Hieman apuja aloittelijalle

[lithi]

Elikkäs, päädyin hetken mielijohteesta ostamaan tuollaisen, noin 240 litraisen akvaarion, saattaa olla 300 litraakin, kun halvalla sai. Koot: 145x45x40 (leveys, korkeus, syvyys).
Joten nyt vähän kaivattas sitten apuja että miten tästä eteenpäin. Paketin mukana tuli poikasallas, haavit, joitakin purnukoita (pH test, tetra test, tetra fungistop, Tetratest GH, tropica Master Grow) joiden kyljessä useimmissa on saksaa joten en oikeastaan niistä selkoa saa, kuin myös imuletku ja lämmitin. Töistä myös ostin 70 senttisen valon, 18w loisteputkella.

Mitä muuta vielä tarvitsisi / kannattaisi hommata? Mikäli olosuhteet sallivat niin kasveja ja kaloja olisi tarkoitus ainakin loogisesti tulla, kuin myös jos olosuhteet sallivat niin kilpikonna / rapuja / joku muu eksoottisempi eliö. Eikä tosiaan siis samaan altaaseen tule kuin juurikin kalat ja kasvit + joku eksoottinen olosuhteiden salliessa.

Teksti voi olla varmastikin epäselvä, joten kysykää ja vinkkejä kiitos!
Ps. Äkkiseltään en lukenut foorumin sääntöjä, mutta en oikein löytänyt sopivaa paikkaa joten toin tämän yleiseen keskusteluun.

[kerttu]

261 litraa tuo on ulkomittojen mukaan laskettuna. Mukavan kokoinen allas!

Jos kasveja ajattelet kasvattaa, niin tarvitset akvaarion pituisen loisteputken, luultavasti kaksi. Tuo 18W valoa on kovin vähän.

Mikäli meinaat sijoittaa altaaseen esim. punakorvakilpikonnan tai muun suokilpikonnan (mihin altaan koko kyllä just ja just riittää), voit taas laittaa tuohon valaisinkoteloon UVB-putken ja sen lisäksi lämpölampun. Kilppariajatuksia voi jalostaa enemmän matelija-aiheisilla keskustelupalstoilla. Punakorva ja kasvit ei kuitenkaan ihan helposti passaa samaan altaaseen.

Aksolotleista voisit kurkkia kans tietoa, jos eksoottisempaa kaipaat. Itse en niistä niin tiedä, mutta semmonen kutku on että altaan mitat niillekin passais. Sammakkoeläimet yleensä tarjoavat monen monta vaihtoehtoa...

[lithi]

261 litraa tuo on ulkomittojen mukaan laskettuna. Mukavan kokoinen allas!

Jos kasveja ajattelet kasvattaa, niin tarvitset akvaarion pituisen loisteputken, luultavasti kaksi. Tuo 18W valoa on kovin vähän.

Mikäli meinaat sijoittaa altaaseen esim. punakorvakilpikonnan tai muun suokilpikonnan (mihin altaan koko kyllä just ja just riittää), voit taas laittaa tuohon valaisinkoteloon UVB-putken ja sen lisäksi lämpölampun. Kilppariajatuksia voi jalostaa enemmän matelija-aiheisilla keskustelupalstoilla. Punakorva ja kasvit ei kuitenkaan ihan helposti passaa samaan altaaseen.

Aksolotleista voisit kurkkia kans tietoa, jos eksoottisempaa kaipaat. Itse en niistä niin tiedä, mutta semmonen kutku on että altaan mitat niillekin passais. Sammakkoeläimet yleensä tarjoavat monen monta vaihtoehtoa...

Aivan, en tullut sammakkoeläimiä edes ajatelleeksi, hienoa idea kyllä ja vähän jotain tavanomaisesta poikkeavaa mitä itse olen muiden lätäköitä katsellut. Entäs sitten kalapuoli? Millaista valoa tai tekniikkaa ylipäätään tarvitsevat vai menevätkö kalakohtaisiksi?

[nicholaus82]

Onnea akvaariosta ja tervetuloa tännekin
Mitä tahansa päätätkin elävää sinne laittaa niin osta bakut kypsytystä varten jotta sinne voi jotain laittaa, itse suosittelen prodibio biodigest startup joka ainakin itsellä toiminut loistavasti.

