Biologinen suodatin/hydrokasvatus

[tlappe]

Tuollainen rakennusprojekti häiritsi pitkään. Vihdoin sain sen koulutyön ohessa aikaiseksi.

Eli tällaisia täällä on ollut jo muutama.

~100 l akvaario
Eheimin suodatinpumpusta letku astiaan josta valutus lekasoraan joka vahvistaa suodatuksen nitrifikaatioprosessia, ja
Kasvit poistamaan nitraattia. Saas nähdä miten alas saa nitraattitasot kun hetken antaa rupluttaa.

https://picasaweb.google.com/1085164840 ... 4250013394

[Kana +-yksipantteri]

Kas, en tiennytkään, että aquaball jaksaa nostaa vettä noin korkealle.

[Teemu Salonen]

Varo vaan, ettei mee nitraatti liian alas. Aika tehokas suodatus nimittäin suhteessa kuormitukseen. Onneksi sitä on kuitenkin helppo pullosta lisätä.

[tlappe]

Aika tiuhuuttamista se on ton Aquaballin kanssa ( paketin kylessä luki että nostaa noin puoleen metriin ). Kyllä mielessä kävi tehokkaamman pumpun hommaaminen ja ton toisen filsun heittämistä varaston nurkkaan, ennen kun keksii jonkun uuden projektin sille.

Tarkotuksena on tällä järjestelmällä tiputtaakkin nitraatit mahdollisimman alas hetkellisesti. Varmaan menee järjestelmä purkuun, tai ainakin uudelleen modifiointiin talven aikana. Ja jos ei muuta niin siirrän ton järjestelmän 450 litraseen niin ei ole niin suuret ongelmat vesiarvojen kanssa.

[Aqualung]

Tiesitkö hei että sulla ei oo toi hylly ihan vaaterissa.

Itsellä oli hiukka vastaava systeemi jossa kultaköynnöstä kasvoi suuresta ulkolaitasuodattimesta jossa oli keraamista rinkulaa sisällä. Toimi aivan erinomaisesti eikä vienyt juurikaan tilaa.

[tlappe]

Annoin olla viikon verran ton filtteriosan, niin että bakteerikanta tuossa ruukkusorassakin kerkeäisi kasvaa. Nyt kun otin pois Filtterin ja jätin pelkän pumpun niin moninkertaistu tuo virtaus. Eli kyllä tuo Aquaball jaksaa nostaa ihan hyvin, noin korkealle.

[Kiksu]

Tuohon kannattaisi laittaa vara-ylivuoto tuon toisen yläpuolelle varmuuden vuoksi ettei tule vesivahinko jos tuo ainoa menee tukkoon.

[tlappe]

totta! laitoin sinne karkeeta soraa, poistopäähän ikään kuin välpeiksi. Nyt jos pumppu on täydellä teholla, niin poistopuoli ei kerkee mukaan. Tuohon voisi laittaa, joko paksumman poistoputken tai toisen pienen vierelle, ja lisäksi ylivuotokanavan todennäköistä tukkeumaa varten. Antaa nyt kuitenkin hetken toimia näin

[tlappe]

Ai niin ja kyllä kävi mielessä, että jos tekisi ylärajahälyyttimen, joka kytkisi pumpun pois päältä, mutta menisi kikkailuksi, eikä olisi niin hyvä ratkaisu, kun toisen poistoletkun asentaminen ylemmäksi.

[Off The Record]

Siis onko sulla murattiakin tuolla vedessä kasvamassa, vai näinkö harhoja...? Eli mitä kasveja?

[tlappe]

juu muratti menesty hyvin, kultaköynnöstä tietysti oli siinä. Nämä kaksi menesty paremmin. Kokeilin myös muita kasveja esim. chiliä ja mansikkaa, mutta ei lähteny kasvamaan heti hirmu hyvin, ni en viittiny sitten edes yrittää. Teoriassahan tolla voi kokeilla melkein mitä vaan. nää muratit oli kasvanu kesän ulkona, ja pesin juuripaakut puhtaaksi ja iskin lekasoraan ja avot hyvin rupes versoo puskemaan.

Yllättävän hitaasti lähtee nitraatti laskuun tuolla systeemillä. Tulipahan harrastettua taas. Aika keksiä seuraava projekti

[JJVi]

Oikeastaan olisin yllättynyt jos nitraatti lähtisi nopeasti laskuun. Nitraattia poistuu vedestä tasan niin paljon kuin kasvattamasi kasvit kuluttavat kasvuun, ja siitäkin kasvit haihduttavat juuri sitä puhdistamaansa osaa vedestä huoneilmaan. Alla lainaus aqua-webin kulta-ajoilta:

ViestiKirjoittaja jarvij » 07:57, 28.01.2004
Kasvisuodattimen tehokkuudesta:
Vesikasvit koostuvat noin 95% vedestä. Noin 3% tuorepainosta on valkuaisaineita, ja siitä noin kuudesosa on typpeä typeksi laskettuna. Nitraatissa on typpeä ja happea (NO3).

Vesikasvien sisältämiä ravinnemääriä ei liene kovin paljon tutkittu, muuta varsin hyvin niitä voidaan verrata ainessisällöltään tavalliseen lehtisalaattiin, vaikka se maakasvi onkin.

Kilossa tavallista lehtisalaattia on 1,6 grammaa typpeä. kasvaakseen kilon salaatti tarvitsee noin 22 grammaa typpeä, mikä vastaa noin 100grammaa nitraattia.

Jotta 1000 litran akvaarion nitraattimäärä pysyisi suuunnilleen yhtäsuurena, täytyisi siitä kuukausittain poistaa noin 13 kiloa kasvillisuutta. Vastaavasti 200 litran akvaariosta noin viidesosa tästä eli 2,7 kiloa kasvimassaa. Näin mikäki nitraattipitoisuus nousisi kuukaudessa 100 mg/l.

Harvasta kasvisuodattimesta 200 litran akvaarion vieressä taitaa kuukaudessa 2,7 kiloa tuoretta kasvimassaa poistettavissa olla, joten se kasvisuodattimista.

Mitä nitraattiin indikaattorina muutoin tulee, niin ei taida parempaakaan olla. Vedenvaihtoja ei kukaan taida lopettamassa olla, mutta moni vaihtaa liian vähän ja harvoin

Haulla voi etsiä vaikka salaatti ja kirjoittajaksi jarvij niin löytyy mielenkiintoista keskustelua aiheesta

[tlappe]

olisi pitäny lukea tuo ennen tätä projektia noh saahan sitä kokeilla ja askarrella kaikenlaista