Tohtorikalat muuttaa meille!

[maijamaija]

Aloittelija kyselee nyt tyhmiä. Koitin selailla palstaa, mutten nyt äkkiseltään löytänyt vastauksia ihan heti, joten näillä mennään. Toivottavasti kuitenkin joku jaksaa vastailla… Meille on siis tulossa kuun lopussa tohtorikaloja, Garra Rufia vajaa 40kpl. Akvaario on, hiukan vajaa 100l vetoinen. Vedet olen laittanut tänään suodattimen kanssa, soran heitän sekaan vähän myöhemmin. Mutta.

Mitä ruokaa noille kaloille nyt ostan? Olen nyt parin liikkeen nettisivuja lukenut, ja info on ainakin näin tyhmälle tosi huono. Nuo kalat siis ovat levänsyöjiä (joo, tän verran suurin piirtein tiedän… ) eli millasta ruokaa? Vai onko kaikki akvaariokaloille tarkoitettu ruoka suurin piirtein samaa, ja käy kaikille kaloille?

Entäs nuo vedenparannusaineet, ostanko ihan suosiolla ja laitan veden joukkoon? Tai tarvinko veden joukkoon jotain muuta ainetta, mitä? Vai onko perusideana se, että se käsittelemätön vesi on ok? Itse asiassa alkuvuodesta meiltä otettu vesinäyte, pH 8,4, KMnO4 5,9, kovuus 3,4 mol/l dH 0,61, alkaliniteetti 0,66, rauta 0,14mg/l, mangaani Mg/l <0,2 ja kemiallinen hapen kulutus 1,5mg/l. Onko noista jotain hyötyä?

Entä hankinko lämmittimen? Sisälämpö meillä kesällä n.27c, talvella n.22c. Nuohan vaativat ilmeisesti reilu 30c lämmön, mutta miten tuo lamppu lämmittää? (joo, saan mitattua veden itse, ja hankittua lämppärin, jos on tarpeen…)

Mitähän vielä… Jotain piti vielä udella, mutten nyt enää muista että mitä.

[Kamu]

En ole nyt kyseisten kalojen asiantuntija, mutta luulisin että nuille menee normi ruoka sekä erillaiset levää sisältävät pohjatabletit, geelit ja semmoiset. Akvaariokalojen ruokia on monia erilaisia. Suosittelen ostamaan vedenparannusaineen, Tetran aquasafe sitoo raskasmetallit ja on muutenkin hyväksi. Sivujen mukaan kalan pH vaatimukset ovat 7-8 välillä, eli tuossa mitattu pH on liian korkea. pH:ta voi laskea turveuutteella, hiilidioksidilla sekä kaupasta saatavilla aineilla. Suosittelen ostamaan lämppärin. Itse en pidä lämmittimiä kesällä päällä laisinkaan, vain kylmään aikaan. Lamppu lämmittää vähäsen, mutta lämmitintäkin voi säätää pari astetta alemmas kuin tarkoitus, jos lamppu lämmittää.

[kirahvi1]

Siamese Fish Spa.JPG (131.71 KiB) Katsottu 2883 kertaa

Garra rufan eli tohtorikalan pitäisi olla kestävimpiä kaloja, mitä akvaarioonsa voi laittaa. Noiden mitattujen vesiarvojen suhteen ei tarvitse olla huolissaan. pH saattaa laskea kun vesi lasketaan akvaarioon. Lämpötilaa ei tarvitse säätää ja lämpötilan vaihteluja kala kestää mainiosti. Ilmeisesti kalat ovat tulossa jostain ihonhoitolaitoksesta. Nämä ovat Suomessa aika arvokkaita otuksia ja ajattelin, että muuten ei tuollaista parvea kukaan altaaseensa hanki. Pääasiassa levänsyöjänä kala voisi pitää akvaariosta, jossa ei ole kasveja vaan levän annettaisiin tietyissä paikoissa kasvaa vapaasti. Tällöinkin on todennöistä, että levää ei altaaseen pääse riittävästi kasvamaan, joten levää sisältävä kalanruoka on toki tarpeen.