[Sinfonia]

Muista sitten, jos kaloja otat, ettet laita niiden kanssa mitään kilpikonnia, sammakoita ym. otuksia. Ne kun eivät voi samassa akvaariossa majailla Kalojen kannalta tärkein tekninen laite on kunnollinen suodatin. Tarvittaessa myös lämmitin, kalalajeista, huoneen lämpötiloista ym. riippuen. Kalat eivät valaistuksen suhteen ole niin tarkkoja, mutta kasvit sitä kyllä vaativat. Tosin on olemassa myös vähään valoon tyytyväisiä kasveja, eli ei se hämäräkään akvaario mikään mahdottomuus ole. Mutta tuon kokoiseen tuo nykyinen valaisimesi kyllä tuntuu pieneltä, vaikka olisi miten hämärässä viihtyviä kasvilajeja. Itselläni kun oli vastaava 126l purkissa, ja siinä juurikin pärjäsi vähään valoon tyytyväiset kasvit.

[lithi]

Onnea akvaariosta ja tervetuloa tännekin
Mitä tahansa päätätkin elävää sinne laittaa niin osta bakut kypsytystä varten jotta sinne voi jotain laittaa, itse suosittelen prodibio biodigest startup joka ainakin itsellä toiminut loistavasti.

Selvä, pitääkin laittaa tämä ylös tussitaululle tarvike-listaan.

Muista sitten, jos kaloja otat, ettet laita niiden kanssa mitään kilpikonnia, sammakoita ym. otuksia. Ne kun eivät voi samassa akvaariossa majailla Kalojen kannalta tärkein tekninen laite on kunnollinen suodatin. Tarvittaessa myös lämmitin, kalalajeista, huoneen lämpötiloista ym. riippuen. Kalat eivät valaistuksen suhteen ole niin tarkkoja, mutta kasvit sitä kyllä vaativat. Tosin on olemassa myös vähään valoon tyytyväisiä kasveja, eli ei se hämäräkään akvaario mikään mahdottomuus ole. Mutta tuon kokoiseen tuo nykyinen valaisimesi kyllä tuntuu pieneltä, vaikka olisi miten hämärässä viihtyviä kasvilajeja. Itselläni kun oli vastaava 126l purkissa, ja siinä juurikin pärjäsi vähään valoon tyytyväiset kasvit.

Elikkä siis periaatteessa kalat ja eksoottisemmat elijöt eivät oikein mene yksi yhteen? Mietin vain kun emännän porukoilta löytyy tuollainen, onkohan 120 litrainen vai 160 litrainen, jossa jokunen kalalajike ja pari rapua?

EDIT: Tuli muuten mieleen kun tuossa nyt työstän pöntön sisuksia ja uusin silikooneja, poistelen siis tällä hetkellä vanhoja ihan varmuuden vuoksi. Niin millaista silikoonia siihen kannattaa vetää reunoihin?
EDIT2: Löysinkin jo täältä oivan ohjeen silikoonien uusimiseen, joten passaan tuon kysymyksen.

[Sinfonia]

Yleisesti ottaen kalat ja eksoottiset eliöt ei mene yhteen, mutta ravut on tässä suhteessa poikkeus. Tai siis osa niistä. Kaikkia makeanveden rapujakaan ei voi kalojen kanssa pitää, kun osa niistä tekee varsinkin pienemmistä kaloista selvää Ja kasveista ja kaikesta muustakin. Mutta esim. pienet sukaravut ja harjaravut menee kalojenkin kanssa. Ilmeisesti noista "ravun näköisistä" ravuista myös siniravut menisi kalojen kanssa..? Saa korjata jos olen väärässä, sillä itselläni ei noita ole koskaan ollut ja oma kokemus siis puuttuu. Mutta tiedän siis niitä pidetyn kalojen kanssa.

