Hei apuja 340 litraiseen

[jo-oo-pa]

Kävin tänään eläinkaupassa katselemassa ja ihastuin noihin perhoskirjoahveniin.
Eli mitenkäs tulis toimeen lehtikalojen kanssa ja millainen määrä noita kannattaa/pitää ottaa?
Sitten jos vielä vaikka noita helmirihmakaloja ja jotain monnisia... suositelkaa:)
Ainakin yhden partaimumonnin veinasin ottaa mutta entäs muita monneja ja määrät?

[jiegna]

Kaipaisin näkökulmia ja ideoita kahteen kalasoppaani. Molemmissa altaissa
samankaltaiset vesiarvot, pH 6,5 ja pehmeä vesi. Lämpötilat ollu molemmissa
noin 26 astetta.

350l.
4 nuorta lehtikalaa (noin 2e kolikon kokoisia), 4 kuparimonnista, 3 ruusumonnista, 1 sinileukakirjoahven koiras ja
1 tummaleväpleko (tää kasvaa liian suureksi, uusi koti hakusessa jos en saa isompaa allasta).

180l.
12 keisaritetraa, 8 kuparitetraa, 1 peckoltia sp vittata (aikuiskoko noin 12 cm) ja sinileukanaaras.

Sinileuat ovat erillään koska ovat lisääntyneet niin hullunlailla, että ajattelin pitää heillä taukoa. Ovat yhdessä myös melko äksyjä. Mahtuisivatko sinileuat tuohon pienempään akvaarioon pariskuntana? Mitä mieltä olette? Jos tummalevä muuttaa pois isommasta, mahtuisiko sinne enemmän monnisia? Jos pitää monnisia sekaparvessa, paljonko pitäisi olla yhtä lajia?

Täällä oli jo melkein samankokoinen iso, allas. Jatkappa tästä ja lue jo kirjoitetut viestit. 180 litran tuntumaankin löytyy tietoja vaikka kuinka paljon. -ylläpito

[jo-oo-pa]

Nyt olis pohjalannoite ja hiekat pytyssä ja allas täytetty.
Mitään koetäyttöjä en tehnyt vaan suoraan paikallaan täyteen, vesi on ainakin toistaiseksi pysynyt oikealla puolella:)
Sain altaan kohtuu suoraan, pitkittäin on täysin suorassa, poikittain ehkä millin heitto seinään päin.
Mullahan allas nojaa seinään kun on seinän toisella puolella.
Nyt pitäis ruveta noita laitteita ja somistuksia suunnittelemaan, sisäsuodatin on paikoillaan jos se vähän kirkastaisi vettä (aikasta sameaa)
Voi johtua tosta bilteman hiekasta, jonka laitoin pesemättä altaaseen.

[Fisutar10]

Nyt olis pohjalannoite ja hiekat pytyssä ja allas täytetty.
Mitään koetäyttöjä en tehnyt vaan suoraan paikallaan täyteen, vesi on ainakin toistaiseksi pysynyt oikealla puolella:)
Sain altaan kohtuu suoraan, pitkittäin on täysin suorassa, poikittain ehkä millin heitto seinään päin.
Mullahan allas nojaa seinään kun on seinän toisella puolella.
Nyt pitäis ruveta noita laitteita ja somistuksia suunnittelemaan, sisäsuodatin on paikoillaan jos se vähän kirkastaisi vettä (aikasta sameaa)
Voi johtua tosta bilteman hiekasta, jonka laitoin pesemättä altaaseen.

Olisi ehkä kannattanut pestä hiekka. Halpa sisäsuodatin altaaseen ja siihen hienosuodatusvanua, näin hiekka jää siihen eikä jää pyörimään altaaseen. Myöskin runsas hiekka voi hieman kuluttaa esim. ulkosuodatinta...Myös bakut altaaseen ennen kaloja sitten...ja vesiarvoja pitää mitata, että allas kypsä...