Olen itse viime aikoina mielenkiinnolla lukenut potentiaalisista vaaroista mitä kalaterapiaan liittyy. Tietyillä seuduilla Pohjois-Amerikassa tohtorikalahoito on jopa kielletty, koska se saattaa levittää viranomaisten mukaan HIV:tä tai hepatiitti C:tä. Mielessäni olen tehnyt muutamia päätelmiä ja päätynyt esimerkiksi Thaimaan kalahoitoloiden turvallisuudesta seuraavaan:

Kysymys 1: Onko mahdollista, että uitat jalkojasi altaassa, jossa on käynyt HIV-kantaja?
Vastaus 1: Kun on kysymys Thaimaasta, se ei ole pelkästään mahdollista, vaan jopa hyvin todennäköistä. Enemmän kuin joka sadas thaimaalainen kantaa HIV-virusta ja turistien osalta luku ei ole juuri parempi.

Kysymys 2: Syntyykö kalaterapiassa verikontakti?
Vastaus 2: Todennäköisesti syntyy melko usein. Jaloissa on usein haavaumia maissa, joissa kuljetaan vähissä vaaatteissa. Lisäksi Garra rufat eivät varsinaisesti syö kuollutta ihosolukkoa, vaikka sitä irrottavatkin. Kaikkein eniten niitä tuntuvat kiinnostavan vaurioituneet ihon osat, missä verikontakti on kaikkein todennäköisin.

Kysymys 3: Siirtyykö virus ihmisestä toiseen veden tai kalan välityksellä?
Vastaus 3: Levittääkö hyttynen hepatiittia tai HIV:ä? En tiedä. Joku muu saa vastata.

http://en.wikipedia.org/wiki/Doctor_fish

[maijamaija]

Kiitos jo tulleista vastauksista! Se unohtunut kysymys taisi olla se, että miten usein noita ruokitaan? Pitääkö ruokaa olla saatavilla aina, ja minkä verran sitä kerrallaan laitan?

Ei, kalat eivät tule mistään hoitolasta, vaan ihan yksityiseltä ihmiseltä, jossa ovat olleet ihan satunnaisessa käytössä muutaman viikon ajan. Ovat tällä hetkellä n.2-3cm pituisia.

[kirahvi1]

Pääosa ravinnosta voisi tulla akvaariossa kasvavista levistä. Kannot ja kivet auttavat tässä. Niiden pinnalle muodostuu nopeasti levää, kun altaassa on valot. Itse ruokkisin kerran päivässä, sen verran mitä syövät kymmenessä minuutissa ja kerran viikossa paastopäivä. Tällaiset kalat eivät kuole nälkään, vaikka et ruokkisi pariin viikkoon lainkaan. Vaihda lisäksi 50% vedestä viikottain. Ei minulla ole itselläni näitä ollut, joten viisaampiakin neuvoja varmasti löytyy.

[maijamaija]

Kiitos!
Mites nuo luonnosta otetut kannot/puut ja kivet, miten pitää käsitellä ennen akvaarioon laittoa? Varmasti ainakin pestä ihan vedellä, mitä muuta? Ja onko merkitystä, että mitä puuta kannattaa olla?

[kirahvi1]

Tuosta luonnosta hankitusta kivi- ja puuaineksesta löytyy täältä Aqua-Webistä keskusteluja. Sekä kivissä, että kannoissa on omat vaaransa. Mustat tai kiiltävät kivet voivat sisältää metalleja, jotka liukenevat veteen. Havupuiden kannot voivat olla toksisia kaloille sisältämänsä pihkan ja tervan vuoksi. 70-luvulla kehotettiin hakemaan puunkappaleita suolta turpeen seasta. Joka tapauksessa kaikki luonnosta otettava sisustus pitäisi keittää. Itse laitan akvaarioihini puuta vain liikkeistä hankittuna:

http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... s/Sisustus

[maijamaija]

Kirahvi, joo, tajusin ite saman kun olin viestini kirjottanut, ettei ehkä ole fiksuin juttu hakea luonnosta niitä. Mennään siis liikkeiden antimilla

[-riff-]

Meille on siis tulossa kuun lopussa tohtorikaloja, Garra Rufia vajaa 40kpl. Akvaario on, hiukan vajaa 100l vetoinen.

