Artikkeli kalojen ruokinnasta

[Mari Kurki]

Kannattaa lukaista. Artikkeli sisältää häpeämätöntä mainontaa ja käännös on surkeahko, mutta siitäkin huolimatta myös niin paljon painavaa asiaa että kannattaa tutustua.
http://www.akvaariotukku.fi/images/esit ... 0suomi.pdf

[cercer]

Hyvä että myös Spockin mielipide on saatu kuuluviin

Ajatuksia herättävä artikkeli itsessään mutta edelleen puute on informaatiossa esimerkiksi siihen puhuttuun etoksikiiniin liittyen ihmisvaikutuksiin kun ruokien kanssa puljataan paljain käsin vuosikausia. Se ettei FDA ole mielestään kyennyt löytämään todisteita esimerkiksi ihmisten syöpä- tai niihin keskenmenoasioihin ei ikävä kyllä pysty minua samaan uskoon tuudittamaan niin kauan kun kummankaan tilan syyt eivät varsinaisesti ole edes tiedossa.

[Mika Sandell]

Kiitos, mielenkiintoista luettavaa. Kannattaa perehtyä ajatuksella ennen seuraavan ruokapurkin hankintaa. Monessa tapauksessa tuoteseloste ei kerro itse tuotteesta juuri mitään, joten kannattaa kiinnittää huomiota tekstissä mainittuihin seikkoihin. Itselläni NLS:n ruoat muodostaa tarjonnan perustan, ja hyväksi havaittuja ovat.

ruokien kanssa puljataan paljain käsin vuosikausia.

Esimerkiksi mittalusikalla annostelu on tarkempaa kuin näppituntumalla, ja ei tarvitse käsin kosketella.

[hippikala]

Kiitos tästä, erittäin mielenkiintoista ja painavaa asiaa!

"Samaan aikaan kun kalatieteilijät ovat kiireisiä kuvatessaan ja määritellessään uusia kalalajeja olisi paljon tehtävää myös lajien biologian ja luonnollisen käyttäytymisen tutkimuksessa." Aamen. Axelrodin atlasta lueskellessa tuli tämä sama juuri mieleen. Kalalajeja on ziljoona, mutta kuinka monesta oikeasti tiedetään, miten niitä hoidetaan akvaariossa lajityypillisesti kunnolla.

mutta:

"Kannattaa etsi ruokaa jossa on paljon korkealaatuisia merestä peräisin olevia proteiineja kuten kokonaista silliä, krilliä, simpukkaa, mustekalaa ja varmista että nämä ovat tuoteselosteessa ensimmäisten raaka-aineiden joukossa. "

Mitenkäs sitten varmistetaan, etteivät nämä ravinnonlähteet ole ryöstökalastettuja tai muuten epäeettisesti tuotettuja? Mieluummin hommaisin protskun jostain, mitä voi kasvattaa helposti, kuten vaikkapa kastemadot tai kärpäsentoukat. Jotenkin hassua syöttää kaloille kalaa kun tietää miten ylikalastettuja maailman meret tällä hetkellä ovat.

Mutta tämä on taas tätä. Jos ajattelee oman lemmikkikalansa hyvinvointia, niin tuo artikkeli on kyllä ihan täyttä asiaa. Itse vaan mietin, miten voisin huolehtia lemmikkikalastani ilman, että aiheutan tuhoa villeille kaloille...

[bymoor]

Mitenkäs sitten varmistetaan, etteivät nämä ravinnonlähteet ole ryöstökalastettuja tai muuten epäeettisesti tuotettuja? Mieluummin hommaisin protskun jostain, mitä voi kasvattaa helposti, kuten vaikkapa kastemadot tai kärpäsentoukat. Jotenkin hassua syöttää kaloille kalaa kun tietää miten ylikalastettuja maailman meret tällä hetkellä ovat.

Huhhuh... Veikkaan että juuri nyt käyttämäsi tietokoneen valmistus ja käynnissäpito on tappanut enemmän krillejä, kuin mitä pienessä 54l altaassa kituva taistelukalasi tulee niitä ikinä syömään elämänsä aikana. Akvaariokalat ei ikinä tule syömään meriä kalattomaksi. Googlailu kannattaa myös lopettaa samantien: http://perpenduum.com/2007/10/a-single- ... -one-hour/

[7330]

Oli artikkelissa paljon asiaa, vaikka kieliasu saikin kirjaimellisesti irvistelemään, ja itsekehu meni lopussa jo imelyyden puolelle.

