari tai kaksikin Ja saahan niitä myöhemmin lisää.. Mitenköhän vaikeaa olisi saada ne kutemaan..

[Mambo]

Löysinpä sitten vihdoinkin sen etsimääni kauniin ja sopivankokoisen lajin mitä etsin Se on vanha ihastukseni, mitä en ymmärrä, etten muistanut aikaisemmin, eli rihmakirjoahven <3 Jos on pakko, niin saa tetrat väistyä.. Vähän aikaa kestää ennen kun pystyn tätä unelmaa toteuttamaan, kun mies on tällä hetkellä työttömänä, ja joudumme miettimään kaikkia ostoksia tarkemmin. Mutta suunnitelma on valmiina

[Vesihiisi]

Löysinpä sitten vihdoinkin sen etsimääni kauniin ja sopivankokoisen lajin mitä etsin Se on vanha ihastukseni, mitä en ymmärrä, etten muistanut aikaisemmin, eli rihmakirjoahven <3 Jos on pakko, niin saa tetrat väistyä.. Vähän aikaa kestää ennen kun pystyn tätä unelmaa toteuttamaan, kun mies on tällä hetkellä työttömänä, ja joudumme miettimään kaikkia ostoksia tarkemmin. Mutta suunnitelma on valmiina

Erinomainen valinta Tässä minun edesmennyt rihmakirjoahven; Annikki! Se oli minun lempparikala yli kaiken; kiltti ja sosiaalinen ja niin kesy, että söi kädestä

[Mambo]

Kiitos Vesihiisi kauniista kuvasta Minulla oli myös monta vuotta sitten pariskunta näitä kauniita ahvenia, ja niitä on kova ikävä <3 Odottelu on tuskaa..