En tunne G.rufia niin hyvin kuin G.flavatroja, joita itselläni on noin 30 kappaletta, mutta annan kuitenkin muutaman vinkin. Kalojen kotiutuksessa on hyvä peittää jokainen aukko altaan sivuilta, varsinkin jos allas on kehyksetön. Flavatrat tulevat lähes varmasti ulos altaasta laseja pitkin ryömimällä ensimmäisten päivien ja öiden aikana ja muistelen rufien käyttäytyneen samalla tavalla. Myöhemmin tämä käytös vähenee, mutta lasien reunoilla on silti hyvä pitää jonkinlaiset esteet kehyksettömässä altaassa. Varsinaisia peitinlaseja ei altaassa kokemukseni mukaan tarvi olla.

Kalat ovat kaikkiruokaisia, syövät melko hyvin levää ja lähes kaikki kuivaruuat kelpaavat pienen totuttelun jälkeen. Ruokinta ei siis todellakaan ole ongelma, mutta sapuskaa pitää olla riittävästi, varsinkin kun kalasi ovat vielä melko nuoria yksilöitä. Luonnossahan nämä syövät ilmeisesti vähän mutta jatkuvasti, eli ruokkisin mieluummin muutaman kerran päivässä, kuin vaan kerran. En myöskään pitäisi paastopäiviä näin pienillä kaloilla, vaan vasta aikuisilla. Omat kalat saavat automaateista ruokaa kaksi kertaa päivässä ja muutaman kerran viikossa lisäksi muuta evästä.

[Kiksu]

Mietitäänpä tuota vettä. Ilmeisesti teillä on oma kaivo, joten klooria ei ainakaan ole. pH on korkea, mutta koska alkaliniteetti on KH-arvoksi muutettuna alle 2 eli matala, pH luultavasti tippuu akvaariossa jonkin verran. KMNo4 ja kemiallinen hapenkulutus kuvaavat samaa asiaa eli vedessä olevan orgaanisen aineksen määrää, esim. humusta. Sitä on noin puolet enimmäissuositusmäärästä eli hyvä. Keväisin saattaa tuo lukema sulamisvesien vuoksi nousta, mutta ei ole kovin haitallista. Mahdollisesti sen huomaa pH:n alentumisena ja veden kellertävänä värinä.

Jos kovuus on 3,4 mmol/l, se vastaa GH-arvoa 19 eli vetesi on aikamoisen kovaa. Tuo dh 0,61 jäi vähän epäselväksi, ei sovi tähän yhtälöön. Mitähän noille kaloille suositellaan? Rautaa on sopivasti. Mangaani on kaivoveden suosituksen ylärajalla, mutta tuskin haitallista kaloille. Levät, etenkin piilevät, ovat erityisen herkkiä kohonneelle mangaanille, joten jos ne kasvavat, ei kaloillakaan pitäisi olla hätää.

Koska akvaariossasi tulee olemaan korkea lämpötila, pidä huolta hyvästä veden kierrosta, koska korkeassa lämpötilassa hapen määrästä syntyy helpommin puutetta ja lisäksi bakteerit muuntavat haitallisen ammoniakin ja nitriitin edelleen haitattomammaksi nitraatiksi paremmin hapekkaissa oloissa. Yksi tarkistettava asia vielä: koska vesijohdoista ja lämminvesivaraajasta voi liueta myrkyllistä kuparia, kannattaa hankkia kuparitesti. Lämminvesihanasta otetussa vedessä on todennäköisesti liikaa kuparia, jolloin tarvitset vedenparannusainetta. Jos laitat akvaarioon kylmävesihanasta otettua seisotettua (mahdollisesti akvaariolämmittimellä lämmitettyä) vettä, jossa ei ole liikaa kuparia, pärjäät todennäköisesti ilman vedenparannusainetta.