[nicholaus82]

Itse vaihdoin juuri silikonit ja ostin clas ohlsonilta lasi silikonia mikä tarkoitettu myös akvoille että ihan normi saniteetti silarit ei käy mutta on joitain muitakin kuin tuo mun käyttämä

[lithi]

Mietin tässä myös samalla että mikä olisi hinta / laatu -suhteeltaan paras suodatinmenetelmä? Vissiin paras vaihtoehto olisi hommata kaks suodatinta, yksi molempiin päihin?

[MA7xGE]

Moni käyttää tuon kokoisessa ULKOSUODATINTA pääsuodattimena ja SISÄSUODATINTA keräämässä roskia.

[lithi]

Tulin päivittelemään ketjua siinä mielessä että vastaan tuli tuollainen pieni 60 litrainen ja pistin sen pyörimään ja nyt neljättä päivää käytössä. Paikalliselta koskelta haettu kolme kasvia ja näyttävät ihan hyvin voivilta (lannoitetta annettu), kuin myös yksi avautunut simpukka. Altaassa tällä hetkellä seitsemän haavilla hellästi napattua poikasta ( näyttävät salakan tai särjen poikasilta ), ovat oikein virkeitä ja käyvät syömässä ( tällä hetkellä näkkileipä kuurilla ), toista päivää ovat nyt siis. Loppu viikosta hakemaan pari albiinomonnia ja pikku hiljaa nokka kohti 260 litraisen käyttöönottamista.

[jenniliini82]

Noista suomen järvikalojen pidosta akvaariossa en osaa sanoa mitään, mutta aika pienessä purkissa ovat...jos meinaat aikuiseksi ne siellä kasvattaa.

Miten 260l kypsytys sujui? Onhan sulla nitriitti ja nitraatti testit, ne on tärkeät olla. Minkälaista kalastoa olet ajatellut?

[Boomscarf]

Altaassa tällä hetkellä seitsemän haavilla hellästi napattua poikasta ( näyttävät salakan tai särjen poikasilta ), ovat oikein virkeitä ja käyvät syömässä ( tällä hetkellä näkkileipä kuurilla ), toista päivää ovat nyt siis. Loppu viikosta hakemaan pari albiinomonnia ja pikku hiljaa nokka kohti 260 litraisen käyttöönottamista.

Hui. Ihania nuo poikaset varmasti. Muistathan, että jos haluat tässä akvaariossa pitää joskus trooppisia kaloja, niin akva pitää puhdistaa kokonaan ja aloittaa uudelleen eri kasveilla tms. Trooppiset kalat tykkää todella huonoa väärästä bakteeristosta. Uskon kuitenkin että nuo albiino(parta?/monnisia)monnit ovat kuitenkin tuohon 260l menossa. Jos kyseessä on partamonni niin kannattaa katsoa samaa sukupuolta olevat, ettei ole sitten liian monta poikasta huolena.

[Kiksu]

Simpukan veisin takaisin löytöpaikalle. Sen hengissäpitäminen on varmasti hyvin vaikeaa, koska tarvitsee hyvin pientä ravintoplanktonia ja muutenkin voi olla vaatimuksiltaan konstikkaampi kuin kalat. Kun se kuolla kupsahtaa, akvaariosi vesi pilaantuu nopeasti ja silloin kalatkin ovat vaarassa kuolla.

Toista akvaariota varten tarvitset sitten mieluusti erilliset haavit, vedenvaihtoämpärit ja -letkun, jotta et tartuttaisi sitä luonnonkalojen bakteereilla ja mahdollisilla (todennäköisillä) loisilla. Luonnonkaloilla saattaa olla hyväkin vastustuskyky näitä bakteereita ja loisia vastaan, kaloilla ja loisilla on ikään kuin tasapainotila jolloin loisten määrä pysyy siedettävällä tasolla, mutta jos tavalliset niihin tottumattomat akvaariokalat saavat ne, epidemia voi puhjeta ärhäkkäänä.

Toisaalta myös jos luonnonkalat ovat olleet (vaikkapa välineidenkin kautta) kosketuksissa trooppisiin akvaariokaloihin, niitä ei samasta syystä enää saisi laskea takaisin luontoon. Emmehän halua Suomen vesistöihin täällä ennestään olemattomia loisia. Kädet kannattaa myös pestä akvaarioiden käsittelyn välillä.