"Kannattaa etsi ruokaa jossa on paljon korkealaatuisia merestä peräisin olevia proteiineja kuten kokonaista silliä, krilliä, simpukkaa, mustekalaa ja varmista että nämä ovat tuoteselosteessa ensimmäisten raaka-aineiden joukossa. "

Mitenkäs sitten varmistetaan, etteivät nämä ravinnonlähteet ole ryöstökalastettuja tai muuten epäeettisesti tuotettuja? Mieluummin hommaisin protskun jostain, mitä voi kasvattaa helposti, kuten vaikkapa kastemadot tai kärpäsentoukat. Jotenkin hassua syöttää kaloille kalaa kun tietää miten ylikalastettuja maailman meret tällä hetkellä ovat.

Äärimmäisen marginaalinen osahan akvaariokalojen ruokateollisuus maailman merten kalastuksesta on, mutta osa silti. Kun ruokapurkissa ei mainita edes kala- tai simpukkalajin nimeä, on käytännössä mahdotonta tietää, onko se peräisin kestävästi hyödynnetyistä vai ryöstökalastetuista kannoista, laillisesti vai laittomasti. Ihmistenruuan suhteen näin ei yleensä asianlaita ole, vaan kaloista mainitaan vähintään laji ja jonkinlainen pyyntialue.

Samalla kannattaisi kuitenkin tarkistaa myös se, mistä se oma kala on kotoisin. Suomen akvaarioliikkeiden hyllystäkin löytyy yleisesti uhanalaisten tai nopeasti uhanalaisuutta lähestyvien lajien luonnosta pyydettyjä edustajia.

Kastemadoista ja kärpäsentoukista tuli mieleeni. Tuo NLS-artikkeli puhuu pääasiassa merikaloista, mutta mahtavatko merestä peräisin olevat proteiinit pääjalkaisineen ja silleineen olla kuitenkaan paras mahdollinen ruokavalio makean veden kaloille? Makean veden akvaariokalojen luontainen ruokavaliohan pyörii isolta osalta hyönteisten ympärillä. Sääskentoukat, jotka puheena oleva artikkeli ohittaa tyystin kalanruuaksi sopimattomina, ovat käsittääkseni esimerkiksi villien miljoonakalojen tärkeimpiä ravintolähteitä.

[Pullahiiri]

Tuo NLS-artikkeli puhuu pääasiassa merikaloista, mutta mahtavatko merestä peräisin olevat proteiinit pääjalkaisineen ja silleineen olla kuitenkaan paras mahdollinen ruokavalio makean veden kaloille? Makean veden akvaariokalojen luontainen ruokavaliohan pyörii isolta osalta hyönteisten ympärillä. Sääskentoukat, jotka puheena oleva artikkeli ohittaa tyystin kalanruuaksi sopimattomina, ovat käsittääkseni esimerkiksi villien miljoonakalojen tärkeimpiä ravintolähteitä.

Samaa minäkin mietin myös.

[Micke]

Melko asiallinen mainoskirjoitelma ja kaikenlisäksi kirjoitettu jo jokunen vuosi sitten. Olisko vuodelta 2007
http://nlsfishfood.com/index.php?option ... &Itemid=63

Joka tapauksessa viimeinen lause on kaikkein paras! TARKISTA TOSIASIAT JA AJATTELE ITSE!!

[shays]

Melko asiallinen mainoskirjoitelma ja kaikenlisäksi kirjoitettu jo jokunen vuosi sitten. Olisko vuodelta 2007
http://nlsfishfood.com/index.php?option ... &Itemid=63

Joka tapauksessa viimeinen lause on kaikkein paras! TARKISTA TOSIASIAT JA AJATTELE ITSE!!

Ekassa viestissähän jo todetaan kyseessä olevan käännös

[Mari Kurki]

Melko asiallinen mainoskirjoitelma ja kaikenlisäksi kirjoitettu jo jokunen vuosi sitten. Olisko vuodelta 2007
http://nlsfishfood.com/index.php?option ... &Itemid=63

Joka tapauksessa viimeinen lause on kaikkein paras! TARKISTA TOSIASIAT JA AJATTELE ITSE!!

Kannattaa lukaista. Artikkeli sisältää häpeämätöntä mainontaa ja käännös on surkeahko, mutta siitäkin huolimatta myös niin paljon painavaa asiaa että kannattaa tutustua.
http://www.akvaariotukku.fi/images/esit ... 0suomi.pdf

Blaaah. Jos vaan lukisit mitä muut kirjoittaa ja kommentoisit vasta sitten. Tuolla artikkelin alussa on selkeä mainita että kirjoittaja on Pablo Tepoot. Kyseessä on siis NLS:n kehittäjä ja suomennoksen on tehnyt kyseisen ruoan maahantuoja Suomessa.