[maijamaija]

Meille on siis tulossa kuun lopussa tohtorikaloja, Garra Rufia vajaa 40kpl. Akvaario on, hiukan vajaa 100l vetoinen.

En tunne G.rufia niin hyvin kuin G.flavatroja, joita itselläni on noin 30 kappaletta, mutta annan kuitenkin muutaman vinkin. Kalojen kotiutuksessa on hyvä peittää jokainen aukko altaan sivuilta, varsinkin jos allas on kehyksetön. Flavatrat tulevat lähes varmasti ulos altaasta laseja pitkin ryömimällä ensimmäisten päivien ja öiden aikana ja muistelen rufien käyttäytyneen samalla tavalla. Myöhemmin tämä käytös vähenee, mutta lasien reunoilla on silti hyvä pitää jonkinlaiset esteet kehyksettömässä altaassa. Varsinaisia peitinlaseja ei altaassa kokemukseni mukaan tarvi olla.

Tota... Mä oon ehkä nyt vähän yksinkertanen tässä asiassa (joka on mulle ihan täysin uus ja outo) joten mikä on kehyksetön akvaario? Meillä on siis suurinpiirtein tällänen nyt tossa täytettynä eli tollanen kansi, jossa ei oo rakoa, ellei ota jotain kohtaa kannesta pois. Tuolta tuskin karkaa yksikään kala? Ellei sitten ton 3v ipanan toimesta, mut se on jo eri asia... Mut mikä on kehyksetön?

Mietitäänpä tuota vettä. Ilmeisesti teillä on oma kaivo, joten klooria ei ainakaan ole. pH on korkea, mutta koska alkaliniteetti on KH-arvoksi muutettuna alle 2 eli matala, pH luultavasti tippuu akvaariossa jonkin verran. KMNo4 ja kemiallinen hapenkulutus kuvaavat samaa asiaa eli vedessä olevan orgaanisen aineksen määrää, esim. humusta. Sitä on noin puolet enimmäissuositusmäärästä eli hyvä. Keväisin saattaa tuo lukema sulamisvesien vuoksi nousta, mutta ei ole kovin haitallista. Mahdollisesti sen huomaa pH:n alentumisena ja veden kellertävänä värinä.

Jos kovuus on 3,4 mmol/l, se vastaa GH-arvoa 19 eli vetesi on aikamoisen kovaa. Tuo dh 0,61 jäi vähän epäselväksi, ei sovi tähän yhtälöön. Mitähän noille kaloille suositellaan? Rautaa on sopivasti. Mangaani on kaivoveden suosituksen ylärajalla, mutta tuskin haitallista kaloille. Levät, etenkin piilevät, ovat erityisen herkkiä kohonneelle mangaanille, joten jos ne kasvavat, ei kaloillakaan pitäisi olla hätää.

Koska akvaariossasi tulee olemaan korkea lämpötila, pidä huolta hyvästä veden kierrosta, koska korkeassa lämpötilassa hapen määrästä syntyy helpommin puutetta ja lisäksi bakteerit muuntavat haitallisen ammoniakin ja nitriitin edelleen haitattomammaksi nitraatiksi paremmin hapekkaissa oloissa. Yksi tarkistettava asia vielä: koska vesijohdoista ja lämminvesivaraajasta voi liueta myrkyllistä kuparia, kannattaa hankkia kuparitesti. Lämminvesihanasta otetussa vedessä on todennäköisesti liikaa kuparia, jolloin tarvitset vedenparannusainetta. Jos laitat akvaarioon kylmävesihanasta otettua seisotettua (mahdollisesti akvaariolämmittimellä lämmitettyä) vettä, jossa ei ole liikaa kuparia, pärjäät todennäköisesti ilman vedenparannusainetta.