[jo-oo-pa]

Ensin veinasinkin pestä, mutta aika moni kirjoitellut ettei tarvi bilteman hiekkaa pestä...
Bakut laitan kun saan veden sopivan lämpöiseksi ja vähän kirkkaammaksi.
Huomenna voisin saada ulkosuodattimen kiinni kunhan haen putkiin imukupit, jotka tosta uupuu.
Ostin tota hiekkaa 4pussia ja yksi jäi yli kun ton pohjalannoitteen kanssa tuli kolmestakin jo melkoinen kerros.
Pitäis jostain mennä ettimään kiviä ja ostelemaan jotain somisteita yms..

[Fisutar10]

Ensin veinasinkin pestä, mutta aika moni kirjoitellut ettei tarvi bilteman hiekkaa pestä...
Bakut laitan kun saan veden sopivan lämpöiseksi ja vähän kirkkaammaksi.
Huomenna voisin saada ulkosuodattimen kiinni kunhan haen putkiin imukupit, jotka tosta uupuu.
Ostin tota hiekkaa 4pussia ja yksi jäi yli kun ton pohjalannoitteen kanssa tuli kolmestakin jo melkoinen kerros.
Pitäis jostain mennä ettimään kiviä ja ostelemaan jotain somisteita yms..

Juu, se pohjalannoitepatja on hyvä:). Ohjeessa sitä tulee kohtu paksukin kerros. Hiekkaa hyvä olla riittävästi, mutta ei tolkuttomasti sitäkään. Myös vedenparannusaineet ja lannoittet sun muut. Ja sitten kasvit ja hyvin rauhassa vasta kestävät kalat pikku hiljaa. Maltti on valttia.

Kivet uunin kautta. Suomen kivissä taitaa olla vähän mistä liukenee mitään, jos ei kalkkikiviä laita. Järvestä en laittaisi mitään kalatautien takia. Kasvit ovat sikakalliita akvaliikkeissä - itse ostaisin harrastajalta:). Valluilla jo pääsee pitkälle. Ja nopeita rönsymäisiä kasveja sitomaan typpeä.

[jo-oo-pa]

Kävipäs taas mukava juttu!
Nimittäin sisäsuodatin oli pudonnut pohjalle ja pöllyttänyt hiekat ja lannoitteet n.10cm alueelta pohjia myöten, että se siitä veden kirkastumisesta.
No valuttelen allasta tyhjäksi, että saan pohjan kuntoon. Tarvii varmaan ottaa koko pohja-alalta pinnasta siivu pois hiekkaa kun on tota lannoitetta aikalailla sekoittunut veteen.
Suodatin putoili eilenkin moneen kertaan, mutta ei pohjalle asti ja rupesi lopuksi pysymään kunnes...
Tarvii hommata uudet imukupit, taitaa olla kuivaneet.

[jo-oo-pa]

Nyt on akva taas kunnossa ja nyt on myös ulkosuodatin toiminnassa.
Mittailin vähän vesiarvoja ph7 ja kh= 3dGh
Pitäis noita asukkaita ruveta miettimään.
Bakut laitan huomenna altaaseen.

[jo-oo-pa]

korjaan kh = 3°dKH, eikä kokonaiskovuus dgh

[Fisutar10]

Nyt on akva taas kunnossa ja nyt on myös ulkosuodatin toiminnassa.
Mittailin vähän vesiarvoja ph7 ja kh= 3dGh
Pitäis noita asukkaita ruveta miettimään.
Bakut laitan huomenna altaaseen.

