pH alas

[Möllykkä]

Olen käyttänyt JBL pH-Minusta, mutta veden pH ei laske, se on edelleen yli 7. Tahtoisin sen neutraaliksi... Olen ostanut juurakonkin, mutta sekään ei auttanut.. Joten päätin kokeilla pH miinusta... Mikä mahtaa olla vialla?

Yhdellä kiilakyljen maha on pulleampi kuin muilla kiilakyljillä. Se on ollut jo jonkin aikaa.. Onko sillä joku sairaus? Muuten kala on ihan normaali.

[MoonaS]

Itse sain turvegranulaatilla pH:n alas, mutta sitä tarvii olla koko ajan akvaariossa. Vesi värjääntyy kyl rusehtavaks, mut jos väri ei haittaa tai jos akvassa on kaloja, jotka tykkäävät humuspitoisesta vedestä, niin suosittelen kokeilemaan tota.

[Möllykkä]

Hieman vain ketuttaa kun ostin turhaan sen pH miinuksen..

[MoonaS]

Mä taas en raaskinut enkä uskaltanut vielä kokeilla ph-miinus tuotteella. Jossain sanottiin, että saattaa laskea liian alas ja sen kans tarvii löträtä jatkuvasti. Päätin sitten kokeilla tota turvegranulaattia, kun myyjä sanoi, että hän sai oman akvansa pH:n laskemaan sillä. Oon ollut ihan tyytyväinen tohon turvegranulaatti-systeemiin. On pitänyt pH:n siellä missä sen haluan olevan. Tarvii vaan vaihtaa se jossain vaiheessa koska se ei tehoa ikuisesti.

[Fishy78]

Mitäs turvegranulaattia olet käyttänyt (merkki) ja miten käytännössä olet tämän toteuttanut?

[MoonaS]

Actizoo tourbactiv turvemassaa. Löysin yhden linkin, jossa suomenkielistä tekstiä:
http://www.lemmikkishop.net/actizoo-tur ... p-847.html
Itse ostin eläinkaupasta. Laitoin sukkahoususukkaan tietty määrä turvemassaa (paketissa ohjeet kuinka paljon laitetaan tiettyyn vesilitramäärään) ja laitoin akvaarioon siihen kohtaan missä vesi virtaa paljon. Sitten, kun nuo loppuu, niin aattelin testata Eheimin TorfPellets turvegranulaattia, jonka saa laitettua suodattimeen. Tai kylhän noitakin voi laittaa suodattimeen, jos on esim. aquaball. Itsellä ei vielä ole tuota aquaballia, mut jossain vaiheessa aattelin hommata, niin saa noi piiloon

[Fishy78]

Nonnih,kiitos! Laitetaan hankintalistalle nuo Eheimin pelletit,josko niistä olis apua. Ongelmana täällä on vain se,että myös KH (2) on alhainen,joten taitaa kyseessä olla hiilarin puute. Taitaapi pian olla ajankohtaista hankkia hiilarisysteemitkin...mutta kivahan se vaan on,että saa lisää tilpehööriä.

[Mumzi]

Mulla puolestaan tuo JBL:n pH- on toiminut hyvin. Hanaveden pH on 7,5 ja kerta-annostuksella sain pH:n tipahtamaan seiskaan. Se ei alkuun pysynyt kuin päivän, jonka jälkeen lisäsin seuraavana päivänä vielä uuden annoksen, niin johan alkoi pysyä. Akvassa on myös kanto ja käytän lisäksi mietoja turveuutelisäyksiä vedenvaihdoissa. On pysynyt reilummillakin vedenvaihdoilla ilman turveuutettakin pH paikoillaan, että ehkä se kanto tekee taian. Sama juttu pienemmässä akvassa. KH:n nosto onkin sitten asia erikseen, tai siis nouseehan se nostamalla ja samalla myös pH. Tyydyn kakkoseen. Uuteen rapulaan ajattelinkin testata tammenlehtiä.

[Möllykkä]

Ollen laittanut sitä pH miinusta kolme kertaa... Pitäiskö kokeilla vielä, ainetta olis vielä jäljellä pullossa. Voisin kokeilla tota Eheimin TorfPellets turvegranulaattia, koska suodattimena on Eheim aquaball.