Lisäksi sanan mainoskirjelmä käyttämisestä.. mahtoiko teksti osua omaan nilkkaan, Mickehän myy itse laadukkaaksi mainostamaansa kalanruokaa, jonka tuotesisältö on juurikin kaikkea sitä mitä kyseinen artikkeli kritisoi.

[Micke]

Sain tuon artikkelin käteen suomentajalta jo jokunen vuosi sitten ja kehotti lukemaan sen linkittämästäni paikasta...

[7330]

Sain tuon artikkelin käteen suomentajalta jo jokunen vuosi sitten ja kehotti lukemaan sen linkittämästäni paikasta...

Kiitos linkistä, alkuperäiskielisenähän sitä pystyy lukemaankin.

Voisin veikata, että suomentajan äidinkieli ei ole suomi? Yhdellä oikolukukierroksella käännös olisi jo satakunta kertaa parempi. Hyvä teksti menee noin vähän hukkaan.

[Omega369]

Veikkaisin että vedetty käännöskoneesta läpi tai teetätetty käännös "omin voimin" tai erittäin halvalla hinnalla jossain.. Kieli ei tosiaan ole kaupalliseen käyttöön sopivalla tasolla, minun mielestäni. Tuollaisella suomella kirjoitetun artikkelin jos lukisi aikakauslehdestä, niin kyllä lähtisi palautetta toimitukseen. Ihan kiva tietosisältö kyllä (luin englanniksi), suomenkieliseen versioon vain hajosi pää ekan sivun aikana. Copy/paste google docsiin ja ryhmätyönä uusi käännös xD

[Mari Kurki]

Olen samaa mieltä tuosta suomennoksesta, että se on tökerö ja kauhea, mutta olen samalla huvittunut siitä että kaikki keskustelu mikä tuosta artikkelista on virinnyt, koskee vain sitä käännöstä, itse asiasta ei ole irronnut juuri mitään. Oliko kaikki tuossa itsestäänselvää ja tuttua asiaa kaikille? Koska itse sain tuolta uutta tietoa, mm. hiutaleruokien vitamiinien liukenemisnopeudet olivat sellaisia mitä en ole tullut ajatelleeksi, samoin tuota en ollut tullut ajatelleeksi että miten tärkeää tuo oikean kokoinen ruoka kaloille on. Pakasteruokien korkeat vesipitoisuudet olivat tiedossani, mutta tuo oli uutta ettää pakastaminen rikkoo niiden rakenteet ja kaikki ravinto niistä huuhtoutuukin pois.

[Zansku]

Minusta tuo artikkeli oli ainakin todella mielenkiintoinen.

Tosin minullakin heräsi kysymys siitä, onko meriveden ötökäistä tehty ruoka parasta mahdollista makeanvedenkaloille ja että milläs sen nyt sitten sanoo, että tämä on oikeaa tietoa, kun monesta lähteestä saa lukea paljon ihan toisenlaista informaatiota.

[7330]

...milläs sen nyt sitten sanoo, että tämä on oikeaa tietoa, kun monesta lähteestä saa lukea paljon ihan toisenlaista informaatiota.

Tässä artikkelissa on sentään kohtuullisen hyvännäköinen lähdeluettelo, jossa kerrotaan ne tutkimukset, joihin tieto perustuu. Ahkera (ja yliopistoverkkoon pääsevä) ihminen voisi kahlata läpi noita artikkeleita, ja katsoa kertovatko niiden tulokset todella sen, mitä artikkelin kirjoittaja sanoo niiden tarkoittavan. Ja sitten tutustua laajemmin saman alan tutkimustietoon ja katsoa, ovatko artikkelissa linkatut tutkimukset tyypillisiä, vai onko kirjoittaja vain poiminut omaa näkemystään tukevat paperit.

Ne väitteet, jotka on vain esitetty totuuksina mihinkään viittaamatta on vain joko uskottava tai oltava uskomatta. Ja tietenkin kirjoittajalle on tarjolla koko joukko verbaalisia temppuja, joilla totuutta voi halutessaan vääristellä suoranaisesti valehtelematta.

Mietin esimerkiksi tätä ihan alussa olevaa väitettä:

The reality is that by substituting one nutritionally deficient product for another nutritionally deficient product, you will not be solving any dietary issues in your fish.