[lithi]

Altaassa tällä hetkellä seitsemän haavilla hellästi napattua poikasta ( näyttävät salakan tai särjen poikasilta ), ovat oikein virkeitä ja käyvät syömässä ( tällä hetkellä näkkileipä kuurilla ), toista päivää ovat nyt siis. Loppu viikosta hakemaan pari albiinomonnia ja pikku hiljaa nokka kohti 260 litraisen käyttöönottamista.

Hui. Ihania nuo poikaset varmasti. Muistathan, että jos haluat tässä akvaariossa pitää joskus trooppisia kaloja, niin akva pitää puhdistaa kokonaan ja aloittaa uudelleen eri kasveilla tms. Trooppiset kalat tykkää todella huonoa väärästä bakteeristosta. Uskon kuitenkin että nuo albiino(parta?/monnisia)monnit ovat kuitenkin tuohon 260l menossa. Jos kyseessä on partamonni niin kannattaa katsoa samaa sukupuolta olevat, ettei ole sitten liian monta poikasta huolena.

Kyllähän ne varsin lumoavia ovat, pienestä pitäen ollut haaveena eräänlainen kotimaistenkalojenallas Nytkin aamulla oikein hienosti tulivat syömään ja ovat virkeinä. Tosiaan siis monnit tulossa isompaan tankkiin.

Simpukan veisin takaisin löytöpaikalle. Sen hengissäpitäminen on varmasti hyvin vaikeaa, koska tarvitsee hyvin pientä ravintoplanktonia ja muutenkin voi olla vaatimuksiltaan konstikkaampi kuin kalat. Kun se kuolla kupsahtaa, akvaariosi vesi pilaantuu nopeasti ja silloin kalatkin ovat vaarassa kuolla.

Toista akvaariota varten tarvitset sitten mieluusti erilliset haavit, vedenvaihtoämpärit ja -letkun, jotta et tartuttaisi sitä luonnonkalojen bakteereilla ja mahdollisilla (todennäköisillä) loisilla. Luonnonkaloilla saattaa olla hyväkin vastustuskyky näitä bakteereita ja loisia vastaan, kaloilla ja loisilla on ikään kuin tasapainotila jolloin loisten määrä pysyy siedettävällä tasolla, mutta jos tavalliset niihin tottumattomat akvaariokalat saavat ne, epidemia voi puhjeta ärhäkkäänä.

Toisaalta myös jos luonnonkalat ovat olleet (vaikkapa välineidenkin kautta) kosketuksissa trooppisiin akvaariokaloihin, niitä ei samasta syystä enää saisi laskea takaisin luontoon. Emmehän halua Suomen vesistöihin täällä ennestään olemattomia loisia. Kädet kannattaa myös pestä akvaarioiden käsittelyn välillä.

Simpukka oli tosiaan jo ajat sitten kuollut ja kupsahtanut, kuumalla vedellä huuhtelin ja hassasin ylimääräiset liat pois Eli toimii vain koristeena. Kiitos myös vinkeistä, en ihan olisi ehkä itse tullut ajatelleeksi mutta pistän ehdottomasti korvan taakse kun alan isompaan tankkia pistämään käyntiin!

[Kiksu]

Simpukka ei siis ole ongelma. Kauaahan ne poikaset eivät mahdu pienessä akvaariossa olemaan, mutta sittenhän sinä hankit niille isomman asumuksen, vaikka jonkun tonnisen. Särkikalat ovat helpoimmin sopeutuvia luonnonkaloja, ja kuten olet huomannut, eivät nirsoile ruoan suhteen. Onhan niiden akvaariossa suodatin? Nitriittiä täytyisi testailla säännöllisesti varsinkin nyt alussa. Vaihda viikoittain sopiva määrä vettä, vaikkapa 1/4 nyt kun ovat pieniä (miten pieniä ovat?) ja jos nitriittiä ilmestyy, vettä on vaihdettava jonkin aikaa useammin ja enemmän. Suurin osa kotimaisista vesikasveista eivät kestä pitkään lämmintä vettä. Ne voi sitten korvata akvaarioliikkeen kasveilla jos kuihtuvat. Parasta silloin on ostaa kasvit erillisestä kasvialtaasta, jossa ei ole kaloja.