[Mumzi]

No ohoh! Purkin kyljessähän suositellaan sekoittelemaan vettä, kun aineen lisää. Mä oon lisänny suoraan akvaan ja vähän hämmennelly. Mutta ehkä kannattaa kallistua sinne turvegranulaatteihin, jos on mahdollista kokeilla.

[Sisso]

KH ei kerro mitään hiilarin tarpeesta tai puutteesta. Sen sijaan korkea KH (4->) estää pHn laskun.

Noissa turve/humustuotteissa on se ongelma, että riippuen mistä se on valmistettu, tuoteen pH ei ole riittävän alhainen laskemaan akvan pHta riittävästi. Jos tuote on uutettu pH 6,5 turpeesta, ei tuotteen pH ole alle 6,5 mitenkään. Jokainen ymmärtää, että ko tuotetta saa kipata akvaan melkoisia määriä, jos hanaveden pH on esim 8, ennen kuin se laskee siitä mihinkään, etenkin jos vielä KH on korkealla. Osa turvetuotteista (siis raakaturve) on jopa pH 3,5 jolloin niistä tehdyt tuotteet/liuokset voivat olla hyvinkin happamia, mutta sitähän me ei tiedetä! Sama koskee muitakin raaka-aineita, mutta turve on hintansa ja saatavuutensa takia paljon käytetty raaka-aine. Valmiin tuotteen hinta pompsahtaa helposti pilviin jos sen valmistukseen käytetään kalliimpia raaka-aineita, joita uuttamisen takia vieläpä kuluu reippaasti valmistuksessa.

[jenniliini82]

tässä ihmettelen miksi en saa enää ph:ta laskemaan yhtä hyvin kuin entisessä altaassa. Tein siis vaihdon 240litraisesta 500 litraan. Kaikki siirrettiin vanhasta uuteen altaaseen; hiekat, kannot ja jokunen kasvi. uusia kasveja olen ostellut ja laittanut, mutta kasvillisuuden määrä ei ole mitään verrattuna siihen viidakkoon mikä entinen allas oli. Liekö sitten kasvien määrällä syy ph:n laskuun tai nousuun? Meillä kraanavesi on 7,5 ja uuteen altaaseen tuli suurimmaksi osaksi vain kraana vettä, seki tietty nyt vaikuttaa. Edellisessä altaassa sain ph:n laskemaan hiilidioksidin avulla, eli passiivilevitin ja kilju. Ph pysyi siinä 6,8. Nyt ph ollut jo viikon uudessa altaassa 7,2 ja käytössä siellä aktiivilevitin(tunze) ja nopeaan käyvä kilju. Eikä sitten millään ph laske. Valot ovat erilaiset kuin entisessä altaassa oli vain loisteputket ja nyt 2x70w monimetallit. Onko niillä vaikutus ph arvoon? Akvaarioon on lisätty isoja kantojakin ja vanhat kannot myös käytössä, mutta tiedä sitten mikä siihe ph arvoon vaikuttaisi. Mitään litkuja en viitsisi ruveta käyttämään. tuo 6,8 olisi hyvä tetroille ja muillekin asukkaille.

[Sisso]