Ph 7 ihan hyvä ja kh3, joten ihan kivalle kuulostaa. Muista hyvät vedenparannusaineet (Aquasafe esim.) ja bakut tosiaan joukkoon:). Itse pistän muutaman hiutaleen kalaruokaa bakuille, että saavat ravintoa (ei liikaa missään nimessä). Ammonium nousee ensin, nitrriitti ja nitraatti 0 ensin...sitten nitriittipiikki ja sitten nitraattia alkaa muodostua. Bakut kun seassa (huomaa startterin stop ammo sekä bakut, eri ampullit), niin nitriittipiikki voi estyä. Mutta maltti on valttia. Kasveja kehiin...vallua, köynnösmäistä nopeaa...liuosravinteet jne...

Lämmöt sopivaksi:).

[jo-oo-pa]

Bakut on pytyssä ja muutama kysymys.
Eli niitä siis on ruokittava jollain niin kauan kun kalat tulee, tällä hetkellä ei löydy kuin pohjaruokatabletteja ja hirvensarvisuolaa.
Kumpaa kannattaisi käyttää ja mikä annostus? Päivittäin?
Ja kuinka nopeasti tarvii ruokaa lisäyksestä?

[Fisutar10]

Bakut on pytyssä ja muutama kysymys.
Eli niitä siis on ruokittava jollain niin kauan kun kalat tulee, tällä hetkellä ei löydy kuin pohjaruokatabletteja ja hirvensarvisuolaa.
Kumpaa kannattaisi käyttää ja mikä annostus? Päivittäin?
Ja kuinka nopeasti tarvii ruokaa lisäyksestä?

Pistä vain murunen mitä tahaansa ruoaksi kelpaavaa:). Vaikka murunen pohjaruokatabua - tosiaan vähän...Muutenhan akva melko steriili, kun hiekkaa ja hanavettä... Itse en läträilisi hirvensarvisuolan kanssa...Tuo bakuvalmiste on uudenaikanen tapa kypsyttää nopeasti. Hirvensarvisuolan saloihin en ole koskaan tutustunut, ja tuskin tutustunkaan:).

Tuo bakuvalmiste lupaa kalojen laitettavan lähes heti, mutten itse sitä tekisi. Odottaisin että vesi hiven selkiää ja hankkisin kasveja ja kasviravinteet. Katsoisin tilannetta tovin. Mittaisin hiven vesiarvoja.

Laittaisin sitten kestäviä pioneerikaloja muutaman. Minulla kuparimonnisjengi kuti heti, kun pistin uuteen akvaan...nitriittiäkin siunautui, mutta 60 poikasta selviytyi (kaikki).

Mutta voin kertoa mitä ei kannata tehdä: hätäillä ja laittaa fisuja nopeasti ja paljon:). Ruokintakin sitten maltilla.

Kun pistät ekan kalan, niin sitä tiiviimpi ammoniumin ja nitriitin testaus. Huomioi se, että jos nitriitti on 0, ammoniumia voi olla...bakukanta hitaasti kuitenkin kehittyy...Siksi mittaisin ehdottomasti kummankin: amminiumin ja nitriitin...

[Sisso]