Tämähän on totta vain siinä tapauksessa, että kaikki ravintosisällöltään puutteelliset tuotteet ovat samalla tavalla puutteellisia. Jos vaihtelevan ruokavalion eri osaset sen sijaan ovat ravintosisällöltään vaihtelevia, on väite naurettava. Jos ihminen syö pelkkää perunaa, eikö ruokavalio muka parane lisäämällä sen kera pähkinöitä, vaikkei pähkinöissäkään yksinään ole kaikkea tarvittavaa?

Väite, että eri kalanruokia vertailevia tutkimuksia ei yhtiöiden painostuksesta voida julkaista, kuulostaa vähintäänkin huolestuttavalta.

[Mari Kurki]

Mietin esimerkiksi tätä ihan alussa olevaa väitettä:

The reality is that by substituting one nutritionally deficient product for another nutritionally deficient product, you will not be solving any dietary issues in your fish.

Tämähän on totta vain siinä tapauksessa, että kaikki ravintosisällöltään puutteelliset tuotteet ovat samalla tavalla puutteellisia. Jos vaihtelevan ruokavalion eri osaset sen sijaan ovat ravintosisällöltään vaihtelevia, on väite naurettava. Jos ihminen syö pelkkää perunaa, eikö ruokavalio muka parane lisäämällä sen kera pähkinöitä, vaikkei pähkinöissäkään yksinään ole kaikkea tarvittavaa?

Siis tuolla jäljempänähän juurikin sitten puitiin tuota yleistä kalanruokien puutteellisuutta, ja siitä kävi ilmi että ongelmana on juurikin se, että ruoat ovat kaikki samalla tavoin puutteellisia.
Ihmisen ruokavalioon rinnastava esimerkki toki pätee, mutta tuolla oli nimenomaan selvitetty että kalanruokien kohdalla useat valmistajat tekevät raaka-aineiden valinnoissa ja niiden käsittelyssä juurikin samanlaisia virheitä, jolloin myös kyseiset ruoat ovat samalla tavoin puutteellisia.
Ongelmana tässä sekasyöttämisessä oli lisäksi myös se, että tasapaino eri ainesosasien välillä järkkyy, sillä vaikka yksi ruoka korjaisikin toisen jättämää puutosta, niissä molemmissa voi olla taas jokin kolmas asia, mitä kummassakin on riittämiin, tai liikaa, jolloin eri osasten suhteet keskenään, ollessaan epätasapainossa, tekevät haittaa.

[7330]

Ihmisen ruokavalioon rinnastava esimerkki toki pätee, mutta tuolla oli nimenomaan selvitetty että kalanruokien kohdalla useat valmistajat tekevät raaka-aineiden valinnoissa ja niiden käsittelyssä juurikin samanlaisia virheitä, jolloin myös kyseiset ruoat ovat samalla tavoin puutteellisia.
Ongelmana tässä sekasyöttämisessä oli lisäksi myös se, että tasapaino eri ainesosasien välillä järkkyy, sillä vaikka yksi ruoka korjaisikin toisen jättämää puutosta, niissä molemmissa voi olla taas jokin kolmas asia, mitä kummassakin on riittämiin, tai liikaa, jolloin eri osasten suhteet keskenään, ollessaan epätasapainossa, tekevät haittaa.

Oikeassa olet. Artikkelin myöhemmissä osissa väitettä perusteltiinkin, ainakin kuivaruokien osalta.

Artikkelin loppupuolella perusteltiin yhden ruoan politiikkaa myös sillä, että kalat eivät kaipaa vaihtelua. Eivät varmasti sillä tavalla kaipaakaan, että kolmatta vuotta samoja rakeita popsivat tetra osaisi ajatella, miten kivaa olisi joskus saada jotain muutakin. Käsittääkseni kuitenkin kalojen kutuhalujen herättämisessä käytetään yleisesti surviaista ja muita "herkkuruokia" ja elävän ruuan psykologisesta vaikutuksesta kalojen hyvinvointiinkin on puhuttu. Mahtaako herkkujen ja psykologisten vaikutusten osalta olla kyseessä pelkkä harrastelijoiden antropomorfismi, vai mahtaako kirjoittaja vähän oikoa?

Mieltymyksiähän kaloilla ilman muuta on, ja aivan artikkelin lopussa kirjoittaja vertaakin kalojen kykyä valita itselleen terveellinen ruokavalio pikkulasten haluun syödä pelkkää karkkia.