pH laskenee vielä hiukan ajan kanssa. Meillä tulee hanasta pH8 vettä (KH on 3 joten antaa pHn laskea), mutta asettuu itsekseen 7-7,2 tuntumaan jopa vähäkalaisissa akvoissa kun vaan vältän isoja vedenvaihtoja kerralla. Se on asettunut yleensä muutamassa viikossa siihen, mihin nyt sitten ko akvassa asettuukaan joten sen kanssa on vaan maltettava hetki. Valaistuksella ei sinällään ole vaikutusta pH-lukemaan. Montako kiljua sulla on käymässä? Jos yksi, on varsin mahdollista ettei se riitä laskemaan pHta riittävän alas kunkvalla on kokoa jo tuon verran. Tunzen reaktori on aika pieni kooltaan eikä ehkä jaksa sekoittaa hiilarivettä riittävää kapasiteettia, mutta tällöin kaasua pitää kyllä syöttyä melkosia määriä eikä siihen pääsätne vielä yhdellä kiljulla. Tarkoitan, että levitin saattaa haaskata kaasua jota ei jaksa sekoittaa veteen. Meillä oli Tunze kokeilussa, en tykännyt ja vähän epäilen jaksaako sen piskuinen pumppu jauhaa vettä riittävästi kaasua veteen noin ison akvan tarpeisiin, ainakin jos syöttö on yhtään reipasta. Meillä on 450-litrasessa 600l/h jylläävä pumppu levittimessä, riittää nykyisellä kaasun syötöllä, 2-3 kuplaa/sek, ihan mukavasti. Sen sijaan JBLn 420l/h (vastaa muistaakseni suunilleen Tunzea) ei enää jaksa.

[jenniliini82]

No tiedä sitten jaksaako. kaksi 1,5 l pulloa kiljua ja tunzen putki puolillaan "kuplavaahtoa". kuplaa tulee n.2 per sekuntti. olen ainakin yrittänyt pitää vauhdikkaana, mutta ei ainakaan viikossa ole vielä tapahtunut mitään muutosta ph arvoon.

[Sisso]

Tolla kuplanopeudella pumppusi ei välttämättä jaksa liuottaa kaikkea kaasua veteen koska kyllä tolla kilju/kuplamäärällä pitäisi pHn tulla alas pytyssäsi, en usko että kiljussa on vika. Kertyykö kaasua reaktorissa sinne ylös vai meneekö kaasukuplat pitkin reaktoria jatkuvasti ilman kertymistä? Mä en anna kertyä (liukenematonta) kaasua reaktoriin yhtään vaan vaihdan pumpun tehokkaampaan jos näin tapahtuu. Reaktorin pitää siis näyttää koko ajan lottokoneelta, you know. Meillä on levittimet TSI, joten voin modata niitä mielinmäärin: puuhaboxi täynnä pumppuja, reaktoreita,letkuja ja muuta relettä mistä askarrella aina uusia yritelmiä. pH reagoi viimeistään muutamassa tunnissa hiilariin jos sitä syöttyy riittävästi/liukenee tehokkaasti, ei siinä päiviä mene.

[Sisso]

Muoks. Eihän sulla ole kova pintavirtaus? Se näköjään torppaa hiilarin hyödyt melkoisen tehokkaasti. Mulla oli yhdessä hiilaripytyssä hetken tehostettu pintavirtaus, pH nousi heti 6,8->7,0 vaikka syöttömäärä oli sama eikä pieni syöttömäärän nostaminenkaan saanut sitä laskemaan, isompaa en edes vaivautunut yrittämääm kun tilanne oli tilapäinen. Vasta pintavirtauksen palauttaminen siksi tavalliseksi, eli rauhalliseksi, sai pHn takaisin tuttuun lukemaan. Tappelin itse tässä tovin tehottomien pumppujen kanssa (ei liittynyt pintavirtausepisoodiin), pH ei suostunut laskemaan millään, mutta kun sain viriteltyä riittävästi potkua levittimiin (kuvat TSI-palstalla), tipahti pHtkin heti toivotusti.

[jenniliini82]

Muoks. Eihän sulla ole kova pintavirtaus? Se näköjään torppaa hiilarin hyödyt melkoisen tehokkaasti. Mulla oli yhdessä hiilaripytyssä hetken tehostettu pintavirtaus, pH nousi heti 6,8->7,0 vaikka syöttömäärä oli sama eikä pieni syöttömäärän nostaminenkaan saanut sitä laskemaan, isompaa en edes vaivautunut yrittämääm kun tilanne oli tilapäinen. Vasta pintavirtauksen palauttaminen siksi tavalliseksi, eli rauhalliseksi, sai pHn takaisin tuttuun lukemaan. Tappelin itse tässä tovin tehottomien pumppujen kanssa (ei liittynyt pintavirtausepisoodiin), pH ei suostunut laskemaan millään, mutta kun sain viriteltyä riittävästi potkua levittimiin (kuvat TSI-palstalla), tipahti pHtkin heti toivotusti.

