


Kiva nähdä, että tää metodi kiinnosti niin monia

Valvoja: Moderaattorit
Jotain jaavansaniaista tuolta löytyy jo, vähän villisti kasvamassa. Samoin miekkoja. Lisäsin pari kuvaa joista noita näkyy (vähän) paremmin. Suurin osa kasveista on muilta harrastajilta saatua, AW:n kautta. Noi kuvissa näkyvät miekat ja jaavansaniainen tulivat altaan mukana, levän kera. Aloitin noin viikko sitten HappyCarbo-kuurin (samaa kamaa kuin EasyCarbo, oli vaan hitusen halvempaa) joka on alkanut siinä vähän auttaa.Sisso kirjoitti:Oletko eemeli ajatellut kokeilla jaavansaniaisen eri lajikkeita? Ne ovat kaikki sopivan hidaskasvuisia mutta siitä huolimatta tuottavat happea hyvin (yksi parhaista kuplijoista meidän akvoissalajikkeeseen katosmatta) ja käyttävät siten paljon ravinteita. Niitähän löytyy monen kokoisena, ja näköisenä, 5cm korkeista lajikkeista tosi suuriin. Myös isot miekat on hyviä samaan hommaan, lehtimassaa löytyy....
Nyt siellä ui 4 töyhtökääpiöahventa (1 uros), 7 nuorta leväbarbia, 5 uros-partamonnia, 4 hehkutetraa ja ehkä 3-4 täplämonnisen poikasta. Näistä nuo kaksi viimeisintä on lähtemässä pois, kunhan saan ne kiinni... Jotain tuonne kyllä sitten tarvitaan tilalle, mutten vielä ole ihan keksinyt mitä. Lisäksi on ainakin 30 kirsikkasukarapua (nyt varmaan jo 40, ehkä 50), noin 10 petokotiloa ja ainakin kolmea muuta kotilosorttia sanotaanko riittävä määrä.Mikä sulla on, tai tulee olemana, kalasto?
Pohjalla on noin 2cm multaa jonka päällä noin 3cm hiekkaa. Hiekka on edelliseltä omistajalta, ja sen mukana tulivat ainakin kierteissarvikotilot ja postitorvikotilot. Kotiloista sivuhuomautuksean, kun hiekkaa jäi ylitse, se jäi muovilaatikkoon istumaan pariksi kuukaudeksi ennen kuin sitten käytin sitä toisen akvan perustamiseen työpaikalla -- kesti ehkä päivä ennen kuin huomasin että siellähän niitä kotiloita taas iloisesti vilistää.Onko pohja alta kokonaan multaa? Päällä hiekkakerros? Millainen suhde? Pohjaa ei varmaan mitenkään hoideta sen kummemmin vaan tehtävä on jätetty kasveille?
Eikös noi nuolimonnit tarvitse hyvän virtauksen? Lähinnä hapen takia, mutta olen huomannut niiden nauttivan ja leikkivän mielellään kunnon virtauksessa.AkvaarioTyttö kirjoitti:Jeij!
MUTTA millainen kalasto?
1)Platyjä(2u4n) ja sukarapuja
2) Nuolimonneja(4-5kpl) ja pikkuinen rasboralaji(n.20kpl)
3) Kääpiöpallokaloja(2u6n)
Virtausta vaativat. Tajusin virheeni, kun olin kirjautunut ulos A-Wsta. Nuolarit jäävät sinne tulevaisuuteen taas kerran.sini_karjalainen kirjoitti:Eikös noi nuolimonnit tarvitse hyvän virtauksen? Lähinnä hapen takia, mutta olen huomannut niiden nauttivan ja leikkivän mielellään kunnon virtauksessa.AkvaarioTyttö kirjoitti: 2) Nuolimonneja(4-5kpl) ja pikkuinen rasboralaji(n.20kpl)
Olin lukevinani, että tähän maa-akvaarioon ei virtausta. Vai oonko ihan hakoteillä?
Onhan siellä toi yks Eheim 2048, puskee speksien mukaan 600l/h. Kuten aikaisemmassa viestissä mainitsin, toisen sen suodatinpatruunoista olen korvannut phosvec granulat:illa.Zansku kirjoitti:Kuulostaa niin ihanan helppohoitoselta! Onko sulla siellä minkäänlaista suodatinta?