Itse suosin ja suosittelen tapaa, jossa kalat tuodaan heti kun ampullit on laitettu. Tai siis mitä se valmistaja nyt suositteleekaan, 4h? Noiden kanssa menee niin helposti metsään kun aletaan kikkailemaan kalanruoan tai ammoniumlisän kanssa, se on täällä nähty monen kertaan. Silloin homma menee ihan sekaisin ja helposti käsissä on kalallinen kypsytys pitkän kaavan mukaan eikä täältä AWllta löydy montaa joka osaa, tai jaksaa (koska siinä menee usein sitten päiviä, jopa viikkoja) neuvoa siinä tilanteessa. Sen sijaan monet on tehneet sen ohjeen mukaan eli kalat sisään heti, joten siitä löytyy kokemusta ja neuvojia jos tulee pulmia. "Kalat" ei sitten tarkoita koko kalastoa vaan muutaman fisusen ja kaloja lisätään pikkuhiljaa. Kuormitus on ihan tasan se, minkä verran kaloille annettaan ruokaa joten kun aloittaa maltillisella ruokinnalla, muru päivässä tai kaksi parin päivän välein, niin bakuillakin riittää muonaa. Kuormitusta on hyvin helppo hallita ruokinnan kautta. Olen vaihtanut koko kalaston pytystä uuteen heittämällä monta kertaa BioDigestin avulla ja aina lyön ruokinnan samalla katkolle tai ainakin vähäksi, joskus on tullut hiukan nitrittiiä, useinmiten ei lainkaan. Tollanen startteri on tarkoitettu tietyntyyppiseen käyttöön, miksi toimia toisin? Jos nitriittiä paukahtaa, siitä selviää vedenvaihdoilla ja bakujen lisäämisellä, mutta testata kannattaa usein, ainakin päivittäin tai vaikka kahdesti päivässä jotta pysyy kärryillä tapahtumista ja osaa tarvittaessa reagoida oikein ja riittävän nopeasti. Ei nitriitti pamahda paikalle muutamassa tunnissa ellei safkaa kippaa ihan älytöntä määrää, se lähtee nousuun vuorokaudessa-puolessa ja yleensä sitä ehtii hyvin seurailemaan ennen päätöstä miten sen kanssa toimii. Ei siinä ole mitään syytä paniikkiin, korkeintaan pikaiseen vedenvaihtoon. Olen ollut käynnistämässä ampulleilla toistakymmentä akvaa, ikinä ei ole tullut vastaan mitään ihmeempää trabelia hetkellistä pikkuista nitriitin ilmaantumista lukuunottamatta.

Oman kokemukseni mukaan jotakuinkin viides päivä bakujan ja kalojen lisäyksestä alkaa olemaan kriittinen ja siinä kohtaa alan testaamaan kerran päivässä. Jatkan päivittäistä testaamista pari-kolme viikkoa kunnes näen että nitriitti on hävinnyt ja nitraattia lähtee kehittymään. Nitraattia tulee yleensä melko myöhään (?), ei muistaakseni koskaan alta kahden viikon jos kyseessä on ihan tyhjästä pystyyn tempaistu akva. Jos nitriittiä tulee, testaan tiheämmin eli pari kertaa päivässä jotta näen kuinka nopeasti se nousee. Jos akvassa ei ole herkkiä kaloja, vaihdan vettä kun 0,2-0,3mg/l menee rikki mutta silloinkin seuraan hetken joskos se kuitenkin lähtee laskuun (näinkin on käynyt) eikä tarvitse vaihtaa vettä ja lisätä uusia bakuja. Bakuilla menee 2vrk kiinnittyä eli jos vettä vaihdetaan alta ton niiden lisäämisestä, bakuja on lisättävä menetettyjen tilalle. Bakut tuplaavat määränsä kerran vuorokaudessa eli melko nopsaan kun pääsevät vauhtiin joten ruokintaa on syytä tosiaan hiljaksiin nostaa jos mielii niiden voivan hyvin ja lisivän. Kun lisää kaloja akvaan, voi taas vähän himmata ruokintaa hetkeksi jotta bakut pysyy paremmin perässä.

[jo-oo-pa]

Kasvit on altaassa ja 7 monnista saapui tänään.
Vesi ei ole vieläkään ihan kirkasta, kasvien istutus taas samensi hieman lisää.
Ulkosuodattimen suihkuputken jouduin kääntämään lasia päin, koska virtaus oli mielestäni aivan liian suuri.
Hiekka ei pysynyt kaikilta osin paikoillaan ja kasvit heilui melkoisesti altaan toisessakin päässä, porasin kuitenkin 3 kpl reikiä suihkuputken toiseenkin kylkeen, että pinta rupesi edes vähän liikkumaan.
Sisä suodattimen poistin nyt ainakin alkuun kokonaan, siihen löytyisi kyllä aktiivihiiltä jolla saisi vissiin nopeammin altaan kirkastumaan.