[Mari Kurki]

En osaa sanoa mikä on elävän- tai pakasteruoan osuus kalojen kutuhalukkuuden nostamisessa, mutta itselläni on kokemusta joistakin lajeista ihan pelkällä kuivaruoalla (tuolla NLS:llä) kutukuntoon saattamisessa ja tuntuu toimivan. Omassa altaassani kutivat juuri Corydoras venezuelanukset, jokin aika sitten löytyi kulmatetrojen lapsia, liikkeessä kutivat suklaarihmat, rusokirjoahvenet, Apistogramma sp. (osaa tämän suvun ahvenista olen myös viljellyt puolihuolimattomasti), helmitatiat sekä pilkkusinisilmät ja tukulla lisääntyivät (ja kasvatettiin) nokkamonnit jatkuvasti, käytännössä pelkästään tämän yhden kuivaruoan varassa. Meilläkin kyllä annetaan kaloille pakasteita, mutta hyvin hyvin harvakseltaan (vain silloin tällöin herkkupalaksi).

[bj]

Hyvälaatuinen ruoka NLS:n rakeet ilmeisesti on, mut artikkelissa sanottiin et hyvä kuivaruoka on terveelisempi kuin elävä ruoka. Sitä mä en kyllä oikein usko ja siinä kohtaa artikkeli kallistuu siihen, että tarkoitus on vain lisätä tuotteen myyntiä eli pahasti mainos ihan siinä missä muidenkin valmistajien jutut.. Pakastetuista hyttysistä ravintoaineita varmaan häipyykin sulamisnesteiden myötä, mut eihän eläviä pakasteta... tietty ötököilläkin ruokkiminen pelkästään ehkä joillain lajeilla vois olla yksipuolista, mut jos pystyisi ruokkimaan kokonaan niin kuin ne luonnossa syö, ni en usko et yksikään teollinen sitä pystyisi voittamaan. Kaikkea ei kuitenkaan saa hankittua, ni on pakko tyytyä teolliseen. Erityisesti minuu otti päähän kuluttajien mollaaminen siitä, että tuijotetaan esim. proteiinin määrään, tosin asiaa perusteltiin sen laadulla, mikä onkin tärkeää, mut noin yleisesti eipä kuluttajalla juuri ole muuta mahdollisuutta kuin olla sen varassa, mitä purkin kyljessä lukee. Kyllä niillä määrilläkin on merkitystä.

Tietysti vuosien myötä jotain tietoa kertyy, minkä mukaan valikoi ruokia, mut esim. koiran ruokkimisessa juuri nyt mulla on vakaa aikomus siirtyä BARFfaukseen eli raakaruokintaan. Tekisin saman kaloille, jos se olis mahdollista.

[Mari Kurki]

bj: Siihenkinhän oli minusta erinomaiset perustelut siihen kuivaruoan paremmuuteen jopa elävään verrattuna. Ravinteikkuus olisi tallella, vaihtelevuus ja monipuolisuus (vaikea toteuttaa riittävän laajakirjoisena, mutta jos oletetaan että tähän kyettäisiin) ja ruoka varmasti maistuisi kaloille ja tarjoaisipa vielä melkoisen määrän virikettäkin.
Ongelmaksi muodostui määrä. Elävässä ruoassa vesipitoisuus on melkoisen suuri, jolloin kalojen vatsan tilavuus tulee vastaan, jotta kertaruokinnalla voitaisiin antaa sellainen määrä ruokaa mikä riittäisi kalalle seuraavaan ruokaan asti (nyt ajatuksella siis että kuivaruokiahan tarjoillaan kahdesti päivässä), jolloin elävää tulisi tarjota huomattavasti enemmän ja useammin. Luonnossahan kalat syövät ikäänkuin jatkuvasti. Lisäksi tällainen määrä ruokaa jatkuvasti akvaariossa, kuormittaa vettä melko tavattomasti, mikä taas hankaloittaa asioita.
Elävä ruoka on sinällään kyllä loistava ja luonnolllinen ravinnonlähde, mutta jos pelkästään sillä haluaisi ruokkia, vaatisi se melko tymäkät lisälaitteistot toimiakseen. Ensinnäkin jonkinlainen ruokintalaite, joka ruokkisi kaloja tunnin välein ja sen lisäksi automaattinen vedenvaihtosysteemi, joka vaihtaisi vettä jatkuvasti (onnistuisi varmaan suomessa, missä raakavesi on hyvää, mutta monessa muussa maassa tämä koituisi ongelmaksi).
Tuo vesipitoisuus taas mistä selitin, kyse on samasta asiasta kuin rypäleiden ja rusinoiden kanssa. Yhdessä rypäleessä on saman verran energiaa kuin yhdessä rusinassa, mutta koska rusina on kuivassa muodossa, kykenee niitä syömään huomattavasti useamman kappaleen kuin tuoreita rypäleitä. Tällöin puolesta kilosta rusinoita, saa huomattavasti enemmän energiaa kuin mitä puolesta kilotsa rypäleistä. Sama idea tässäkin.
Niiden ruokien valikoinnin suhteen taas.. Artikkelin pointti taisi ollakin nimenomaan se, että vältellään niitä ruokia joista raaka-aineet eivät käy riittävän tarkoin selville ja suositaan sellaisia ruokia, joissa taas raaka-aineet on selostettu riittävän täsmällisesti. Koiranruokien kohdalla olen oppinut kultaisen säännön ruoan tuoteselosteen tulkintaan: Mitä yksityiskohtaisemmin raaka-aineet määritellään, sitä laadukkaampia on käytetty (vrt. eläinrasvat/ kananrasva, tai liha / siipikarjanliha / ankan ja kananliha).
Barffaus on erinomainen tapa ruokkia koiransa, kunhan asiaa opiskelee ensin riittävästi ja varmasti tietää mitä tekee. Väärin toteutettuna silläkin voi tehdä vahinkoa. Selvitä siis perusteet ja syyt eri asioiden tekemiseen barffatessa, tarkasti ennen toteuttamista jotta tiedät myös miksi, sen lisäksi että tiedät mitä ja miten.