[lithi]

Simpukka ei siis ole ongelma. Kauaahan ne poikaset eivät mahdu pienessä akvaariossa olemaan, mutta sittenhän sinä hankit niille isomman asumuksen, vaikka jonkun tonnisen. Särkikalat ovat helpoimmin sopeutuvia luonnonkaloja, ja kuten olet huomannut, eivät nirsoile ruoan suhteen. Onhan niiden akvaariossa suodatin? Nitriittiä täytyisi testailla säännöllisesti varsinkin nyt alussa. Vaihda viikoittain sopiva määrä vettä, vaikkapa 1/4 nyt kun ovat pieniä (miten pieniä ovat?) ja jos nitriittiä ilmestyy, vettä on vaihdettava jonkin aikaa useammin ja enemmän. Suurin osa kotimaisista vesikasveista eivät kestä pitkään lämmintä vettä. Ne voi sitten korvata akvaarioliikkeen kasveilla jos kuihtuvat. Parasta silloin on ostaa kasvit erillisestä kasvialtaasta, jossa ei ole kaloja.

On tosiaan suodatin kyllä altaassa. Arvot testannut, sekä ph että nitriittiarvot päivittäin. Pitää laittaa mieleen tuo kasvisto, saa nähdä miten käy nykyisille , tuo yksi kyllä rupeaa vähän näyttämään siltä että ei montaa päivää enää jaksa.
Kaloista pari isompaa on noin kaksi senttisiä ja tuo yksi pienempi on noin puolet siitä, eli sentin~

[lithi]

Tosiaan, minulla on edelleen tuo 260 litrainen koskemattomana, niin ajattelin hommata poikasaltaan sen kaloille vielä erikseen, eli kolmannen altaan, menisi mukavasti samalle tasolle ( vankkaa ja paksua kokopuuta, noin 150x60 senttiä ) tuon nykyisen 60 litraisen kera ja näyttäisi hyvältä.

Mutta niin kysyn siis mitä kaloja sinne kannattaa hommata vai kannattaako ollenkaan, eli onko mitään ns. poikasturvallisia lajeja tuommoiseen pikkualtaaseen? Saman kokoinen 60 litrainen ajatuksissa hommata, miksei pikkasen isompikin jos mitat sallivat.

EDIT: Vielä sen verran, että paljonko tuollainen alla oleva ikean pöytä mahtaisi kestää painoa? Menisikö siihen tuo 260 litrainen? Minulla on nimittäin samanlainenkoh, mutta keskiosa on yhtä paksu kuin muutkin ( toisin kuin alla olevassa se on tuollainen litteä levy ) ja on mittojensa puolesta todella ideaali ratkaisu. Ainoa pelkoni on vain ettei se kestä sitä painoa.. Tuo puu siis noin 4 - 5 senttiä paksua.

[Boomscarf]

Onko tuo sitä lack-sarjaa? Täällä on aiemminkin puhuttu noista lack-pyödistä ja niiden kestävyydestä.
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... k#p7122139

Mutta mulla on siis itellä expedit-hylly poikittain tuon satalitrasen alla, ja kyllä se sen kestää vielä mutta en tuohonkaan 100% luota. Viritelmä pelottaa niin hankin jo uuden akvaarion missä on tuo jalusta mukana. Se vaan että jos lastulevyn pinnassa on naarmuja ja se kastuu niin sitten se turpoaa se aines sisällä - toisaalta jos allas alkaa vuotaa ja pääsee pöydän sisuksiin niin se hajoaa alta aikayksikön.

Eli tässä voit nyt varmaan itse miettiä, haluatko nukkua yösi levollisena siitä että jalusta kestää, vai laittaa mahdollisimman halvalla tehdyn pöydän akvaariosi alle joka painaa parhaimmillaan vesien ja koristeiden/hiekkojan/kivien kanssa yli 300kg? Mä en ainakaan uskalla enää pelata rulettia ton mun satasen kanssa.