Voihan se olla, rusolehden lehdet näyttää vaan kuvissa leveämmiltä kuin mitä tuossa on. Ja kesti itselläkin vähän aikaa tajuta että tuossahan on kaksi eri lajia; tuo vihreä vasemmalle kääntyvä haara on eri kasvia.Toi punertava korkea kasvi keskellä näyttää mun silmään rusolehdeltä, voisko olla se? Mä nyt olen vielä ihan käsi ja aloittelija näissä hommissa, joten voi mennä mettäänkinRohkenin taas kerran avata turpani, kun se näyttää niin samalta kuin rusolehtenä meille tullut kasvi.
Mä taisin veden ja kasvien laittamisesta odottaa kai kaks päivää ennen kuin ekat kalat muutti tuonne. Walstad sanoo kirjassaan laittavansa samana päivänäkin. Kun kasveja on noin paljon ja multa pohjalla toimii bakteerikantojen kasvualustana, ei akvaario välttämättä vaadi mitään kypsyttelyä. Itselläni ei missään kohtaa ole NH3/NH4, NO2 tai NO3 nousseet paljoakaan nollalukemista.Kypsyykö tällänen maa-akva samaa vauhtia kuin "tavallinen"? Vai minkälainen kypsymisaika niillä on? Siis sillain kypsä, et kasvien lisäksi voi laittaa kalojakin.
Kunhan ne ei kaivele liikaa niin pitäisi sopia ihan hyvin.Onko pohjakalat (monniset, monnit ja plekot) parempi pitää poissa maa-akvasta?
Mie olen myös kasvien veivaaja ja pohjan puljaaja. Vesi hieman samenee hetkeksi ja kerrokset vähän sekottuu, ei se vaarallista oleKaOl kirjoitti:Ainoa haittapuoli mulle siinä on, että tykkään muutella sistustusta aika ajoin ja se ei todellakaan tule kysymykseen ton kaa.
Mulla tuo kasvien siirtäminen ei kyllä onnaisi alkuunkaan, vaikka pohjalla on sellanen 2-4 mm sora (hienoa hiekkaa näihin ei kyllä suositellakaan, koska sen alta kaasujen vaihto ei tapahdu riittävän tehokkaasti?). Pienetkin kasvit, kuten kääpiösagittaria kasvattavat valtavat juuristot.Pihlajaninja kirjoitti:Mie olen myös kasvien veivaaja ja pohjan puljaaja. Vesi hieman samenee hetkeksi ja kerrokset vähän sekottuu, ei se vaarallista oleKaOl kirjoitti:Ainoa haittapuoli mulle siinä on, että tykkään muutella sistustusta aika ajoin ja se ei todellakaan tule kysymykseen ton kaa.Tosin mulla on reilun kokosta soraa mullan päällä, hiekan kanssa varmasti voisi ollakin ärsyttävää vääntää.
Mä siirrän juuripaakkuineen, myös "tavis" altaassa. Meikäläisenkin kasvit kasvattaa isoja juuristoja ja ne tuppaa katkeilemaan kun käy nyhtämään pois hiekasta/sorasta/mullasta. Näin rasitan vähemmän juuristoa, vaikka tuleekin enemmän myllerrystä. Eli "paakku" nyrkkiin ja uuteen sijaintiin multineen päivineen.hx kirjoitti: Mulla tuo kasvien siirtäminen ei kyllä onnaisi alkuunkaan, vaikka pohjalla on sellanen 2-4 mm sora (hienoa hiekkaa näihin ei kyllä suositellakaan, koska sen alta kaasujen vaihto ei tapahdu riittävän tehokkaasti?). Pienetkin kasvit, kuten kääpiösagittaria kasvattavat valtavat juuristot.
Eri asia ehkä, jos haluaa siirrellä vain köynnöstäviä ja vaatimattomat tai olemattomat juuret kasvattavia kasveja.
KaOl kirjoitti:menee kalojen kiduksiin ja suuhun ymNe vedenvaihdot ei ois innostanu kyl