[7330]

Niiden ruokien valikoinnin suhteen taas.. Artikkelin pointti taisi ollakin nimenomaan se, että vältellään niitä ruokia joista raaka-aineet eivät käy riittävän tarkoin selville ja suositaan sellaisia ruokia, joissa taas raaka-aineet on selostettu riittävän täsmällisesti.

Olin ymmärtävinäni, että tältä osin bj moitti pikemminkin tekstin sävyä kuin itse asiasisältöä. Kirjoittaja ikään kuin leimasi akvaristit tyhmiksi tai Spockin sanoin epäloogisiksi, koska he tuijottavat yksisilmäisesti proteiinipitoisuuteen tai yrittävät ruokkia kalojaan monipuolisesti - kun ongelma on se, että monella ei siellä lähieläinkaupan kalanruokahyllyllä muuta vaihtoehtoa ole. Vikana oli siis asenne eikä se, etteikö mies olisi ollut oikeassa.

En osaa sanoa mikä on elävän- tai pakasteruoan osuus kalojen kutuhalukkuuden nostamisessa, mutta itselläni on kokemusta joistakin lajeista ihan pelkällä kuivaruoalla (tuolla NLS:llä) kutukuntoon saattamisessa ja tuntuu toimivan.

Hyvä tietää.
Kudetuskokemukseni ovat sen verran rajoittuneita, ettei omaa tuntumaa asiaan oikeastaan ole.

[bj]

No just niin, pikemminkin sitä tekstin sävyä, vaikka kuinka tekstin lopussa kirjoittaja yrittikin hukuttaa lukijat imelyyksiin itestään. Asiallinen teksti olis ollut paljon vakuuttavampi.

Mulla on koiria ollut vuodesta 73, myös kolme pentuetta saksanpaimenkoiria. Suursyömäreinä sekä suht taipuvaisina ainakin noihin luustojen kasvuhäiriöihin on kyllä teollisiin ruokiin tullut paneuduttua aika tavalla vuosien varrella. En usko, et kalanruuat mitenkään poikkeaa koiranruokabisneksestä. Artikkelissa mainittiin myöskin 90 luvulla paljon puhuttanut etoksikiini, sekin vois tuntua reilulta puheelta mainita se, mut on tullut myöskin tietoon se, että lemmikkiruokien valmistajien ei tarvitse mainita kuin ne aineet, joita itse lisäävät, ei siis niitä joita on kenties jo raaka-aineissa. Eli tuosta puhuminen mun mielestä oli vain "pakko tunnustaa", kun sen suuri joukko kumminkin jo tietää. Etoksikiinia ainakin Amerikkalaisissa ruuissa voi olla niissäkin, joissa ei sitä mainita. Onhan niitä juttuja ollut koiran- ja kissanruuissa, että mikä kaikkea niissä raaka-aineissa saattaakaan olla, teuraseläinten syöpäkasvaimet ja lääkejäämät, hormonit jne, kuin myös että ne "sivutuotteet" voi olla ihan mitä tahansa teuraseläimestä. Sitä en kyllä tiedä, mitä kaikkea mahdollista voiskaan olla esim. kalajauhoissa. Se tuhka tai hehkutusjäännös kenties paljastaakin hitusen niitä. Muuten, ihan hiljattain koiraporukkaa kuohutti erään nuoren koiran tarina, jonka syömä kuivaruoka sisälsi jotain aivoihin vaikuttamaan ylimääräistä, en kyllä muista että mitä, koira sai epileptisen tapaisia kohtauksia ja lopulta se oli lopetettava. Sen aivot tutkittiin (harvoinhan näin on, jos ja kun eläin kuolee) läpikotaisin näytteiden lähettämistä muistaakseni Sveitsiä myöten ja vastaus oli varma, se teollinen koiranruoka tuhosi aivot ja tappoi sen... no, tää meni sivuraiteelle. Mut siis barffaukseen vaihtamisesta; näiden vuosien kokemuksella kyllä tiedostaa jo sen, että ensin opiskellaan asiaa, ennen kuin sitä koiran ruokintaa aletaan muuttamaan totaalisesti mihinkään suuntaan. Barffauksen todella iso etu on just se, että ainakin tietää, mitä koira on syönyt. Teollisista ei voi olla niin varma.