[Kiksu]

Nuo on vielä niin pieniä, että ei ole ihme jos joku kupsahtaa. Mitä pienempiä ja nuorempia, sitä herkempiä. Kaikki eivät välttämättä kestä siirtoa kotivedestään jonkin verran erilaiseen akvaarion veteen. Pienellä kalalla esimerkiksi nestetasapainon säätely menee tuollaisessa tilanteessa paljon herkemmin sekaisin kuin isommalla ihan ruumiinsa pienen tilavuuden takia.

Eipä muutama noin pieni kala onneksi nitriittiä varmastikaan paljon nosta tuon kokoisessa akvaariossa. Varot vain ruokkimasta liikaa, koska ylimääräinen ruoka lisää kuona-aineiden (ammoniakki, nitriitti, nitraatti) määrää ja kasvattaa haitallisten bakteerien määrää. Nyt sinne olisi hyvä saada vielä ns. hyviä bakteereita nopeuttamaan akvaarion kypsymistä. Voit liottaa kosteaa multaa kukkaruukusta vesitilkkaan ja kaataa siivilän läpi akvaarioon tai vaikkapa ruukkusalaatin mullasta saa myös hyvin toimivaa bakteerikantaa.

Poikasille pitäisi hankkia proteiinipitoista ruokaa, jotta ne saavat rakennusaineita kasvuaan varten. Hyvälaatuinen hiutaleruoka pieneksi murskattuna, muutama ruokintakerta päivässä mutta vain hitunen kerralla. Katso minkä verran ehtivät syödä parissa minuutissa, ei enempää.

En tiedä, onko mikään kalalaji poikasturvallinen. Useimmat kalat syövät kaiken liikkuvan minkä saavat kiinni ja mikä mahtuu suusta sisään. Ehkä joku pohjakala, jos tulevat kalanpoikaset liikkuvat pinnan tuntumassa. Mätimuniahan nekin saattavat syödä jos osuvat reitille.

Jos itse muokkaisin tuon näköistä pöytää ja se olisi siis tosiaan massiivipuuta eikä lastulevyä, laittaisin eteen ylimääräisen höylätystä puusta tehdyn jalan tukemaan tasoa keskeltä (tai vaikka kaksi jalkaa tasaisin välein) ja taakse kiinnittäisin koko takaosan kokoisen liimapuulevyn estämään pitkittäistä huojumista. Jos se olisi lisättyine jalkoineen hassun näköinen, siitä voisi tehdä kaapin laittamalla levyt myös päätyihin ja kiinnittämällä jalkojen väleihin levyt saranoilla oviksi. Silloin etummaiset jalat kannattaisi yhdistää vaakasuorilla jalkojen paksuisilla puilla ulkonäön takia. Vielä mahdollisesti maalia pintaan niin olisi ihan tyylikäs. Kylläpäs nyt tuli nikkarointiohjeita. Ilman muokkausta en luultavasti uskaltaisi noin isoa akvaariota laittaa sen päälle enkä lastulevystä tehdylle ollenkaan.

[hh_]

Meillä rupesi taipumaan tuollainen 8-lokerikkoinen expedithylly 96l altaan alla puolen vuoden käytön jälkeen. Nuo Ikean kalusteet on sisältä sellaista massahöttöä (paperikennoa)) ettei paremmasta väliä, niitä ei ole suunniteltu akvaarioiden alle. Edullisia toki ovat, mutta akvaariot tuppaavat painamaan satoja kiloja ja ne vaativat allensa kunnon materiaalia (sitä oikeaa puuta) jotta ne kestävät. Itse en ainakaan riskeeraisi, aika pian vaihdoimme altaan alle toisen jalustan huomattuamme mitä tapahtuu. Aikapommi oli tuo viritelmä, suosittelelisin kyllä sinullekin boomscarf pikaista jalustan vaihtoa jos haluat yösi nukkua rauhassa.

[Boomscarf]

Aikapommi oli tuo viritelmä, suosittelelisin kyllä sinullekin boomscarf pikaista jalustan vaihtoa jos haluat yösi nukkua rauhassa.

Hyvä kuulla käytännön kokemusta samasta. Uusi lammikko on onneksi tulossa, tuo on ollut tuossa hyllyn päällä nyt 1,5kk.