Ei oo oma kaivo, asutaan kerrostalossa, eli ihan perus kaupungin vesijohtovettä. Kloorista ei ollut mainintaa tossa vesinäytteessä, eli siitä en tiedä. Laitoin tonne nyt veden kanssa jotain veden parannetta (Aqua safe) ja huomenna tulossa jotain intianmantelipuunlehtiä, joitten ainakin mainostettiin tekevän vedestä vähän parempaa kaloille?
Veden otin ihan hanasta, suurinpiirtein käden lämpöisenä. Ajattelin antaa nyt pyöriä tuolla pari päivää, ja laittaa sitten lämmittimen, jos on tarve.
Ja kiitos tosi paljon vastauksestasi, toi vesijuttu(kin) on ollut aina vähän outo mulle

[Kiksu]

Mikähän vesilaitos on kyseessä? Pääsetkö itse sen verkkosivuille? Niiltä löytyy yleensä lisätietoja muistakin veden ominaisuuksista, esim kloorin lisäyksestä. Ottaakohan se pohjavettä kun on niin korkea GH, yleensä pintavesissä (joet, järvet) GH on alhaisempi. Pohjaveteen ei monesti lisätäkään laitoksella klooria, koska on valmiiksi jo puhtaampaa vettä, vähemmän bakteereita.

Kehyshän muodostaa "lipan" akvaarion joka reunaan sisäpuolelle, mutta sinulla on valokansi, joka hoitaa saman asian eli ei kalat tuolta helposti karkaile. Monilla on kokonaan lasinen akvaario ilman kehyksiä ja lamput roikkumassa vaikka katosta akvaarion yläpuolella, kalat pääsevät periaatteessa helpommin karkuun. Itse en kyseistä kalalajia tunne, mutta aika hauska kuvitella että ne kestää melkein mitä vain ja vielä lähtevät tilaisuuden tullen omille teilleen. Pistää paremmaksi kuin partamonni (tunnettu kestävyydestään).

[maijamaija]

Mikähän vesilaitos on kyseessä? Pääsetkö itse sen verkkosivuille? Niiltä löytyy yleensä lisätietoja muistakin veden ominaisuuksista, esim kloorin lisäyksestä. Ottaakohan se pohjavettä kun on niin korkea GH, yleensä pintavesissä (joet, järvet) GH on alhaisempi. Pohjaveteen ei monesti lisätäkään laitoksella klooria, koska on valmiiksi jo puhtaampaa vettä, vähemmän bakteereita.

Kehyshän muodostaa "lipan" akvaarion joka reunaan sisäpuolelle, mutta sinulla on valokansi, joka hoitaa saman asian eli ei kalat tuolta helposti karkaile. Monilla on kokonaan lasinen akvaario ilman kehyksiä ja lamput roikkumassa vaikka katosta akvaarion yläpuolella, kalat pääsevät periaatteessa helpommin karkuun. Itse en kyseistä kalalajia tunne, mutta aika hauska kuvitella että ne kestää melkein mitä vain ja vielä lähtevät tilaisuuden tullen omille teilleen. Pistää paremmaksi kuin partamonni (tunnettu kestävyydestään).

Porissa asutaan, eli Porin vesi. Mutta eipä tuolta sivuilta kyllä mitään löytynyt... :/ Eli pitäiskö mun nyt jotenkin sitten vähentää tota klooria? Millä?

Joo, ehkä se on ihan hyvä, että ovat sinnikästä sorttia nuo kalat, meillä kun on toi innokas pikkuhoitaja, joka tänäänki vietti 2 tuntia akvaarion edessä "äiti, katon lämmintä vettä. Ei oo kaloja vielä" ja koitti jo laittaa soraa pohjalle...

[maijamaija]

"Porin vesijohtoverkoston veden kovuus Ahlaista lukuun ottamatta on noin 4° dH (saksalainen kovuusaste) tai 0,7 mmol/l eli vesi on pehmeää. Veden pH on 8 – 9, Porin vesi on Harjakankaan tekopohjavettä. Porissa veden fluoripitoisuus on alle 0,1 milligrammaa litrassa eli käytännössä nolla. "

löyty tällänen.

