nötter kirjoitti:En ole aikaisemmin oikeen ripsareista innostunut, mutta se johtuikin siitä etten ollut nähnyt Aaltoripsimonneja. Nyt on 6 kpl Aaltoripsareita kasvamassa ja olen aivan haltioissani. Liikuvat aika tiiviisti yhdessä, joten varmaan tykkäisivät, jos lajitovereita olisi enemmänkin. Vähän täytyy vielä pikkuisten kasvaa, jotta uskaltaa laittaa Niilinhaukien sekaan. Tääläpä siis ilmoittautuu yksi ripsimonni aloittelija lisää.
Aaltoripsari on toooosi nätti. Rassin mukaan se on piilotteleva, ja munkin kokemukseni ovat enimmäkseen sitä. Mulla on ollut niitä kolme yksilöä siten, että mulla oli aikuisia kaksi kpltta ja myöhemmin kun näitä kahta ei enää ollut, oli yksi kasvava. Ne aikuiset otti keskenään kerran tosi kovasti yhteen. Naamat oli verillä. Ne oli tosi piilottelevia ne tyypit. Toinen kuoli jonkin ajan päästä johonkin sienitautiin, mutta en tiedä olisko asioilla yhteyttä, esim. haava tosta matsista.
Sitten se tyyppi, minkä ostin myöhemmin NL-aquasta poikasena, oli ihan toista maata. Ujo sekin, mutta selkeästi aktiivisempi. Se tuli sentään ruoka-aikaan aina esille, kun nää vanhemmat jäärät ei silloinkaan.
Ripsarit tulee reviiritietoisemmaksi tahi äkämystyy ilmeisesti iän myötä.