[Kris]

Tulin päivittelemään ketjua siinä mielessä että vastaan tuli tuollainen pieni 60 litrainen ja pistin sen pyörimään ja nyt neljättä päivää käytössä. Paikalliselta koskelta haettu kolme kasvia ja näyttävät ihan hyvin voivilta (lannoitetta annettu), kuin myös yksi avautunut simpukka. Altaassa tällä hetkellä seitsemän haavilla hellästi napattua poikasta ( näyttävät salakan tai särjen poikasilta ), ovat oikein virkeitä ja käyvät syömässä ( tällä hetkellä näkkileipä kuurilla ), toista päivää ovat nyt siis. Loppu viikosta hakemaan pari albiinomonnia ja pikku hiljaa nokka kohti 260 litraisen käyttöönottamista.

Muista sitten myös, että nuo ovat viileän veden kaloja eivätkä erityisemmin pidä 25 asteen huonelämmöstä (vaikka jossakin yksittäistapauksessa ne jollakulla hengissä olisivat pysyneetkin). En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta haastavimmasta päästä olet aloittanut akvaarioharrastuksen. Jos ne eivät ole vielä olleet tekemisissä trooppisten eliöiden (kalojen, kasvien, kotiloiden yms.) kanssa, kannattaisi ehkä harkita vapauttamista.

[lithi]

Tulin päivittelemään ketjua siinä mielessä että vastaan tuli tuollainen pieni 60 litrainen ja pistin sen pyörimään ja nyt neljättä päivää käytössä. Paikalliselta koskelta haettu kolme kasvia ja näyttävät ihan hyvin voivilta (lannoitetta annettu), kuin myös yksi avautunut simpukka. Altaassa tällä hetkellä seitsemän haavilla hellästi napattua poikasta ( näyttävät salakan tai särjen poikasilta ), ovat oikein virkeitä ja käyvät syömässä ( tällä hetkellä näkkileipä kuurilla ), toista päivää ovat nyt siis. Loppu viikosta hakemaan pari albiinomonnia ja pikku hiljaa nokka kohti 260 litraisen käyttöönottamista.

Muista sitten myös, että nuo ovat viileän veden kaloja eivätkä erityisemmin pidä 25 asteen huonelämmöstä (vaikka jossakin yksittäistapauksessa ne jollakulla hengissä olisivat pysyneetkin). En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta haastavimmasta päästä olet aloittanut akvaarioharrastuksen. Jos ne eivät ole vielä olleet tekemisissä trooppisten eliöiden (kalojen, kasvien, kotiloiden yms.) kanssa, kannattaisi ehkä harkita vapauttamista.

Ihan mukavasti on nyt noin 15 kappaletta jokikaloja tuossa pienemmässä altaassa selvinnyt toista viikkoa, vaiko kolmatta. Mennyt sekaisin
Kaikki oikein eloisia ja tulevat ronskisti syömään. Taitaa heistä 3 olla särkikaloihin kuuluvia ja loput salkkeja, sikäli mitä nyt saan nykyisen kokoisina selvää (2-4 senttisiä)..'

Ja vielä tuli mieleen että isompi allas nyt ollut käytössä miltei viikon.. Kaloja löytyy tällä hetkellä, 2 kuparimonnista, 1 albiino kuparimonninen, 1 albiino helmimonninen, 1 korumonninen, 4 platyä, 5 mustateteraa, 5 tiikeribarbia, miekkapyrstö pariskunta, 3 miljoonakalaa ja 2 mustamollia. Oikein hienosti tulevat kaikki kyllä keskenään ja syövät hyvin.

[Kiksu]

Aika paljon sulla noita kotimaisia kaloja on. Nyt kun tuplasit niiden määrän, niillä ei ole kovin paljon kasvuvaraa vaikka nyt ovatkin pieniä. Kannattaisi laskea osa takaisin ja jättää vain 5-6 salakkaa tai ne särjet.

260-litraisesta: Kannattaisi suunnitella sopiva kalasto ennen kalojen hankkimista. Nyt sulla on aikamoinen sillisalaatti kaloja, joiden vaatimukset poikkeavat toisistaan ja jotka viihtyisivät isommissa parvissa.