Kaloille niiden mixien teko olis kanssa hyvä, mutta mä en ainakaan onnistunut niissä kovin hyvin. Helposti ne sotkee vettä. Pitäisi kehittää joku hyvä resepti.

[annek]

Mietin jossain vaiheessa kalojen BARFfaamista, mutta tulin siihen johtopäätökseen että se ei ainakaan samalla tavalla toimi kuin mitä kissoilla ja koirilla, juuri noiden hyönteisten pienuuden ja vesipitoisuuden vuoksi: ravintoainehävikki on luonnollisesti aivan eri luokkaa pakastetulla hyttysentoukalla kuin pakastetulla porsaansydämellä.

Meillä kissat (5kpl) ovat barffanneet nyt kymmenisen vuotta, ja pentueetkin ovat kasvaneet samalla ruokinnalla ilman ongelmia, eli ei se rakettitiedettä todellakaan ole, kunhan ne perusasiat sisäistää.

Tuo syöntifrekvenssi on ja huomionarvoinen seikka: kalat (ainakin suurin osa akvaariokaliiperin kaloista) syövät non-stop, ja koiraeläimet luonnossa huomattavasti harvemmin. Eli niin kiehtova kuin se ajatus kalojenkin barffaamisesta olisi, se kaatuu ainakin itsellä noihin käytännön seikkoihin: vaihtelevien ravintoötököiden saatavuus tuoreena (ei siis pakasteena) ja mahdottomuus ruokinnan järjestämiseen useaan kertaan päivässä. Lisäksi kalat aina akvaariossa elävät enempi vähempi ahdettuna, ja jos meinaisi ruokkia niin että ne hitaammatkin syöjät saisivat riittävästi öttiäisiä, kalojen pitäisi käytännössä uida sen ruoan seassa. Ja luulen että sitten kyllä ne ahneimmat olisivat kokolailla paksuja.

Artikkeli antoi hyviä pohdinnan aiheita juuri noiden tuoteselosteiden suhteen: minäkin olen noita kissanruoista kyylläillyt aika tavalla, ja sama juttu se siellä on ettei kokonaisproteiinipitoisuus kerro kaikkea: kasvivalkuaistiiviste jolla nostetaan teurasjätteen proteiinipitoisuutta, ei sovellu kissoille, ja voisin olettaa että sama pätee kaloihinkin: toiset proteiinilähteet ovat luontaisempia ja helpommin hyödynnettävissä. Täytetauhka päätyy pilaamaan akvaariovettä (tai haisemaan hiekkikseen). Mutta se on kuitenkin sellainen starting point, josta voi lähteä asiaa palastelemaan, siis tuo proteiinipitoisuus näin esimerkkinä.

Itse olen päätynyt käyttämään laadukkaiksi katsomiani valmisruokia pakasteötököillä täydennettynä.

[Mari Kurki]