[Fisutar10]

Kasvit on altaassa ja 7 monnista saapui tänään.
Vesi ei ole vieläkään ihan kirkasta, kasvien istutus taas samensi hieman lisää.
Ulkosuodattimen suihkuputken jouduin kääntämään lasia päin, koska virtaus oli mielestäni aivan liian suuri.
Hiekka ei pysynyt kaikilta osin paikoillaan ja kasvit heilui melkoisesti altaan toisessakin päässä, porasin kuitenkin 3 kpl reikiä suihkuputken toiseenkin kylkeen, että pinta rupesi edes vähän liikkumaan.
Sisä suodattimen poistin nyt ainakin alkuun kokonaan, siihen löytyisi kyllä aktiivihiiltä jolla saisi vissiin nopeammin altaan kirkastumaan.

Itse otan ulkosuodattimen suihkuputkesta toisinaan päästä tulpan pois, jos sellainen on. Kun kasveja on vähän ja kantoja, niin virtaus on kova. Vallulauma, kannot ja kivet voisivat hiljentää menoa ja sitoa pohja-ainesta.

Laittaisin sisäsuodattimeen suodatinvanua, se kerää leijuvaa massa hyvin. Pitää olla akvakamaa. Mattosuodatuslevyjäkin minulla monilla karkeusasteilla ja jotain aina voi värkätä. En itse käytä aktiivihiiltä kuin hädän tullen, en edes ulkosuodattimeen laita aluksi, vaikka mukana. Mutta suodatusvanu voisi olla aluksi hyvä leijuvan kerääjä. Minulla Hailea1000 ja siellä vanua, hyvin pelittää ja kirkastaa.

Hienoa, monniset hyviä pioneerejä. Varaudu kutuun:). Ja maltilla kalat sitten:). Mutta iso akva, pikku kalat eivät sitä rasita kovin runsaasti...ja rauhassa samalla bakut ulkosuodattimeen kertyy:). Mittaile ammonium/nitriitti. Ammon mittaus turhaa myöhemmin mielestäni. Mutta nitriitin kanssa oltava varuillaan:).

Toki leijuvaa vie pois vedenvaihto, muttei kannata heti tehdä, että bakut tarttuu pintoihin.

[jo-oo-pa]

Valluja löytyy melkosesti, samoin kiviä ja tosi iso puun karahka.
Virtaus oli silti liian iso, tarvii kokeilla tota tulpan poistoa kanssa tai porata lisää reikiä kun nyt ei toi pinta liiku ainakaan päähän asti.
Kun suihkuputki oli oikein päin niin allas oli todella rauhattoman näköinen...
Sitten kun kasvit ovat tietty kasvaneet niin voisi kokeilla kääntää putki oikein päin niin että nuo poraamaani kolme reikää jäisi lasiin päin.

Ammonium testiä mulla ei ole, pitäisikö hankkia?
Nitriitti noussut 0,025:een
nitraatti noussut viiteen.

[Kiksu]

Kun pH on 7, kokonaisammoniumista on hyvin pieni osa myrkyllisenä ammoniakkina, lähes kaikki on suhteellisen vaarattomana ammoniumina, jota kasvit käyttävät ravinteenaan. Kun ruokit maltillisesti, näiden tasojen pitäisi pysyä kohtuullisina. Ammoniakkitesti ei sen vuoksi ole ihan välttämätön. Tuo 0,025 mg/l nitriittiä on tuossa vaiheessa ihan ok. Seuraile tilannetta mittaamalla se kerran tai kaksi kertaa päivässä kuten Sisso aiemmassa viestissään neuvoi ja toimimalla saman viestin ohjeiden mukaan jos se alkaa nousta.