[Kiksu]

Näistä löytyi:

http://www.pori.fi/porinvesi/palvelut/t ... istus.html

http://www.pori.fi/material/attachments ... s_2011.pdf

(Ei toiminut itselläni tämä linkki, mutta osoiteriville kirjoitettuna toimii )

Vesi on siis hyvälaatuista tekopohjavettä, myös kalojen näkökulmasta. Veteen lisätään laitoksella natriumhypokloriittia, joka on helpommin hajoava/haihtuva kuin mm. pääkaupunkiseudulla käytettävä kloramiini. Kloorin määrä laitokselta lähtiessä on ollut 0,34-0,46 mg/l. Asiakkaalle tullessaan kloorista suuri osa on hävinnyt ja haihtumista lisää, jos laskee vettä astiaan korkealta valuttaen. Parin päivän seisotus astiassa ja mahdollinen veden ilmastus ja lämmitys ennen akvaarioon lisäämistä poistaa klooria vielä lisää. Jos haluaa tehdä lisävarmistuksen, veteen voi lisätä C-vitamiinia eli askorbiinihappoa. Pienenpieni ripaus riittää, sillä 1 ml maustemitallinen riittää tuhannen vesilitran käsittelyyn, vaikka klooria olisi jäljellä koko vesilaitoksella lisätty määrä. Apteekista saa halvalla, 20 000 litraan riittävä pieni pussi maksaa kolmisen euroa. Käytän sitä itse hankalamman kloramiinin poistamiseen, muuta vedenparannusainetta en yleensä tarvitse. Selvisi tuo kovuudenkin arvoitus: vesinäytteessäsi kovuus on ollut dh-asteikolla 3,4, mikä vastaa 0,61 mmol/l.

[Kiksu]

Onpas hankalia jotkut linkit, mutta tuolta ylemmän linkin sivun vasemmasta laidasta, klikkaamalla "Porin Vesi lyhyesti" avautuu sivu, jossa linkki vuosikertomus 2011 pdf-versioon.

[7330]

Mielenkiintoinen projekti.

Ei oo oma kaivo, asutaan kerrostalossa, eli ihan perus kaupungin vesijohtovettä. Kloorista ei ollut mainintaa tossa vesinäytteessä, eli siitä en tiedä. Laitoin tonne nyt veden kanssa jotain veden parannetta (Aqua safe) ja huomenna tulossa jotain intianmantelipuunlehtiä, joitten ainakin mainostettiin tekevän vedestä vähän parempaa kaloille?
Veden otin ihan hanasta, suurinpiirtein käden lämpöisenä. Ajattelin antaa nyt pyöriä tuolla pari päivää, ja laittaa sitten lämmittimen, jos on tarve.
Ja kiitos tosi paljon vastauksestasi, toi vesijuttu(kin) on ollut aina vähän outo mulle

En huomannut, että ketjussa olisi vielä mainittu akvaarion kypsytystä. Pelkkä oikeanlaatuinen vesihän ei kalojen hyvinvointiin riitä, vaan tarvitaan myös oikeanlainen bakteerikanta, joka muuttaa kalojen jätökset vaarattomaan muotoon. Helpoiten saat sen akvaarioliikkeen pullosta: kypsytysaineet sisältävät typpibakteerien lepomuotoja, jotka akvaarioon pulautettuna heräävät henkiin ja ryhtyvät töihin. Aluksi nitriittipitoisuutta (NO2) on seurattava tarkkaan ja vaihdettava vettä, jos se yrittää kivuta nollasta. Nitriitti kun aiheuttaa kaloissa myrkytysoireita jo melko pieninäkin pitoisuuksina.