Heps hei! Siinä vastaus, mulla aikamoinen puhuri pinnassa, kun on tuo eheimin powerline 2252. Ja ollut todella ongelmia tuo suodattimen kanssa, kun ostin käytettynä, eikä mukana ollut mitään vimpaimia millä virtausta säädellä. Joten väsäsin siihen pitkän letkun pätkän ja siihen puukolla monta reikää, mutta silti kauhea voima tuossa... Jos laitan virtausta alemmas kasvit kaatuu, siksi olen suunnannut pintaa kohden. Lisänä vielä jbl cristal profi green line 1501 joten virtausta riittämiin. Allas on tosin pitkä, pari metriä. No menipäs vaikeaksi, mitähän virityksiä sitä sitten keksis. Millä tavalla voin mitata ettei hiilaria tule vaan liikaa tuonne, kun ei ole hiilidioksidi testiä? Tunze on kyllä pois päältä pimeään aikaan. Ei kalat ole ainakaan pinnassa happea hakemassa.

[Sisso]

Jos ei ole testiä, ainoa, ja oikeastaan ainoa oikea (koska testi ei huomioi esmes veden lämpötilaa ja valaistusta), tapa seurata hiilarin määrää on ensisijaisesti kalojen vointi. Ne ilmoittavat melko herkästi kiihtyvällä hengityksellä->haukkomisella missä mennään. Pitkässä juoksusssa kasvit kertovat onko hiilaria riittävästi ts ne kasvavat hyvin ja levät pysyy poissa. Jatkuvanäyttöinen C02-testi ei muutenkaan ole 100% luotettava, antaa vain suuntaa missä mennään ellei tiedetä satavarmasti säiliössä olevan liuoksen KH ja se taas EI saa olla akvavettä jos halutaan varmasti luotettava tulos vaikka ohjeissa neuvotaankin laittamaan säiliöön akvavettä.

Ilmastin on toinen hiilarin vihollinen. Kokeilin joku aika sitten 450-litrasessa ilmastinta, suht reipas puhallus, ja johan taas pH nousi samointein. Mitä tulee pintavirtaukseen, meillä on hiilariakvoissa periaatteena se, että vedenpinta ei saisi "kohoilla" puhalluksesta ts pinan pitää liikkua ja se saa olla nopeaakin liikettä, mieluusti vielä mahdollisimman laajalla alalla (tosin pintakala-akvoissa on aina tyvenet kohdat jossain), mutta minkäänlainen pinnan myllääminen tai vatkaaminen on no-no. Näillä eväillä ei ole reippaasta hiilarisyötöstä huolimatta tullut hapenpuutteita vaikka yhdessä pytyssä vesi on melko lämmintäkin, +28c. Olen myös varmistanut suunnatuilla puhalluksilla hyvän kierron koko akvassa, siis ylhäältä alas niin että happea riittäisi varmasti pohjalle asti.

[Sisso]

Jos ei ole testiä, ainoa, ja oikeastaan ainoa oikea (koska testi ei huomioi esmes veden lämpötilaa ja valaistusta), tapa seurata hiilarin määrää on ensisijaisesti kalojen vointi. Ne ilmoittavat melko herkästi kiihtyvällä hengityksellä->haukkomisella missä mennään. Pitkässä juoksusssa kasvit kertovat onko hiilaria riittävästi ts ne kasvavat hyvin ja levät pysyy poissa. Jatkuvanäyttöinen C02-testi ei muutenkaan ole 100% luotettava, antaa vain suuntaa missä mennään ellei tiedetä satavarmasti säiliössä olevan liuoksen KH ja se taas EI saa olla akvavettä jos halutaan varmasti luotettava tulos vaikka ohjeissa neuvotaankin laittamaan säiliöön akvavettä.

