80l kokonaisuuden suunnittelua ja projektin seurailua

[Sisso]

Toi linkin hiilari voi hyvinkin toimia kun akva on vain 80l.

Aa, valohomma on tosiaan hiukan kinkkinen. Jos kannessa on kaksi putkea, todennäköisesti niillä pärjää suht mukavasti ainakin peruskauran kanssa ilman hiilariakin, mutta en edellenkään mene takuuseen vaativammista. Jos laitat hiilarin, voit toki kokeilla jonkun lajin kanssa ja katsoa sujuuko. Meillä oli aikana ennen hiilaria valoa kohtuullisesti ja yritin eräiden em lajien kanssa, mutta ei onnistunut ei. Vasta hiilarin asennus toi tuloksia mutta en osaa kommentoida miten käy niiden kanssa jos valoa on vähemmän mutta hiilari menee. Anyone? Peruskaura sen sijaan on menestynyt hyvinkin niukalla valolla kiljun kanssa.

Sen sijan linkin heijastimesta en sano mitään. Yrittäisin löytää M-profiilisen koska niiden nimiin vannotaan. Voipi olla ok tai sitten vain rahastusta. No, tuskin se tilannetta ainakaan huonontaa, jotta mikä ettei jos ei muuta vastaan tule.

[Tike88]

Kiitos vastauksesta!

Laitoin myöskin kyselyä tuosta yllämainitusta hiekasta, että mahtaakohan sisältää kuparia, eli soveltuuko sukaravuille. Saas nähdä mitä vastaavat. Lisäksi kävin tonkimassa Sastamalan vesilaitoksen sivuilta vähän tietoja ja siellä oli vammalan veden arvoja. Tässä tulevat:

pH 7,8
CODMn mg/l <0,50
Fe µg/l <50
Mn µg/l <30
Kovuus mmol/l 0,32
Kovuus ºdH 1,8

Miltäs nää arvot kuulostaa ajatellen musta-aavetetroja, nuolimonneja ja sukarapuja? Ihan kaikki noista ei kyllä sanonut mitään, enkä tiedä ihan ovatko tarpeellisiakaan, mutta kopsasin varmuudeksi kaikki mitä tietoon sai.

[7330]

Laitoin myöskin kyselyä tuosta yllämainitusta hiekasta, että mahtaakohan sisältää kuparia, eli soveltuuko sukaravuille.

Rapujen ja kuparin suhde on muuten mielenkiintoinen. Esimerkiksi vesijohdoista joskus liukeneva epäorgaaninen kupari on myrkyllistä useimmille eliöille, ja sukaravut ovat sille erityisen herkkiä. Samaan aikaan rapujen veressä kiertää happea kuljettavana aineena raudan sijaan kupari: orgaaninen kupari on siis puolestaan niille elintärkeää.

pH 7,8
CODMn mg/l <0,50
Fe µg/l <50
Mn µg/l <30
Kovuus mmol/l 0,32
Kovuus ºdH 1,8

Rauta- ja mangaanipitoisuuksista en osaa sanoa mitään, mutta kovuus on mukavan alhaalla pehmeän veden kaloille, ja pH varmasti laskee akvaariossa helposti sopiviin lukemiin.

[Tike88]

Laitoin myöskin kyselyä tuosta yllämainitusta hiekasta, että mahtaakohan sisältää kuparia, eli soveltuuko sukaravuille.

Rapujen ja kuparin suhde on muuten mielenkiintoinen. Esimerkiksi vesijohdoista joskus liukeneva epäorgaaninen kupari on myrkyllistä useimmille eliöille, ja sukaravut ovat sille erityisen herkkiä. Samaan aikaan rapujen veressä kiertää happea kuljettavana aineena raudan sijaan kupari: orgaaninen kupari on siis puolestaan niille elintärkeää.

Mitenkäs sitten erottaa orgaanisen ja epäorgaanisen kuparin toisistaan? Lainaus hiekasta akvaarioon.fi sivuilta:

"Hiekka sisältää rautaa, kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, rikkiä sekä 25 muuta hivenainetta, joten erillistä pohjalannoitusta ei tarvita. Tuote ei kuitenkaan sisällä karbonaatteja, joten hiekka ei vaikuta vesiarvoihin."