Hyvä että nitraattia on alkanut kertyä, osoittaa bakteerien aloittaneen toimintansa. Vedenvaihtoon on hyvä ryhtyä kun nitraattia on 20-25 mg/l, ellet joudu nitriitin vuoksi vaihtamaan jo aiemmin. Älä stressaa kovasti veden väliaikaisen sameuden vuoksi. Se menee kyllä ohi eikä ole haitallista kaloille. Sameus syntyy pohjamateriaalista irtoavista pienistä hiukkasista ja veden karbonaattien saostumisesta. Eri asia on liikaruokinnasta johtuva bakteerisamennus, mutta sinulla tuskin on siitä kysymys.

[Fisutar10]

Valluja löytyy melkosesti, samoin kiviä ja tosi iso puun karahka.
Virtaus oli silti liian iso, tarvii kokeilla tota tulpan poistoa kanssa tai porata lisää reikiä kun nyt ei toi pinta liiku ainakaan päähän asti.
Kun suihkuputki oli oikein päin niin allas oli todella rauhattoman näköinen...
Sitten kun kasvit ovat tietty kasvaneet niin voisi kokeilla kääntää putki oikein päin niin että nuo poraamaani kolme reikää jäisi lasiin päin.

Ammonium testiä mulla ei ole, pitäisikö hankkia?
Nitriitti noussut 0,025:een
nitraatti noussut viiteen.

Tosiaan ammoniumtesti ei niin välttämätön, mutta ostaisin itse sen kypsytykseen. Kun riemuitsee esim. aluksi, että eipä ole nitriittiä tai nitraattia, voi olla huikea määrä ammoniumia. Mutta kun sinulla on bakut ja kaloja maltillisesti, ehkä ammoniumia ei ole pahemmin. Seuraava vaihe bakuketjussa on nitriitin muodostuminen. Yleensä sitten ammonium vähenee. Kun nitriittiä ei muodostu tai vähenee sen muodostus, niin nitraattia sitten kertyy, joka ei niin vaarallista kuin suurempina pitoisuuksina.

Ph hyvä pitää 7 pintaan tosiaan. Huikeissa ph-lukemissa (esim. malawi, ph jopa 8.5) ammonium erityisen vaarallista. Itse tsekkaan aluksi tuon ketjun kierron ja siksi tuo ammonium-testikin.

Tuo biodigest on siitä hyvä, että siinä on myös tuo stopammo-ampulli-joka startterversiossa sitoo ammoniakin ja vähentää näin nitriittiongelmissakin sen määrää. Itse bakut tärkeitä, että nitraattia muodostuu eikä jää ammonium-/nitriittitasolle.

Itse vaihtaisin vettä, jos iskisi nitriittipiikki tai ammoniumia liikaa. Myös noita biodigestin ampulleja kannattaa käyttää kriisin laukaisemiseksi vedenvaihdon lisäksi (luonnollisesti ensin vedenvaihto, sitten bakut). Bakuille kuitenkin pitää antaa rauha kiinnittyä, ettei koko ajan vaihda vettä.

Tetran testisalkussa on minulla hyvät ohjeet, kirjanen.

- ammonium: pidä tosiaan ph 7 pintaan, ammonium alle 0.25 mg/l. Yleensä ei saisi olla yhtään, alin väri.
- nitriitti: max 0.3 mg/l, yleensä pitäsi olla alin väri...eli 0 pintaan.
- nitraatti: yli 50 mg/l lisääntyvissä määrin haitallista, vaihda vähintään 30% vedestä (itse vaihtaisin ainakin 50%)

Kypsytysvaiheen bakuketju: ammonium ensin (ei no2/no3) ===> nitriittiä (no2) ==> lopulta vain nitraattia (no3). Siksi tuon ammoniumtestin hankin. Mutta monella tapaa voi tehdä ja toki tuo varmempaa, jos testi on. Mutta kuvittelisin, jos no2=0 piikin jälkeen, myös ammonium 0. Mutta nitriittiä ei heti ehkä ole, jos ammonium-vaiheessa...