Nyt on pakko hieman tuohon bj:n tekstiin kommentoida, koska itse olen ymmärtänyt asioita eri tavalla.
Lisättäköön tähän että mullakin on ollut runsas määrä koiria, eri rotuisia ja paljon saksanpaimenkoiria. Pari pentuettakin olen teettänyt, yhden mäyräkoiria ja yhden silkkiterriereitä. Olen työskennellyt eläinlääkärin vastaanottoavustajana ja työskennellyt eläinkaupassa 8 vuotta myyden eläinten ruokia. Olen käynyt koirien ja kissojen ruokintaa käsittelevissä koulutuksissa ja luennoilla, joilla on nimenomaan käsitelty näitä ruokapussien tuoteselosteiden lukemista (siis mitä pussissa lukee ja mitä se käytännössä tarkoittaa), raaka-aineiden valinnasta ymv.
Etoksikiinista: NLS ei lisää sitä ruokiinsa, ja heidän ei siis olisi tosiaan millään muotoa pakko kertoa että heidän käyttämänsä raaka-aine sisältää sitä. Useat valmistajat sekä koiran-, kissan- että kalanruokateollisuudessa valitsevatkin tämän tavan, juurikin asiakkaiden tunnepitoisen reagoinnin vuoksi. Mielestäni on asiallista, että tämä kiistelty aine mainitaan tuoteselosteessa ja sen käyttö perustellaan.
Raaka-aineista: Ruokien tuoteselostetta tulkitsemalla voidaan melko pitkälle selvittää mitä ruokaan on laitettu. Ruoka ei voi sisältää esim. luita, sorkkia, nokkia ymv. jollei se käy tuoteselosteesta ilmi. Jos tuoteselosteessa lukee kananliha, tarkoittaa se silloin että ruokaan on käytetty kananlihaa (ei kanan luita, ei kanan nokkia ymv., eikä muiden eläinten lihaa). Jos tuoteselosteessa lukee siipikarjan lihaa, se voi sisältää silloin minkä tahansa karjaeläimenä kasvatetun linnun lihaa (yleisimmin kana, ankka, kalkkuna, joskin mahdollisia ovat myös hanhi ja strutsi ymv. joskaan jälkimmäiset eivät ole todennäköisiä kalliin hintansa vuoksi). Edelleenkään tämä ruoka ei sisällä nokkia, luita ymv.
Jos tuoteselosteessa lukee kana, sisältää ruoka silloin kananruhot, kokonaan käytettynä (yleensä silti näissä ruoissa poislukien nokat, jalat, höyhenet ymv. sivutuotteet).
Jos tuoteselosteessa lukee liha, ollaan jo melko epämääräisillä vesillä. Tällaisessa ruoassa voi olla minkä tahansa eläimen lihaa, mutta vain lihaa.
Liha- ja eläinperäiset tuotteet = Ihan mitä tahansa eläinperäistä..
Eläinproteiini = tästä sitten enää luoja tietää mitä tämä sisältää.
Kaksi viimeksimainittua löytyvät yleensä lähteinä markettiruoissa ja kaikkein laadukkaimpien ruokien valmistajat taas lisäksi erittelevät vielä käytetyn lihan laadunkin (vain ihmisravinnoksi kelpaavaa lihaa tmv.), yleensä ei kuitenkaan tuoteselosteessa vaan valmistajan erillisissä mainosläpysköissä.Teuraseläinten syöpäkasvaimia, antibiootti- ja hormonijäämiä, yliajettuja opossumeja, lemmikkieläinten hävitettäviä ruhoja ymv. epäilyttävää yleensä voi siis olettaa löytyvän vain halvimpien ruokamerkkien epämääräisen tuoteselosteen alla olevista ruoista. EU myös sääntelee melko tiukasti mitä täällä saa eläimille syöttää, vaikka toki korjattavaa sielläkin on.

Sitten siitä koiranruokaan kuolleesta sheltistä: Kyseessä oli yhden valmistajan virhe, ruoassa käytetty riisiproteiini oli viallista. Tästä ei siis voida vetää mitään yleisiä päätelmiä teollisten ruokien huonoudesta ja minua henkilökohtaisesti ärryttää suunnattomasti että tällaisia yksittäistapauksia yleistetään ja käytetään argumentteina.
Ja kuten sanottu, Barffaus on loistava tapa ruokkia koiraa (tai kissaa), kunhan tosiaan selvittää ne perusteet hyvin ensin. En todella tarkoittanut että bj ei niin tekisi, tämä oli ihan yleinen ohje, sillä olen törmännyt työni puolesta kovin moniin tapauksiin jossa koiralle on saatu ummetusta ja jopa suolitukoksia väärin toteutetulla raakaruokinnalla.

Kaloille niiden mixien teko olis kanssa hyvä, mutta mä en ainakaan onnistunut niissä kovin hyvin. Helposti ne sotkee vettä. Pitäisi kehittää joku hyvä resepti.

Heh.. no tällähän mä tossa ylempänä vähän niinkuin argumentoin (ja Pablokin artikkelissaan)
Myönnän kyllä kaiken tämän palopuheen jälkeen että itseänikin kävi tuota artikkelia lukiessa hieman ärsyttämään tuo ylenpalttinen omakehu, mutta ehkä sen tarkoitus oli sama kuin mitä oman tämän viestini alussa olleella litanialla (kuten myös bj:llä omassa viestissään) että "ottakaa mun sanomiset vakavissanne, mä tiedän ihan oikeasti mitä mä puhun, mulla on tällainen kokemus ja tällaiset pohjat asiaan"?