Suoranaisesti ei sanota että sisältäis kuparia, mutta mitä mahtaa kuulua hivenaineisiin? Ja jos kupari on hivenaine niin onko se silloin epäorgaaninen vai orgaaninen? Monissa kasvilannoitteissahan on kuparia, jotka akvaarioon on tarkoitettu, siksi pohdin että mahtaakohan vaan tuossakin olla. Muuten kuulostais kyllä hyvältä hiekalta. Jospa huomenna sais varmistuksen epäilyihin tuolta sivustolta kun laittelin kyselyä. Jos sitä kuparia löytyy niin täytyypi ettiä sitten hiekkaa vielä jostain muualta.

Toisinaan tuntuu tyhmältä ku on tommoset termit hukassa.

[7330]

Mitenkäs sitten erottaa orgaanisen ja epäorgaanisen kuparin toisistaan?

En ole kemisti minäkään, joten käsitykseni asiasta on myös aika hatara. Wikipedia antaisi ymmärtää, että kuparin myrkyllisyydessä ja tarpeellisuudessa olisi kyse pikemminkin määristä kuin siitä, missä muodossa kuparia saadaan.

Mutta koska kupari luetaan raskasmetalleihin ja on riittävinä pitoisuuksina myrkyllistä myös kaloille (ja kasveille ja ihmisille), ei sitä varmasti lannoitteissakaan voi olla sellaisina pitoisuuksina, että se olisi vaarallista.

[Tike88]

Vähä on tullu pidettyä pientä taukoa tästä akvaariomaailmasta. Lauantaina ilmeisesti akvaario ois Suomessa ja sitte saapi tarkemmat infot. Olivat ilmeisesti toisessa päässä kämmänneet ennen joulua ja laittaneet tulemaan pelkän jalustan akvaariolle. Noh semmosta sattuu. Sen verran on kuitenkin jo selvinnyt että akvaariossa on valaisin missä on kaksi putkea. Ei oikeestaan oo wattimääristä mitään hajua vielä, mutta mahtaakos kaks putkea tuommoiseen 80l olla riittävä? Pelkäsin nimittäin että ois vaan yks putki tuossa.

Mitenkäs ne wattimäärät litroja kohden laskettiin? Oisko jollain heittää laskukaava tms? Ilmeisesti vähintään 0,2w/l piti olla näille vähän vaativille kasveille, mutta mikäs se määrä oli näille enemmän vaativille?

http://www.petshop.fi/aquarium_accessor ... d_8kg.html onko jollakulla kokemusta tuosta hiekasta? Sopiiko pohjakaloille ja ravuille? Tai vaihtoehtoisesti tämä http://www.petshop.fi/aquarium_accessor ... m_8kg.html?

[Kana +-yksipantteri]

Wattimäärä litraa kohden lasketaan jakamalla putkien yhteenlaskettu wattimäärä altaan litroilla. 0,2 w/l on kyllä aikalailla minimi yleisesti ottaen minkäänlaiselle kasvin kasvulle. Tuokin wattimäärä kyllä riittää jos tyytyy vähemmän valoa vaativiin kasveihin, kuten melalehtiin. Enemmän valoa vaativat kasvit tarvitsevat valoa sitten ainakin 0,36 - 0,4 w/l. Minkäs wattiset ne sinun loisteputket on? Hiekasta ei kokemusta.

[Tike88]

Varmuuden wattimääriin saan varmaankin viikonloppuna tai viimeistään kun akvaarion käyn hakemassa. Kattelin kuitenkin vähän netistä vastaavan kokoisia akvaarioita joissa on tommoset tuplaputket ja monissa oli 25-35 wattia yhteensä että noin 0,31w/l - 0,43w/l. Toivotaan siis että tuo pitäis paikkansa myös mun altaan kohdalla, niin ei kuulostaisi edes kovin huonolta! Toivotaan tietysti että osuu tuonne yläpäähän eikä ala, mutta joka tapauksessa taidetaan päästä tuon minimin yli. Täytyykin palata asiaan kun saan enemmän infoa tietooni.

[Tike88]

NYT MULLA ON AKVAARIO!