Kasvit yes, puhdistaa vettä ja sitoo typpiyhdisteitä ja tuottaa happea. Kannot sun muut suojapaikat yes. Kun kasveja paljon ja sitten kalojakin - olet iloinen, että hankit hyvä ja tehokkaan suodattimen:). Kaipa joissakin suodattimissa tehon alennussäätövipu, mutta minulla aina napit kaakossa:). Joskus kai tuo tehon säätö alas lyhentää masinan käyttöikää - muistelen JBL:n masinan ohjeissa varoitelleen...siksi maksimit:).

[jo-oo-pa]

Virtauksen säätövipu löytyy kyllä, mutta sehän rajoittaa suoraan suodatustehoa?
Porasin muutaman reijän suihkuputkeen lisää ja käänsin sen oikein päin.
Nyt pintavesi kiertää juuri ja juuri ympyrää koko altaan alalta, tosin kasvit heiluu taas jonkin verran, siis suihkuputken vastakkaisessa päädyssä jossa pääasiassa kaikki vallut. Mutta nehän vissiin tykkää virtauksesta.
Pinnalle oli jo parissa päivässä muodostunut kalvo kun koko pinta ei kiertänyt.
Noi kuparimonniset taitaa tykätä tosta virtauksesta kun välillä koko parvi käy ihan suihkuputken luona..?
Mitenkäs noi lehtikalat ei vissiin tykkää virtauksesta, jos sittenkin hommaisi niitä ja jättäisi pariskunnan?
Tai sitten ei, loppu kalasto on vielä ihan hakusessa.

[Fisutar10]

Virtauksen säätövipu löytyy kyllä, mutta sehän rajoittaa suoraan suodatustehoa?
Porasin muutaman reijän suihkuputkeen lisää ja käänsin sen oikein päin.
Nyt pintavesi kiertää juuri ja juuri ympyrää koko altaan alalta, tosin kasvit heiluu taas jonkin verran, siis suihkuputken vastakkaisessa päädyssä jossa pääasiassa kaikki vallut. Mutta nehän vissiin tykkää virtauksesta.
Pinnalle oli jo parissa päivässä muodostunut kalvo kun koko pinta ei kiertänyt.
Noi kuparimonniset taitaa tykätä tosta virtauksesta kun välillä koko parvi käy ihan suihkuputken luona..?
Mitenkäs noi lehtikalat ei vissiin tykkää virtauksesta, jos sittenkin hommaisi niitä ja jättäisi pariskunnan?
Tai sitten ei, loppu kalasto on vielä ihan hakusessa.

Hyvälle siellä kuulostaa:). Joo, pintakierto tärkeää. MInulla on neurootikkona vielä ilmastimet joka altaassa . Tykkään, että kalat saa happea, vaikka useissa lähteissä viitataan niiden lähinnä esteettiseen arvoon, mutta ne onkin nättejä ja monniset ja plekot tykkäävät siitäkin:). Tosin kannattaa valita vähä-ääninen vempele, jos sattuisi hankkimaan. Tosin ei välttämätön.

Juu, monniset rakastaa virtausta ja napit kaakkoon vain:). Suodatus on hyvä olla tehokas ja kalakannan kasvaessa sen merkitys korostuu.

Itselläni on lehtispari kirjoahvenilassa:). Välillä nokittelevat kuin vanha aviopari, mutta ihan sopuisaa menoa:). Siinäkin altaassa melkoinen virtaus, mutta kasveista ja kannoista johtuen pinta ei meinannut virrata ja pohjalle kertyi jätettä. Akva on vain 250 litraa ja 2xisoin JBL:n ulkosuodatin, sisäsuodattimia 3 tehokkaampaa ja 1 pieni...MItään järjetöntä virtausta ei ole, kun irrotin ulkosuodattimen suuttimen pään toisesta...