[maijamaija]

Kalat kotiutui eilen. Myyjä meinasi, että ujostelisivat muutaman päivän, mutta pah, ne tuli heti kohdalle katselemaan, kun joku meistä meni lähellekin akvaariota. Siirsin tuolta yhtä kasvia eilen, niin heti tuli koko parvi käden kimppuun. Joten olihan se pakko kokeilla sitten jalkoihinkin Ei oo kyllä vielä koskaan ollut tän akan jalat näin sileet!
Mites noi kypsytysaineet sitten, minkä nimistä meen ostamaan? Ja miten seuraan tota nitriittipitoisuutta?

[Kiksu]

Sellaiset kuin Tetra Safe Start ja Prodibio Biodigest on ainakin. Ruoki kaloja varovasti nyt aluksi ja nitriittiä saat mitattua kun ostat akvaarioliikkeestä nitriittitestin. Aluksi kannattaa mitata päivittäin. Jos nitriittiä ilmestyy reilummin, täytyy tehdä vedenvaihtoja, jotta saa nitriitin määrän ainakin hetkeksi alas. Kun akvaario on kypsä, nitriitin pitäisi pysyä alhaisena itsekseen.

[maijamaija]

Ok, kiitos! Pitää käydä huomenna kauppareissulla akvaariokaupassa!

Tosta ruoasta vielä, mitä tarkottaa maltillisesti? En osaa oikeesti yhtään ajatella, miten paljon noitten kuuluis syödä, tai minkä verran ruokaa niille antaa... Noita on siis 30 kalaa, ja ruokina mulla on http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 1444806208 ja http://www.akvaarioon.fi/Omega-One-Supe ... Flakes-28g Joten millä hitolla mä tiedän paljonko annan? Noi kalat on nyt 2-3cm pitusia..

[maijamaija]

Ja noin rakeet (eka linkki) on kyllä ihan jauhetta mun mielestä mitä tuolta tulee...

[Kiksu]

Ehkäpä puoli teelusikallista noita hiutaleita kahdesti päivässä? Varmista että kaikki tulee syötyä sanotaan minuutin sisällä ja vähennä tai lisää annosta jos on liikaa tai liian vähän. Jos annat sitä jauhemaista, se on tiiviimpää, joten 1/4 tl riittäisi ellei olisi jo liikaakin. Syökö ne sitä jauhemaista? Voi olla riski että jää syömättä liian pienen koon takia, joten saattaisi olla varmempaa olla antamatta sitä ainakin nyt ennen kuin akvaario on kypsä. Myöhemmin ei yhtä suurta katastrofin vaaraa pienestä määrästä syömätöntä ruokaa.

[maijamaija]

Hain nyt nuo kaikki kolme ainetta. Tai kaksi ainetta ja sitten tuon testin. Jäi vähän epäselväksi, voiko noita aineita laittaa tonne ihan tosta vaan, "keksen kaiken"? Vai pitäiskö mun vaihtaa tonne nyt illalla sitten vedetki, ja alottaa kaikki alusta? Vai miten?

Yksi mikä tuli mieleen eilen illalla, pitääkö noilta sammuttaa jossain vaiheessa valot? Yöllä toki muu kämppä pimeänä, mutta akvaariossa on nyt ollut valot ihan ympäri vuorokauden. Houkuttelee tota unissaan kulkevaa pikkuipanaa kyllä, kun on valot... Joten onko ok sammuttaa valot yöksi, vai annanko vaan palaa?

[7330]

Hain nyt nuo kaikki kolme ainetta. Tai kaksi ainetta ja sitten tuon testin. Jäi vähän epäselväksi, voiko noita aineita laittaa tonne ihan tosta vaan, "keksen kaiken"? Vai pitäiskö mun vaihtaa tonne nyt illalla sitten vedetki, ja alottaa kaikki alusta? Vai miten?