Asiaan. Pohdiskelin tuossa että, kun kyseessä on tuo mattosuodatin akvaario josta matto vie paljon tilaa niin lasketaanko valoteho noitten sisämittojen mukaan miinus maton osuus vai ihan koko alan mukaan missä on vettä? Sisämitat olivat suurinpiirtein tämmöiset ilman mattoa 38,5cm syvä, 43,5 cm leveä ja 39,5 cm korkea. Eli laskutoimituksena taitaa tulla 66l eli pyöreesti 70 l kun akvaariossa on kaareva etulasi mikä tuo ehkä ihan vähän tilaa lisää. Sisämittojen mukaan (ilman mattoa) akvassa ois valoa 0,36W/l. Akvassa siis on 24w lamppu. Eli päästäis ihan kohtuulliseen määrään. Menestyykö kuitenkaan tuossakaan valomäärässä nuo erikoisemmat kasvit mitä olin ketjun alkupäässä luetellutkin kuten vauvankyynel, kääpikyynel, hatturuoho ja mitä muita niitä nyt olikaan? Hiilariakin tulossa tämmösessä muodossa: http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/s ... 9056777770

Sitten muita kysymyksiä kalasto+pohjamatskuun liittyen. Kalastona tulee siis olemaan sukarapuja (lisätään myöhemmin ku akva toimii kunnolla), musta-aavetetroja parvi (ekat asukit) ja nuolimonneja elikkäs ottoja. Kun kerta monnisia ei ole tulossa niin uskaltaako akvaarioon ottaa pohjamatskuksi oikeastaan mitä vain karkeutta? Eli toisin sanoen vaativatko nuolimonnit hienoa hiekkaa? Harmaita ja mustia hiekkoja oon kattellut, mutte melkeinpä kaikki tämmöset on vähän karkeampaa sorttia (1-3mm). Kallistun luultavasti harmaaseen hiekkaan. http://www.petshop.fi/aquarium_accessor ... d_8kg.html Kellään kokemusta tuosta linkin hiekasta? Toinen kysymys mahtaako tuollainen 8kg riittää peittämään 38,5 x 43,5 alan? Täytyy laittaa heille vielä kysymystä tuosta raekoosta kun sitä ei ollut just tuon harmaan kohdalla mainittu.

[Tike88]

Tämmösen viestin sain petshopilta ku laitoin kyselyä tosta hiekan raekoosta. Olisko toi 0,5-1,5 mm ok nuolimonneille? Sanoivat myös ettei hiekasta liukene mitään veteen.
"Hei,
Firenza hiekan raekoko on noin 0,5-1,5mm. Tieto puuttuu myös säkistä, mutta noin
silmämääräisesti raekoko pyörii noilla nurkilla, todella pientä on. "

[hh_]

Nuolimonnit ovat erittäin harvoin pohjassa, pääosin ovat kiinni laseissa ja kasveissa imuttelemassa levää. Pohjamateriaalilla ei ole niille mitään merkitystä.
Nämä kalat ovat osoittautuneet meillä todella hankaliksi, ei olla koskaan saatu näitä pysymään elossa. Vaativat todella puhdasta ja hapekasta vettä. Ollaan kokeiltu lämpimässä ja viileässä vedessä, ylisuodatuksella ja kaikenmaailman ilmastimilla ja hapettimilla. Mutta ei niin ei.

Mitä pienempi allas, sitä hankalampaa toteuttaa.
Tosin meillä pysyi pisimpään (2kk) elossa meidän pienimmässä eli 96l.

[Tike88]

No juu helpoimpiahan nuo otot eivät ole, mutta voihan sitä tietysti kokeilla. Ensimmäiseksi asukiksi eivät todellakaan ole tulossa. Ehkä sitten viimeisenä. Ensimmäisenä hankintana akvaarioon on kierteiset, petokotilot ja musta-aavetetrat ja ku homma tasottuu niin vois harkita jonkin sukarapulajin hankintaa. Olisiko katinkultamonnit helpompia saada pysymään hengissä? Entä menevätkö ne karkeammalla hiekkapohjalla? Joku niitä tuolla aiemmin ehdottikin.

Tänään saapui matkahuollon kautta tuommoinen harmaa hiekka, kivan värinen on kyllä. Karkeus n. 1-1,5mm eli ei ihan hienoa hiekkaa, mutta ei ehkä ihan soraakaan. Monnisista en siis edes haaveile, eivät tuolla pohjalla menesty.