Ilmastin on toinen hiilarin vihollinen. Kokeilin joku aika sitten 450-litrasessa ilmastinta, suht reipas puhallus, ja johan taas pH nousi samointein. Mitä tulee pintavirtaukseen, meillä on hiilariakvoissa periaatteena se, että vedenpinta ei saisi "kohoilla" puhalluksesta ts pinan pitää liikkua ja se saa olla nopeaakin liikettä, mieluusti vielä mahdollisimman laajalla alalla (tosin pintakala-akvoissa on aina tyvenet kohdat jossain), mutta minkäänlainen pinnan myllääminen tai vatkaaminen on no-no. Näillä eväillä ei ole reippaasta hiilarisyötöstä huolimatta tullut hapenpuutteita vaikka yhdessä pytyssä vesi on melko lämmintäkin, +28c. Olen myös varmistanut suunnatuilla puhalluksilla hyvän kierron koko akvassa, siis ylhäältä alas niin että happea riittäisi varmasti pohjalle asti.

[jenniliini82]

Jos ei ole testiä, ainoa, ja oikeastaan ainoa oikea (koska testi ei huomioi esmes veden lämpötilaa ja valaistusta), tapa seurata hiilarin määrää on ensisijaisesti kalojen vointi. Ne ilmoittavat melko herkästi kiihtyvällä hengityksellä->haukkomisella missä mennään. Pitkässä juoksusssa kasvit kertovat onko hiilaria riittävästi ts ne kasvavat hyvin ja levät pysyy poissa. Jatkuvanäyttöinen C02-testi ei muutenkaan ole 100% luotettava, antaa vain suuntaa missä mennään ellei tiedetä satavarmasti säiliössä olevan liuoksen KH ja se taas EI saa olla akvavettä jos halutaan varmasti luotettava tulos vaikka ohjeissa neuvotaankin laittamaan säiliöön akvavettä.

Ilmastin on toinen hiilarin vihollinen. Kokeilin joku aika sitten 450-litrasessa ilmastinta, suht reipas puhallus, ja johan taas pH nousi samointein. Mitä tulee pintavirtaukseen, meillä on hiilariakvoissa periaatteena se, että vedenpinta ei saisi "kohoilla" puhalluksesta ts pinan pitää liikkua ja se saa olla nopeaakin liikettä, mieluusti vielä mahdollisimman laajalla alalla (tosin pintakala-akvoissa on aina tyvenet kohdat jossain), mutta minkäänlainen pinnan myllääminen tai vatkaaminen on no-no. Näillä eväillä ei ole reippaasta hiilarisyötöstä huolimatta tullut hapenpuutteita vaikka yhdessä pytyssä vesi on melko lämmintäkin, +28c. Olen myös varmistanut suunnatuilla puhalluksilla hyvän kierron koko akvassa, siis ylhäältä alas niin että happea riittäisi varmasti pohjalle asti.

Laitoin nyt powerlinen puhaltaan takalasia pitkin keskemmälle. Nyt pinta vain liikkuu nopeaan ,mutta ei rikkoudu. Saas nähdä auttaako. Olen vain aatellut että pinnan pitää rikkoutua että kalat saa happea. Vaikkakin virtaus oli heikompi entisessä altaassa ja samat asukkaat voivat hyvin. mietin vain vaatisiko nuo plekot että pinta rikkoutuu, toivon mukaan pärjäävät tuossa sitten. katsellaan.

[Sisso]

Jep, seuraa kalojen vointia tarkasti kun teet muutoksia. Nää säätämiset on aina akvakohtaisia juttuja ja niihin sekä lopputulokseen vaikuttaa monikin asia. Kalojen hyvinvointi menee aina etusijalle joskin aika usein juttuja pystyy myös säätämään toimivimmiksi. Meillä on aika paljon ottoja ja mm. perhosnuoliaisia, ovat pärjänneet OK näillä eväillä.

[Möllykkä]

Kuinka paljon turvegranulaattia pitäisi laittaa 190 litrasen akvaarion suodattimeen?

[MoonaS]

Kuinka paljon turvegranulaattia pitäisi laittaa 190 litrasen akvaarion suodattimeen?

Entiedä muista merkeistä, mutta tuo mikä mulla on (ACTIZOO TURVEMASSA ), niin 460g riittää n. 200 litraan vettä.

[Möllykkä]

Mul on Hagenin Fluval peat granular...