Lisää vain suoraan ohjeen mukainen määrä, mieluusti ennemmin kuin myöhemmin, jotta myrkkyjä ei ehdi alkaa kertyä veteen. Vettä kannattaa nyt vaihtaa tiuhaan, mutta bakteereihin se ei vaikuta: ne asettuvat asumaan suodattimeen, pohjamateriaaliin ja muille akvaarion pinnoille käsitellen kalojen jätökset sieltä käsin. Näiden bakteerien säilyttämiseksi akvaariota ei koskaan tyhjennetä ja pestä kokonaan, vaan ainoastaan vaihdetaan vettä ja puhdistellaan varovasti suodatinta silloin, kun se on tarpeen.

Normaali vedenvaihtotahtihan on noin 30-40 % vedestä kerran viikossa, mutta nyt alkuun useammin on parempi, etenkin jos nitriitti nousee.

Yksi mikä tuli mieleen eilen illalla, pitääkö noilta sammuttaa jossain vaiheessa valot? Yöllä toki muu kämppä pimeänä, mutta akvaariossa on nyt ollut valot ihan ympäri vuorokauden. Houkuttelee tota unissaan kulkevaa pikkuipanaa kyllä, kun on valot... Joten onko ok sammuttaa valot yöksi, vai annanko vaan palaa?

Kalatkin tarvitsevat yöunensa, joten kyllä valot on hyvä sammuttaa öiksi. En tiedä, kuinka vakavia seurauksia pakkovalvottamisella kaloihin pidemmän päälle olisi, mutta kyllä se niitä stressaa. Lisäksi akvaariokasvit, jos teillä sellaisia on, kasvavat vain päiväsaikaan ja lepäävät yöllä, vaikka valoa olisikin. Se tarkoittaa, että levänkasvu räjähtää käsiin viimeistään muutamassa viikossa, ellei allasta pidetä öisin pimeänä.

Normaali trooppisen akvaarion valorytmi on 12 tuntia valoa ja 12 pimeää. Vähän lyhyempikin valoisa aika riittää. Jos teillä ei aina olla kotona valoja sammuttamassa, sekatavara- ja rautakaupoista saa halvalla ajastimia, jotka napsuttelevat valot päälle ja pois automaattisesti.

Ihan mielenkiinnosta utelen lisää kalojen tohtorikäytöstä. Onko itse pääallas aseteltu niin, että jalat/kädet voi sujauttaa sinne, vai onko kalat tarkoitus pyydystää erikseen jalkojenhoitoaltaaseen?

[maijamaija]

Hei kiitos ihan loistavasta vastauksesta! Taas opein paljon! Pitääkin tänään laittaa vesi vaihtoon ja bakteerit mukaan uuden veden kanssa! Ajastin onkin tuolla jossain miehen kaapeissa, pitää kaivella se jostain...

Tohtorikäytöstä sen verran, eli nuo on hankittu meille ihan vaan omaksi iloksi (olen tehnyt koko ikäni töitä baarihommissa, ja nyt vaihtanut alaa, ja olen koulussa töissä koulunkäyntiavustajana, eli sekä edellinen, että nykyinen ammatti molemmat on seisomatyötä. Jalat on siis olleet ainakin viimiset 10 vuotta kivikovat ja rutikuivat, ja olen niiden kanssa tuskaillut, ilman että rasvailut auttaa. Nyt kun tuli mahdollisuus näihin apureihin, ei tarvinnut montaa kertaa miettiä Muutama tuttu ilmoittanut halukkuutensa tulla koittamaan, mikäs siinä, tervetuloa. Mutten tonne nyt kuitenkaan ketään vierasta ota tuomaan omia silsojaan ja muita yökötyksiä. Terveitä jalkoja vaan, kiitos, ja tuttuja. Sisustin akvaarion niin, että toisessa reunassa on lämppäri, suodatin, kasvit ja tuo joku "rakennus/suoja", toinen pää akvaariosta on ihan vaan sora pohjalla, ja yksi pieni siirrettävä "asumus". Eli toiseen päähän akvaariota vaan laitetaan jalat/kädet syötäväksi. Siksi päädyin tuohon, etten kalat turhaan stressaannu (?) pyydystelyistä ja siirtelyistä. Ajattelin, että olisi kivempi niille näin