[Tike88]

Pohdituttaa kasvilannoite asiat. Varmaankin jokin nestemäinen lannoite pitää olla. Mikä on halvin ja riittoisin ja vielä asiansa ajava? Oon myöskin pohtinut että saviturvepallerot on varmaan parhain pohjalannoite oman kokemuksen perusteella, mietin kuitenkin että lasketaanko raekooltaan 1-1,5mm hiekka jo soraksi? Eli pysyykö tuon alla suuremmin pöllyämättä pallerot? Mikäli ette suosittele ko. hiekkaan saviturvepalleroita niin mikä vois olla halpa korvaava vaihtoehto?

[Tike88]

Mulla taitaa olla nyt ongelma. Nimittäin veden lämpötila! Akvaario on ollut nyt pyörimässä ilman lämmitintä, hiekat sisällä ja lämmöt näyttää tommosella digitaalisella leivontaan tarkotetulla mittarilla 27 asetetta. Eli sehän on tolle mun suunnittelemalle kalastolle liikaa. Onkohan tuolle lämpötilalle nyt sitten mitään tehtävissä? Akvaario on tommonen kalusteakvaario eli koko pinta on suljettu kun tossa on umpinainen kansi. Huoneenlämpöä vois yrittää hieman laskea, mutta sillä nyt ei ihan hirveästi ehkä pysty vaikuttaa, täytyy yrittää.

Jos lämmöt pysyy noin korkealla niin taitaa mennä koko kalasto uusiksi. Varsinkaa sukaravut ei noin lämpimästä tykkää. Mikähän on korkeimmassa lämpötilassa viihtyvä sukarapu ja mikä tää lämpötila mahtais olla? Musta-aavetetroilla lämpötila tai solla 24-25 astetta, olenko oikeassa? Nuolimonneista en sitten tiedäkään, mutta niistä voin kyllä luopuakin, jos viihtyvät kovinki viileässä. Katinkultamonnit sitten taas viihtyisivät jopa 28 asteessa asti, mutta mitä mahtavat tykätä karkeasta hiekasta, vai piittaavatko mitään?

[7330]

Ei tuo lämpötila ihan niin iso ongelma ole.

Varsinkaa sukaravut ei noin lämpimästä tykkää. Mikähän on korkeimmassa lämpötilassa viihtyvä sukarapu ja mikä tää lämpötila mahtais olla?

Viher-, mehiläis- ja leväsukaravuilla suositus yltää 28 asteeseen saakka. Myös kirsikkasukarapuja on onnistuneesti pidetty kiekkokalojenkin lämpötiloissa, mutta niiltä on vähän hankala kysyä, viihtyvätkö ne. Ainakin lisääntyvät samaan tahtiin kuin viileämmässäkin.

Musta-aavetetroilla lämpötila tai solla 24-25 astetta, olenko oikeassa?

Joidenkin lähteiden mukaan kyllä, mutta Varjon Akvaariokalat antaa sillekin haarukkaa 28 asteeseen saakka. Samaa sanovat nopean googlauksen perusteella Fishbase, Plantedtank.net ja Seriouslyfish.com.

Nuolimonneista en sitten tiedäkään, mutta niistä voin kyllä luopuakin, jos viihtyvät kovinki viileässä.

Vanhat kirjat suosittavat nuolimonneille viileää vettä, mutta kyse on sekaannuksesta lajinmäärityksessä. Käytännössä kaikki suomalaisista akvaarioliikkeistä löytyvät nuolimonnit viihtyvät lämpimämmässä, ja Varjon kirjassa kaikkien esiteltyjen lajien lämpötilasuositus yltää 28-30 asteeseen saakka. Nuolimonneille on olennaista happipitoisuus, ja koska lämpimään veteen liukenee vähemmän happea kuin viileään, hyvä veden kierto on olennainen.

[15 neontetraa]

Mukavaa, että projekti edistyy! Tätä ketjua on mukava seurata, kun akvaario ja tuleva kalasto ja kasvisto kiinnostavat itseänikin!

Olisi mukava nähdä kuviakin, siitä hiekasta myös. Onko tuossa akvaariossa siis yksi t5-putki? Osaatko sanoa sen värilämpötilaa ym?