Lehtikalat hieman rajoittaa pikkukalojen hankintaa ja poikasetkin voivat olla vaarassa. Mutta hyväluonteisen parin kanssa meno voi olla ihan rauhaisaa:). Lienee ensin hyvä hankkia lehtikalajengi, joista valita kutupari:). Harmi myydä muut lehtikset sitten. Mutta vaihtoehtoja on:).

Kuparimonnisista mielenkiintoista katsoa, tuleeko kutupuuhia:).

Itse olen haarniskamonnifani:). Taipuu moneen .

[jo-oo-pa]

Mikähän noita vallisnerioita vaivaa kun lehdet menee läpinäkyviksi ja irtoaa?
Muut kasvit ok.

[Fisutar10]

Mikähän noita vallisnerioita vaivaa kun lehdet menee läpinäkyviksi ja irtoaa?
Muut kasvit ok.

Onko ph/kh-suhde millainen? Hiilidioksidia tarpeeksi? Tosin minulla on 6 akvaa ja parissa akvassa, jossa ei ole co2-lisäystä vallut viihtyvät vallan mainiosti.

Kun laitoit pohjapatjan, niin siinä kyllä ravinteita. Minulla joskus vallun lehdet ohenevat ja pehmenevät, luultavasti liian vähäisestä pohjaravinteesta. Pohjaravinteita hyvä tosin laittaa toisinaan, mutta aluksi varottava ylilannoitustakin.

Vallut joskus kärsivät muutostakin...tai vedenlaadun muutoksesta. Lehden kasvavat uudelleen, kun maavarsi ja juuret kunnossa.

Mittaisin kyllä KH-arvon, ettei lähentele 0:aa. Mittaa samalla ph. Hiilidioksiasteikkokin kannattaa katsoa noiden perusteella.
http://www.akvaarioseura.net/hiilidioksidi.pdf

Minulla yhdessä akvassa ei vieläkään kasva hyvin vallut, vaikka muissa kasvaa tosi hyvin. Tosin akvani on uusin, lienee jokin tasapaino vielä saavuttamatta tuon osalta.

[jo-oo-pa]

Kh on edellen 3 ja ph7
Pitänee varmaan noi huonot lehdet nyppiä pois.
Jospa ne vielä piristyisi, nuoremmat näyttää vielä olevan suht ok mutta isompien lehdet ei.

[Fisutar10]

Kh on edellen 3 ja ph7
Pitänee varmaan noi huonot lehdet nyppiä pois.
Jospa ne vielä piristyisi, nuoremmat näyttää vielä olevan suht ok mutta isompien lehdet ei.

Sitten hyvät arvot:)

Juu, luultavasti menee tovi aikaa sopeutuessa. Joo, kannattaa huonot nyppiä pois:). Luultavasti kyllä piristyy, kun ehtii sopeutua. Minullakin vallut siinä "huonossa" akvassa piristyneet, pikku hiljaa melkoinen tiheikkö... Aluksi varmaan hiekan hiukkasiakin leijuu paljon - tuskin kasvit sitä rakastavat.

Itselläni tosiaan hienosuodatusvanua, jota laitan sisäsuodattimeen niin hienopartikkelit jää. Mutta kylläpä vedenvaihtokin aikanaan vie niitä pois:). Varmaan hyvä tuosta tulee:).

Akvaariota piristi myös 20 ompun satsi, jotka pistin akvaan talkkareiksi:). Eivät riko kasveja, mutta levät lähtee ja ruoantähteet pohjalta:). Sukaravutkin hyviä apureita. Partis tietysti oma lukunsa.

[jo-oo-pa]

Tänään tuli sitten viisi lehtistä altaaseen:)
Mietityttää tuo virtaus noille. Pääsevät hyvin kyllä liikkumaan, mutta joissain kohdin allasta jos kala kääntyy sivuttain niin virta kyllä liikuttaa kalaa. Nuo eivät ihan pikkuisia ole n.4cm lättyjä:)