[Tike88]

Juu yks t5 putki tuo ilmeisesti on. En osaa värilämpötilaa heittää ku ei tullu oikeastaan mitään papereita mistä luntata mitään akvan mukana. Selvästi sinertävä tuo valo on kuitenkin. Laitoin parit pikaisesti räpsityt kuvat nettiin niin pääsette pällistelemään. Akvaarioon heitin sinne tänne läjän kasveja, eivät välttis ole niitä jotka haluaisin tuolla pitää, mutta heti piti saada jotain ja kävinkin ryöstöretkellä vanhempieni altaassa Tosin aika pahoin levättyneitä, mutta ei se mitään, tästä lähtee! Lisäksi akvaariossa möyrii kierteisiä. Oon heittänyt tuonne biodigestiä sisälle kertaalleen ja kierteiset saa sitä jonki aikaa pidellä käynnissä, että saa taas rahatilanteen siihen kuntoon, että saa vesitestit, lannoitteet ja fisuset. Niin ja akvaarion takaseinä on oikeasti musta, mutta valosta johtuen sinertää noinkin paljon.

Hiekkakin OLI harmaa ku laitoin sen akvaarioon, mutta nyt näyttää lähinnä mustalta ja valkoiselta hiekalta keskenään. Voi toimia noinkin jos hankkii lisäksi vielä vähän mustaa sekaan, ettei oo ihan noin vaalea.

Ei tykänny mun kuvakoosta joten laitetaas linkkinä.
http://i159.photobucket.com/albums/t157 ... io/007.jpg

http://i159.photobucket.com/albums/t157 ... io/006.jpg

[Debugger]

Onnea uudelle altaalle toivottaa vuokralla asuva 500 litranen.

[Tike88]

Tilanne tänään, hirveän sekaisin näköinen pitäis ehkä pikkuhiljaa alkaa ryhmittelemään noita kasveja järkevämmin. Ensimmäisiä leviä on alkanut ilmaantumaan laseihin, ei mikään katastrofi, pitäs vaan hankkia joku millä ravata niitä pois, ennen kuin tilanne muuttuu pahemmaksi. Kasvit ovat alkaneet kasvaa ihme ja kumma kyllä vaikka kummoista lannoitusta saatika hiilaria eivät vielä saa. Levä on kyllä alkanut kadota osittain noista vanhempien akvaariosta tuoduista kasveista, johtuen varmaan täysin erilaisista kasvuolosuhteista.

Tosiaan oon tässä pohtinut että ehkä vedensuosikki noista ainakin saa jäädä. Näyttää kivalta tummaa taustaa vasten ja varmaan peittää sitä ihan kivasti. En tahdo tuon taustan täysin näkyä sillä siinä on tommosia jänniä jälkiä jotka lähinnä häirittee. Lisäksi varmaan saa jäädä etualalla olevat japonicat. Mahdollisesti myös anubiaat jos pääsevät leväkerroksistaan eroon ja niille löytyy muuten kiva paikka. Myös lumme saattaa saada luvan jäädä jos kasvaa oikein nätiksi.

[Tike88]

Pitkähkö tauko ollut taas akvaariomaailmasta. Akvaarioprojektikin oli pidemmän aikaa jäissä, mutta nyt on jo elämääkin! Akvaario on kokenut muutoksia. Kalastona on tällä hetkellä 8kpl Korutetroja. Ei siis vielä muuta. Kirsikkasukarapuja aion kokeilla ja oonkin niitä sunnuntaina hakemassa ja samaten kasveja tulee lisää. Tällä hetkellä elinvoimaisimmat kasvit on kaksi isoa anubiasta, jotka nekin jo ihan hienoja, mutta kaipaan köynnöstäviä tuonne lisää ja niitä nyt onneksi tuleekin. Mulla on alkanut myös tökkimään tuo sora tuolla pohjalla ja saattaa olla että vaihdan sen hiekkaan. Sen jälkeen voisin harkita monnisparvea ehkä jos löytyy mun akvaarioon sopivaa lajia. Yks mitä oon tässä viime aikoina miettinyt niin joku kiva yksittäinen imukuppikala ois kiva. Elikkäs siis pleko, mutta onko noin pieneen akvaarioon olemassa mitään mikä mahtuis? Perus partamonnikin menis, mutta se taitaa vaatia sitä 100l tilaa, menisköhän naaraskaan pienemmässä? Alkaa pitkästä aikaa tuntua tuo akvaario mukavalta olohuoneen nurkassa ku siellä vihdoin ja viimein on asukkejakin pyörimässä.

[007]

Minun mielestäni ei tuonne oikein voi mitään plekoa ottaa, mutta esim katinkultamonni voisi mennä jos jostain niitä löytäis.